Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta

Transkriptio

1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta VYYHTI-työpajat

2 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki tuli voimaan Tietoa luvantarpeesta: > Asiointi ja luvat > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Vesilupa > Tarvitaanko lupa? Sivulta löytyy myös kooste: Kansalaisen tärkeät vesiluvat 2

3 Uusi vesilaki muutti vesistöjen määritelmiä Vesistöjä ovat järvi, lampi, joki, puro ja muu luonnollinen vesialue joki on virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on suurempi kuin 100 km 2 puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö (valuma-alueen koko yli 10 km 2 tai uomassa virtaa jatkuvasti vettä, kalan kulku mahdollinen) tekojärvi, kanava ja muu vastaava keinotekoinen vesialue Vesistöjä eivät ole noro, oja ja lähde noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 km 2 ja siinä ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalan kulku ole merkittävässä määrin mahdollista oja on kuten noro, mutta kaivettu Osa valtaojista määritellään siis nyt puroiksi, eli ovat vesistöjä, niiden varsille on viljeltäessä tukiehtojen mukaisesti jätettävä 3-10 m suojakaista. Joitain puroja on saattanut muuttua joiksi (metsälain 10 kohteet) 3

4 Kosteikot voidaan usein toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa Pääsääntöisesti kosteikko voidaan tehdä kaivamalla tai patoamalla ilman että se edellyttää vesilain mukaista lupaa, jos ei nosteta vesistöjen keskivedenkorkeutta ei tehdä yli 500 m 3 ruoppausta ei vaaranneta purouomien luonnontilan säilymistä ei muuteta alle hehtaarin kokoista luonnontilaista lampea ei aiheuteta edunmenetystä, johon yksityinen edunhaltija ei ole suostunut Epäselvissä tapauksissa tulee pyytää suunnitelman perusteella ELYkeskukselta lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Kosteikolla ei luonnollisestikaan saa aiheuttaa vesistön tilan huononemista tai haittaa suojelluille luontokohteille tai pohjavesille. Rakentamisen aikana tulee varmistua siitä että ei aiheuteta merkittävässä määrin kiintoaine- tai happamuuskuormitusta. 4

5 Kosteikot, sopimusasiat Kosteikon voi tehdä omalle maalle tai myös yhteisenä kaikkien maanomistajien suostumuksella. Jos haetaan tukea perustamista tai hoitoa varten, alue täytyy olla tuenhakijan hallinnassa (omistuksessa tai vuokrattuna). >Alueen käyttöön on aina oltava alueen omistajan lupa (sopimus). Maakaaressa (MK) säädetään mm. kiinteistön luovutuksesta ja erityisten oikeuksien kirjaamisesta maanmittauslaitoksen rekisteriin. myös kirjaamiskelvottomien oikeuksien suoja on aiempaa vahvempi. Ajatus on siis se, että kiinteistöön laillisesti perustetun oikeuden ei tule kumoutua sellaisen luovutuksensaajan hyväksi, joka tiesi tästä oikeudesta. MK 3:8 mukaan Jollei toisin säädetä, kiinteistöön oikeustoimella perustettu muu kuin 14 luvun 1 :ssä tarkoitettu erityinen oikeus sitoo kiinteistön ostajaa vain, jos hän kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta. Eli tietoisuus asiasta kaupantekohetkellä on sitovuusperuste, vaikka oikeus sinänsä onkin sitomaton. > Sopimukseen on hyvä laittaa maininta, että tämä sopimus on liitettävä kauppakirjaan jos kiinteistö myydään. >Mikäli toimenpide ulottuu jakamattomalle vesijätölle, luvan myöntää osakaskunta yhteisaluelain (758/1989) mukaisessa järjestyksessä. Kuva Arto Lehto Po5 hjoi s-

6 Kosteikot, sopimusasiat Seuraava teksti sopimukseen kun ei rakenneta omalle maalle: (Vuokra)sopimuksen kohteena olevalle tilalle R:nro xxx xxx xx vuokralainen (saa) rakentaa kosteikon ja kosteikkorakenteet jotka jäävät maanomistajan omistukseen ja hoitoon kaikkine velvoitteineen (vuokra)sopimusajan jälkeen. Rakentamisesta ja (vuokra)sopimuksen aikaisesta hoidosta kustannuksineen vastaa vuokralainen. Kosteikon rakentaminen suoritetaan xx.xx.201x päivätyn ja allekirjoitetun suunnitelman mukaan, jonka olen nähnyt ja hyväksynyt. Pohjois-Pohjanmaan Kuva Heli Harjula elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

7 Laskeutusaltaalla voi olla myös muuta arvoa Kiinteistönomistaja saa kaivaa maa-alueelle lammikon, mikäli se ei muuta viereisen puron vesitaloutta tai uomaa Pääsääntöisesti laskeutusallas voidaan tehdä ilman että se edellyttää vesilain mukaista lupaa (samoin ehdoin kuin kosteikko) Tarvittaessa pyydetään lausunto luvan tarpeesta ELY-keskukselta Jos alueella on kalataloudellisia arvoja, ne täytyy huomioida 7

8 Ojituksista on ilmoitettava Ojittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. Ojan kunnossapito ei ole ojittamista eikä siitä tarvitse ilmoittaa, ellei uoma ole jo muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi (VL 5:8). Sen sijaan ojitusilmoitusta vaativaksi ojitukseksi luetaan mm metsien kunnostusojitukset uusien peltojen raivaaminen. Peltojen kuivatustavan muuttaminen salaojitukseksi tulee myös ilmoittaa. pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla kuivatussyvyyden lisääminen saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia. Vähäisestä ojituksesta (pienen peltolohkon salaojitus, rakennuspaikan kuivatus) ei tarvitse ilmoittaa. Ojitusilmoituksen tekeminen pienehköstä hankkeesta ei ole iso vaiva Pienialaisellakin ojituksella voi tosin olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi jos maaperä on helposti erodoituvaa tai hapanta sulfaattimaata, tai ojitusalue sijaitsee pohjavesi- tai suojelualueen välittömässä läheisyydessä. Ojittajalla on aina vastuu siitä että toiminnasta ei aiheudu haittaa. 8

9 Ojitus vaatii vain harvoin luvan Ojittaminen vaatii luvan aluehallintovirastolta, jos ojitus voi aiheuttaa vesialueen pilaantumista, esimerkiksi lisätä merkittävästi ravinnekuormitusta tai hapanta huuhtoumaa kuivatusvesiä vastaanottavassa vesistössä. Happamien sulfaattimaiden haitallisia huuhtoumia estetään parhaiten siten, että ei lisätä kuivatussyvyyttä vaan tehostetaan kuivatusta puhdistamalla ja leventämällä ojaa. Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin voidaan hillitä luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteilla ja vesiensuojelurakenteiden (kosteikot, laskeutusaltaat) avulla. Ojituksilla ei saa aiheuttaa haittaa suojelluille luontokohteille eikä pohjavesille Kuva Hanna Rasi-Koskinen Ojituksesta hyötyä saavien maanomistajien välisten kustannus- ja muiden vastuiden määrittämiseksi voi olla tarpeen pitää ojitustoimitus, jota haetaan ELY-keskukselta. 9

10 Vesilain mukainen lupa tarvitaan yli 500 m 3 ruoppaukseen Käsityökaluin saa ruopata. Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita, naapurit huomioitava Koneellinen ruoppaus < 500 m 3 Ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle 30 vrk ennen työn aloittamista ELY-keskukselle ilmoitus tehdään lomakkeella Ilmoitus vesirakennustyöstä ( Tai Ruoppaus- ja niittoilmoitus -lomakkeella, joka löytyy palvelusta >Vesi ja meri > Vesistöjen kunnostus > Rantojen kunnostus > Rannan ruoppaus. Täällä myös ohjeita ruoppaukseen Jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 m 3, hankkeelle tarvitaan aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa. Ohjeita hakemiseen: Ruoppausmassojen läjityksestä säädellään vesilaissa. Ruoppaus on vesialueen pohjan syventämistä. Maa-alueella kaivaminen ei ole ruoppausta. Ruoppaukseksi ei katsota vesikasvillisuuden tai turpeen poistoa umpeen kasvavilta alueilta. Kivien poisto vedestä katsotaan ruoppaukseksi -> koneellisesta poistosta on tehtävä ilmoitus. Kiviä voi kuitenkin jonkin verran siirrellä 10

11 Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa poistaa tämän haitan myös ilman vesialueen omistajan suostumusta. Ilmoitus vesialueen omistajalle ja ELY-keskukselle 30 vrk aiemmin. Ei saa aiheuttaa vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa eikä ympäristön pilaantumista. Vesikasvillisuuden niittäminen Niittojäte tulee aina korjata maalle Ei saa häiritä vesilintujen pesintää Koneellisesta niitosta ilmoitettava osakaskunnalle Maanomistajan kanssa sovittava läjityksestä ja mahdollisesta koneella kulkemisesta Sama ilmoitus ELYlle käy kuin ruoppaushankkeessa Aluehallintoviraston lupaa ei pääsääntöisesti tarvita Rantaviivan kiveämisestä ei tarvitse ilmoittaa, jos rantaviiva ei siirry Kaava-alueella kunnan rakennusvalvonnasta ohjeita Maisemallisesti merkittävissä hankkeissa lausunto ELYstä 11

12 Muita järvien kunnostusmenetelmiä Hapettaminen, ilmastaminen Ei tarvitse vesilain mukaista lupaa ellei laite tai sen vaatima kaapelointi haittaa vesistön käyttöä Järviveden kemiallinen käsittely Usein tarvitaan vesilain mukainen lupa. Selvitettävä AVIn ja/ tai ELY-keskuksen kanssa hankekohtaisesti Hoito- tai tehokalastus ei vesilain mukaista lupaa Ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle ja ELY-keskukselle 12

13 Purouomien kunnostus Ojan tai hyvin pienen uoman patoaminen, soraistaminen, tulvatasanteiden rakentaminen tai uoman mutkittelun lisääminen ei edellytä vesilain mukaista lupaa Luonnontilaista purouomaa ei saa muuttaa Tarvittaessa pyydetään lausunto luvan tarpeesta ELY-keskukselta 13

14 Lupa vai ei ( Kansalaisen tärkeät vesiluvat ) Laituri. Rannan omistajalla ja haltijalla on omaa käyttöään varten oikeus sijoittaa rannan edustalle vesistöön veneen kiinnityspaalu tai -poiju tai rakentaa rantaansa toisen vesialueelle ulottuva laituri, venevaja tms. rakennelma Suuret laiturit ja maapenkereet edellyttävät yleensä aluehallintoviraston lupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla laiturin rakentaminen vaatii osin kunnasta riippuen kunnan toimenpideluvan Lämpökaivojen sijoittaminen maa-alueelle ei edellytä vesilupaa, ellei hanke aiheuta pohjaveden pilaantumisen riskiä tai vaikuta pohjaveden määrään tarvitsee kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan kunnalta Maalämpölaitteiston putkiston sijoittaminen vesialueelle ei edellytä vesilupaa, jos hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia vesistössä. rannanomistajalla tulee olla vesialueen omistajan suostumus. oikeus sijoittamiseen voidaan myös myöntää maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kunnan toimenpideluvan yhteydessä tai aluehallintoviraston myöntämän vesiluvan yhteydessä. Sillan tai kuljetuslaitteen tekemiseen yleisen kulku- tai valtaväylän yli taikka johdon tai kaapelin tekemiseen väylän ali tarvitaan aina aluehallintoviraston lupa. 14

15 Tarvi luvan tai ei Aina kannattaa etukäteen keskustella ja sopia vesialueen omistajan (osakaskunta) kanssa sekä tarpeen mukaan rannanomistajien kanssa ja naapurien kanssa Hyvä suunnitelma auttaa pitkälle Epäselvissä tapauksissa voi aina pyytää suunnitelman perusteella ELY-keskukselta lausunnon vesilain mukaisen luvan tarpeesta 15

16 Ilmoitukset (ruoppaus, vesikasvien niitto, kasteluveden otto, ojitus): Lomakkeet: > Asiointi ja luvat >Lomakkeet Metsien kunnostusojitus: > TASO-hanke > Julkaisut Lisätietoja sähköpostitse Vesilain mukaisen luvan tarve: yleisen edun valvoja Ari Selin Kunnostusasiat yleensä: Jermi Tertsunen Peltojen ojitus: Veli-Pekka Latvala Metsien kunnostusojitus: Airi Kuvaja, Anna Rissanen, Jaana Rintala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus