Yleiskaavallinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiskaavallinen ohjelma"

Transkriptio

1 Yleiskaavallinen ohjelma Väestöraportti

2 Johdanto Kaupunkisuunnittelussa on kesän 2014 aikana laadittu yleiskaavallisen ohjelman perustieto-osion väestöosan päivitys. Raportti sisältää Salon väestökehityksen perustietopaketin sekä koko kuntaa että osa-alueita ja taajamia koskien. Raportissa on jossain määrin tarkasteltu myös väestökehityksen ja erityisesti ikärakenteen haasteita tulevaisuudessa. Salon rakennemuutos on vaikuttanut ennen kaikkea kaupungin keskeisten osien työikäisten väkimäärän vähenemiseen, kun taas kehysalueella muutokset ovat olleet maltillisempia. Raportin tarkoituksena on toimia keskustelun pohjana tulevien vuosien väestötavoitteista ja niiden seurannaistoimenpiteistä päätettäessä. Raportissa on esitetty myös tilastokeskuksen viimeisin Saloa koskeva väestöennuste ja ns. omavaraislaskelma. Laajat tarkastelut ulottuvat vuoden 2013 loppuun, mutta osassa graafisia esityksiä on käytetty huhtikuun 2014 aineistoja. Todetaan lisäksi, että syyskuun 2014 alun Salon väestö on 54376, mikä merkitsee 92 henkilön laskua vuoden alusta. Tämä taas kertoo väestön vähenemisen olevan tasaantumassa kahden viime vuoden (2012 ja 2013) jälkeen, jolloin kumpanakin vuonna laskua oli n. 400 asukasta. Raportin on koonnut aluetieteen opiskelija Ilona Koitto. Salo Timo Alhoke Kaavoitusinsinööri 2

3 3.1 Väestö Väkiluvussa tapahtuneet muutokset 2010-luvun Salo on noin asukkaan kaupunki (ks. kuvio 3.1.1). Salon väkiluku on kasvanut hallitusti koko tarkasteluajanjakson ajan vuosittaisen väestönkasvun ollessa noin 300 henkilöä. Vuodesta 1990 väkiluku on kasvanut yli henkilöllä. Voimakkaimmin väkiluku on kasvanut taloudellisten noususuhdanteiden aikana 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun loppupuolella. Väkiluvun kehityksen trendi on ollut nouseva 1990-luvulta vuoteen 2011 saakka, jolloin Salon väkiluku kääntyi laskuun teollisuudessa tapahtuneen rakennemuutoksen takia. Vuosina Salon väkiluku laski noin 750 asukkaalla. Kuvio Salon väkiluvun kehitys vuosina Tilastokeskus 2014a. Kuviossa (s. 2) esitetty ikäryhmittäinen väestönmuutos vuosina kertoo väestörakenteen muutoksesta: lähes 25 vuoden aikana nuori väestö on vähentynyt ja ikääntyneen väestön määrä kasvanut. Kehityksen suunta on huolestuttava, sillä väestödynamiikka on noussut kuntien kilpailukykytekijäksi talous- ja työllisyyskehityksen rinnalle. Vuonna 2013 ikäryhmien suhteellinen jakauma on erilainen eri suuralueilla. Pertteli-Kuusjoella on koko kaupungin keskiarvoon verrattuna suhteellisesti eniten 0 14-vuotiaita, Salon suuralueella vuotiaita, Pertteli-Kuusjoella, Muurlassa ja Halikossa vuotiaita, Suomusjärvellä, Kiskossa ja Kiikalassa vuotiaita, Särkisalossa ja Kiskossa vuotiaita. Yli 75-vuotiaita on koko kaupungin keskiarvoon verrattuna suhteellisesti eniten Kiskossa, Särkisalossa ja Perniössä. 3

4 Kuvio Ikäryhmittäinen väestömuutos vuosina Kuvion vuoden 2014 väestötieto otettu Tilastokeskus 2014b & Väestörekisterikeskus. Kuvio Salon luonnollisen väestönkasvun kehitys vuosina Tilastokeskus 2014d, Tilastokeskus 2014c. Kuviossa on esitetty Salon luonnollisen väestönkasvun kehitys vuosina Luonnollinen väestönkasvu muodostuu syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Luonnollisen väestönkasvun suunta vaihtui positiiviseksi 1990-luvun lopussa. 550 syntyneen lapsen raja on rikkoutunut jokaisena vuonna lukuun ottamatta vuosia 2003 ja Tarkasteluajanjaksolla eniten lapsia syntyi vuonna 2010 (625) ja vähiten vuonna 2013 (489). Huomattavin muutos luonnollisessa 4

5 väestönkasvussa on vuonna 2010 alkanut syntyvyyden raju laskusuunta. Kaupungin luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Salon, Halikon, Pertteli-Kuusjoen ja Muurlan suuralueille. Kuntien välinen nettomuutto (tulo- ja lähtömuuton erotus) kuvaa kuntien ja alueiden elin- ja vetovoimaa sekä kehityspotentiaalia luvulla Salo on ollut kuntien välisen muuttoliikkeen muuttotappioaluetta vain yksittäisinä vuosina (ks. kuvio 3.1.3). Aiempien vuosikymmenten muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi 2010-luvulla. Salon nettomuuton vaihteluja selittää talouden nousu- ja laskusuhdanteet: kuntien välinen muuttoliike on vilkasta nousukauden aikana ja vähenee laskukaudella. Tarkasteluajanjaksolla suurin vaihtelu on ollut työikäikäisten vuotiaiden muutossa. Ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden muuttointo on ollut nousussa 2000-luvun alusta alkaen. Voimakas ikääntyneiden tulomuutto kaupunkiin vinouttaa alueellista huoltosuhdetta ja vaikuttaa alueelliseen palvelurakenteeseen. Kuvio Ikäjaoteltu kuntien välinen nettomuutto vuosina Tilastokeskus 2014d. Vuosien muista kunnista Saloon muuttaneiden kohdealueet kaupungin sisällä olivat melko selvät. Varsinkin työikäisten lähtömuutto on ollut suurinta Salon ja Halikon suuralueilta, joten absoluuttisia nettomuuttolukuja tarkasteltaessa huomataan vuotiaiden muualta muuttavien asettuneen itäisille suuralueille: Kiskoon, Suomusjärvelle ja Kiikalaan. Suuralueista vanhempia työikäisiä (45 64-vuotiaita) houkuttelivat Perniön, Pertteli-Kuusjoen, Suomusjärven ja Kiikalan suuralueet. Muualta muuttavien ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) muuton suunta kohdistui Salon, Perniön ja Halikon suuralueille. 5

6 Salon väestön kokonaismuutos ja kaupungin siirtolaisuus vuosina on esitetty kuviossa Väestön kokonaismuutos lasketaan syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton (kuntien välinen nettomuutto ja nettosiirtolaisuus) summana. Siirtolaisuus kuvaa alueelle maahanmuuttaneiden ja alueelta maastamuuttaneiden erotusta. Lukuun ottamatta rakennemuutoksen pahimpia vuosia (vuodet 2012 ja 2013) väestön kokonaismuutos on ollut positiivinen. Voimakkaimmin väestö on kasvanut talouden nousukausina, vuosina 1995 ja Väestön kokonaismuutos on ollut negatiivisin vuonna Luonnollisen väestönkasvun merkitys väestön lisääjänä on vähäinen ja Salon väestönkasvu on maan sisäisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden varassa. Kuvio Salon väestön kokonaismuutos ja siirtolaisuus vuosina Tilastokeskus 2014e. Siirtolaisuuden määrä on vaihdellut tarkasteluajanjaksolla. Enemmistö Salon maahanmuuttajista on tullut Venäjältä, Virosta ja albaniankielisiltä alueilta, kuten Kosovosta. Prosentuaalisesti tarkasteltuna vuosina pääosa maahanmuuttajista on ollut lapsia tai nuoria (0 29-vuotiaita), kun taas maastamuuttajat ovat olleet iältään useimmiten vuotiaita (ks. liite 1). Suomeen on kohdistunut maahanmuuttoa korkean syntyvyyden maista, mikä vaikuttaa maahanmuuttajien ikärakenteeseen. Tarkasteluajanjaksolla siirtolaisuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2001 ja matalimmillaan vuonna Neuvostoliiton hajoaminen ja Euroopan unionin jäsenyys kasvattivat Suomeen kohdistunutta maahanmuuttoa 1990-luvulla. On oletettavaa, että informaatioteknologiateollisuuden kasvu 1990-luvun loppupuolella toi Saloon työn perässä maahanmuuttaneita, vaikka muihin eurooppalaisiin valtioihin verrattuna vähemmistö Suomen ulkomaalaisväestöstä muuttaa maahan työn tai opiskelun takia luvun alusta asti pääosa 6

7 maahanmuuttajista on muodostunut paluumuuttajien sijaan ulkomaalaista alkuperää olevista muuttajista. Tilastokeskuksen laatima vuoden 2040 väestöennuste perustuu väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden (syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike) menneeseen kehitykseen. Tilastokeskuksen laatima omavaraislaskelma kuvaa väestönkehitystä ilman muuttoliikettä. Tilastokeskuksen laatimien ennusteiden lisäksi Salon kaupunki laatii omia väestöennusteitaan ja -tavoitteitaan. Kuvio Väestöennuste ja omavaraislaskelma vuoteen 2040 ja toteutunut väestönkehitys vuosina Tilastokeskus 2014b & Tilastokeskus 2014f. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Salon väkiluku kasvaisi tasaiseen tahtiin (ks. kuvio 3.1.5) luvun loppuun saakka väestön arvioidaan kasvavan noin 150 asukkaalla vuodessa luvulla kasvu jatkuu mutta hidastuu. Vuoden 2007 väestöennusteessaan Tilastokeskus arvioi asukkaan rajan rikkoutuvan 2020-luvulle tultaessa, mutta uusimman ennusteen mukaan Salon väkiluku pysyttelee noin asukkaan tuntumassa ainakin 2040-luvulle asti. Talous- ja työllisyystilanteen muutokset ovat vaikuttaneet vuosien todelliseen väestönkehitykseen. Vuoteen 2040 ulottuvasta Tilastokeskuksen omavaraislaskelmasta tulee ilmi muuttoliikkeen vaikutus kaupungin väestönkehitykseen. Ilman kuntien välistä muuttoliikettä ja maahanmuuttoa Salon väkiluku laskee alle asukkaaseen 2040-luvulle tultaessa. Tilastokeskuksen omavaraislaskelman mukaan ilman muuttoliikettä väkiluku vähenee noin asukkaalla vuosittain ja väkiluvun laskun arvioidaan kiihtyvän 2030-luvulle tultaessa luvun puolivälistä alkaen väkiluvun arvioidaan vähenevän vuosittain jopa yli sadalla asukkaalla. 7

8 Salon kaupungin vuonna 2012 laatimat taajamakohtaiset väestöennusteet ovat edelleen käypiä. Väestönkasvun ennustettiin kohdistuvan Turku Helsinki-moottoritien läheisyydessä oleviin taajamiin ja suuralueisiin: Pertteliin (Hähkänä ja Inkere), Muurlaan, Suomusjärvelle ja Märyyn. Teijon ja Matildan alueiden kasvu näyttää jatkuneen 2010-luvulla (ks. liite 2). Yleiskaavallisen ohjelman tavoiteraportissa (2012) koko kaupungin väestötavoitteeksi asetettiin 350 asukkaan vuosittainen kasvu, mitä voidaan talous- ja työllisyystilanteiden muutosten takia pitää maksimaalisena tavoitearviona. Yksilöiden muuttopäätökseen vaikuttavat eniten työhön, asumiseen ja perhesyihin liittyvät tekijät luvulla kuntarajojen yli suuntautuvissa muutoissa ovat korostuneet oman elämän parantamiseen liittyvät syyt. Kuntapolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan muuttajien sijoittumispäätöksiin. Kuvio Toteutunut ikäryhmittäinen väestönkehitys 2011 ja tilastokeskuksen ikäryhmittäinen Salon väestöennuste vuoteen Tilastokeskus 2014b Tilastokeskuksen laatiman ikäryhmittäisen väestöennusteen (kuvio 3.1.6) mukaan Salon väestörakenne muuttuu voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Väestöennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden määrää kasvaa voimakkaasti ja lasten ja nuorten määrä vähenee. Ikääntyneen väestön määrään vaikuttaa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen (vuosina ) syntyneet suuret ikäluokat ja eliniän piteneminen. Usein unohdetaan, että ikäluokat olivat tavallista suurempia aina 1950-luvun loppuun saakka, joten ikääntyneen väestön määrä jatkaa nousuaan myös suurten ikäluokkien jälkeen. Tilastokeskuksen väestönkehityksen ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 30 prosenttia Salon väestöstä on yli 65-vuotiaita. Työikäisen väestön määrän ennustettu tasainen laskusuunta vaikuttaa taloudelliseen ja väestölliseen huoltosuhteeseen. Lasten ja nuorten määrän arvioidaan jatkavan tasaista laskusuuntaa 2040-luvulle asti. Koko maan lailla myös Salossa suurimpia tulevaisuuden huolenaiheita ovat työikäisen väestön riittävyys, lasten määrän väheneminen 8

9 ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvun aiheuttamat asunto- ja palvelutarpeiden muutokset. Palvelutarpeen muuttumisen lisäksi kunnat joutuvat pohtimaan palvelutuottamisen uusia tapoja. Kuviossa on esitetty vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosina Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 1990 Salossa asui 133 vieraskielistä, kun vuonna 2013 vieraskielisiä oli Salossa suurimmat vieraskieliset ryhmät ovat venäjää tai viroa äidinkielenään puhuvat. Suuralueen väkilukuun suhteuttuna eniten vieraskielisiä on Salon, Kiikalan, Kiskon ja Perniön suuralueilla. Kuvio Vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosina Tilastokeskus 2014g. Väestön alueellinen jakautuminen Salon maantieteellisen laajuuden vuoksi aluerakenne on sirpaleinen ja muodostuu tiheästi asutusta keskustaajamasta, suuralueiden asemakaavoitetuista taajamista ja muista taajama-alueista, kylistä ja maaseutualueesta. Taajamista suurin on Salon ja Halikon suuralueille levittäytynyt keskustaajama, missä asui huhtikuussa 2014 likimain 54 prosenttia väestöstä (noin asukasta). Muita suurempia taajamia ovat Perniön keskusta, Perttelin taajamat ja Märynummi. Yli 500 asukkaan taajamia ovat Muurlan, Kiskon ja Suomusjärven keskustat. Muita pienempiä taajamia ovat Kuusjoen ja Kiikalan taajamat, Teijo, Vaskio ja Särkisalon taajamat. Vuosina taajamaväestön kasvu on keskittynyt Salon keskuksen läheisyydessä sijaitseviin taajamiin. Keskustaajaman lisäksi väkiluku on kasvanut erityisesti Hähkänällä ja Inkereellä sekä Muurlan taajamassa. Lounaiset rannikkoalueet, Matilda, Teijo ja Vartsala, ovat myös kasvaneet. 9

10 Vartsalan väkiluku on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Eniten väestö on vähentynyt Perniön kirkonkylässä ja asemalla sekä Märynummella. Kuviossa on esitetty asemakaavoitetulla alueella ja maaseutualueella asuvan väestön määrä toukokuussa 2014, jolloin asemakaavoitetulla alueella asui noin 73 prosenttia väestöstä ( asukasta) ja maaseutualueella noin 27 prosenttia väestöstä ( asukasta). Rantakaavan alueella asui pysyvästi vain reilusti alle prosentti väestöstä (73 asukasta), joista suurin osa Matildan taajaman ranta-asemakaava-alueella. Asemakaavoitetulla alueella asuneen väestön määrä kasvoi nopeasti 1990-luvulla mutta kasvu hidastui 2000-luvulla. Maaseutualueen väestön on vähentynyt melko tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 1990 viiden kilometrin säteellä Salon keskuksesta asui 51 prosenttia väestöstä, kun huhtikuussa 2014 vastaava luku oli 55 prosenttia. Kehitys kertoo väestön keskittymisestä keskuksen läheisyyteen. Kuvio Väestön jakaantuminen asemakaava- ja haja-asutusalueilla vuosina Tilastokeskus 2014h. Taulukossa (s. 9) on esitetty ikäryhmien suhteellinen osuus Salon ja koko maan väestöstä vuonna Verrattaessa Salon ja Suomen väestöpyramideja (kuviot ja , s. 9) huomataan Salon väestöpyramidin levenevän voimakkaammin ylöspäin, mikä kuvastaa vanhemman väestön enemmyyttä. Yksittäisiä ikäryhmiä lukuun ottamatta nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia ikäluokkia pienempiä. Ikäluokkien jatkuva pienentyminen aiheuttaa haasteita työvoiman riittävyydelle ja luonolliselle väestönkasvulle. Lasten ja nuorten (0 19-vuotiaat) sekä nuorten aikuisten (20 34-vuotiaat) määrä on Salossa alhaisempi kuin koko maassa. Vanhemmat 10

11 työikäiset (40 49-vuotiaat) ovat Salossa yliedustettuina. Koko maan väestöpyramidiin verrattuna ikääntyneen väestön määrä on Salossa jonkin verran maan tasoa korkeampi, sillä suuret ikäluokat (60 69-vuotiaat) näkyvät pullistumana niin Salon kuin koko maan väestössä. Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneiden määrä on Salossa jonkin verran korkeammalla kuin koko maassa. Kuvio Salon väestöpyramidi 2014, Kuvio Suomen väestöpyramidi 2013, Tilastokeskus. Väestötieto otettu Tilastokeskus. Väestötieto otettu Taulukko Ikäryhmien suhteellinen osuus Salon ja koko maan väestöstä vuonna Tilastokeskus 2014a. Ikä Salo Koko maa 0 4 5,1 % 5,6 % 5 9 5,7 % 5,5 % ,7 % 5,3 % ,8 % 5,8 % ,4 % 6,3 % ,7 % 6,2 % ,4 % 6,4 % ,2 % 6,2 % ,2 % 5,8 % ,3 % 6,8 % ,7 % 6,9 % ,1 % 6,9 % ,5 % 7,0 % ,3 % 6,5 % ,8 % 4,3 % ,1 % 3,5 % ,0 % 2,6 % ,0 % 1,6 % ,9 % 0,8 % Yhteensä 100 % 100 % 11

12 Kuvio Keskustaajaman väestö huhtikuussa 2014, Väestörekisterikeskus. Kuvio Kehysaluetaajamien väestö Kuvio Maaseutuväestö huhtikuussa 2014, huhtikussa 2014, Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus. Kuvioissa on esitetty väestön ikärakenne kaupungin eri alueilla. Suuret ikäluokat näkyvät väestöpyramidin levenemisenä jokaisella alueella. Eniten lapsia ja nuoria on keskustaajamassa, vähiten maaseutualueella. Toisaalta kouluikäisten lasten yhteenlaskettu määrä maaseutualueella on suurehko, mikä vaikuttaa esimerkiksi koulukuljetusten järjestämiseen ja kustannuksiin. Keskustaajama kasvoi nopeasti 1990-luvun lopussa taloudellisen nousukauden 12

13 aikaan. Kokonaisuutena kehysaluetaajamat ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvun puolivälistä lähtien. Toisaalta kehysaluetaajamista Hähkänä, Inkere ja Muurla ovat kasvaneet, kun taas Perniön kirkonkylässä väkiluku on vähentynyt. Maaseutualueen väestö on tarkasteluajankohtana vähentynyt lähes asukkaalla. Suuralueiden väestönkehitys vuosina Vuonna 2009 kymmenen kunnan yhtenäisestä työ- ja talousalueesta muodostettiin uusi Salon kaupunki, jonka ensimmäiset vuodet ovat olleet suurien muutosten aikaa. Teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos on vaikuttanut kaupungin väestönkehitykseen voimakkaasti. Nykyinen kaupunki muodostuu yhdeksästä suuralueesta: Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Suomusjärvi, Muurla, Perniö, Pertteli-Kuusjoki ja Särkisalo. Tilastokeskuksen yhdeksään suuralueeseen rajautuvan ryhmittelyn takia Perttelin ja Kuusjoen entiset kunnat muodostavat yhden suuralueen. Suuralueiden väestöpyramidit kertovat väestörakenteen erilaistuneen kaupungin eri suuralueilla (ks. liite 3). Kaikkien muiden suuralueiden paitsi Salon suuralueen väestöpyramideissa näkyy kaventuma nuorten vuotiaden kohdalla, mikä selittyy kaupungin rajallisilla kolmannen asteen opiskelumahdollisuuksilla, nuorten sisäisen muuton kohdistumisella Salon suuralueelle ja maastamuutolla. Pertteli-Kuusjoen ja Halikon suuralueiden vetovoima lapsiperheiden alueina näkyy väestöpyramideissa selvästi. Matala syntyvyys vaikuttaa Särkisalon ja Perniön väestöpyramidien rakenteeseen. Itäisten suuralueiden, Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven, väestöpyramidit ovat kapeita nuoren väestön osalta mutta leveämpiä työikäisen väestön kohdalla. Vuosina merkittävin muutos Salon suuralueen väestörakenteessa on työikäisen väestön määrän väheneminen (ks. liite 4). Väestö on kasvanut eniten ja vuotiaiden ikäluokissa. Pienten lasten (0 4-vuotiaat) määrä on hieman kasvanut vuodesta Vuosina väkiluku on kasvanut eniten Viitannummen, Tupurin ja Armfeltin pienalueilla. Suuralueen luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Tupurin, Ollikkalan ja Viitannummen pienalueille. Salon suuralueen väkilukua kasvattavat luonnollinen väestönkasvu ja sisäinen muuttoliike. Salon suuralueen ulkoinen muuttoliike on negatiivista, eli suuralueen muutto muihin kuntiin on suurempaa kuin suuralueelle suuntautuva muutto. Alkuvuodesta 2014 suuralueella asui noin 47 % koko kaupungin väestöstä ( asukasta). Halikossakin suurin kasvu on tapahtunut ja vuotiaiden ikäluokissa. Lasten (0 9- vuotiaat) määrä on hieman kasvanut vuodesta Halikon väkiluku on kasvanut eniten Asemanseudun ja Vartsalan pienalueilla. Suuralueen luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Keskustaajaman ja Asemanseudun pienalueille. Halikon suuralueella väkiluku kasvaa ensi sijassa 13

14 luonnollisen väestönkasvun myötä. Iilikkeen, Hajalan ja Salaisten pienalueiden ulkoinen muuttoliike on heikosti positiivista, mutta muuten ulkoinen muuttoliike ei kasvata suuralueen väkilukua. Sisäinen muuttoliike on positiivista vain Asemanseudun pienalueella. Suuralueella asuu noin 17 % koko kaupungin väestöstä (9 430 asukasta). Pertteli-Kuusjoella väestö on kasvanut eniten 0 4- ja vuotiaiden ikäluokissa. Väkiluvun kasvu on keskittynyt Inkereen, Kaivolan ja Hähkänän taajamiin. Vähäistä kasvua on tapahtunut Kurkelan ja Romsilan pienalueilla. Luonnollinen väestönkasvu on suurinta Hähkänän ja Inkereen taajamissa. Pertteli-Kuusjoen väestönkasvu on vakaalla pohjalla, sillä luonnollisen väestönkasvun voimakkuuden lisäksi se on pääosin sekä ulkoisen että sisäisen muuttoliikkeen muuttovoittoaluetta. Suuralueella asuu noin 11 % koko kaupungin väestöstä (5 725 asukasta). Muurlassa kasvu on ollut suurinta 5 9- ja vuotiaiden ikäluokissa. Väkiluku on kasvanut pääosin Pyölin ja Kaakkois-Muurlan pienalueilla. Suuralueen luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Pyöliin. Muurlan väkiluvun kasvu perustuu sisäiseen muuttoliikkeeseen ja luonnolliseen väestönkasvuun. Muurlan suuralueella määrältään vähäinen ulkoinen muuttoliike kohdistuu Pohjois-, Lounais- ja Kaakkois-Muurlan pienalueille. Suuralueella asuu noin 3 % koko kaupungin väestöstä (1 570 asukasta). Kiskossa pienten lasten määrä ja eläköityneiden vuotiaiden määrä on kasvanut eniten, vuotiaiden nuorten määrä on vähentynyt. Suuralueen väestönkasvu on Toijan, Aijalan ja Kaukurin pienalueille keskittyneen ulkoisen muuttoliikkeen varassa, sillä väestön ikärakenteen vuoksi luonnollinen väestönkasvu on negatiivista. Kuten muissakin väestörakenteeltaan ikääntyneissä kehysalueissa, Kiskon suuralueen väkiluku vähenee sisäisen muuttoliikkeen takia. Suuralueella asuu noin 3 % koko kaupungin väestöstä (1 740 asukasta). Kiikalassa lapsiperheiden määrä on kasvanut ja työikäisten vuotiaiden määrä on vähentynyt. Väkiluku on kasvanut kirkonkylässä ja sen ympäristössä ulkoisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Vuosina suuralueen luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivinen. Ulkoinen muuttoliike kasvattaa suuralueen väkilukua. Kiikalassa sisäinen muuttoliike on positiivista Kirkonkylän pienalueella. Muut pienalueet ovat sisäisen muuttoliikkeen muuttotappioaluetta. Suuralueella asuu noin 3 % koko kaupungin väestöstä (1715 asukasta). Suomusjärvellä väkiluvun kasvu näkyy ja vuotiaiden määrän kasvuna. Suuralueen väkiluvun kasvu on keskittynyt ulkoisen muuttoliikkeen muuttoalueille Kirkonkylän ja Kettulan pienalueille. Luonnollinen väestönkasvu on negatiivisinta Kettulan ja Kitulan pienalueilla. Suomusjärven väkiluku kasvaa vain ulkoisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Suomusjärvellä sisäinen muuttoliike on negatiivisinta Kirkonkylän pienalueelta, vaikka muutkin pienalueet menettävät asukkaita sisäisen muuttoliikkeen takia. Suuralueella asuu noin 2 % koko kaupungin väestöstä (1 290 asukasta). 14

15 Perniössä väkiluvun kasvu näkyy ja 0 9-vuotiaiden määrän kasvulla. Suuralue on menettänyt eniten ja vuotiaita. Perniön Kirkonkylän väkiluku on kasvanut sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksesta, mutta pienalueen luonnollisen väestönkasvun hiipuminen heikentää sen kasvua. Koko suuralueen luonnollinen väestönkasvu on kaupungin huonoimpia. Suuralueella asuu noin 10 % koko kaupungin väestöstä (5 650 asukasta). Särkisalossa väkiluvun kasvu näkyy ja 0 4-vuotiaiden määrän kasvulla. Eniten suuralue on menettänyt ja 5 9-vuotiaita. Särkisalossa kuolleisuus on syntyvyyttä korkeammalla. Särkisalon kirkonkylän väkiluku on kasvanut jonkin verran ulkoisen muuttoliikkeen vuoksi. Särkisalossa sisäinen muuttoliike on negatiivista. Suuralueella asuu noin prosentti koko kaupungin väestöstä (700 asukasta). Väestönkehityksen näkökulmasta Pertteli-Kuusjoen suuralue on elinvoimaisin, sillä alueen väestönkasvu ei perustu yksittäiseen väestönmuutostekijään (luonnollinen väestönkasvu, sisäinen muuttoliike, ulkoinen muuttoliike). Salon, Halikon ja Muurlan suuralueiden väestönkehitys on ollut melko positiivinen vuosina , vaikka varsinkin Salon suuralue näyttää erilaistuneen kasvaviin ja supistuviin pienalueisiin. Perniön ja Särkisalon suuralueiden tilanne on huolestuttavin, sillä alueen elinvoimasta kertova muuttoliike on määrältään heikkoa. Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven väestönkehitys on ulkoisen muuttoliikkeen vaikutuksen vuoksi positiivinen. Itäisillä suuralueilla väestörakenne on kuitenkin huono ja luonnollinen väestönkasvu vähäistä. Työikäisten alueille suuntautuva muuttoliike saattaa kuitenkin vaikuttaa tulevaisuudessa alueiden luonnolliseen väestönkasvuun positiivisesti. Väestönkehityksen haasteet tulevaisuudessa Yleiskaavallisen ohjelman väestötietojen perusraportissa on esitetty suuralueiden ja niiden pienalueiden väestönkehitys vuosina Väestönkehityksen trendin voidaan sanoa olleen positiivinen aina 2010-luvun alkuun saakka, jolloin talous- ja työllisyystilanteen muutoksilla oli voimakas vaikutus suuralueiden väestönkehitykseen. Väestönkehityksen näkökulmasta katsottuna tulevaisuuden suurin haaste on suuralueiden välinen ja sisäinen erilaistumiskehitys. Erot muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun määrissä ovat suuria suuralueiden kesken. Erityisesti muuttoliikkeellä on suuri vaikutus alueiden tulevaisuuden väestönkehitykseen, joten suuralueiden muuttovetovoimaa täytyy parantaa. Väestörakenteen ikääntyminen on valtakunnallinen ja alueellinen ongelma. Keskuksesta kauempana olevien kehysalueiden väestörakenteen muutos (lasten, nuorten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu) on haaste alueen elinvoimalle ja palveluille. Suuralueiden välisten väestöllisten erojen lisäksi myös suuralueiden pienalueiden välillä on merkittäviä eroja. Erityisesti Salon suuralueen sisäiseen erilaistumiseen tulee tulevaisuudessa puuttua, jottei asuinalueiden erilaistuminen aiheuta negatiivisia seurauksia ja ilmiöitä. 15

16 Lähteet Tilastokeskus (2014a). Väestö iän (1-v) ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus (2014b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus (2014c). Kuolleet iän ja sukupuolen mukaan alueittain. Tilastokeskus (2014d). Kuntien välinen muuttoliike iän, sukupuolen ja muuton suunnan mukaan alueittain Tilastokeskus (2014e). Väestönmuutokset alueittain Tilastokeskus (2014f). Omavaraislaskelma 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus (2014g). Väestö kielen, iän (5-v) ja sukupuolen mukaan. Tilastokeskus (2014h). Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain LIITE 1. Taajamien kehitys Huomaa kuvioiden erilaiset mittakaavat. 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 LIITE 2. Maahan- ja maastamuuttajien ikärakenteet vuonna

22 LIITE 3. Suuralueiden väestöpyramidit Huomaa kuvioiden eri mittakaavat. 22

23 23

24 LIITE 4. Suuralueiden ikäryhmittäinen väkiluvun muutos Huomaa kuvioiden eri mittakaavat. Ikäluokittelu viiden vuoden välein. 24

25 25

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 2060

Väestöennuste 2012 2060 Väestö 2012 Väestöennuste 2012 2060 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa

Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa Jaana Halonen, Sirkka-Liisa Piipponen Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa 2000-luvulla Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 10 TEKIJÄT Jaana Halonen Sirkka-Liisa Piipponen KARTTAKUVAT Ronny

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla

Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla Maankäyttö kylissä kyläsuunnitteluseminaari Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla Hajakeskitettyä vai hajanaista maaseutuasutusta 1 Yleiskaavallisen ohjelman visio Salon

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Katsauksia ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua Kansantaloudellinen aikakauskirja 95. vsk. 2/1999 Petri Böckerman ja Antti Moisio Katsauksia ja keskustelua Muuttoliikkeen, työn tarjonnan ja työttömyyden maakunnittainen kehitys vuosina 1998 2002 PETRI

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Helvi Kinnunen Neuvonantaja Suomen Pankki Seppo Orjasniemi Ekonomisti suomen Pankki Väestörakenteen

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2008-2015 (-2030)

KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2008-2015 (-2030) KUOPION VÄESTÖENNUSTE 28-215 (-23) Koko kaupungin väestöennuste vuosille 28-23 Alueittainen väestöennuste vuosille 28-215 Kuopio 28 Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupunki

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ALUEELLISEEN VÄESTÖRAKENTEESEEN, 2000-2010*

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ALUEELLISEEN VÄESTÖRAKENTEESEEN, 2000-2010* Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers N:o 36 (lokakuu 2000) MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ALUEELLISEEN VÄESTÖRAKENTEESEEN, 2000-2010* Satu

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Kainuun väestöennuste v. 2025

Kainuun väestöennuste v. 2025 Kainuun väestöennuste v. 2025 2 Kainuun väestöennuste v.2025 31.10.2008 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2008 B:14 3 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Puh. (08) 615 541 Faksi (08)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot