Itä-Suomen yliopisto Syyskuu 2014 Niko Soininen Yliopisto-opettaja, tohtorikoulutettava (OMM) Vesioikeus

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Syyskuu 2014 Niko Soininen Yliopisto-opettaja, tohtorikoulutettava (OMM) Vesioikeus

2 Niko Soininen / Vesioikeus 2

3 Kurssin suorittaminen Luennot osa kurssia , J: Vesioikeus, 5 op Suorittaminen kirjatenttinä Vapaaehtoinen oppimispäiväkirja, josta voi saada max. 10 lisäpistettä kirjatenttiin Luentojen tarkoituksena antaa perusta kurssikirjallisuudesta opittavalle tiedolle ja johdatella vesioikeuteen osana ympäristöoikeutta Auttaa tenttiin valmistautumisessa, mutta ei yksin riitä kurssin läpäisemiseen Niko Soininen / Vesioikeus 3

4 Oppimispäiväkirja Pituus n. 10 s. Omaa pohdintaa luennoilla käsitellyistä aiheista, luentotehtävistä sekä tietystä vesioikeudellisesta teemasta Muotoseikkojen osalta noudatetaan oikeustieteiden laitoksen kirjoitusohjetta opiskelu opinto-oppaat ja ohjeet Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna Palautus sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen klo. 16 mennessä Niko Soininen / Vesioikeus 4

5 Sisällysluettelo Osa I: Vesioikeudellisen sääntelyn lähtökohdat Osa II: Vesilain soveltamisala, systematiikka, peruskäsitteet, hanketyypit ja viranomaisjärjestelmä Osa III: Vesilain mukainen lupa: luvan tarve, lupaharkinta ja lupamääräykset Osa IV: Korvaukset osana lupakäsittelyä Osa V: Vesioikeudellinen yhteisö Osa VI: Vesilain mukainen menettely Osa VII: Kalastuslaki Osa VIII: Keskeinen EU-oikeudellinen vesialueiden sääntely ja sen kansallinen implementointi Niko Soininen / Vesioikeus 5

6 I Vesioikeudellisen sääntelyn lähtökohdat Niko Soininen / Vesioikeus 6

7 I Vesioikeuden lähtökohtia Vesi luonnonvarana keskeinen elollisen elämän ylläpitämisessä: Ihmisen tarpeet Veden käyttö resurssina (juomavesi, uusiutuva energia, vesiliikenne) Vedeltä suojautuminen (tulvat, hyökyaallot) Kulttuuri (taide, uskonto yms.) Musiikki, maalaukset, uskonnolliset kertomukset ja myytit» M.A. Numminen: Vesioikeusrock Ekosysteemien ylläpitäminen Vesiekosysteemien elinvoimaisuuden lähtökohtana Vedestä riippuvaiset ekosysteemit ja niiden eliölajit Niko Soininen / Vesioikeus 7

8 I Näkökulmia vesioikeuteen Perinteiset ihmiskeskeiset näkökulmat: Lukratiivinen / hyötyisä vesioikeus ( vedestä ) Defensiivinen / suojautuva vesioikeus ( vedeltä ) Ihmiskeskeinen ajattelumaailma, jonka tarkoituksena saada vedestä hyötyä tai suojautua veden aiheuttamalta haitalta Nykyisin mukana myös kestävää käyttöä korostava näkökulma ( veden hyväksi ) Vesien suojelu Vesi ekosysteemien ylläpitämisen näkökulmasta Niko Soininen / Vesioikeus 8

9 I Vesi meillä ja maailmalla Niko Soininen / Vesioikeus 9

10 I Vesioikeus käsitteenä: laaja merkitys Vesien omistus Vesien ja vesialueiden määritys (raja maahan päin) Vesirajan siirtymisen merkitys Alueiden käytön suunnittelu Vesilain ulkopuoliset vesioikeudelliset periaatteet Niko Soininen / Vesioikeus 10

11 I Vesioikeus käsitteenä: suppea merkitys (1) Vesilaki (VL, 587/2011) ja siihen liittyvä asetus valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (VA, 1560/2011) Vesihuoltolaki (119/2001) sekä laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) Vesienkäyttöön vaikuttaa suoraan lisäksi etenkin: Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Koskiensuojelulaki (35/1987), laki Ounasjoen erityissuojelusta (703/1983) sekä laki Kyrönjoen erityissuojelusta (1139/1991) Merensuojelulaki (1415/1994), merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Patoturvallisuuslaki (494/2009) Niko Soininen / Vesioikeus 11

12 I Vesioikeus käsitteenä: suppea merkitys (2) Vesilain mukaisessa päätöksenteossa otettava huomioon myös: Ympäristöhallintosääntely (viranomaiset) Hallintolaki (434/2003) + muu yleishallinto-oikeudellinen sääntely Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa (898/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) maksujen suuruus hankekohtainen, annettu asetuksen liitteessä Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Ympäristövahinkolaki (737/1994) Niko Soininen / Vesioikeus 12

13 I Vesilain mukaisen luvan kustannukset Niko Soininen / Vesioikeus 13

14 I Vesioikeuden historiaa Vanhimpia oikeudenaloja Vielä 1800-luvulla Suomessa ainoa vesienkäytön kannalta relevantti oikeudenala Keskeisimpänä vuoden 1868 vesilaitosasetus Vesioikeuden historia on samalla myös ympäristöoikeuden syntyhistoriaa Niko Soininen / Vesioikeus 14

15 I E. F. Ware: Roman Water Law (1905), s. 29 Niko Soininen / Vesioikeus 15

16 I E. F. Ware: Roman Water Law (1905), s. 81 Niko Soininen / Vesioikeus 16

17 I Vesioikeudellinen sääntely Ruotsi-Suomessa 1734 alkaen Jätepolitiikkaa Kalastuksen suojelua Naapuruusoikeutta Orastava intressivertailu Kestävä käyttö Niko Soininen / Vesioikeus 17

18 I Vuoden 1902 vesioikeuslaki (voimaan ) Vesistön pilaamiskielto Vesitaloushankkeita koskeva lupajärjestelmä Kalastuksen sääntelyn erottaminen vesitaloushankkeiden sääntelystä Jaottelu lukratiiviseen ja defensiiviseen vesioikeuteen Niko Soininen / Vesioikeus 18

19 I Vuoden 1961 vesilaki (voimaan ) Lakia edelsi hyvin pitkä ja vaivalloinen säätämisprosessi Taustalla vesivoima- ja sääntelytekniikan kehittyminen sekä vesiensuojelun ongelmien esiinnousu Suhteessa VOL:iin mm. lupajärjestelmä uudistettiin kokonaisuudessaan Vuoden 1987 muutos Muutoksenhakujärjestelmä (VYO ja KHO) & luontoarvojen korostukset Vuoden 2000 muutos Niko Soininen / Vesioikeus 19

20 I Vuoden 2011 vesilaki (voimaan ) (1) Uusi laki rakentuisi voimassa olevan vesilain perusperiaatteille, eikä lain soveltamisalaa tai keskeisiä soveltamisperiaatteita muutettaisi olennaisesti. (HE 277/2009 vp, s. 27) Keskeisinä uudistuksina systematiikan osittain muutokset ja sisäisten viittausten yksinkertaistaminen Tiettyjen hanketyyppien merkityksen korostaminen ja toisten merkityksen vähentäminen Luonnonsuojelu- ja virkistysnäkökohtien korostuminen Oikeuskäytännössä tehtyjen tulkintojen vieminen lainsäädännön tasolle Niko Soininen / Vesioikeus 20

21 I Vuoden 2011 vesilaki (voimaan ) (2) Vesilain sääntelyn täydentäminen: Vesikauppaa koskeva sääntely Ojitusta koskevan sääntely selkiyttäminen suhteessa MRL:iin sekä YSL:iin esim. ojitusta varten tarpeellisten laitteiden sijoittamista koskevan sääntelyn selkeyttäminen Keskivedenkorkeuden nostamishankkeiden erityissääntelyn lisääminen: hankkeiden läpimenon helpottaminen Uittoa koskevan sääntelyn karsiminen, uittosäännöistä luopuminen Niko Soininen / Vesioikeus 21

22 I Suomen vesioikeudellisen järjestelmän keskeisiä piirteitä Vesialueiden yksityisomistus Kuitenkin suurin osa vesistöistä yhteisomistuksessa Omistusoikeuden rajoitukset Laaja yleiskäyttö Mahdollisuus saada pakkotoimisesti käyttöoikeuksia toisen omaisuuteen Niko Soininen / Vesioikeus 22

23 I Keskeiset vesioikeudelliset periaatteet Kestävän käytön periaate (VL 1:1, VL 2:7 ja VL 3:10) Luonnonvaraa ei saa käyttää enemmän kuin se uusiutuu historia jo muinaisessa Babyloniassa Haitan minimoimisen periaate (VL 1:1, VL 2:7 ja VL 3:10) Intressien yhteensovittamisen periaate (VL 1:1, VL 2:7 ja VL 3:10) Resipienttiperiaate Luvanhakuvelvollisuus ja luvan myöntämisen edellytykset määräytyvät vesistövaikutuksen, eivät muodollisen laitosluettelon tai päästöstandardin mukaan Niko Soininen / Vesioikeus 23

24 I Vesioikeus modernin ympäristöoikeuden kokonaisuudessa Ympäristöoikeus Ympäristön käytön suunnittelu Luonnon-, maiseman ja kulttuurinsuojelu Kiinteistöllinen sääntely Luonnonvarojen käyttö Ympäristön muuttaminen Ympäristönsuojelu Niko Soininen / Vesioikeus 24

25 I Vesioikeudelliset käyttöperusteet 1) Omistajuus Vesi- tai maa-aluetta koskevat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat alueen omistajalle, jollei toisin säädetä. 2) Lupa 3) Osakkuus 4) Jokamiehenkäyttö VL 1 ja 2 luvun sääntely koskee sekä luvanvaraista että ilman lupaa tapahtuvaa toimintaa maalla ja vesialueella käyttöperusteesta riippumatta (mm. lain tavoitteet ja haittojen minimoimisen periaate) Niko Soininen / Vesioikeus 25

26 I Vesioikeudelliset oikeudet ja velvollisuudet Vesioikeudelliset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät pitkälti omistusoikeuden perusteella Omistusoikeus lähtökohtana esim. vesilain mukaisen luvan vaatimille hankkeille Omistusoikeus ja yleiskäyttöoikeuksien laajennukset Omistusoikeus kuitenkin huomattavan rajoittunut perinteisiin esineoikeudellisiin näkemyksiin nähden kyseessä yleisemmin ympäristöoikeuden ominaispiirre Niko Soininen / Vesioikeus 26

27 I Vesialueiden ja aineen omistaminen Vesialueet jaettavissa: Pintavedet (sisävedet) Pohjavesi Rannikko- ja muut merialueet Vesialueiden omistusoikeus perustuu vesialueen pohjan omistukseen Vesiaineeseen ensisijainen vallintaoikeus Vesisäiliössä sekä kaivossa ja muussa vedenottamossa olevan veden omistaa se, jolle säiliö, kaivo tai vedenottamo kuuluu. Lähteessä ja tekolammikossa olevan veden omistaa pohjan omistaja. (VL 2:1.1) Muuta avopintaista vettä sekä pohjavettä vallitsee tässä laissa säädetyin rajoituksin se, jolle kysymyksessä oleva vesi- tai maa-alue kuuluu, jollei toiselle kuuluvasta oikeudesta muuta johdu. (VL 2:1.1) Keskeistä omistusoikeuden ja vallinnan erottaminen Niko Soininen / Vesioikeus 27

28 I Vesialueiden omistuksen jakaantuminen (1) Vesialueen omistusoikeuden lähtökohtana isojaossa syntynyt kylän (silloisen kiinteistökokonaisuuden) aluejako kylä yhteisen vesialueen omistajana suurin osa vesialueista edelleen yhteisiä vesialueita vaikka ovatkin yksityisessä omistuksessa Kylän kiinteistöille ( taloille ) verorasituksen mukaan määräytyvä osuusoikeus (manttaali) yhteisiin vesialueisiin Kiinteistöjen myöhemmin jakautuessa lohkomalla tai halkomalla myös manttaali yleensä jaetaan Osuusluku (tai osaluku) määrää myös koskiosuuden vesivoimaan sekä kalastusoikeuden (kalastuslaki) Niko Soininen / Vesioikeus 28

29 I Vesialueiden omistuksen jakaantuminen (2) Lähde: Vihtakosken vesivoiman uusi osakkuussopimus Niko Soininen / Vesioikeus 29

30 I Vesialueiden omistuksen jakaantuminen (3) Meren äärellä ja suurimmissa järvissä kylän vesialueella on ulkoraja; sen ulkopuolella valtio on vesialueen omistaja (merellä aluevesirajaan asti, järvessä vastakkaisen kylän alueeseen asti): yleinen vesialue Isojaossa syntynyt kylän yhteisen vesialueen omistusoikeus määriteltiin ulospäin ulottumaan rantamatalaperiaatteen mukaisesti (Välirajalaki 1902) 500 m ulospäin 2 m syvyyden alkamisesta, ellei sitä ennen vastaan tule toinen kylä; silloin keskiviivaperiaate Rajavesisopimukset ja omistusoikeuden rajoitukset Valtioiden väliset merialueiden rajat perustuvat YK:n merioikeusyleissopimukseen: United Nations Convention on the Law of the Sea, UNCLOS Niko Soininen / Vesioikeus 30

31 I Vesialueiden omistuksen jakaantuminen (4) 1 nm=1852m Niko Soininen / Vesioikeus 31

32 I Vesialueiden omistuksen jakaantuminen (5) Niko Soininen / Vesioikeus 32

33 I Yhteisen alueen osakkaan oikeus Yhteisaluelain (758/1989) 28a (ennen VL 1:10): Yhteisen alueen osakkaalla on oikeus käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen, jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai lainsäädännössä säädetä toisin Yhteisesti omistetun kiinteistön tai alueen osaomistajalla on oikeus alueelta saatavan pohjaveden käyttämiseen sillä tavoin, ettei se aiheuta muille osaomistajille haittaa tai häiriötä eikä estä heitä vastaavanlaisella tavalla käyttämästä alueelta saatavaa pohjavettä. Niko Soininen / Vesioikeus 33

34 I Lupaan perustuva käyttöoikeus Perustuu yleensä omistusoikeuteen tai pysyvään käyttöoikeuteen Hankkeesta vastaavalle voidaan myöntää pysyvä käyttöoikeus toiselle kuuluvaan alueeseen tiettyyn tarkoitukseen (VL 2:12.1) ja sillä edellytyksellä, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja hakija hallitsee omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden perusteella enempää kuin puolta tarvittavasta alueesta. (VL 2:13.1) Ks. VL 2:13.1:n vähäisyyden osalta KHO 124:2014 Valtiosääntöoikeudelliset ongelmat ja uudistaminen On merkittävästi pelkästään omistusoikeuden nojalla tapahtuvaa vesialueen käyttöä laajempi oikeus Niko Soininen / Vesioikeus 34

35 I Vesilain mukaiset yleiskäyttöoikeudet / laaja yleiskäyttö Jokamiehenoikeudet: Vesistössä tai jäällä kulkeminen (koskee myös tulva-aluetta) Tilapäinen ankkurointi Puutavaran uitto Uiminen Pyydysten tai irtainten esineiden siirtäminen, jos ne sijaitsevat valtaväylässä tai yleisessä kulkuväylässä ja haittaavat kulkemista tai uittoa Oikeudet koskevat myös VL 1:5:n rajan ulkopuolella olevia alueita Rantarakennelmat ilman oikeutta alueeseen Lietteen ja ruoppausmassan poisto Ei käyttäjän absoluuttinen oikeus vaan omistusoikeuden rajoitus (sietovelvollisuus) Niko Soininen / Vesioikeus 35

36 I Vesilain mukaiset yleiskäyttöoikeudet / laaja yleiskäyttö: rantaoikeus (1) VL 2:5: Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvettaan varten oikeus sijoittaa rannan edustalle vesistöön, vaikka hän ei ole vesialueen omistaja tai osakas, veneen kiinnityspaalu tai -poiju taikka rakentaa rantaansa toisen vesialueelle ulottuva laituri, venevaja tai muu näihin verrattava rakennelma Oikeuden edellytyksenä on, että rakennelman tekeminen tai käyttäminen ei edellytä lupaa ja se voi tapahtua tuottamatta vesialueen omistajalle vahinkoa tai huomattavaa haittaa Niko Soininen / Vesioikeus 36

37 I Vesilain mukaiset yleiskäyttöoikeudet / laaja yleiskäyttö: rantaoikeus (2) Rantaoikeuden rajoitukset: Oikeutta ei kuitenkaan ole erityiseen käyttöön otetulla vesialueella Koskee vain yksilöityjä rakenteita Poistaa vain vesialueen omistajan suostumuksen tarpeen Ei poista luvantarvetta; tällöin tarvitaan myös käyttöoikeus Rantaoikeutta ei ole esim. tierasitteen haltijalla Niko Soininen / Vesioikeus 37

38 I Vesilain mukaiset yleiskäyttöoikeudet / laaja yleiskäyttö: lietteen ja ruoppausmassan poisto Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. (VL 2:6) Edellytykset: VL:n mukaista lupaa ei tarvita Hankkeesta ei aiheudu omistajalle huomattavaa haittaa Hankkeesta ei aiheudu YSL:n mukaista pilaantumista Ruoppausmassan sijoittamiseen maanomistajan suostumus / lupaviranomaisen valtuutus Edellytykset koskevat myös ruoppausmassan sijoittamista maaalueelle Niko Soininen / Vesioikeus 38

39 I Vesilain mukaiset yleiskäyttöoikeudet / pieni yleiskäyttö Veden ottaminen (VL 2:4): Jokaisella on oikeus muutoin kuin pysyvästi ottaa vettä tai jäätä henkilökohtaista tarvetta varten vesistöstä ja 1 luvun 5 :ssä tarkoitetun vesialueen rajan ulkopuolella olevalta alueelta, milloin se on veden peittämä. Jokaisella on myös oikeus satunnaisesti ottaa vähäisessä määrin vettä tai jäätä toiselle kuuluvasta norosta tai sellaisesta lähteestä, joka ei ole sen omistajan tai hänen luvallaan muun henkilön vakituisessa käytössä. Muusta veden ottamisesta säädetään 4 luvussa Veden tai jään ottamisesta 1 momentin nojalla ei saa aiheutua alueen omistajalle tai muille oikeuden haltijoille haittaa tai vähäistä suurempaa häiriötä Niko Soininen / Vesioikeus 39

40 I Maa- ja vesialueen rajan muutokset ja niiden merkitys (1) Niko Soininen / Vesioikeus 40

41 I Maa- ja vesialueen rajan muutokset ja niiden merkitys (2) Vaikka toimituksessa on määrätty vesiraja, keskivedenkorkeus vedenpinta voi nousta tai alentua siihen nähden Vesialueen muuttuessa maa-alueeksi syntyy vesijättö, joka noudattaa vesialueen omistussuhteita Maa-alueen muuttuessa vesialueeksi, noudattaa veden alle jäänyt maa-alue maa-alueen omistussuhteita Rantaviivaa muuttavat hankkeet Rantaviivan muutoksen vaikutukset erilaisia: Vesienkäytössä Kiinteistönmuodostuksessa Rakentamisessa Niko Soininen / Vesioikeus 41

42 I Maa- ja vesialueen rajan muutokset ja niiden merkitys (3) Vesijättö = aiemmin pysyvästi keskivedenkorkeuden alapuolella ollut maa-alue, joka sittemmin on jäänyt keskivedenkorkeuden yläpuolelle Syntyy tyypillisesti pysyvän keskivedenkorkeuden laskemisesta tai maanpinnan kohoamisesta Vesijättö on vesialueesta riippuen yhteinen (yleensä) tai yksityinen Oman rannan eteen muodostunut vesijättö voidaan lunastaa ja liittää kiinteistöön tai muuhun kiinteistöön Vaikka vesialue ja rajoittuva kiinteistö ovat yksityisen omistusoikeuden piirissä, niillä on yleensä eri omistajat: kiinteistöllä on oikeus tai ei ole oikeutta edustan yhteiseen vesialueeseen (vaikuttaa esim. laiturin tekemiseen) yhteisen vesialueen (vesijätön) käytöstä ja luovutuksesta päättää sen osakaskunta (osuuskiinteistöt) Niko Soininen / Vesioikeus 42

43 Osa II: Vesilain soveltamisala, systematiikka, peruskäsitteet, hanketyypit ja viranomaisjärjestelmä Niko Soininen / Vesioikeus 43

44 II Vesilain sääntelyllinen näkökulma Vesilaki on perinteisesti nähty vesitaloushankkeita koskevana lakina Keskiössä hyötyisät ja suojaavat hankkeet Oikeuskäytäntö tasapainottanut taloudellista näkökulmaa: KHO 1978 A II 123: luonnonsuojelu- ja kulttuuriarvot KHO 1997:143: luonnon monimuotoisuus KHO 2002:86: luonnonsuojelu sekä paikalliset asutus ja elinkeino-olot Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy: ks. esim. KHO 2002:64 Uudessa vesilaissa oikeuskäytäntö otettu huomioon: Vaikka vesilaki nykyään sääntelee pääosin vesitaloushankkeita ja niiden toteuttamista, lain nimeäminen vesitalouslaiksi saattaa perusteettomasti korostaa vesitaloushankkeidentoteuttamiseen liittyviä teknistaloudellisia näkökohtia. (HE 277/2009 vp, s. 27) Niko Soininen / Vesioikeus 44

45 II Vesilain soveltamisala Sääntelee laajasti vesiin kohdistuvia ihmistoimia. Sääntely voi kohdistua: Vesialueeseen soveltamisala vesialueessa Vesiaineeseen soveltamisala maa-alueella (ojitus ja pohjavesi) Sääntely koskee yleensä: vesiaineen tai vesialueen hyödyntämistä, vedestä eroon pääsemistä ja vesiesteen voittamista, vesialueen käyttämistä rakennelmien sijoituspaikkana sekä veteen ja vesi- ja maa-alueen rajaan vaikuttaminen Sääntelyalaan ei kuulu: YSL:n mukaisesta pilaantumisesta aiheutuvat päästöt Vesioikeudellinen hallintojärjestelmä Vesien omistussuhteet Niko Soininen / Vesioikeus 45

46 II Vesilain ja ympäristönsuojelulain suhde (1) Vuodesta 2000 vesiensuojelu (pilaamislupa) on osa ympäristönsuojelulakia YSL 28 : Ympäristölupa on lisäksi oltava: 1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta; 2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista; 3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Niko Soininen / Vesioikeus 46

47 II Vesilain ja ympäristönsuojelulain suhde (2) YSL sääntelee sekä pinta- että pohjaveden laadullista heikentämistä (pohjaveden pilaamiskielto, YSL 8 ) Pintaveden pilaaminen voidaan sallia luvalla, jos pilaaminen ei ole YSL:n vastaista Pohjaveden pilaamista koskeva kielto on ehdoton (tosin soveltamisalaa on rajoitettu) Työnjako: VL koskee vesiluonnonvaran määrällisen käytön, YSL sen laadullisen käytön edellytyksiä Silti vesilaissakin on pilaamiselementtejä Esim. ruoppaus ja ojitus (VL 5:3.1) Rakentamisen aikaiset pilaamisvaikutukset Niko Soininen / Vesioikeus 47

48 II Vesilain ja ympäristönsuojelulain suhde (3) Hanke voi vaatia sekä vesiluvan että ympäristöluvan tietyin edellytyksin luvat ratkaistaan yhteismenettelyssä (VL 11:12) Vesilain mukainen menettely, täydennetty YSL:n lupaharkintaa koskevalla sääntelyllä Kummassakin korvaussäännökset vesivaikutusten osalta, mutta osin eriperusteiset YSL:n pohjavesisäännöksiä (YSL 8 ) noudatettava myös VL:ssa Niko Soininen / Vesioikeus 48

49 II Vesilain hanketyypit / systematiikka (1) VL 1 2 luku: yleiset vesienkäyttösäännökset VL 3 luku: yleinen vesirakentamisen lupasääntely VL 4 10 luvut: erityiset hankemuodot (hankekohtaiset täydennykset ja poikkeukset yleiseen lupasääntelyyn) 4 luku: veden ottaminen (ent. 9 luku) 5 luku: ojitus (ent. 6 luku) 6 luku: keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen (ent. 7 luku) 7 luku: vesistön säännöstely (ent. 8 luku) 8 luku: vesivoiman hyödyntäminen (ent. 3 luku) 9 luku: puutavaran uitto (ent. 5 luku) 10 luku: vesikulkuväylät ja satamat (ent. 4 luku) Niko Soininen / Vesioikeus 49

50 II Vesilain hanketyypit / systematiikka (2) VL luvut: menettelyt, korvaukset, rangaistussääntely ja voimaantulo 11 luku: hakemusmenettely 12 luku: vesioikeudellinen yhteisö 13 luku: korvaukset 14 luku: valvonta ja hallintopakko 15 luku: muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano 16 luku: rangaistussäännökset 17 luku: kiinteistöoikeudellisia säännöksiä 18 luku: erinäisiä säännöksiä 19 luku: vanhoihin lupiin puuttuminen ja lain voimaantulo Niko Soininen / Vesioikeus 50

51 II Vesilain keskeisiä käsitteitä (VL 1:3) Vesitalousasia = vesitaloushankkeen toteuttaminen sekä muu vesivarojen ja vesiympäristön käyttö ja hoito Vesitaloushanke = maa tai vesialueella toteutettava toimenpide, joka voi vaikuttaa pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen tai vesialueen käyttöön Vesialue = muutoin kuin tilapäisesti veden peittämä alue. Vesi- ja maa-alueen raja määritetään keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan perusteella (VL 1:5) Niko Soininen / Vesioikeus 51

52 II Vesilain keskeisiä käsitteitä (VL 1:3) Vesistöllä tarkoitetaan: järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä; Järven ja lammen erottelulla ei oikeudellista merkitystä, kertoo kokoluokan Virtaavan veden vesistöistä joki suurempi (valuma-alue vähintään 100 km²), puro pienempi Noro eroaa siten, että sen valuma-alue voi olla korkeintaan 10 km², ei saa jatkuvasti virrata vettä, kalan kulku vaikeaa muutoin kyseessä puro Kaikki vesialueet siis eivät ole vesistöjä keskeinen rajanveto, sillä suuri osa vesilain lupasääntelystä koskee vain vesistöjä Niko Soininen / Vesioikeus 52

53 II Vesilain keskeisiä käsitteitä (VL 1:3) Vesistön määritelmä koskee myös merialueita ja Suomen talousvyöhykettä Vaikka merialueet eivät ole vesistöjä, sovelletaan niihin vesilain vesistöjä koskevaa sääntelyä (VL 1:4) Suomelle kuuluvan merialueen etäisyys rantaviivasta määräytyy Suomen aluevesien rajoista annetun lain (463/1956) mukaisesti Laki Suomen talousvyöhykkeestä (LST, 1058/2004) Talousvyöhykkeellä sovelletaan vesilakia (LST 3.1 ) Talousvyöhykkeellä toimimiseen (esim. luonnonvarojen hyödyntäminen) tarvitaan valtioneuvoston suostumus (LST 6.1 ) Suomelle kuuluvia merialueita rajoittavat käytännössä YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) sekä kahdenväliset sopimukset Niko Soininen / Vesioikeus 53

54 II Vesilain keskeisiä käsitteitä (VL 1:3) Pohjavesi Koskee kaikkea maa- tai kallioperässä olevaa vettä riippumatta syntymekanismista Hydrologista määritelmää laajempi: sisältää myös vajovedet, orsivedet ja kallioperän vedet Pohjavesivarasto = akviferi Rajoittamaton akviferi: yläpinnan muodostaa vapaa pohjaveden pinta Rajoitettu akviferi eli salpavesi: yläpinta rajoittuu huonosti vettä läpäisevään kerrokseen vesi peräisin muualta kuin sadevedestä Orsivesi: varsinaisen pohjaveden yläpuolelle vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut uusi pohjavesiesiintymä Niko Soininen / Vesioikeus 54

55 II Vesilain mukaiset viranomaiset ja toimivallan jako Vesilain mukaisen lupa- ja valvontaviranomaiset on erotettu toisistaan: Aluehallintovirasto (AVI) toimii pääsääntöisesti VL:n mukaisena lupaviranomaisena (VL 1:7.1) Vähäisissä ojitusasioissa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen VL:n mukaisena valvontaviranomaisena toimii Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (VL 1:7.2) Erikseen valtion ja kunnan viranomaiset Erityinen muutoksenhakujärjestelmä AVI Vaasan hallinto-oikeus korkein hallinto-oikeus Niko Soininen / Vesioikeus 55

56 III Vesilain mukainen lupa: luvan tarve, lupaharkinta ja lupamääräykset Niko Soininen / Vesioikeus 56

57 III Yleiskäyttö, ilmoitusvelvollisuus ja lupa Yleiskäyttö on suoraan vesilain nojalla sallittua (ja rajoitettua) Vähäisistä vesitaloushankkeista ilmoitusvelvollisuus (VL 2:15) Ilmoitus tehdään ELY-keskukselle 30 vrk ennen töiden aloittamista Koskee: VL 2:6:n mukaista haitan poistamista ja ruoppausmassan sijoittamista Ruoppausmassan sijoittamiseen oltava maanomistajan lupa Maa-ainesten ottamista vesistön pohjasta, jos ottaminen ei VL 3:2:n mukaan edellytä lupaa Pinta- ja pohjaveden ottamista, kun otettava määrä on yli 100 m³/vrk ja ottaminen ei VL 3:2:n mukaan edellytä lupaa Vähäistä suurempiin vesitaloushankkeisiin tarvitaan lupa, jos hankkeesta aiheutuu VL 3:2:n vastaisia seurauksia tai hanke on listattu VL 3:3:ssä Niko Soininen / Vesioikeus 57

58 III Vesien käyttäjien yleiset velvollisuudet Vahingon ehkäisy ja minimoinen (luvantarpeesta riippumatta) Velvollisuus huolehtia luvan hakemisesta / mahdollisen ilmoituksen tekemisestä Tarpeen mukaan käyttöoikeuden hankkimisesta huolehtiminen Korvausvelvollisuus myös laillisissa toimenpiteissä Niko Soininen / Vesioikeus 58

59 III Vesilain mukaisen luvan tarpeen selvittäminen ennakolta Hankelistaus VL 3:3 Vaikutusten arviointi VL 3:2 ELY-keskuksen lausunto Luottamuksensuoja? Lupaviranomaisen päätös ELY-keskuksen lausunto ei sido lupaviranomaista Niko Soininen / Vesioikeus 59

60 III Vesilain mukaisen luvan tarve Vanhastaan vesilain mukainen lupakynnys on pohjautunut kolmeen kieltoon: 1. Sulkemiskielto 2. Muuttamiskielto 3. Pilaamiskielto Sijaitsee nykyisin YSL:ssa Nykyisin sulkemiskielto ja muuttamiskielto sekä aina luvanvaraisten hankkeiden listaus Niko Soininen / Vesioikeus 60

61 III Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus = muuttamiskielto VL 3:2 (1) Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) aiheuttaa vaaraa terveydelle; Niko Soininen / Vesioikeus 61

62 III Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus = muuttamiskielto VL 3:2 (2) Jatkuu 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle; 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua. Listauksessa lueteltu vesilain suojaamat yleiset edut Kriteeri kolmiportainen: 1) ihmisen aiheuttama, 2) muuttaa vesistön rakennetta ja 3) muutoksesta aiheutuu listattu seuraus Niko Soininen / Vesioikeus 62

63 III Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus = muuttamiskielto VL 3:2 (3) Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei tarvita hankkeelle, josta aiheutuu vain yksityisen edun loukkaus, jos edunhaltija on kirjallisesti suostunut hankkeeseen Lupa tarvitaan myös aiemmin luvan saaneen vesitaloushankkeen muuttamiseen, jos muutos loukkaa yleistä tai yksityistä etua Niko Soininen / Vesioikeus 63

64 III Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet (1) Tietyillä hankkeilla täytyy aina olla vesilain mukainen lupa seurauksista riippumatta: 1) valtaväylän tai yleisen kulku- tai uittoväylän sulkeminen tai supistaminen sekä väylän käyttämistä vaikeuttavan laitteen tai muun esteen asettaminen; 2) veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m3/vrk samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m3/vrk; 3) veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi; 4) sillan tai kuljetuslaitteen tekeminen yleisen kulku- tai valtaväylän yli sekä tunnelin, vesi-, viemäri-, voima- tai muun johdon tekeminen tällaisen väylän ali; Niko Soininen / Vesioikeus 64

65 III Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet (2) Jatkuu 5) maa-alueen muuttaminen pysyvästi vesialueeksi vesistön vedenkorkeutta nostamalla; 6) vesivoimalaitoksen rakentaminen; 7) vesialueen ruoppaaminen, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3, jollei kyse ole julkisen kulkuväylän kunnossapidosta; 8) ruoppausmassan sijoittaminen hylkäämistarkoituksessa Suomen aluevesillä, kun kyse ei ole merkityksettömän pienestä määrästä ruoppausmassaa; 9) maa-aineksen ottaminen vesialueen pohjasta muuhun kuin tavanomaiseen kotitarvekäyttöön; 10) uiton vakinaisen toimintapaikan perustaminen. Lupa tarvitaan myös 1 momentissa tarkoitetun luvan saaneen laitoksen, rakennelman tai sen käytön muuttamiseen, jos muutos loukkaa yleisiä tai yksityisiä etuja (koskee myös rakennelman poistamista) Ei sisällä lainkaan harkintavaltaa: jos hanke kuuluu listaukseen, tarvitaan hankkeelle vaikutuksista riippumatta vesilain mukainen lupa Niko Soininen / Vesioikeus 65

66 III Valtaväylä (VL 1:6) ja sulkemiskielto (VL 3:3) Joessa on syvimmällä kohdalla väylä veden vapaata juoksua, kulkemista, puutavaran uittoa ja kalan kulkua varten (valtaväylä) Koskee myös sellaista vesistössä olevaa salmea tai kapeikkoa, jossa säännöllisesti harjoitetaan liikennettä tai jossa kala yleensä kulkee Valtaväylä on kolmannes keskivedenkorkeuden mukaisesta joen leveydestä. Kun vesistössä säännöllisesti harjoitetaan liikennettä tai uittoa, valtaväylän leveys on kuitenkin vähintään seitsemän metriä Lupaviranomainen voi hakemuksesta vahvistaa valtaväylän leveyden ja sijainnin. Jos tärkeät syyt sitä vaativat, valtaväylä voidaan määrätä leveämmäksi tai kapeammaksi tai sen sijainti muualle kuin 1 ja 2 momentissa säädetään. Niko Soininen / Vesioikeus 66

67 III Poikkeus: pienvesien rakenteellinen muuttaminen Yleinen sulkemis- tai muuttamiskielto ei koske noroa Sulkemiskielto koskee vain jokea, salmea ja kapeikkoa Muuttamiskielto ainoastaan vesistöjä Seuraavat noroa koskevat hankkeet mahdollisesti luvanvaraisia: Noron ruoppaaminen, koska VL 3:3:ssä puhutaan vesi-alueesta, ei vesistöstä (vaatii kuitenkin 500m3 rajan ylittymisen) Maa-aineksen ottaminen vesialueen pohjasta muuhun kuin tavanomaiseen kotitarvekäyttöön Noron tai ojan patoamisesta tai säännöstelystä syntyvä vesialue voi muodostaa vesistön ja tällöin siihen sovelletaan vesilain lupasääntelyä HE 277/2009 vp: tekolammikko, joka on tehty patoamalla tai muutoin sulkemalla puro tai noro, tulisi katsoa vesistöksi. Niko Soininen / Vesioikeus 67

68 III Haittojen minimointi (VL 2:7) Vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna VL 2:7 kieltää ainoastaan vältettävissä olevat edun loukkaukset Kustannusten kohtuuttomuutta on arvioitu useissa oikeustapauksissa, ks. esim. KHO t sekä KHO 1981 A II 89 Perustuu tapauskohtaiseen arviointiin KHO t sekä KHO t. 3692: kysymys maalle / mereen läjittämisen hyödyistä ja haitoista (ruoppausmassoissa haitallisia aineita) ei kohtuutonta vaatia hakijaa läjittämään ruoppausmassoja maaalueelle Niko Soininen / Vesioikeus 68

69 III Ennen varsinaista lupaharkintaa selvitettäviä asioita MRL:n mukainen kaavoitus Kaavoitus otettava huomioon VL 3:5, ks. myös KHO t. 285 ja KHO 2014:41 VL:n ja LSL:n mukainen alue- ja lajisuojelu Menettelyllinen suhde? ks. KHO 2013:173 Muinaismuistolain nojalla suojellut alueet Mahdollinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) YVA:n tarve määräytyy YVAL 4.1 (ja edelleen YVAA 6 :n hankeluettelo) sekä YVAL 4.2 (harkinnanvarainen YVA) YSL:n mukaisen luvan tarve (aiheutuuko hankkeesta pilaantumista?) Niko Soininen / Vesioikeus 69

70 III Vesilain luontotyyppisuojelu (VL 2:11) Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi poiketa, jos suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu Niko Soininen / Vesioikeus 70

71 III Lupaharkinnan elementit Hanketyypin ja sen luvantarpeen määritys voi olla useita luvantarveperusteita Ennaltaehkäisy koskee myös vapaita käyttömuotoja Intressivertailu Luvanmyöntämiseste Käyttöoikeudet Etuja turvaavat lupamääräykset/tarkkailu Niko Soininen / Vesioikeus 71

72 III Edellytykset luvan myöntämiselle Luvanmyöntämisedellytykset osin yleisiä, osin hankekohtaisia Yleisistä tärkeimmät: Intressivertailuedellytys Ehdoton luvanmyöntämiseste Muusta lainsäädännöstä johtuvat YSL pilaamiskielto LSL suojelumääräykset Niko Soininen / Vesioikeus 72

73 III Haitattomuusedellytys ja intressivertailu (VL 3:4.1) Lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos: 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua (haitattomuusedellytys); tai Koskee hyvin pieniä hankkeita: ks. esim. KHO 1982 A II 83, KHO t. 1030, KHO 2004:45, KHO t Luvanhakija suorittaa hyötyarvioinnin 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin (intressivertailu). Niko Soininen / Vesioikeus 73

74 III Ehdoton luvanmyöntämiseste (VL 3:4.2) Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Minkä tahansa suojatun intressin loukkaus riittää (tai) Kriteerit intressien osalta erilaiset Sovellettu ainoastaan kerran KHO 2002:86 (Vuotos) Soveltamiskriteeri erittäin korkealla Sisältää kolmitasoisen mittausasteikon: 1) Ympäristövaikutusten kesto 2) Ympäristövaikutusten laajuus 3) Ympäristövaikutusten voimakkuus Niko Soininen / Vesioikeus 74

75 III Kotitehtävä 1 Tutustu korkeimman hallinto-oikeuden tapaukseen KHO 2002:86 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin Pohjois-Suomen vesioikeuden, Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden näkemykset vesilain mukaisen lupaharkinnan suorittamisesta erosivat toisistaan? Miltä osin KHO moitti Vaasan HaO:n päätöstä? Millä perustein KHO päätyi luvan myöntämisen epäämistä koskevaan ratkaisuun? Niko Soininen / Vesioikeus 75

76 III Käyttöoikeusedellytys (VL 3:4.3) Hakijalla on oltava oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Jos hakija ei omista aluetta tai hallitse sitä pysyvällä käyttöoikeudella, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle myönnetään oikeus alueen käyttämiseen siten kuin 2 luvussa säädetään tai että hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään. Ei lupaa ilman tarvittavaa käyttöoikeutta Ei käyttöoikeutta ilman lupaedellytysten täyttymistä Pakkotoimen tarpeellisuuden tutkinta viran puolesta kuten muutkin lupaedellytykset KHO 1986-A-II-100 Poikkeuksena yleisen tarpeen vaatimat hankkeet (VL 2:13.3) Niko Soininen / Vesioikeus 76

77 III Intressivertailun suorittaminen (1) Vesilain mukaisissa intressivertailutilanteissa keskeisimpiä kysymyksiä ovat: mitä intressejä vertailuun otetaan mukaan ja millä painoarvolla intressejä arvioidaan (yksityiset vs. yleiset ja aineelliset vs. aineettomat)? Niko Soininen / Vesioikeus 77

78 III Intressivertailun suorittaminen (2) Vesilaki ei sisällä suoranaista yleisten hyötyjen / menetysten listausta, mutta tällainen voidaan muodostaa VL 3:2:n perusteella Yleiset hyödyt / haitat hankekohtaisia sekä aluekohtaisia Vesiliikenteen korotettu asema (VL 3:13.1) Otettava huomioon myös vesienhoitosuunnitelma, joka antaa informaatiota yleisistä hyödyistä (VL 3:6.2) Yksityisinä hyötyinä otetaan huomioon (VL 3:7): Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu. Otettava huomioon myös käyttö- ja lunastusoikeudet ja kustannukset aiheutuvista vahingoista sekä muut hankkeeseen osallistumattomalle aiheutuvat menetykset Niko Soininen / Vesioikeus 78

79 III Intressivertailun suorittaminen (3) Huomioon otettavia intressejä ovat VL 3:2:n mukaan: Aineelliset intressit: 1) maatalous, 2) metsätalous, 3) kiinteistöt ja niiden käyttö, 4) uitto, 5) vesiliikenne, 6) vesihuolto, 7) kalatalous sekä 8) voimatalous; Aineettomat intressit: 9) ihmisten terveys ja turvallisuus sekä elinolot ja viihtyvyys (virkistyskäyttö); 10) maaperä, vesialueet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus; 11) yhdyskuntarakenne, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö. Niko Soininen / Vesioikeus 79

80 III Intressivertailun suorittaminen (4) Intressien painoarvon määrittämisen näkökulmat: 1) Intressivertailuharkinnan strukturointi (tavoitteena ennakoitavuus): Intressien yhteismitallistaminen VL 3:6.1: Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa. Esim. yritys muuttaa ekosysteemipalveluiden ihmiselle tuottamaa välinearvoa rahaksi Oikeuslähdeopillinen intressihierarkia Ks. esim. Huopanankosken tapaus (KHO 1978 A II 123) Intressien oikeuslähdeopillisen painoarvon yhteen laskeminen? 2) Avoimempi intressivertailuharkinta / kokonaisharkinta (yleiseltä kannalta katsominen, VL 3:6.1) Seuraamusharkinnan korostuminen lupaharkinnassa Niko Soininen / Vesioikeus 80

81 III Intressivertailun suorittaminen (5) Niko Soininen / Vesioikeus 81

82 III Suojelunäkökohtien vaikutus intressivertailuun oikeuskäytännössä KHO 1978 A II 123 (voimalaitoslupa evättiin) KHO 1984 A II 109 (lossilupa evättiin) KHO 2002:64 (satama sallittiin läheisestä Natura-alueesta huolimatta) Niko Soininen / Vesioikeus 82

83 III Lupahankkeen muotoaminen Hankkeen muotoaminen lupamääräyksin ja suunnitelmaa muuttamalla hankkeen muutokset lähtökohtaisesti hakijan aloitteesta lupamääräysten asettaminen VL 3:10:n nojalla KHO 2005:57: pohjaveden ottamishanke oli sallittavissa ainoastaan hanketta merkittävästi rajoittamalla Luvan keston rajaaminen sallittavuuden edellytyksenä KHO 1968 A II 149 (Hiidenveden säännöstely) Niko Soininen / Vesioikeus 83

84 III Oikeus luvan saamiseen Jos vesilain mukaiset edellytykset täyttyvät, hakijalla oikeus luvan saamiseen (VL 11:17.2) Oikeus vai tarkoituksenmukaisuusharkintaa? Lähtökohtaisesti oikeusharkintaa: lupa on myönnettävä, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät Etenkin intressien painoarvon määrittämisen suhteen harkinta hyvinkin vapaata Harkinta lähenee tarkoituksenmukaisuusharkintaa mitä vaikeammasta tapauksesta (eli painavia intressejä puolesta ja vastaan) on kysymys Niko Soininen / Vesioikeus 84

85 III Lupamääräykset (VL 3:10) Lupamääräyksillä keskeinen asema hankkeen saattamisessa lain mukaiseksi Luvassa on oltava lupamääräykset: 1) hankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvien haittojen välttämisestä siten kuin 2 luvun 7 ja 8 :ssä säädetään; 2) maisemoinnista ja muusta työn jälkien poistamisesta; sekä 3) vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista. Em. lisäksi hankekohtaisia kriteerejä ja mahdollinen tarkkailuvelvoite (VL 3:11) Niko Soininen / Vesioikeus 85

86 III Kalatalousvelvoitteet Jos vesitaloushankkeesta aiheutuu kalakannoille tai kalastukselle vahinkoa, hankkeesta vastaava on velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (kalatalousvelvoite) taikka määrättävä maksamaan tällaisten toimenpiteiden kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaiselle (kalatalousmaksu) (VL 3:14.1) Maksun määrästä / velvoitteen laajuudesta päätettäessä otettavan huomioon hankkeen vaikutukset ja laatu Kalatalousvelvoitteen toimenpiteiden suorittamisesta ei saa aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hankkeesta vastaavalle kohtuuttomia kustannuksia. Niko Soininen / Vesioikeus 86

87 III Valmistelulupa (VL 3:16) Lupaviranomainen voi perustellusta syystä lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin (valmistelulupa). Toimenpiteet on lupapäätöksessä tarpeellisilta osin yksilöitävä. Toisen aluetta saadaan käyttää edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin vain, jos sellainen oikeus luvassa perustetaan tai oikeudenhaltijat siihen muuten suostuvat. Valmistelulupa voidaan myöntää, jos: 1) valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa; ja 2) kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Ks. esim. KHO 2008:58: valmistelulupa voitiin myöntää, koska kyseessä oli pieni osa hankekokonaisuudesta Niko Soininen / Vesioikeus 87

88 III Luvan kesto ja pysyvyyssuoja Vanhastaan vesioikeudelliset luvat on myönnetty toistaiseksi ja niiden pysyvyyssuoja on ollut vahva Nykyisin lupa voidaan myöntää määräaikaiseksi tai toistaiseksi (VL 3:8.1) Rakentamislupa yleensä pysyvä Vesitaloushankkeen lainmukaisuuden arviointiin sovelletaan lähtökohtaisesti luvanmyöntämisajankohdan lainsäädäntöä Niko Soininen / Vesioikeus 88

89 III Vanhojen lupien pysyvyyssuoja VL 19:4:n mukaisesti vanhoihin lupiin sovelletaan luvanmyöntämishetken lainsäädäntöä luvan määrääminen raukeamaan mahdollista VL 2:9:n nojalla poistamiseen tarvitaan erillinen lupa Lupa voidaan VL 19:17:n ja edelleen VL 3:24 ja 3:25:n nojalla määrätä raukeamaan tietyin edellytyksin Lupamääräysten muuttaminen tavallisempaa (esim. VL 19:7 ja 19:8) erityiset edellytykset luvan muuttamiselle Niko Soininen / Vesioikeus 89

90 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Veden ottaminen, 4 luku (1) Vedenhankinta yhteiskunnallisesti tärkeä Tarkoittaa sekä pinta- että pohjavettä Tekopohjavesihankkeet aina luvanvaraisia, samoin yli 250m3 vuorokaudessa ottavat hankkeet VL 4 luvun sääntelyä sovelletaan sekä pinta- että pohjaveden ottamiseen (VL 4:1.1) Niko Soininen / Vesioikeus 90

91 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Veden ottaminen, 4 luku (2) Keskeistä tunnistaa, kuka vettä haluaa ottaa Yleiskäyttö koskee vähäistä määrää ja välikaista ottamista Kiinteistökohtaista tavanomaista käyttöä varten (kiinteistön omistajalla) on oikeus ottaa pinta- ja pohjavettä ilman lupaa (VL 4:2) Pysyvä oikeus ottaa vettä lähtökohtaisesti määrältään rajoittamaton, mutta sidottu kiinteistön käyttötarkoitukseen Ei tarvita lupaa Haittojen minimointi Oikeutta voidaan rajoittaa, jos vettä ei riitä kaikille Veden ottaminen toisen alueelta arviointi VL 4:3 ja VL 4:4:n mukaan Niko Soininen / Vesioikeus 91

92 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Veden ottaminen, 4 luku (3) Luvansaannissa priorisoidut käyttötarpeet (VL 4:5) Lähtökohtana yhteensovittaminen (VL 4:5.1) Jos tämä ei onnistu, asetetaan käyttömuodot prioriteettijärjestykseen: 1. veden ottaminen käytettäväksi ottamispaikan lähistössä tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten 2. veden ottaminen yhdyskunnan vesihuoltoa varten paikkakunnalla; 3. veden ottaminen paikkakunnan teollisuuden käyttöön tai muuten käytettäväksi paikkakunnalla sekä yhdyskunnan vesihuoltoa paikkakunnan ulkopuolella palveleva veden ottaminen; 4. veden ottaminen johdettavaksi tai kuljetettavaksi muualla käytettäväksi muuta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten. Niko Soininen / Vesioikeus 92

93 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Veden ottaminen, 4 luku (4) Veden ottamista koskevan lupapäätöksen erityispiirteet (VL 4:6): Veden ottamista koskevassa päätöksessä on määrättävä veden ottamisen tarkoitus, ottamispaikka ja veden ottamisen enimmäismäärä Sen lisäksi, mitä 3 luvussa säädetään lupamääräyksistä, päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset veden johtamiseksi tarpeellisten rakenteiden tai ottamon sijoituspaikasta, vedenottomäärien seuraamisesta ja vesihuollon turvaamiseksi vedenhankinnan erityistilanteissa sallituista toimenpiteistä VL 3:10:ää täydentäviä velvoitteita lupamääräysten asettamiselle Niko Soininen / Vesioikeus 93

94 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Veden ottaminen, 4 luku (5) Vedenottamon suoja-alue (VL 4:11) Koskee pohjaveden- ja pintavedenottamoita ja rajoittaa ottamon läheisyydessä alueen käyttöä Lupaviranomainen voi määrätä suoja-alueen hakemuksesta Keskeisessä asemassa suoja-aluemääräykset Käytännössä perustettu melko harvoin, mutta keskustelu viriämässä uudelleen Niko Soininen / Vesioikeus 94

95 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Veden ottaminen, 4 luku (6) Käytännössä keskeisessä asemassa pohjavesien suojelussa olleet pohjavesien suojelusuunnitelmat Oikeusvaikutukset kuitenkin ongelmallisia Eivät perustu lainsäädäntöön vaan ovat inventointiaineistoa I, II ja III luokan pohjavesialueet Sääntelyä ollaan tältä osin uudistamassa Niko Soininen / Vesioikeus 95

96 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Ojitus, 5 luku (1) Ojituksen määritelmä: Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta 6 luvun säännöksiä. Norojen osalta huomattava vesilain luontotyyppisuojelu Turvehankkeiden ojitus kokonaisuudessaan YSL:n alaisuudessa Niko Soininen / Vesioikeus 96

97 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Ojitus, 5 luku (2) VL 5:3: Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava tämän lain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa: 1) ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai 2) 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta. Tällöin tarvitaan myös ojitussuunnitelma (VL 5:15) Vähäisemmät hankkeet käsitellään ojitustoimituksessa, jos hankkeesta aiheutuu tiettyjä seurauksia (VL 5:4) Kunnan viranomaisen toimivalta eräissä vähäisissä ojitusta koskevissa kiistoissa (VL 5:5) Niko Soininen / Vesioikeus 97

98 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Ojitus, 5 luku (3) Ojituksesta ilmoitettava 60 vrk ennen töiden aloittamista ELYkeskukseen (VL 5:6) Ojitus toteutettava haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti (VL 5:7) Erityisesti huomio vettymishaitoissa Hankkeesta vastaavalla velvollisuus pitää oja kunnossa (VL 5:8) Toisen alueen käyttäminen (käyttöoikeus) ojituksessa: VL 5:9 Otettava huomioon haittojen minimoinnin periaate (VL 5:10) Niko Soininen / Vesioikeus 98

99 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen, 6 luku (1) Tarkoittaa sekä keskivedenkorkeuden nostamista että laskemista Lupa tarvitaan aina Rajoitettu luvanhakukompetenssi (VL 6:3) Luvan myöntämisen yleiset edellytykset: Intressivertailu Yksityinen hyöty määräytyy kiinteistöjen käyttöarvon nousun mukaan (VL 6:2) rajoitus yleisiin hyödyn määrittämisen kriteereihin Yleinen hyöty VL 3 luvun mukaisesti Keskivedenkorkeuden nostohankkeissa hyödyt usein aineettomia, haitat aineellisia Laskuhankkeissa päin vastoin Niko Soininen / Vesioikeus 99

100 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen, 6 luku (2) Luvan myöntämisen erityiset edellytykset (VL 6:5): Alueen omistajien suostumus 1. Keskivedenkorkeuden nostohankkeissa ¾ veden alle jäävän maa-alueen kiinteistönomistajien kirjallinen suostumus tai hakijalla hallussaan yli 50 % hankealueesta 2. Laskuhankkeissa ¾ vesialueen pinta-alan omistajista kannattavat hanketta 3. Yleinen tarve poikkeuksena Hankkeesta ei saa seurata sellaista rantakiinteistön käyttömahdollisuuksien olennaista huonontumista, joka aiheuttaa kohtuutonta haittaa tai vahinkoa alueen omistajalle tai haltijalle eikä tämä ole hankkeeseen suostunut tai erityisen luonnonsuojeluarvon huomattavaa heikentymistä. yleinen tarve poikkeuksena Niko Soininen / Vesioikeus 100

101 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Säännöstely, 7 luku (1) VL 7:1: Tämän luvun säännöksiä sovelletaan muuhun kuin vähäiseen veden virtaaman ja korkeuden jatkuvaan säätelyyn sekä veden jatkuvaan juoksuttamiseen vesistöstä tai sen osasta toiseen (vesistön säännöstely) Liittyy yleensä vesivoimahankkeeseen Tarvitaan aina lupa Erityinen osallistumisoikeus toisen hankkeeseen (VL 7:5) Niko Soininen / Vesioikeus 101

102 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Säännöstely, 7 luku (2) Hyödyt ja haitat arvioidaan VL 3 luvun yleisten kriteerien mukaan, poikkeuksena säännöstelyhankkeet, jotka liittyvät vesivoiman käyttöön arviointi lisäksi 8 luvun mukaan Lupamääräyksissä annettava määräykset veden juoksutuksesta yleisten VL 3 luvun kriteerien lisäksi Niko Soininen / Vesioikeus 102

103 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Vesivoiman hyödyntäminen, 8 luku (1) Niko Soininen / Vesioikeus 103

104 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Vesivoiman hyödyntäminen, 8 luku (2) VL 8:1: Tämän luvun säännöksiä sovelletaan vesivoiman käyttöön ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen. Voimalaitoksen rakentamiseksi luetaan myös vesistön perkaaminen ja uuden uoman tekeminen laitosta varten sekä muut vesivoiman käyttöön ottamista tarkoittavat toimenpiteet Ks. myös KHO t (laitoksen muutos katsottiin uudeksi voimalaitokseksi) Aina luvanvarainen hanke Koskiensuojelulainsäädäntö estää luvan myöntämisen uutta voimalaitosta varten Niko Soininen / Vesioikeus 104

105 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Vesivoiman hyödyntäminen, 8 luku (3) Luvan myöntämisen erityiset edellytykset (VL 8:2): Hakija omistaa tarvittavan vesivoiman tai saa siihen luvan myöntämisen yhteydessä oikeuden Intressivertailussa hyötynä vesivoimatuotannon arvo, jonka tulee olla vähintään keskimäärin vuosittain tuotettavan sähkön hinta kaksikymmenkertaisena Lisäksi mahdollinen säätöhyöty otettava huomioon Hyödyt usein aineellisia, haitat aineettomia Niko Soininen / Vesioikeus 105

106 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Puutavaran uitto, 9 luku (1) VL 9:1: Tämän luvun säännöksiä sovelletaan 2 luvun 3 :ssä säädetyn yleiskäyttöoikeuden nojalla harjoitettavaan uittoon ja sen kannalta tarpeellisiin toimintapaikkoihin Uitolla tarkoitetaan puutavaran kuljettamista vedessä hinaamalla nipuiksi sidottuna tai kehälautoissa (VL 9:2) Luvantarve määräytyy VL 3:2:n yleisten kriteerien mukaan Niko Soininen / Vesioikeus 106

107 III Hankekohtaiset erityispiirteet: Puutavaran uitto, 9 luku (2) Yksityisuitto vs. yhteisuitto Uitto on harjoitettava puutavaran omistajien yhteiseen lukuun yhteisuittona. Lupaviranomainen voi kuitenkin hakemuksesta antaa luvan yksityisuittoon tietyllä alueella, jos uiton harjoittaminen yksityisuittona on vesistössä uitettavan puutavaran kuljetuskustannukset huomioon ottaen yhteisuittoa edullisempaa eikä uiton harjoittaminen yksityisuittona aiheuta haittaa uiton yleiselle järjestelylle eikä vesistön muulle käytölle (VL 9:7.1) Niko Soininen / Vesioikeus 107

108 III Hankekohtaiset erityispiirteet: kulkuväylät ja muut vesialueet, 10 luku (1) Niko Soininen / Vesioikeus 108

109 III Hankekohtaiset erityispiirteet: kulkuväylät ja muut vesialueet, 10 luku (2) Niko Soininen / Vesioikeus 109

110 III Hankekohtaiset erityispiirteet: kulkuväylät ja muut vesialueet, 10 luku (3) VL 10:1: Tämän luvun säännöksiä sovelletaan yleisiin kulkuväyliin ja muihin vesiliikennealueisiin Yleiseksi kulkuväyläksi määräämiseen sekä väylän rakentamiseen ja ylläpitoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä vesitaloushankkeesta ja hankkeeseen myönnettävästä luvasta säädetään, jollei tässä luvussa muuta säädetä Julkinen kulkuväylä keskeinen käsite (VL 10:2) Lupaviranomainen voi Liikenneviraston hakemuksesta määrätä julkiseksi kulkuväyläksi sellaisen vesistön osan, joka on tarpeen pitää avoinna yleistä laiva- tai veneliikennettä varten. Keskiössä valtaväylän avoimuuden turvaaminen vesiliikenteen kannalta keskeisillä alueilla Niko Soininen / Vesioikeus 110

111 III Muut hankkeet (1) Satamat sisältävät monesti useita vesilain mukaisia hankkeita Niko Soininen / Vesioikeus 111

112 III Muut hankkeet (2) Ruoppaus Siltojen rakentaminen Putkien, kaapelien ja johtojen sijoittaminen Vesirakentamisen yleiset edellytykset Pengerrykset ja joen perkaukset: osin VL 1-3 luvun yleiset kriteerit, osin 6 luvun kriteerit (VL 6:1.2) Niko Soininen / Vesioikeus 112

113 III Kotitehtävä 2 Vesilain mukainen lupaharkinta perustuu keskeisosiltaan intressivertailuun. Tutustu tapaukseen KHO 2002:64. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia hyötyjä ja haittoja Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallintooikeus tunnistivat em. tapauksessa? Mitä ongelmia näet ko. tapauksessa intressivertailun suorittamisessa? Niko Soininen / Vesioikeus 113

114 Osa IV: Korvaukset osana lupakäsittelyä Niko Soininen / Vesioikeus 114

115 IV Vesilain korvaussääntelyn perusteet (1) VL 13:1: Hankkeesta vastaava on velvollinen korvamaan tämän lain tai siihen perustuvan luvan nojalla suoritetusta tai suoritettavasta toimenpiteestä aiheutuvan edunmenetyksen siten kuin tässä luvussa säädetään, jos edunmenetys aiheutuu: 1) luvan mukaisesta vesitaloushankkeesta; 2) oikeudesta käyttää tai lunastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta; 3) toimenpiteestä, joka 3 luvun 2 :n mukaan on luvanvarainen, mutta johon lupaa ei ole haettu sen vuoksi, ettei siitä ole voitu otaksua aiheutuvan sanotussa lainkohdassa tarkoitettuja seurauksia; ja 4) 2 luvun 5 ja 6 :ssä, 5 luvun 9 :ssä, 10 luvun 9 :ssä ja 18 luvun 5 :ssä tarkoitetusta toimenpiteestä sekä 9 luvun 8 :n 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta. Hankkeesta vastaavien yhteisvastuu korvauksista (VL 13:2) Niko Soininen / Vesioikeus 115

116 IV Vesilain korvaussääntelyn perusteet (2) Jos edunmenetys on aiheutettu lain vastaisesti, sovelletaan vahingonkorvauslakia tai ympäristövahinkolakia (VL 13:5) Pääsääntöisesti korvausasian ratkaisee AVI Poikkeuksena tietyt ojitusasiat sekä esim. henkilövahingot AVI määrää korvaukset viran puolesta (VL 13:7) Korvattavat edunmenetykset usein kiinteistön tai irtaimen omaisuuden arvon tai käyttöarvon väheneminen (VL 13:9 listaus) Korvauksen määrä: Lähtökohtana täysi korvaus (VL 13:11.1) Hyödyn ja korvauksen suhde otettava huomioon (VL 13:11.2) Tietyissä tapauksissa korvauksen 1,5-kertaisuus (VL 13:11.4) Hakijat voivat vapaasti sopia korvauksen määrästä (VL 13:13) Niko Soininen / Vesioikeus 116

117 IV Vesilain korvaussääntelyn perusteet (3) Lunastusvelvollisuus: Jos tähän lakiin perustuvalla toimenpiteellä toiselle kuuluva maa-alue saatetaan pysyvästi veden alle tai aiheutetaan muutoin välittömästi huomattavaa pysyvää haittaa toisen kiinteistön tai siihen kuuluvan alueen käyttämiselle, voidaan omistajan vaatimuksesta kysymyksessä oleva kiinteistö, yhteisalue tai niiden osa määrätä lunastettavaksi (VL 13:12.1) Korvausvelvollisuutta koskevassa ratkaisussa on määrättävä, milloin ja miten korvaus suoritetaan (VL 13:16) Korvaukselle kuuden prosentin vuosikorko eräpäivään saakka siitä hetkestä, jolloin korvausvaatimus esitettiin viranomaiselle tai sitä koskevan korvauskysymyksen käsittely muutoin tuli vireille (VL 13:17) Niko Soininen / Vesioikeus 117

118 Osa V: Vesioikeudellinen yhteisö Niko Soininen / Vesioikeus 118

119 V Yhteisösääntelyn perusteet (1) Uudessa vesilaissa (VL, 587/2011) yhdistys- ja yhtiö -käsitteet on korvattu vesioikeudellisen yhteisön käsitteellä hanketyypistä riippumatta Yhteisön tarkoituksena hankkeen toteuttaminen ja velvoitteiden jakaminen Uusi vesilaki mahdollistaa ensimmäistä kertaa vesioikeudellisen yhteisön muodostamisen useita vesilain mukaisia hanketyyppejä sisältäville hankkeille Uudessa vesilaissa ensimmäistä kertaa mukana myös yhteisön purkautumista koskevaa sääntelyä Niko Soininen / Vesioikeus 119

120 V Yhteisösääntelyn perusteet (2) Täsmentävää yhteisösääntelyä hankekohtaisissa luvuissa (esim. ojitus, keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen, säännöstely) Vesilain mukaisen yhteisön perustamiseen mahdollisuus / velvollisuus Yhteisö on pakko muodostaa, jos luvanhakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9, VL 6:10 ja VL 7:6) Niko Soininen / Vesioikeus 120

121 V Yhteisön muodostaminen Yhteisö muodostetaan perustavassa kokouksessa Perustavan kokouksen voi kutsua koolle kuka tahansa yhteisön mahdollisista jäsenistä (VL 12:1.3) Vesioikeudellisen yhteisön jäseniä ovat 1 :ssä tarkoitetusta hankkeesta hyötyä saavien kiinteistöjen omistajat, hankkeeseen liittyvien rakenteiden käyttäjät ja muut hyödynsaajat (VL 12:2.1) Kaikki tiedossa olevat hyödynsaajat kutsuttava kokoukseen Kutsu lähetetään hyödynsaajille kirjallisesti ja julkaistaan yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä vähintään 14 päivää ennen kokousta Pääsy yhteisön jäseneksi edellyttää objektiivisesti arvioituna hankkeesta saatavaa hyötyä Niko Soininen / Vesioikeus 121

122 V Muodostaminen / perustaminen Käsitteellinen täsmennys: muodostaminen vs. perustaminen Yhteisön muodostaminen / perustavan kokouksen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi juuri ennen vesilain mukaisen lupahakemuksen jättämistä aluehallintoviraston käsiteltäväksi Keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä vesilain 6 luvun 9 tai 10 :ssä tarkoitetun vesioikeudellisen yhteisön vahvistetut säännöt sekä selvitys yhteisön rekisteröinnistä taikka tarvittavat tiedot yhteisön sääntöjen vahvistamiseksi vesilain 12 luvun 5 :n mukaisesti (valtioneuvoston vesitalousasioista antaman asetuksen (VA, 1560/2011, 6 ) Perustavassa kokouksessa jokaisella jäsenellä yksi ääni Niko Soininen / Vesioikeus 122

123 V Yhteisön säännöt Perustavassa kokouksessa yhteisölle on hyväksyttävä säännöt ja valittava toimitsija(t) tai hallitus (VL 12:3.1) Säännöissä on mainittava (VL 12:4): 1) yhteisön nimi ja kotipaikkana oleva kunta sekä yhteisön tarkoitus 2) yhteisön jäsenten äänimäärän laskemisen perusteet yhteisön kokouksessa; 3) montako toimitsijaa tai hallituksen jäsentä vuosittain pidettävässä varsinaisessa yhteisön kokouksessa valitaan ja mahdollisten varajäsenten lukumäärä; miten hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan sekä heidän toimikautensa pituus ja palkkionsa määrääminen; 4) toimivallan antaminen nimetyissä asioissa yhdelle tai useammalle toimitsijalle tai hallituksen jäsenelle; yhteisön nimen kirjoittaminen; 5) toimitsijoiden tai hallituksen koollekutsuminen ja päätöksentekomenettely; 6) yhteisön tilikausi sekä minkä ajan kuluessa tilinpäätös vahvistetaan sekä miten tilit tarkastetaan; 7) milloin yhteisön varsinainen kokous pidetään; milloin ja miten kutsu yhteisön kokouksiin ja muut tiedonannot toimitetaan jäsenille; 8) jäseniltä perittävien kustannusten jaon perusteet sekä toiminnan rahoituksen järjestäminen Niko Soininen / Vesioikeus 123

124 V Yhteisön sääntöjen hankekohtaisista eroista Sääntöjen vapausaste vaihtelee hankkeittain (esimerkkinä yhteisön jäsenen äänivalta): Ojitusyhteisössä on kullakin jäsenellä sellainen äänivalta, joka vastaa ojitussuunnitelmassa hänen maksettavakseen määrätyn osuuden suhdetta ojituskustannuksiin (VL 5:25) Keskivedenkorkeuden alentamista varten perustetussa yhteisössä on kullakin jäsenellä sellainen äänivalta, joka vastaa hanketta varten laaditussa suunnitelmassa hänen maksettavakseen määrätyn osuuden suhdetta koko hankkeen kustannuksiin (VL 6:11) Säännöstely-yhteisön jäsenten osuus yhteisössä ja oikeus käyttää äänivaltaa määräytyy suhteellisesti sen hyödyn mukaan, jonka säännöstely kullekin heistä tuottaa (VL 7:8) Niko Soininen / Vesioikeus 124

125 V Yhteisön oikeustoimikelpoisuus Yhteisö perustetaan luvan myöntämisen yhteydessä Yhteisö sidottu tiukasti vesilain mukaiseen lupaan Yhteisö saa oikeustoimikelpoisuuden vasta kun se merkitään vesiyhteisörekisteriin Vesioikeudellinen yhteisö on hanketyypistä riippumatta oikeushenkilö, joka voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia vesilaissa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi Niko Soininen / Vesioikeus 125

126 V Yhteisön muodostamisesta perustamiseen Hyödynsaajien kartoittaminen Kutsut perustamiskokoukseen ja ilmoitus paikalliseen sanomalehteen Perustamiskokouksen järjestäminen / yhteisön muodostaminen Yhteisön oikeustoimikelpoisuus tai purkautuminen Lupapäätös VL:n mukaisen lupahakemuksen jättäminen AVI:lle Niko Soininen / Vesioikeus 126

127 V Kustannusten jakautuminen yhteisössä Kustannukset jaetaan lähtökohtaisesti suhteellisen (käyttö)hyödyn mukaan Mitä enemmän hyötyä, sitä suurempi osuus kustannuksista Kustannusten jakautumisesta päättämisen vapausaste vaihtelee hanketyypeittäin: Keskivedenkorkeuden nostohankkeissa jonkin verran vapautta Poikkeuksena AVI:n määräämä kustannusosuus yhteisön ulkopuoliselle taholle (VL 6:8) hyödynsaajan osuus kokonaishyödystä Säännöstelyn osalta VL 7:9: Säännöstely-yhteisön jäsenten vastuu säännöstelystä aiheutuviin kustannuksiin määräytyy suhteellisesti sen hyödyn mukaan, jonka säännöstely kullekin heistä tuottaa. Yhteisöllä on oikeus periä jäseniltään yhteisön toimintaan liittyviä kustannuksia (hankkeisiin sovelletaan pääosin ojitus-sääntelyä) Niko Soininen / Vesioikeus 127

128 V Vesioikeudellinen yhteisö vesilain mukaisena luvanhakijana Vesioikeudellinen yhteisö voi toimia vesilain mukaisissa hankkeissa luvanhakijana Ks. keskivedenkorkeuden alentamis- tai nostohankkeen osalta VL 6:3 Oikeustoimikelpoinen vai vasta muodostettu yhteisö? Niko Soininen / Vesioikeus 128

129 V Yhteisön päätösvallan käyttäminen Yhteisön ylintä päätösvaltaa käyttää yhteisön kokous Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä Tiettyjä päätöksiä ei voida tehdä muutoin kuin yhteisön kokouksessa: jäsenyydestä päättäminen kiinteistön hankkiminen, luovuttaminen tai kiinnittäminen maksujen määrääminen jäsenille toimitsijan tai hallituksen valitseminen tai erottaminen tilinpäätöksen vahvistaminen yhteisön sääntöjen muuttaminen yhteisön purkautuminen Niko Soininen / Vesioikeus 129

130 V Hallitus yhteisön päätösvallan käyttäjänä Vähäistä merkittävämmissä hankkeissa yhteisöllä tulee aina olla hallitus, joka toimii yhteisön kokouksen alaisuudessa Hallitus vastaa siitä, että yhteisön hallinto on hoidettu asianmukaisesti Hallitus vastaa myös yhteisön kokousten valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta Päätösvaltainen, kun yli puolet saapuvilla Yhteisön säännöt määrittävät päätöksentekomenettelyn Niko Soininen / Vesioikeus 130

131 V Yhteisön kirjanpito- ja vahingonkorvausvelvollisuus Yhteisö on kirjanpitovelvollinen (VL 12:5.1) Aineistoa säilytettävä kuusi vuotta Jäsenillä on oikeus tutustua kirjanpitoon Yhteisön hallitus, toimitsija tai tilintarkastaja on vahingonkorvausvelvollinen tahallisista tai tuottamuksellisista vahingoista yhteisölle (VL 12:16.1) Myös yhteisön jäsen voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos vahinko on tahallinen tai tuottamuksellinen ja loukkaa lakia ja/tai yhteisön sääntöjä Niko Soininen / Vesioikeus 131

132 V Yhteisön purkautuminen Yhteisöä koskevan sääntelyn avulla on tarkoitus varmistaa, että pitkäkestoisissakin hankkeissa on aina joku hankkeesta vastaava taho Tämän vuoksi yhteisö ei voi purkautua niin kauan kuin sillä on vesilain mukaisia velvoitteita (VL 12:19.1) AVI voi hakemuksesta myöntää luvan hankkeen keskeyttämiselle (velvoitteista irrottautuminen), jos keskeyttäminen ei merkittävästi loukkaa yleistä tai yksityistä etua Yhteisön purkautumista on rajoitettu erityisesti keskiveden korkeuden pysyvää muuttamista tarkoittavissa hankkeissa, koska hankkeella on merkittäviä vaikutuksia yleiseen ja yksityiseen etuun Niko Soininen / Vesioikeus 132

133 Osa VI: Vesilain mukainen menettely Niko Soininen / Vesioikeus 133

134 VI Menettelyvaiheet Hallintolaki yleislakina HL 6 Menettely (HL 16-49) Vesilaki erityislakina (11 luku) Lähde: > Lupa-asiat > Vesilupa > Vesiluvan päätöksenteko Niko Soininen / Vesioikeus 134