Mitä yliopistojen kansainvälistyminen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle?

Transkriptio

1 JULKAISU 8/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Mitä yliopistojen kansainvälistyminen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden aiheesta "Mitä yliopistojen kansainvälistyminen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat vararehtori Heikki Mannila, Aalto-yliopisto, dekaani Anna Mauranen, Humanistinen tiedekunta, HY Johtava tutkija, dosentti Timo Honkela, Aalto-yliopisto, TKK, yksikön johtaja, dosentti Pirjo Hiidenmaa, Suomen Akatemia, professori Markku Löytönen, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY ja tohtorikoulutettava Sanna Koulu, Oikeustieteellinen tiedekunta, HY. Kommenttipuheenvuorot esittivät kansanedustajat Sanna Perkiö (kok.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)..

3 SISÄLLYSLUETTELO Keskustelutilaisuuden ohjelma Tieteellinen ansioituminen ja tieteen laajemmat tehtävät Vararehtori Heikki Mannila, Aalto-yliopisto Vieraskielisen opetuksen ja oppimisen haasteet yliopistoissa Dekaani Anna Mauranen, Humanistinen tiedekunta, HY Tieteellinen julkaiseminen maailmassa ja Suomessa Johtava tutkija, dosentti Timo Honkela, Aalto-yliopisto, TKK Akateeminen oppikirjallisuus Yksikön johtaja, dosentti Pirjo Hiidenmaa, Suomen Akatemia Vieraskielinen opetus ja suomi sivistyskielenä Professori Markku Löytönen, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY Jatko-opiskelijan näkökulma Tohtorikoulutettava Sanna Koulu, Oikeustieteellinen tiedekunta, HY

4 Mitä yliopistojen kansainvälistyminen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle? keskiviikkona kello Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio. Ohjelma Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen, Tutkaksen puheenjohtaja Tieteellinen ansioituminen ja tieteen laajemmat tehtävät Vararehtori Heikki Mannila, Aalto-yliopisto Vieraskielisen opetuksen ja oppimisen haasteet yliopistoissa Dekaani Anna Mauranen, Humanistinen tiedekunta, HY Tieteellinen julkaiseminen maailmassa ja Suomessa Johtava tutkija, dosentti Timo Honkela, Aalto-yliopisto, TKK Kahvitauko Akateeminen oppikirjallisuus Yksikön johtaja, dosentti Pirjo Hiidenmaa, Suomen Akatemia Vieraskielinen opetus ja suomi sivistyskielenä Professori Markku Löytönen, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY Jatko-opiskelijan näkökulma Tohtorikoulutettava Sanna Koulu, Oikeustieteellinen tiedekunta, HY Kansanedustajien kommentit Kansanedustaja Sanna Perkiö, kok. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, vihr Keskustelua Tilaisuuden päätös

5 Tieteellinen julkaiseminen ja tieteen laajemmat tehtävät Heikki Mannila Vararehtori, akateemiset asiat Aalto-yliopisto

6 Tieteellinen työ luo uutta tietoa parempaa ymmärrystä maailmasta yhteiskuntaa hyödyttävää tieteellistä näkemystä Jos työn tuloksista ei kerrota, niin työ jää merkityksettömäksi Tieteellisestä työstä ja sen tuloksista pitää viestiä

7 Kenelle viestitään? Tiedeyhteisölle Tieteellisen työn laadun tarkkailun välinen on vertaisarviointi; tiedeyhteisölle kertominen, kritiikin mahdollistaminen Keskeinen tieteellisen tiedon rakentumisessa Opiskelijoille Tutkimus, opetus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat yliopistojen keskeiset tehtävät Tutkimus ja opetus yhdessä! Yhteiskunnalle, yhteistyökumppaneille, suurelle yleisölle Yliopistojen ja tieteen laajempi tehtävä

8 Tieteellinen julkaiseminen = viestintä tiedeyhteisölle Globaali tutkimusympäristö Useimmilla aloilla kansainvälisen tiedeyhteisön kieli on englanti; ei toki kaikilla Pääosa tieteellisestä julkaisemisesta tapahtuu englanniksi Tieteen tason kohottaminen vaatii kansainvälisyyttä Englannin käyttö tutkimusryhmissä ja jatkokoulutuksessa lisääntyy Suomessa

9 Opiskelu ja opiskelijat Kotimaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden pitää pystyä kommunikoimaan tieteestä ja tutkimuksesta omalla alallaan myös kotimaisilla kielillä Kyky käyttää omaa äidinkieltä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kielenä Yliopistoilla on vastuu alojensa suomen- ja ruotsinkielisen terminologian kehittämisestä ja ylläpitämisestä

10 Kotimaiset kielet Keskeistä pitää yllä riittävää osaamista Pohjoismainen yhteistyö Esim. yhteiset maisteriohjelmat Rinnakkaiskielisyys, monipuolinen molempien kotimaisten käyttö

11 Terminologia kotimaisilla kielillä Yliopistoilla on vastuu alojensa suomen- ja ruotsinkielisen terminologian kehittämisestä ja ylläpitämisestä Kyse ei ole vain kääntämisestä, vaan käsitteistön analysoinnista Myös englanninkielisessä opetuksessa pitää kotimaisille opiskelijoille kertoa suomenkieliset termit

12 Terminologia: esimerkki Tietotekniikan sanasto- ja terminologiatyö: alalla tehty pitkään aktiivista sanastotyötä Tietokone, tulostin, suoritin, selain, hajautus jne. Data-analyysin alueella: käsitteistön ja terminologian kehittäminen joitakin vuosia sitten: englanninkielistä opetusta Large itemset kattava joukko usein esiintyvä joukko frequent set Kyse ei ole kääntämisestä!

13 Laajemmat tehtävät Tieteen tuloksista ja tieteestä pitää viestiä monille eri ryhmille Kotimaassa ensisijaisesti kotimaisilla kielillä

14 Mitä siis tarvitaan? Tieteellinen julkaiseminen Opetus ja tutkimus yhdessä: vastuu oman äidinkielen hallinnasta, terminologiasta ja käsitteistöstä omalla kielellä, kyky toimia kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa Lavea viestintätehtävä

15 Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kandidaattikoulutus pääosin kotimaisilla kielillä Maisteriopetuksessa englannin osuus nousee merkittävästi Tohtorinkoulutuksessa monet tutkimusryhmät toimivat englanniksi Englanninkielisessäkin opetuksessa huolehditaan terminologian hallinnasta ja kehittämisestä kotimaisilla kielillä Hyvä kielenkäyttö on yliopistossa kaikkien asia

16 Vieraskielisen opetuksen ja oppimisen haasteet yliopistoissa Anna Mauranen

17 Englanti keskeisin kansainvälinen tieteen kieli levinnyt laajemmalle kuin mikään kieli aikaisemmin toisen kielen käyttäjiä paljon enemmän kuin äidinkielisiä (4:1) vahva asema tieteessä, kansainvälisenssä politiikassa, kaupassa ja liikeelämässä globaali lingua franca (English as a lingua franca, ELF)

18 Huolestuneita reaktioita Englanti raivaa muut kielet tieltään? Kieli rappeutuu: - köyhää, yksinkertaista kieltä? Korkeampi koulutus: puutteellinen englannin kielen taito -> ei opita -> taso laskee For anyone with a modicum of common sense it goes without saying that students and teachers alike will have a poorer command of a foreign language than their native language (Davidsen-Nielsen, N Danish under pressure: Use it or lose it).

19 Huolestuneita reaktioita Englanti raivaa muut kielet tieltään? Kieli rappeutuu: - köyhää, yksinkertaista kieltä? Korkeampi koulutus: puutteellinen englannin kielen taito -> ei opita -> taso laskee For anyone with a modicum of common sense it goes without saying that students and teachers alike will have a poorer command of a foreign language than their native language (Davidsen-Nielsen, N Danish under pressure: Use it or lose it).

20 Oppiiko vieraalla kielellä? Airey Ymmärtäminen sujuu, mutta vähemmän kysymyksiä ja muistiinpanoja Ongelmia vain opintojen alkuvaiheessa Suviniitty Oppimistulokset samantasoisia

21 Course Results 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % % 20 % 10 % 0 % Pass Fail

22 Academic Cooperation Association: 2002: epäilykset oppimistehokkuudesta vähentyneet 2007: epäilyt hälvenneet - englanniksi opiskelua pidetään normaalina ja tehokkaana suurin kieliongelma: kansainväliset opiskelijat eivät osaa paikalliskieliä

23 Historian suuret lingua francat

24 Muodollisesti epätarkkaa Millaista ELF on? (English as a lingua franca) artikkelit (in Polish language; of the Wilson s disease) prepositiot (discuss about; obsession in) sanajärjestys (you try to see how is the tissue) Säännöllistymistä: epäsäännölliset verbit (breaked, feeled) monikottomat nominit: (informations, offsprings, advices)

25 Sanasto insuitable; unuseful; maximalise; introducted inspectionals; far away uncle Fraseologia how to put the end on it (put an end to it) it s on the worst during the first week (at its worst)... clashes with Soviet Union was in the matter of few inches (a matter of a few inches) Epätarkkuus muodoissa tai fraseologiassa ei juuri aiheuta ongelmia ymmärtämisessä

26 Mitä resursseja puhujat hyödyntävät päästäkseen yhteisymmärrykseen? Yhteistyötä S6: yeah (S5: yeah) they could go yeah and also they increased the time for er parental [er] S1: [parental] leave S6: [yeah yeah and] (S1: [yeah yeah]) so for for for men [they]...

27 Yhteistä kulttuuripääomaa: it is a way of controlling us sort of eh I don't know divide and govern sort of a thing I don t know what s the hen and what s the egg Muita kieliä: you could do the same for the dooming cathedral in Turku (< domkyrka?) ELF -opiskelu aina monikielisessä tilanteessa; muita kieliä syytä hyödyntää, ei torjua

28 Mukautumista S1: [yeah] from time to time I think er it kind of er, first this law for that you can registrate your er how you say your (S5: sort of partnership) partnership er I think er you cannot argue for too much in in in Finland you have to, go li- by [steps] (S5:[(it was)]) yeah (S5: yes) with small steps so [that you can] S5: [was it] in this, er S1: it was [together] S5: [this spring], spring 2002 was it 2001 (S1:mhm) that it became possible in Finland that you can register you can t [get] (NS2: [ah]) married and you can t you can register yourself, to be partners [with]

29 S1:...you can registrate your er how you say your... S5:... you can register you can t get married and you can t you can register yourself... S5:... very much against this, er registration thing because... S3:... between registration and marriage so S5:... got the right to registrate so I suppose in another ten years... S1:... er getting re- registrated was were kept together but then...

30 Selventelyä, suurempaa eksplisiittisyyttä... because of the poor nutrition level this poor diet the whole standard of living was poor......pippi Longstocking she s extremely strong... and they are in very tight control those alcoholics... are you are you saying that er, the imagery... i'm also going to put it a bit more sharply than...

31 Seurauksia opetukselle Meillä pikkuisen hiersi se, kun intialaiset soittivat emmekä aina ymmärtäneet mitä he sanoivat intialaisella aksentillaan. Olisimme käyttäneet mieluummin sähköpostia. Se taas ei toiminut alkuunkaan, koska puhuminen on heille niin oleellista. (Suomalainen IT -yrityksen edustaja yhtiön sulauduttua intialaiseen, HS ) Opetettava ymmärtämään erilaisia aksentteja Opetettava interaktiivisia, eksplisiittisiä viestintätaitoja

32 Englanti huomenna? Jyrää muut kielet? tuskin: kontaktikielellä on omat tehtävänsä, muilla kielillä omansa vähemmistökielten intressit yhteensopivia yhden kansainvälisen lingua francan kanssa uhka lähinnä muiden isojen kielten asemalle kansainvälisinä kielinä

33 Englanti Suomessa? Kotimaiset kielet aihetta säilyttää perustutkintojen pääasiallisina kielinä; Oppimateriaalia suomeksi ja ruotsiksi Eri malleja : kandidaatintutkinto kotimaisilla kielillä (peruskäsitteet ja terminologia tutuiksi) ja maisterintutkinnot joko kotimaisilla tai englanniksi alan mukaan; rinnakkaiskielisyys kaikkialla: tutkinnot sekä kotimaisilla kielillä että englanniksi [kannatusta Tanskassa ja Ruotissa]

34 Tieteellinen julkaiseminen maailmalla ja Suomessa Timo HONKELA Aalto yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Timo HONKELA TUTKAS seminaari

35 Esityksen rakenne 1. Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa 2. Suomalaisen tieteenteon kielianalyysi 3. Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet 4. Kieliteknologian tarjoamat mahdollisuudet 5. Toimenpide ehdotuksia Timo HONKELA TUTKAS seminaari

36 Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa 1 Valtaosa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista on kirjoitetettu englanniksi Paikallisilla kielillä kirjoitetut artikkelit eivät leviä oman maan rajojen ulkopuolelle kuin poikkeustapauksissa Vaatimukset kirjoitetun englannin kielen laadun ja tyylin suhteen ovat korkeita Timo HONKELA TUTKAS seminaari

37 Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa (2) Lisää tutkimustietoa ja punnittuja näkymyksiä esimerkiksi artikkelissa: Is there science beyond English? Initiatives to increase the quality and visibility of non English publications might help to break down language barriers in scientific communication (Rogerio Meneghini and Abel L. Packer) ( Timo HONKELA TUTKAS seminaari

38 Kielen ja kulttuurin aiheuttama julkaisukynnys Julkaisukynnys Kielen laatu Kysymysten ja tutkimusaiheiden kiinnostavuus ja relevanssi jne. Timo HONKELA TUTKAS seminaari

39 2 Suomalaisen tieteenteon kielianalyysi KEMIA TERVEYSTIETEET Seuraavaksi esitettävän kielianalyysin pohjana on Aalto yliopistossa tehty Suomen tieteen kartta (Honkela & Klami, 2008) BIO JA YMPÄ RISTÖTIETEET LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN TUTKIMUS Timo HONKELA TUTKAS seminaari KULTTUURIN JA YHTEIS KUNNAN TUTKIMUS 6

40 Englannin ja kotimaisten kielten käyttö eri tieteenaloilla Suomessa Perustuu Suomen Akatemian hakemusaineistoon (3224 hakemusta) Mukana ovat kaikki SA:lle kohdistetut hakemukset tiettynä aikana eri tieteenaloilla (44 alaa) Automaattista kielentunnistusta käyttäen on laskettu englannin versus suomen/ruotsin kielen osuus hakemuksissa Tulokset esitetään seuraavassa englannin kielen osuuden mukaan laskevassa järjestyksessä Timo HONKELA TUTKAS seminaari

41 Englannin kielen osuus eri tieteenaloilla Suomessa (1. 15.) Matematiikka Farmasia Kemia Fysiikka Biokemia, molekyylibiologia, mikrobiologia, perinn öllisyystiede ja biotekniikka Solu ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia Tietojenk äsittelytieteet Sähkötekniikka ja elektroniikka Ympäristötekniikka Geotieteet Ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka Kone ja valmistustekniikka Metsätieteet Avaruustieteet ja t ähtitiede Prosessi ja materiaalitekniikka Timo HONKELA TUTKAS seminaari

42 Englannin kielen osuus eri tieteenaloilla Suomessa ( ) TIETEENALA Tilastotiede Muu ymp äristön ja luonnonvarojen tutkimus Kliininen l ääketiede Ekotoksikologia, ymp äristön tila ja ymp äristövaikutukset Ravitsemustiede Psykologia Liikuntatiede Hoitotiede Eläinlääketiede Kansanterveystiede Kielitieteet Filosofia Liiketaloustiede, talousmaantiede ja tuotantotalous Hammasl ääketiede Kansantaloustiede Timo HONKELA TUTKAS seminaari %

43 Englannin kielen osuus eri tieteenaloilla Suomessa ( ) TIETEENALA Rakennus ja yhdyskuntatekniikka Maatalous ja elintarviketieteet Ympäristöpolitiikka, talous ja oikeus Maantiede Arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu Viestint ä ja informaatiotieteet Kasvatustiede Valtio oppi ja hallintotiede Taiteiden tutkimus Sosiaalitieteet Kulttuurien tutkimus Historia ja arkeologia Teologia Oikeustiede Timo HONKELA TUTKAS seminaari %

44 Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet 3 Maailmassa puhutaan vähintään 6000 kieltä ja eri murteiden määrä on vielä paljon suurempi Jokaisen kielen sisällä on paljon erilaisia kielen käytön tapoja ja alueita: eri elämänalueet, ammatit, tieteenalat, jne. Kullakin meistä on omanlainen tapa ja kyky hallita näitä kielenkäytön osa alueita (politiikka, markkinointi, geenitutkimus, jne. jne.) Timo HONKELA TUTKAS seminaari

45 Esimerkki: kontekstin vaikutus tulkintaan (1) Human vision: rods, cones,... Physical reasons for color Contextuality of naming Timo HONKELA red wine red skin red shirt TUTKAS seminaari Hardin Gärdenfors 12

46 Esimerkki: kontekstin vaikutus tulkintaan (2) Englanti Dubai?? Timo HONKELA Shakespeare: Shall I compare thee to a summer's day? TUTKAS seminaari

47 Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet (2) Kognitiotieteen näkökulmasta voi jopa todeta, että jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen tapansa ymmärtää jokainen tuntemansa kielen sana ja ilmaisu Johtopäätöksenä voi todeta, että kielen käyttö on huomattavan monimutkainen ja dynaaminen ilmiö, jonka tutkimus ja mallintaminen vaatii monen tieteenalan yhteistyötä Timo HONKELA TUTKAS seminaari

48 Tutkimuksen ja liiketoiminnan osa alueiden vertailu Paikallinen (kieli ja kulttuuri riippuva) Ihmis ja yhteiskunta tieteet Palvelu liiketoiminta Globaali (toistettava, kopioitava) Luonnon ja menetelmätieteet Tuote liiketoiminta Tutkimus Yritystoiminta Timo HONKELA TUTKAS seminaari

49 Tutkimuksen ja liiketoiminnan osa alueiden vertailu Oikeustiede Teologia Historia ja arkeologia Kulttuurien tutkimus... Fysiikka Kemia Farmasia Matematiikka Timo HONKELA Ihmis ja yhteiskunta tieteet Palvelu liiketoiminta Luonnon ja menetelmätieteet Tuote liiketoiminta Tutkimus Yritystoiminta TUTKAS seminaari

50 Ymmärtämisen haasteen systeemiteoreettinen tarkastelu Käsite avaruus 1 (Jaettu) tilanne Kieli 1 Käsite avaruus 2 Havainnot Kieli 2 Yksilö historia 1 Yksilö historia 2 Viesti Henkilö 2 Henkilö A Timo HONKELA TUTKAS seminaari (Honkela, Könönen, Lindh Knuutila & Paukkeri 2008) 17

51 4 Kieliteknologian ja tekstilouhinnan tarjoamat mahdollisuudet Automaattinen konekäännös (koneoppimismenetelmiin perustuen) (Akateemisen) kielenhuollon välineet Oikeinkirjoituksen tarkistus Tyylianalyysi Sisältöanalyysi Vaikuttavuuspotentiaalin analyysi (tekstilouhintaa hyödyntäen) Timo HONKELA TUTKAS seminaari

52 Konekäännösteknologian hyödyntäminen: tilanne kehittyy... Suomalaiset voisivat kirjoittaa omalla äidinkielellään ja silti julkaista tieteellisiä tuloksiaan englanniksi. Kun konekäännösteknologiat kehit tyvät, tämä mahdollisuus on koko ajan lähempänä. Itse asiassa jo nykyään paljon voitaisiin tehdä kieliteknologian avulla. META NET on eurooppalainen huippuosaamisen verkosto, joka rakentaa mahdol lisuuksia tälle alueelle. Google Translate The Finns could write in their mother tongue and still publish scientific results in English. When the machine translation technologies evolve, this possibility is constantly getting closer. In fact, even today a lot could be done through technology language. META NET is a European network of excellence on which to build opportunities in this area. Timo HONKELA TUTKAS seminaari

53 Kielirajojen yli cross language borders Grdenfors Петра и Тимо Honkela отметить, что логика основе семантических веб технологий, охватывает только доля соответствующих явлений, связанных с семантикой [16] [17]. Где семантических веб технологий, нашли большую степень практического внедрения, она имеет тенденцию к числу основных специализированных общин и организаций для внутри проектов компании. Google Translate Grdenfors Peter and Timo Honkela noted that the logic based semantic Web technologies, covers only a fraction of the phenomena associated with the semantics of [16] [17]. Where semantic web technologies, found a greater degree of practical implementation, it has a tendency among the major specialized communities and organizations for intra company projects. Timo HONKELA TUTKAS seminaari

54 META NET huippuosaamisen verkosto net.eu Monikielinen kieliteknologia on keskeinen tekijä suomalaisen kielen ja kulttuurin elävän tulevaisuuden varmistamisessa ja tärkeä osa toimivaa tieteen infrastruktuuria. Timo HONKELA TUTKAS seminaari

55 5 Toimenpide ehdotuksia (1) Englannin kielen osaamisen ja kielituen kehittäminen Matemaattisesti ja luonnontieteellisesti suuntautuneiden oppilaiden (lukiot) ja opiskelijoiden (yliopistot) nykyistä intensiivisempi kouluttaminen englannin kielen taitojen kehittämiseksi Suomessa asuvien englantia äidinkielenään puhuvien palkkaaminen tutkimusyhteisön avuksi julkaisutoimintaan Timo HONKELA TUTKAS seminaari

56 5 Toimenpide ehdotuksia (2) Eri tieteenalojen luonteen huomioonottaminen Tieteen tulosten mittaamisen käytäntöjen kehittäminen Kontekstiin sidottujen tieteen ja käytännön alojen mittareiden ja arvostustapojen kehittäminen Suomalaisten ja mannereurooppalaisten tieteellisten lehtien perustaminen mukaan kilpailuun tieteen kentälle > Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää! Timo HONKELA TUTKAS seminaari

57 5 Toimenpide ehdotuksia (3) Paikallisesti tärkeän suomen ja ruotsinkielisen tutkimuksen riittävä tuki Kansainvälisten vertailujen rinnalla tutkimuksen kansallisten hyötyjen arviointi Suomalaisen identiteetin ja osaamisen ylläpitäminen > Huom: tässä suhteessa esimerkiksi monet insinööritieteet, humanistiset tieteet ja kotimainen taide ovat samassa asemassa Timo HONKELA TUTKAS seminaari

58 5 Toimenpide ehdotuksia (4) Kieliteknologian ja tekstilouhinnan systemaattinen hyödyntäminen Keskeinen osa tieteen infrastruktuureja Hyödyntäminen osana kansallista tietoyhteiskunta ja osaamisstrategiaa: Vastauksia mitä ja miten kysymyksiin Panostus kotimaiseen osaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön eri alojen rajat ylittäen (kieliteknologia, kielitiede, kognitiotiede, sosiologia, kasvatustiede, jne.) Timo HONKELA TUTKAS seminaari

59 Kiitos tarkkaavaisuudestanne ja mahdollisuudesta puhua tässä tilaisuudessa! Timo HONKELA TUTKAS seminaari

60 Akateeminen oppikirjallisuus Tutkas Pirjo Hiidenmaa

61 Oppikirjallisuus ja kieli Useimmissa tiedekunnissa vakiintunut kurssija oppikirjallisuus englanniksi: % englanninkielisiä teoksia % suomenkielisiä Alojen välillä suuret erot Ei ruotsin-, saksan-, ranskankielisiä teoksia edes vaihtoehtoisina kirjaehdotuksina

62 Kieli ja akateeminen ammattitaito Tavoitteena rinnakkaiskielisyys: oman alan asiantuntemus sekä suomeksi että englanniksi (tai muilla kielillä). Ajantasainen terminologia kehittyy vain käytössä.

63 Julkaisumuoto Kirjoja: Introduction Handbook Economics Business ethics Embryology

64 Muut kuin varsinaiset kurssikirjat Artikkeleita, kirjojen lukuja Humanistisilla aloilla väitöskirjoja, tutkimusmonografioita Monisteita (tavallisimmin suomenkielisiä): Vakiintuneisuus? Julkisuus? Arviointi? Kirjoittajan meritoituminen? Tekijänoikeus Ei mainintoja verkkojulkaisuista

65 Rahaa, aikaa vai asennetta? Mistä rahoitus suomenkielisille kirjoille: Kirjoittaminen Toimitustyö Ajantasaistaminen ja ylläpito Painaminen Jakelu

66 Julkaisemisen edellytykset Rahaa ja aikaa kirjoittamiseen Arviointikäytännöt; laatu (vrt. tieteellisen julkaisemisen vertaisarviointi) Julkaisumuotojen kehittäminen ( pistä se verkkoon ) Kirjoittajakoulutus

67 Tiedon ja osaamisen yhteiskunta Akateemiset perusopinnot Jatko-opinnot Elämänikäinen oppiminen Muuttuvat tarpeet Pääsy tietoon Kirjat ja kulttuuriympäristö: Tuontitieto Kulttuurisidonnainen tieto

68 Vieraskielinen opetus ja suomi sivistyskielenä Markku Löytönen TUTKAS Geotieteiden ja maantieteen laitos

69 Kieli tekemällä tehty Hitutähystin Kilpola Sätiö Aulaus Yksile Elelmä Tyrkky Mikroskooppi Stadion Radio Lobbaus Single Show Mainos

70 Jatkuu yhä Puhurointi Siipeily Peesaus Osuusohjelma Syväys Samoilu Juontokieli Lumetodellisuus Eväste Ohjausrasia Upload Piggypack Piggypacking Shareware Zoom Surfing Scrip language Virtual reality Cookie Mouse

71 Kielen käyttötarve muuttuu Olen pääkaupunkiseudulta kotoisin Ei minkäänlaisia juuri maa- ja metsätaloudessa Hevonen on lehmän mies Kerran kun kävin traktori- ja kotiseutumuseossa...

72 Tieteellä monta kieltä Tieteenalan mukaan Valtakieli käytännössä englanti Kun minä opiskelin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ranskaksi paljon mielenkiintoista tutkimusta samoin saksaksi ranska käytännössä tavoittamattomissa Tänään lähes kaikki materiaali englanniksi englanninkieliset maisteriohjelmat räätälöityä opetusta englanniksi osa alemmista opinnäytteistä englanniksi myös suomalaiselle yleisölle

73 Suomeksikin tarvitaan Koulutamme valtaosan suunnittelijoista Ja huomattavan osan opettajista Lukevat pääsääntöisesti suomenkielisiä ammattilehtiä oppikirjoja tietokirjoja Maantieteen ja aluesuunnittelun terminologiaa on siten jatkuvasti kehitettävä

74 Kieli on ajattelun väline Opettanut 30 vuotta Nuoriso vuosi vuodelta parempaa ja kielitaitoisempaa soiaalisesti taitavampaa ja oivaltavampaa valistuneempaa ja esiintymistaitoisempaa matkustellumpaa ja kokeneempaa Mutta kieli heikkenee esim. tenttivastaukset ja seminaarityöt lukevat entistä vähemmän ajankäytöstä hirmuinen kilpailu sähköinen maailma muokkaa voimakkaasti kommunikaatio... - taitoja - tapoja Tiedämme myös, että syrjäytyneiden lasten kielitaito selvästi heikkoa hälytyskellojen pitäisi soida...

75 Kielestä on kannettava huolta joka päivä Perusasia ihmisen elämässä Luettava paljon mitä tahansa kiinostavaa kunhan se on hyvää kieltä Ja kirjoitettava vaikka joulupukille tarinaa ei vain mesettämistä ja tekstareita Ainakin peruskoulutuksessa olevien kohorttien kohdalla

76 Huolen kantajia Suomessa kirjailijat, jotka kirjoittavat... Tutkimuskirjallisuutta väitöskirjat monografiat tieteelliset sarjat aikakauskirjat artikkelikirjat tieteelliset lehdet tieteelliset juhlakirjat tutkimusraportit sähköiset julkaisut Hakuteoksia tietosanakirjat, sanakirjat bibliografiat matrikkelit, henkilöhakemistot kronikat, kalenterit kartastot käsikirjat tilastot sähköiset hakuteokset Oppaita käyttöoppaat harrasteoppaat keittokirjat matkaoppaat ICT-oppaat rakennusoppaat talousoppaat lakioppaat työskentelyoppaat terveysoppaat kielioppaat sähköiset oppaat

77 ...ja kirjoittavat Oppimateriaalia oppikirjat harjoituskirjat opettajanoppaat koekysymykset ratkaisukirjat sähköiset oppimateriaalit Yleistä tietokirjallisuutta tietokirjat tiedekirjat historiateokset luontokirjat matkakirjat elämäkerrat taidekirjat kuvateokset Lasten ja nuorten tietokirjallisuutta tietokirjat hakuteokset oppaat kuvakirjat Mielipidekirjallisuutta esseet mielipidekirjat muistelmat Uskonnolliset kirjat elämänviisauskirjat Kaunokirjallisuutta

78 Suomi on sivistyskieli Joka kehittyy ja muuttuu joka päivä Mutta sen hyväksi on tehtävä työtä Järjestelmällisesti Pitkäjänteisesti Omaan kulttuuriin ja kieleen uskoen Se tarkoittaa myös sitä, että sisällöntuotannon muodostaman lisäarvoketjun alkupää kirjailija pidetään hengissä!

79 Jatko-opiskelijan näkökulma VT Sanna Koulu Tohtorikoulutettava, HY Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma

80 Oikeus ja kieli 1) Oikeus oikeudelliseen tietoon omalla kielellä Oikeus ja kansallisvaltio EU-kehitys? 2) Oikeus ja kieli monella tapaa kietoutuneet? Kieli kertomisen välineenä, mutta myös sisäänrakennettuna harkinnassa Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma

81 Yliopistojen tieteen kansainvälistyminen Tieteellinen keskustelu enenevästi kansainvälistä ongelma oikeustieteelle? Kansainvälistyvä tai ylikansallinen oikeus Vaalittava kotimaisia kieliä kotimaisen oikeudellisen tutkimuksen kielinä edistettävä kansainvälisyyttä Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma

82 Henkilökohtaisia kokemuksia Vieraalla kielellä kirjoittaminen vaikeaa, kun sanasto sidoksissa oikeusjärjestykseen Hienovaraisemmat erot kielen rakenteissa? Kielen valintaa vaikeuttaa, jos väitöskirjatyö ei asetu selkeästi kansalliseen tai kansainväliseen viitekehykseen Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma