Raha ja keskitetty byrokratia vallan katalyytteina: Alankomaat ja Ruotsi uuden ajan alussa

Transkriptio

1 Raha ja keskitetty byrokratia vallan katalyytteina: Alankomaat ja Ruotsi uuden ajan alussa Kaarle V luopuu vallasta poikansa Filipin ja veljensä Ferdinandin hyväksi 1

2 Alankomaiden itsenäisyyssota Espanjaa vastaan = 80-vuotinen sota kaksitoistavuotinen rauha päättyi Westfalenin rauhaan Taustatekijöitä: kaupunkien ja maakuntien partikularismi tyytymättömyys Habsburgien hallintoon (Filip II, nimitti sisarpuolensa Margaretin maaherraksi 1559, mutta piti ylimmän päätäntävallan itsellään) Italian sotien takia kohonnut verotaakka uskonnolliset syyt = uskontoa ei mielletty yksityiseksi asiaksi vaan yhteisön asiaksi jatkoa aiemmille kapinoille 2

3 Sodan alku 1566 nälkävuosi, kuvainrikkojia ym. levottomuuksia Filip II valitsi kovan linjan ja nimitti Alban herttuan ( Rautaherttua ) Alavien maiden maaherraksi joukkoja myös uskollisina pysyneisiin kaupunkeihin 1568 niskuroivien aatelisten teloituksia Brysselin torilla kapinallisten aatelisten maat tuomittiin menetetyiksi kapina Albaa vastaan, johtajaksi Hollannin, Zeelannin ja Utrechtin maaherra Wilhelm Oranialainen yksi Alavien maiden suurimmista maanomistajista saattoi palauttaa omistuksensa vain sotimalla suvereeni ruhtinas laillinen sodanjulistus kapinalliset neuvottelivat tuesta Ranskan, Englannin ja saksalaisten ruhtinaiden kanssa 1568 sotaretki epäonnistuu 3

4 Espanjalainen tie huoltoyhteydet Alaville maille ongelma reitti kulki omien ja puolueettomien alueiden halki joukkoja kierrätettiin rekrytoinnin jälkeen helpommista vaikeampiin tehtäviin Alavilla mailla veteraaneja Kaapparisodankäyntiä merikerjäläiset ryöstelivät espanjalaisia laivoja tukikohtia Englannissa hyökkäsivät myös puolueettomien kimppuun toimista haittaa kaupankäynnille toraa Willem Oranialaisen kanssa 1572 Elisabeth julistaa lainsuojattomiksi pakenevat ja valtaavat Brillin ja Flushingin pakottaa Wilhelm Oranialaisen ja ranskalaiset hugenotit ennenaikaisiin sotatoimiin perääntyminen Hollantiin ja Zeelantiin, jossa osa kaupungeista lojaaleja espanjalaisille 4

5 kaapparitoiminta jatkui läpi sodan Alankomaihin perustettiin viisi amiraliteettia vastaamaan laivastosta painopiste kaappari- ja siirtomaasodankäynnissä Antwerpenin ryöstö Espanja vararikossa ja Englanti takavarikoinut laivoilla kuljetetut palkkarahat espanjalaiset joukot ryöstäneet jo Zierikzeen ja Aalstin lojaaleina pysyneet maakunnat liittyivät vastarintaan tavoitteena poistaa kaikki espanjalaiset joukot maasta Antwerpen menetti asemansa kaupan keskuksena; Amsterdam nousuun 5

6 kahtiajako Espanja vetää joukot pois, myöntyy privilegioihin etelässä maltilliset katoliset lojaaleja Habsburgeille, Wilhelm Oranialainen vastustaa 1579 Utrechtin ja Arras n unionit 1581 espanjalaiset keskittyvät kontrolloimaan Flanderin rannikkoa alistavat Flanderin ja Brabantin kaupungit Wilhelm Oranialainen murhataan Englannilta tukea vastarinnalle Alankomaiden tasavalta Suuri armada 1588 Filip II:n tavoitteena palauttaa Englanti katoliseen uskoon, vastata englantilaisten jatkuvaan merirosvouteen ja tukeen alankomaalaisille Espanja lähetti 130 laivaa ja miestä englantilaisilla 150 pienempää laivaa, joissa kuitenkin enemmän tykkejä suurin osa laivoista siviileiltä pakko-otettuja Francis Draken hyökkäys Cadiziin huhtikuussa 1587 viivästytti lähtöä huonon sään viivästyttämä matka Englannin vesille vei lähes kaksi kuukautta 6

7 espanjalaiset toivoivat pääsevänsä lähitaisteluun; englantilaiset tulittivat kauempaa kumpikaan taktiikka ei ollut järin menestyksekäs kolme tuloksetonta yhteenottoa lopulta länsituuli pakotti espanjalaiset hakemaan suojaa Calais n satamasta englantilaisten polttolaivat hajottivat armadan Gravelinesin edustalla yhteenotto, espanjalaiset pääsevät pakoon pohjoiseen tuuli ajaa espanjalaisia edemmäs pohjoiseen haaksirikoissa ja tauteihin kuoli tuhansia 2/3 aluksista palaa, näistä noin puolet korjauskelvottomia paluun jälkeisinä viikkoina monet matkan uuvuttamat miehet kuolivat vaivoihinsa 7

8 Maurits Oranialainen valittiin isänsä jälkeen useiden provinssien maaherraksi vaikutteita roomalaisesta sotataidosta kontramarssi osastojen ryhmitys limittäin puolirykmentti, jossa paljon aliupseereita mahdollisti monimutkaisemmat taktiset kuviot osastot pidettiin talven yli koossa harjoiteltiin taktisia kuvioita Kaksitoistavuotinen aselepo ( ) taustalla kapinointia etelässä ja Espanjan vararikko sota ollut kallista myös Alankomaille aselevon ehdot suotuisia alankomaalaisille kauppiaille Espanjalaisen tien varrella uhkia 8

9 Espanjalaisten tappio pärjäsivät taistelukentillä alankomaalaiset voittoisampia piirittäjiä palkkoja ei kyetty aina maksamaan ajallaan kapinoita alankomaalaisille sotilaallista etua ryöstelyä lisää tukea vastarinnalle sotiminen kallista vararikko sota jatkuu 1627 jälkeen espanjalaiset ja alankomaalaiset totesivat voittoon johtavien nopeiden sotaretkien olevan mahdottomia kauppasaarrot ja merisota kalliita molemmille Espanjalla muitakin huolia Mauritsin velipuoli Frederik Hendrik alankomaalaisten joukkojen johtoon menestyksekkäitä piirityksiä eteläiset Alavat maat harkitsevat eroa Espanjasta, mutta s-hertogenboschin valtauksen jälkeinen katolisten kohtelu pelottava esimerkki uskonveljille 9

10 s-hertogenboschin piiritys 1629 Moerasdraak hyvin puolustettavissa Piet Hein kaapannut hopeasaattueen 1628 rahoitus sotaretkelle huhtikuun 1629 lopussa jalkamiestä ja 4000 ratsumiestä kaupunkia piirittämään ensimmäinen operaatio oli palkata tuhansia talonpoikia rakentamaan kaupungin ympärille piirittäjiä suojaavat puolustusmuurit (ensin ulompi ja sitten sisempi) heinäkuussa vallattiin kaksi kaupungin ulkopuolella ollutta linnaketta maan kuivaaminen kaupungin ympäriltä syyskuussa räjäytettiin yksi kaupungin bastioneista kaupunkilaiset vaativat aselepoa ja antautuivat 10

11 Alankomaiden kultainen vuosisata Tasavallalla heikko keskusvalta = maakunnilla erioikeuksia, esim. valitsivat oman maaherransa = konsensuaalinen päätöksenteko Hollanti-Zeelanti rikkain alue merisodat Englantia vastaan , Alankomaiden tappio , Alankomaiden voitto , Alankomaiden voitto , Alankomaiden tappio Itämeren suurvalta Kustaa Vaasa Lyypekin tuella Ruotsin kuninkaaksi 1523, kuninkuus perinnölliseksi maat suhteellisen vähäväkisiä ja köyhiä malmia ja puuvaroja ei voimakasta aatelia uskonpuhdistus 1527 kirkon varallisuus kruunulle Lyypekille tappiollisen kreivisodan ( ) myötä Ruotsi irtisanoi Lyypekin erioikeudet rakensi keskitetysti hallitun valtiokoneiston laivasto mahdollisti laajenemisen itään 11

12 jatkuvia sotia kapinoita, joista uhkaavin Dacken sota Smoolannissa 1540-luvulla Suuri Venäjän sota liiviläissodat Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota pitkä viha nuijasota jne. Ruotsi laajimmillaan 1658 (oranssi = 1561) 12

13 kolmikymmenvuotinen sota Kustaa II Adolfin uudistukset jalkaväen tulinopeus kasvanut kuusi miestä syvä muodostelma riittää ylläpitämään jatkuvaa tulta kenttätykistö lisää tulivoimaa ratsuväki hyökkää teräasein karakollin sijaan nostoväki ensisijassa vartio- ja miehitystehtävissä helposti kopioitavia taktisia uudistuksia tärkeämpää oli kokenut sodanjohto (vain Espanjalla ja Alankomailla vastaava kokemuspohja) Westfalenin rauha 1648 vahvistaa Ruotsin aseman eurooppalaisena suurvaltana Baltian herruus kuitenkin ratkaisematta 1660 jälkeen Ruotsi puolustuskannalle suuri Pohjan sota ( ) päättää suurvaltakauden 13