Yleiskaavallinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiskaavallinen ohjelma"

Transkriptio

1 Yleiskaavallinen ohjelma Väestöraportti

2 Johdanto Kaupunkisuunnittelussa on kesän 2014 aikana laadittu yleiskaavallisen ohjelman perustieto-osion väestöosan päivitys. Raportti sisältää Salon väestökehityksen perustietopaketin sekä koko kuntaa että osa-alueita ja taajamia koskien. Raportissa on jossain määrin tarkasteltu myös väestökehityksen ja erityisesti ikärakenteen haasteita tulevaisuudessa. Salon rakennemuutos on vaikuttanut ennen kaikkea kaupungin keskeisten osien työikäisten väkimäärän vähenemiseen, kun taas kehysalueella muutokset ovat olleet maltillisempia. Raportin tarkoituksena on toimia keskustelun pohjana tulevien vuosien väestötavoitteista ja niiden seurannaistoimenpiteistä päätettäessä. Raportissa on esitetty myös tilastokeskuksen viimeisin Saloa koskeva väestöennuste ja ns. omavaraislaskelma. Laajat tarkastelut ulottuvat vuoden 2013 loppuun, mutta osassa graafisia esityksiä on käytetty huhtikuun 2014 aineistoja. Todetaan lisäksi, että syyskuun 2014 alun Salon väestö on 54376, mikä merkitsee 92 henkilön laskua vuoden alusta. Tämä taas kertoo väestön vähenemisen olevan tasaantumassa kahden viime vuoden (2012 ja 2013) jälkeen, jolloin kumpanakin vuonna laskua oli n. 400 asukasta. Raportin on koonnut aluetieteen opiskelija Ilona Koitto. Salo Timo Alhoke Kaavoitusinsinööri 2

3 3.1 Väestö Väkiluvussa tapahtuneet muutokset 2010-luvun Salo on noin asukkaan kaupunki (ks. kuvio 3.1.1). Salon väkiluku on kasvanut hallitusti koko tarkasteluajanjakson ajan vuosittaisen väestönkasvun ollessa noin 300 henkilöä. Vuodesta 1990 väkiluku on kasvanut yli henkilöllä. Voimakkaimmin väkiluku on kasvanut taloudellisten noususuhdanteiden aikana 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun loppupuolella. Väkiluvun kehityksen trendi on ollut nouseva 1990-luvulta vuoteen 2011 saakka, jolloin Salon väkiluku kääntyi laskuun teollisuudessa tapahtuneen rakennemuutoksen takia. Vuosina Salon väkiluku laski noin 750 asukkaalla. Kuvio Salon väkiluvun kehitys vuosina Tilastokeskus 2014a. Kuviossa (s. 2) esitetty ikäryhmittäinen väestönmuutos vuosina kertoo väestörakenteen muutoksesta: lähes 25 vuoden aikana nuori väestö on vähentynyt ja ikääntyneen väestön määrä kasvanut. Kehityksen suunta on huolestuttava, sillä väestödynamiikka on noussut kuntien kilpailukykytekijäksi talous- ja työllisyyskehityksen rinnalle. Vuonna 2013 ikäryhmien suhteellinen jakauma on erilainen eri suuralueilla. Pertteli-Kuusjoella on koko kaupungin keskiarvoon verrattuna suhteellisesti eniten 0 14-vuotiaita, Salon suuralueella vuotiaita, Pertteli-Kuusjoella, Muurlassa ja Halikossa vuotiaita, Suomusjärvellä, Kiskossa ja Kiikalassa vuotiaita, Särkisalossa ja Kiskossa vuotiaita. Yli 75-vuotiaita on koko kaupungin keskiarvoon verrattuna suhteellisesti eniten Kiskossa, Särkisalossa ja Perniössä. 3

4 Kuvio Ikäryhmittäinen väestömuutos vuosina Kuvion vuoden 2014 väestötieto otettu Tilastokeskus 2014b & Väestörekisterikeskus. Kuvio Salon luonnollisen väestönkasvun kehitys vuosina Tilastokeskus 2014d, Tilastokeskus 2014c. Kuviossa on esitetty Salon luonnollisen väestönkasvun kehitys vuosina Luonnollinen väestönkasvu muodostuu syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Luonnollisen väestönkasvun suunta vaihtui positiiviseksi 1990-luvun lopussa. 550 syntyneen lapsen raja on rikkoutunut jokaisena vuonna lukuun ottamatta vuosia 2003 ja Tarkasteluajanjaksolla eniten lapsia syntyi vuonna 2010 (625) ja vähiten vuonna 2013 (489). Huomattavin muutos luonnollisessa 4

5 väestönkasvussa on vuonna 2010 alkanut syntyvyyden raju laskusuunta. Kaupungin luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Salon, Halikon, Pertteli-Kuusjoen ja Muurlan suuralueille. Kuntien välinen nettomuutto (tulo- ja lähtömuuton erotus) kuvaa kuntien ja alueiden elin- ja vetovoimaa sekä kehityspotentiaalia luvulla Salo on ollut kuntien välisen muuttoliikkeen muuttotappioaluetta vain yksittäisinä vuosina (ks. kuvio 3.1.3). Aiempien vuosikymmenten muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi 2010-luvulla. Salon nettomuuton vaihteluja selittää talouden nousu- ja laskusuhdanteet: kuntien välinen muuttoliike on vilkasta nousukauden aikana ja vähenee laskukaudella. Tarkasteluajanjaksolla suurin vaihtelu on ollut työikäikäisten vuotiaiden muutossa. Ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden muuttointo on ollut nousussa 2000-luvun alusta alkaen. Voimakas ikääntyneiden tulomuutto kaupunkiin vinouttaa alueellista huoltosuhdetta ja vaikuttaa alueelliseen palvelurakenteeseen. Kuvio Ikäjaoteltu kuntien välinen nettomuutto vuosina Tilastokeskus 2014d. Vuosien muista kunnista Saloon muuttaneiden kohdealueet kaupungin sisällä olivat melko selvät. Varsinkin työikäisten lähtömuutto on ollut suurinta Salon ja Halikon suuralueilta, joten absoluuttisia nettomuuttolukuja tarkasteltaessa huomataan vuotiaiden muualta muuttavien asettuneen itäisille suuralueille: Kiskoon, Suomusjärvelle ja Kiikalaan. Suuralueista vanhempia työikäisiä (45 64-vuotiaita) houkuttelivat Perniön, Pertteli-Kuusjoen, Suomusjärven ja Kiikalan suuralueet. Muualta muuttavien ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) muuton suunta kohdistui Salon, Perniön ja Halikon suuralueille. 5

6 Salon väestön kokonaismuutos ja kaupungin siirtolaisuus vuosina on esitetty kuviossa Väestön kokonaismuutos lasketaan syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton (kuntien välinen nettomuutto ja nettosiirtolaisuus) summana. Siirtolaisuus kuvaa alueelle maahanmuuttaneiden ja alueelta maastamuuttaneiden erotusta. Lukuun ottamatta rakennemuutoksen pahimpia vuosia (vuodet 2012 ja 2013) väestön kokonaismuutos on ollut positiivinen. Voimakkaimmin väestö on kasvanut talouden nousukausina, vuosina 1995 ja Väestön kokonaismuutos on ollut negatiivisin vuonna Luonnollisen väestönkasvun merkitys väestön lisääjänä on vähäinen ja Salon väestönkasvu on maan sisäisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden varassa. Kuvio Salon väestön kokonaismuutos ja siirtolaisuus vuosina Tilastokeskus 2014e. Siirtolaisuuden määrä on vaihdellut tarkasteluajanjaksolla. Enemmistö Salon maahanmuuttajista on tullut Venäjältä, Virosta ja albaniankielisiltä alueilta, kuten Kosovosta. Prosentuaalisesti tarkasteltuna vuosina pääosa maahanmuuttajista on ollut lapsia tai nuoria (0 29-vuotiaita), kun taas maastamuuttajat ovat olleet iältään useimmiten vuotiaita (ks. liite 1). Suomeen on kohdistunut maahanmuuttoa korkean syntyvyyden maista, mikä vaikuttaa maahanmuuttajien ikärakenteeseen. Tarkasteluajanjaksolla siirtolaisuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2001 ja matalimmillaan vuonna Neuvostoliiton hajoaminen ja Euroopan unionin jäsenyys kasvattivat Suomeen kohdistunutta maahanmuuttoa 1990-luvulla. On oletettavaa, että informaatioteknologiateollisuuden kasvu 1990-luvun loppupuolella toi Saloon työn perässä maahanmuuttaneita, vaikka muihin eurooppalaisiin valtioihin verrattuna vähemmistö Suomen ulkomaalaisväestöstä muuttaa maahan työn tai opiskelun takia luvun alusta asti pääosa 6

7 maahanmuuttajista on muodostunut paluumuuttajien sijaan ulkomaalaista alkuperää olevista muuttajista. Tilastokeskuksen laatima vuoden 2040 väestöennuste perustuu väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden (syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike) menneeseen kehitykseen. Tilastokeskuksen laatima omavaraislaskelma kuvaa väestönkehitystä ilman muuttoliikettä. Tilastokeskuksen laatimien ennusteiden lisäksi Salon kaupunki laatii omia väestöennusteitaan ja -tavoitteitaan. Kuvio Väestöennuste ja omavaraislaskelma vuoteen 2040 ja toteutunut väestönkehitys vuosina Tilastokeskus 2014b & Tilastokeskus 2014f. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Salon väkiluku kasvaisi tasaiseen tahtiin (ks. kuvio 3.1.5) luvun loppuun saakka väestön arvioidaan kasvavan noin 150 asukkaalla vuodessa luvulla kasvu jatkuu mutta hidastuu. Vuoden 2007 väestöennusteessaan Tilastokeskus arvioi asukkaan rajan rikkoutuvan 2020-luvulle tultaessa, mutta uusimman ennusteen mukaan Salon väkiluku pysyttelee noin asukkaan tuntumassa ainakin 2040-luvulle asti. Talous- ja työllisyystilanteen muutokset ovat vaikuttaneet vuosien todelliseen väestönkehitykseen. Vuoteen 2040 ulottuvasta Tilastokeskuksen omavaraislaskelmasta tulee ilmi muuttoliikkeen vaikutus kaupungin väestönkehitykseen. Ilman kuntien välistä muuttoliikettä ja maahanmuuttoa Salon väkiluku laskee alle asukkaaseen 2040-luvulle tultaessa. Tilastokeskuksen omavaraislaskelman mukaan ilman muuttoliikettä väkiluku vähenee noin asukkaalla vuosittain ja väkiluvun laskun arvioidaan kiihtyvän 2030-luvulle tultaessa luvun puolivälistä alkaen väkiluvun arvioidaan vähenevän vuosittain jopa yli sadalla asukkaalla. 7

8 Salon kaupungin vuonna 2012 laatimat taajamakohtaiset väestöennusteet ovat edelleen käypiä. Väestönkasvun ennustettiin kohdistuvan Turku Helsinki-moottoritien läheisyydessä oleviin taajamiin ja suuralueisiin: Pertteliin (Hähkänä ja Inkere), Muurlaan, Suomusjärvelle ja Märyyn. Teijon ja Matildan alueiden kasvu näyttää jatkuneen 2010-luvulla (ks. liite 2). Yleiskaavallisen ohjelman tavoiteraportissa (2012) koko kaupungin väestötavoitteeksi asetettiin 350 asukkaan vuosittainen kasvu, mitä voidaan talous- ja työllisyystilanteiden muutosten takia pitää maksimaalisena tavoitearviona. Yksilöiden muuttopäätökseen vaikuttavat eniten työhön, asumiseen ja perhesyihin liittyvät tekijät luvulla kuntarajojen yli suuntautuvissa muutoissa ovat korostuneet oman elämän parantamiseen liittyvät syyt. Kuntapolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan muuttajien sijoittumispäätöksiin. Kuvio Toteutunut ikäryhmittäinen väestönkehitys 2011 ja tilastokeskuksen ikäryhmittäinen Salon väestöennuste vuoteen Tilastokeskus 2014b Tilastokeskuksen laatiman ikäryhmittäisen väestöennusteen (kuvio 3.1.6) mukaan Salon väestörakenne muuttuu voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Väestöennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden määrää kasvaa voimakkaasti ja lasten ja nuorten määrä vähenee. Ikääntyneen väestön määrään vaikuttaa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen (vuosina ) syntyneet suuret ikäluokat ja eliniän piteneminen. Usein unohdetaan, että ikäluokat olivat tavallista suurempia aina 1950-luvun loppuun saakka, joten ikääntyneen väestön määrä jatkaa nousuaan myös suurten ikäluokkien jälkeen. Tilastokeskuksen väestönkehityksen ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 30 prosenttia Salon väestöstä on yli 65-vuotiaita. Työikäisen väestön määrän ennustettu tasainen laskusuunta vaikuttaa taloudelliseen ja väestölliseen huoltosuhteeseen. Lasten ja nuorten määrän arvioidaan jatkavan tasaista laskusuuntaa 2040-luvulle asti. Koko maan lailla myös Salossa suurimpia tulevaisuuden huolenaiheita ovat työikäisen väestön riittävyys, lasten määrän väheneminen 8

9 ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvun aiheuttamat asunto- ja palvelutarpeiden muutokset. Palvelutarpeen muuttumisen lisäksi kunnat joutuvat pohtimaan palvelutuottamisen uusia tapoja. Kuviossa on esitetty vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosina Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 1990 Salossa asui 133 vieraskielistä, kun vuonna 2013 vieraskielisiä oli Salossa suurimmat vieraskieliset ryhmät ovat venäjää tai viroa äidinkielenään puhuvat. Suuralueen väkilukuun suhteuttuna eniten vieraskielisiä on Salon, Kiikalan, Kiskon ja Perniön suuralueilla. Kuvio Vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosina Tilastokeskus 2014g. Väestön alueellinen jakautuminen Salon maantieteellisen laajuuden vuoksi aluerakenne on sirpaleinen ja muodostuu tiheästi asutusta keskustaajamasta, suuralueiden asemakaavoitetuista taajamista ja muista taajama-alueista, kylistä ja maaseutualueesta. Taajamista suurin on Salon ja Halikon suuralueille levittäytynyt keskustaajama, missä asui huhtikuussa 2014 likimain 54 prosenttia väestöstä (noin asukasta). Muita suurempia taajamia ovat Perniön keskusta, Perttelin taajamat ja Märynummi. Yli 500 asukkaan taajamia ovat Muurlan, Kiskon ja Suomusjärven keskustat. Muita pienempiä taajamia ovat Kuusjoen ja Kiikalan taajamat, Teijo, Vaskio ja Särkisalon taajamat. Vuosina taajamaväestön kasvu on keskittynyt Salon keskuksen läheisyydessä sijaitseviin taajamiin. Keskustaajaman lisäksi väkiluku on kasvanut erityisesti Hähkänällä ja Inkereellä sekä Muurlan taajamassa. Lounaiset rannikkoalueet, Matilda, Teijo ja Vartsala, ovat myös kasvaneet. 9

10 Vartsalan väkiluku on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Eniten väestö on vähentynyt Perniön kirkonkylässä ja asemalla sekä Märynummella. Kuviossa on esitetty asemakaavoitetulla alueella ja maaseutualueella asuvan väestön määrä toukokuussa 2014, jolloin asemakaavoitetulla alueella asui noin 73 prosenttia väestöstä ( asukasta) ja maaseutualueella noin 27 prosenttia väestöstä ( asukasta). Rantakaavan alueella asui pysyvästi vain reilusti alle prosentti väestöstä (73 asukasta), joista suurin osa Matildan taajaman ranta-asemakaava-alueella. Asemakaavoitetulla alueella asuneen väestön määrä kasvoi nopeasti 1990-luvulla mutta kasvu hidastui 2000-luvulla. Maaseutualueen väestön on vähentynyt melko tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 1990 viiden kilometrin säteellä Salon keskuksesta asui 51 prosenttia väestöstä, kun huhtikuussa 2014 vastaava luku oli 55 prosenttia. Kehitys kertoo väestön keskittymisestä keskuksen läheisyyteen. Kuvio Väestön jakaantuminen asemakaava- ja haja-asutusalueilla vuosina Tilastokeskus 2014h. Taulukossa (s. 9) on esitetty ikäryhmien suhteellinen osuus Salon ja koko maan väestöstä vuonna Verrattaessa Salon ja Suomen väestöpyramideja (kuviot ja , s. 9) huomataan Salon väestöpyramidin levenevän voimakkaammin ylöspäin, mikä kuvastaa vanhemman väestön enemmyyttä. Yksittäisiä ikäryhmiä lukuun ottamatta nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia ikäluokkia pienempiä. Ikäluokkien jatkuva pienentyminen aiheuttaa haasteita työvoiman riittävyydelle ja luonolliselle väestönkasvulle. Lasten ja nuorten (0 19-vuotiaat) sekä nuorten aikuisten (20 34-vuotiaat) määrä on Salossa alhaisempi kuin koko maassa. Vanhemmat 10

11 työikäiset (40 49-vuotiaat) ovat Salossa yliedustettuina. Koko maan väestöpyramidiin verrattuna ikääntyneen väestön määrä on Salossa jonkin verran maan tasoa korkeampi, sillä suuret ikäluokat (60 69-vuotiaat) näkyvät pullistumana niin Salon kuin koko maan väestössä. Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneiden määrä on Salossa jonkin verran korkeammalla kuin koko maassa. Kuvio Salon väestöpyramidi 2014, Kuvio Suomen väestöpyramidi 2013, Tilastokeskus. Väestötieto otettu Tilastokeskus. Väestötieto otettu Taulukko Ikäryhmien suhteellinen osuus Salon ja koko maan väestöstä vuonna Tilastokeskus 2014a. Ikä Salo Koko maa 0 4 5,1 % 5,6 % 5 9 5,7 % 5,5 % ,7 % 5,3 % ,8 % 5,8 % ,4 % 6,3 % ,7 % 6,2 % ,4 % 6,4 % ,2 % 6,2 % ,2 % 5,8 % ,3 % 6,8 % ,7 % 6,9 % ,1 % 6,9 % ,5 % 7,0 % ,3 % 6,5 % ,8 % 4,3 % ,1 % 3,5 % ,0 % 2,6 % ,0 % 1,6 % ,9 % 0,8 % Yhteensä 100 % 100 % 11

12 Kuvio Keskustaajaman väestö huhtikuussa 2014, Väestörekisterikeskus. Kuvio Kehysaluetaajamien väestö Kuvio Maaseutuväestö huhtikuussa 2014, huhtikussa 2014, Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus. Kuvioissa on esitetty väestön ikärakenne kaupungin eri alueilla. Suuret ikäluokat näkyvät väestöpyramidin levenemisenä jokaisella alueella. Eniten lapsia ja nuoria on keskustaajamassa, vähiten maaseutualueella. Toisaalta kouluikäisten lasten yhteenlaskettu määrä maaseutualueella on suurehko, mikä vaikuttaa esimerkiksi koulukuljetusten järjestämiseen ja kustannuksiin. Keskustaajama kasvoi nopeasti 1990-luvun lopussa taloudellisen nousukauden 12

13 aikaan. Kokonaisuutena kehysaluetaajamat ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvun puolivälistä lähtien. Toisaalta kehysaluetaajamista Hähkänä, Inkere ja Muurla ovat kasvaneet, kun taas Perniön kirkonkylässä väkiluku on vähentynyt. Maaseutualueen väestö on tarkasteluajankohtana vähentynyt lähes asukkaalla. Suuralueiden väestönkehitys vuosina Vuonna 2009 kymmenen kunnan yhtenäisestä työ- ja talousalueesta muodostettiin uusi Salon kaupunki, jonka ensimmäiset vuodet ovat olleet suurien muutosten aikaa. Teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos on vaikuttanut kaupungin väestönkehitykseen voimakkaasti. Nykyinen kaupunki muodostuu yhdeksästä suuralueesta: Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Suomusjärvi, Muurla, Perniö, Pertteli-Kuusjoki ja Särkisalo. Tilastokeskuksen yhdeksään suuralueeseen rajautuvan ryhmittelyn takia Perttelin ja Kuusjoen entiset kunnat muodostavat yhden suuralueen. Suuralueiden väestöpyramidit kertovat väestörakenteen erilaistuneen kaupungin eri suuralueilla (ks. liite 3). Kaikkien muiden suuralueiden paitsi Salon suuralueen väestöpyramideissa näkyy kaventuma nuorten vuotiaden kohdalla, mikä selittyy kaupungin rajallisilla kolmannen asteen opiskelumahdollisuuksilla, nuorten sisäisen muuton kohdistumisella Salon suuralueelle ja maastamuutolla. Pertteli-Kuusjoen ja Halikon suuralueiden vetovoima lapsiperheiden alueina näkyy väestöpyramideissa selvästi. Matala syntyvyys vaikuttaa Särkisalon ja Perniön väestöpyramidien rakenteeseen. Itäisten suuralueiden, Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven, väestöpyramidit ovat kapeita nuoren väestön osalta mutta leveämpiä työikäisen väestön kohdalla. Vuosina merkittävin muutos Salon suuralueen väestörakenteessa on työikäisen väestön määrän väheneminen (ks. liite 4). Väestö on kasvanut eniten ja vuotiaiden ikäluokissa. Pienten lasten (0 4-vuotiaat) määrä on hieman kasvanut vuodesta Vuosina väkiluku on kasvanut eniten Viitannummen, Tupurin ja Armfeltin pienalueilla. Suuralueen luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Tupurin, Ollikkalan ja Viitannummen pienalueille. Salon suuralueen väkilukua kasvattavat luonnollinen väestönkasvu ja sisäinen muuttoliike. Salon suuralueen ulkoinen muuttoliike on negatiivista, eli suuralueen muutto muihin kuntiin on suurempaa kuin suuralueelle suuntautuva muutto. Alkuvuodesta 2014 suuralueella asui noin 47 % koko kaupungin väestöstä ( asukasta). Halikossakin suurin kasvu on tapahtunut ja vuotiaiden ikäluokissa. Lasten (0 9- vuotiaat) määrä on hieman kasvanut vuodesta Halikon väkiluku on kasvanut eniten Asemanseudun ja Vartsalan pienalueilla. Suuralueen luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Keskustaajaman ja Asemanseudun pienalueille. Halikon suuralueella väkiluku kasvaa ensi sijassa 13

14 luonnollisen väestönkasvun myötä. Iilikkeen, Hajalan ja Salaisten pienalueiden ulkoinen muuttoliike on heikosti positiivista, mutta muuten ulkoinen muuttoliike ei kasvata suuralueen väkilukua. Sisäinen muuttoliike on positiivista vain Asemanseudun pienalueella. Suuralueella asuu noin 17 % koko kaupungin väestöstä (9 430 asukasta). Pertteli-Kuusjoella väestö on kasvanut eniten 0 4- ja vuotiaiden ikäluokissa. Väkiluvun kasvu on keskittynyt Inkereen, Kaivolan ja Hähkänän taajamiin. Vähäistä kasvua on tapahtunut Kurkelan ja Romsilan pienalueilla. Luonnollinen väestönkasvu on suurinta Hähkänän ja Inkereen taajamissa. Pertteli-Kuusjoen väestönkasvu on vakaalla pohjalla, sillä luonnollisen väestönkasvun voimakkuuden lisäksi se on pääosin sekä ulkoisen että sisäisen muuttoliikkeen muuttovoittoaluetta. Suuralueella asuu noin 11 % koko kaupungin väestöstä (5 725 asukasta). Muurlassa kasvu on ollut suurinta 5 9- ja vuotiaiden ikäluokissa. Väkiluku on kasvanut pääosin Pyölin ja Kaakkois-Muurlan pienalueilla. Suuralueen luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt Pyöliin. Muurlan väkiluvun kasvu perustuu sisäiseen muuttoliikkeeseen ja luonnolliseen väestönkasvuun. Muurlan suuralueella määrältään vähäinen ulkoinen muuttoliike kohdistuu Pohjois-, Lounais- ja Kaakkois-Muurlan pienalueille. Suuralueella asuu noin 3 % koko kaupungin väestöstä (1 570 asukasta). Kiskossa pienten lasten määrä ja eläköityneiden vuotiaiden määrä on kasvanut eniten, vuotiaiden nuorten määrä on vähentynyt. Suuralueen väestönkasvu on Toijan, Aijalan ja Kaukurin pienalueille keskittyneen ulkoisen muuttoliikkeen varassa, sillä väestön ikärakenteen vuoksi luonnollinen väestönkasvu on negatiivista. Kuten muissakin väestörakenteeltaan ikääntyneissä kehysalueissa, Kiskon suuralueen väkiluku vähenee sisäisen muuttoliikkeen takia. Suuralueella asuu noin 3 % koko kaupungin väestöstä (1 740 asukasta). Kiikalassa lapsiperheiden määrä on kasvanut ja työikäisten vuotiaiden määrä on vähentynyt. Väkiluku on kasvanut kirkonkylässä ja sen ympäristössä ulkoisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Vuosina suuralueen luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivinen. Ulkoinen muuttoliike kasvattaa suuralueen väkilukua. Kiikalassa sisäinen muuttoliike on positiivista Kirkonkylän pienalueella. Muut pienalueet ovat sisäisen muuttoliikkeen muuttotappioaluetta. Suuralueella asuu noin 3 % koko kaupungin väestöstä (1715 asukasta). Suomusjärvellä väkiluvun kasvu näkyy ja vuotiaiden määrän kasvuna. Suuralueen väkiluvun kasvu on keskittynyt ulkoisen muuttoliikkeen muuttoalueille Kirkonkylän ja Kettulan pienalueille. Luonnollinen väestönkasvu on negatiivisinta Kettulan ja Kitulan pienalueilla. Suomusjärven väkiluku kasvaa vain ulkoisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Suomusjärvellä sisäinen muuttoliike on negatiivisinta Kirkonkylän pienalueelta, vaikka muutkin pienalueet menettävät asukkaita sisäisen muuttoliikkeen takia. Suuralueella asuu noin 2 % koko kaupungin väestöstä (1 290 asukasta). 14

15 Perniössä väkiluvun kasvu näkyy ja 0 9-vuotiaiden määrän kasvulla. Suuralue on menettänyt eniten ja vuotiaita. Perniön Kirkonkylän väkiluku on kasvanut sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksesta, mutta pienalueen luonnollisen väestönkasvun hiipuminen heikentää sen kasvua. Koko suuralueen luonnollinen väestönkasvu on kaupungin huonoimpia. Suuralueella asuu noin 10 % koko kaupungin väestöstä (5 650 asukasta). Särkisalossa väkiluvun kasvu näkyy ja 0 4-vuotiaiden määrän kasvulla. Eniten suuralue on menettänyt ja 5 9-vuotiaita. Särkisalossa kuolleisuus on syntyvyyttä korkeammalla. Särkisalon kirkonkylän väkiluku on kasvanut jonkin verran ulkoisen muuttoliikkeen vuoksi. Särkisalossa sisäinen muuttoliike on negatiivista. Suuralueella asuu noin prosentti koko kaupungin väestöstä (700 asukasta). Väestönkehityksen näkökulmasta Pertteli-Kuusjoen suuralue on elinvoimaisin, sillä alueen väestönkasvu ei perustu yksittäiseen väestönmuutostekijään (luonnollinen väestönkasvu, sisäinen muuttoliike, ulkoinen muuttoliike). Salon, Halikon ja Muurlan suuralueiden väestönkehitys on ollut melko positiivinen vuosina , vaikka varsinkin Salon suuralue näyttää erilaistuneen kasvaviin ja supistuviin pienalueisiin. Perniön ja Särkisalon suuralueiden tilanne on huolestuttavin, sillä alueen elinvoimasta kertova muuttoliike on määrältään heikkoa. Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven väestönkehitys on ulkoisen muuttoliikkeen vaikutuksen vuoksi positiivinen. Itäisillä suuralueilla väestörakenne on kuitenkin huono ja luonnollinen väestönkasvu vähäistä. Työikäisten alueille suuntautuva muuttoliike saattaa kuitenkin vaikuttaa tulevaisuudessa alueiden luonnolliseen väestönkasvuun positiivisesti. Väestönkehityksen haasteet tulevaisuudessa Yleiskaavallisen ohjelman väestötietojen perusraportissa on esitetty suuralueiden ja niiden pienalueiden väestönkehitys vuosina Väestönkehityksen trendin voidaan sanoa olleen positiivinen aina 2010-luvun alkuun saakka, jolloin talous- ja työllisyystilanteen muutoksilla oli voimakas vaikutus suuralueiden väestönkehitykseen. Väestönkehityksen näkökulmasta katsottuna tulevaisuuden suurin haaste on suuralueiden välinen ja sisäinen erilaistumiskehitys. Erot muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun määrissä ovat suuria suuralueiden kesken. Erityisesti muuttoliikkeellä on suuri vaikutus alueiden tulevaisuuden väestönkehitykseen, joten suuralueiden muuttovetovoimaa täytyy parantaa. Väestörakenteen ikääntyminen on valtakunnallinen ja alueellinen ongelma. Keskuksesta kauempana olevien kehysalueiden väestörakenteen muutos (lasten, nuorten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu) on haaste alueen elinvoimalle ja palveluille. Suuralueiden välisten väestöllisten erojen lisäksi myös suuralueiden pienalueiden välillä on merkittäviä eroja. Erityisesti Salon suuralueen sisäiseen erilaistumiseen tulee tulevaisuudessa puuttua, jottei asuinalueiden erilaistuminen aiheuta negatiivisia seurauksia ja ilmiöitä. 15

16 Lähteet Tilastokeskus (2014a). Väestö iän (1-v) ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus (2014b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus (2014c). Kuolleet iän ja sukupuolen mukaan alueittain. Tilastokeskus (2014d). Kuntien välinen muuttoliike iän, sukupuolen ja muuton suunnan mukaan alueittain Tilastokeskus (2014e). Väestönmuutokset alueittain Tilastokeskus (2014f). Omavaraislaskelma 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus (2014g). Väestö kielen, iän (5-v) ja sukupuolen mukaan. Tilastokeskus (2014h). Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain LIITE 1. Taajamien kehitys Huomaa kuvioiden erilaiset mittakaavat. 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 LIITE 2. Maahan- ja maastamuuttajien ikärakenteet vuonna

22 LIITE 3. Suuralueiden väestöpyramidit Huomaa kuvioiden eri mittakaavat. 22

23 23

24 LIITE 4. Suuralueiden ikäryhmittäinen väkiluvun muutos Huomaa kuvioiden eri mittakaavat. Ikäluokittelu viiden vuoden välein. 24

25 25

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina Salon yleiskaavallisen ohjelman aluetoimikuntaseminaari 27.4.2010 Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke 27.4.2010 Aluetoimikuntaseminaari 1 Mikä on Salon yleiskaavallinen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Kaupungintalo äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Salon lukio äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Lohjan lukioverkko Page 1

Lohjan lukioverkko Page 1 Lohjan lukioverkko 28.4.2015 Page 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Lohjan lukioverkko 28.4.2015 28.4.2015 Page 2 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla

Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla Maankäyttö kylissä kyläsuunnitteluseminaari Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla Hajakeskitettyä vai hajanaista maaseutuasutusta 1 Yleiskaavallisen ohjelman visio Salon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Johanna Roto, GIS/Cartography Coordinator Johanna.roto@nordregio.se Väestönmuutosten kuvaaminen Työssäkäyntialueet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Väestöennusteet suunnittelun välineenä et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden

Lisätiedot