Päivi Rainio, viestintäpäällikkö Vantaa, sihteeri

Transkriptio

1 Espoo - Helsinki - Kauniainen - Vantaa Yhteistyöhankkeiden seurantaryhmä Pöytäkirja 1/2009 Aika kello Paikka Läsnä Unikkotie 2, Tikkurila Kirsi-Marja Lievonen, henkilöstöjohtaja Vantaa, puheenjohtaja PKS-neuvottelukunnan sihteeristö Anja Vallittu, Helsinki Tarja Lumijärvi, Vantaa Henkilöstöjärjestöjen edustajat Espoo Kristiina Karaman, JHL Erja Lehtonen, JUKO Melitta Lempiäinen, KTN Pekka Rastas, Tehy Sirpa Vähäsalo, TNJ Super Helsinki Marjasirkka Paaso, JHL Jussi Ruokonen, Jyty Seija Ginström, JUKO Leif Wilenius, KTN Jaana Takala, Tehy Vantaa Risto Salminen, JHL Marko Heikkinen, Jyty Pirita Hellberg, JUKO Eila Tulkki, Tehy Esittelijät Juha Metso, peruspalvelujohtaja Espoo Matti Hilli, va. yhteistyöjohtaja YTV Riina Leino, projektipäällikkö Helsinki Päivi Rainio, viestintäpäällikkö Vantaa, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen toivotti seurantaryhmän tervetulleeksi Vantaalle, tämän vuoden kokousten pitopaikalle. Tätä kokousta lukuun ottamatta kokoukset pidetään Vantaan kaupungintalolla kaupunginhallituksen kokoushuoneessa osoitteessa Asematie 7 Tikkurila. 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen pidetyn kokouksen muistio jaettiin esityslistan liitteenä. Hyväksyttiin muistio. 3. Työryhmän kokoonpanossa tapahtuneet muutokset Työryhmän jäsenissä on tapahtunut vaihdoksia. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on laajennettu Tehy ry:n edustajilla. Merkittiin tiedoksi kokoonpanossa tapahtuneet muutokset.

2 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden tilannekatsaus Espoon peruspalvelujohtaja Juha Metso esitteli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhankkeita. Hankkeita on alkuaan ollut 15, joista osa on saatu päätökseen. Suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja pyhäpäivystys käynnistetään Meilahdessa vuoden 2009 aikana. Suun erikoishoidon palveluja keskitetään. Yhteistoimintamenettely on käynnissä. Terveydenhuollon yhteispäivystys yli kuntarajojen käynnistyy Yritystyöterveyshuollon liikelaitoksen perustaminen on käsittelyssä valtuustotasolla. Lasten päivähoidossa toteutunut jo muuton yhteydessä säilyvä päivähoito-oikeus sekä yli rajan tapahtuva hoitopaikan haku. Vaihtoehdoilla ei ole ollut paljon kysyntää. Kolmas vaihe vapaa hoitopaikan haku yli kuntarajojen toteutuu vasta Tietojärjestelmien yhtenäistäminen hidastaa valmistelua. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sekä perusterveydenhuollon ruotsinkielisissä palveluissa haetaan yhteisiä toimintatapoja, ei palvelun yhdistämistä. Lasten ja nuorten erityispalveluissa kilpailutetaan neuropsykologipalvelut yhdessä, parannetaan ohjeistusta neuvoloissa ja kehitetään HUS:n ruotsinkielisiä palveluja. Ruotsinkieliset päihdehuollon erityispalvelut on keskitetty Helsingin Läntiselle A- klinikalle. Terveysneuvonnan puhelinpalvelu on kilpailutettu ja palvelun tuottajaksi valittu Medi- Neuvo. Käydyssä keskustelussa todettiin, että - toimeentulotuen siirtoa kelalle pidetään hyvänä ratkaisuna, mutta valtionvarainministeriö ei kannata siirtoa. Sosiaali- ja terveysministeriön kannasta ei ole tietoa. - päivähoidon vapaa haku voisi julkisuudessa olleiden ministeri Risikon lausuntojen mukaan toteutua nopeamminkin. Pääkaupunkiseudulla ongelmana ovat erilaiset tietojärjestelmät. Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden tilannekatsaus. 5. Mukaan! -hankkeen esittely Projektipäällikkö Riina Leino Helsingistä esitteli pääkaupunkiseudun Henstrayhteistyöhön liittyvää Mukaan! -hanketta. Mukaan! -hankkeen tavoitteena on vuosina edistää monimuotoisuuden johtamista, kehittää monikulttuuristen työyhteisöjen toimintaa ja levittää syntyviä hyviä käytäntöjä. Hanke käynnistyi vuoden 2008 maaliskuussa suunnittelulla ja pilotoinnilla. Pilottivaiheessa oli mukana työyhteisöä. Parhaillaan on käynnissä uusien työyhteisöjen haku hankkeeseen. Hanke on osittain Uudenmaan liiton rahoittama. Hankeen valmennuksissa on johtaminen keskiössä. Esimiehille järjestetään opintopiirejä. Työyhteisöille on omat valmennustilaisuutensa, joissa valitaan työyhteisöjen omat kehittämisalueet. Hankkeessa on kaupunkikohtaiset vastuuhenkilöt sekä kolme työyhteisöval-

3 mentajaa. Tavoitteena saada mukaan 100 työyhteisöä. Haasteena on saada toiminta jatkumaan projektivaiheen päättyessä vuonna Mukaan! -hanke tarkoitettu myös niille työyhteisöille, joissa ei vielä ole maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tavoitteena on kannustaa rekrytoimaan monikulttuurisia työntekijöitä. Pilottivaiheessa mukana on ollut päiväkoteja, kouluja, palvelutaloja, kirjasto, siivouspalvelut, monitoimitalo nuorisopalveluissa, terveysasema sekä vanhustenkeskus. Pilottivaiheessa tehtiin kysely esimiehille, maahanmuuttajataustaisille työntekijöille ja työyhteisöille. Palaute huomioideaan uusien ryhmien valmennuksessa. Tavoite on luoda arjessa toimivia malleja. Asiakaskunnan muuttuessa monikulttuurisemmaksi tarvitaan kulttuuritaitoisia työyhteisöjä - palvelun tarjoajia. Perehdytys on noussut vahvasti kehittämiskohteeksi. Kaupunkien monikulttuurisuuslinjaukset tulevat hankkeen avulla tutummaksi. Niitä pidetään usein liian etäisinä. Käydyssä keskustelussa todettiin muun muassa, että: - selostusta pidettiin tarpeellisena, koska läsnäolijoilla oli vähän tietoa hankkeesta - kotouttaminen on tärkeää samoin oikea integroiminen niin, että kunnioitetaan kulttuuria ja opitaan erilaisuudesta. - huoli siitä, miten talousmuutokset vaikuttavat asenteisiin ja ilmapiiriin. Työyhteisöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin voivatko resursoida aikaansa ja työpanostaan tähän hankkeeseen. Toisaalta pilotointivaiheessa tehtiin muun muassa maahanmuuttajataustaisille perehdytysaineistoa, joka sopii samanlaisena kantaväestölle. Merkittiin selostus tiedoksi. 6. Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista koskeva kyselyvastaus Anja Vallittu Helsingistä selosti kokouksessa jaettua vastauslomaketta. Valtio seuraa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista osana Paras-hanketta. Kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL), sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sivistystoimeen liittyvät yhteistyöhankkeet. Valtiolle on raportoitu Juha Metson tässä kokouksessa aikaisemmin kertomat hankkeet sekä sivistystoimen asiat, joista Aulis Pitkälä kertoi joulukuun kokouksessa. MAL-asioista järjestetään yhteistyökokous maaliskuussa. Visioluonnos on tehty pitkällä tähtäimellä. Maaliskuussa ratkeaa, tehdäänkö kehyskuntien kanssa heidän toivomansa mal-strategia. Keskeistä on asuntotarjonnan parantaminen, johon kuitenkin suhdanteet vaikuttavat. Raportti viime vuoden asuntotuotannosta valmistuu lähiaikoina. Kaupungeilla on yhteisvastuullisen asumisen periaate, jossa vuoka-asuminen on tasapainoisesti mukana. Taantuma voi tukea tätä tavoitetta, jos rakentamiselle saadaan lisätukea. Uusi Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus tehty valtuustokaudelle. Neuvottelukunta kokoontuu vain noin kaksi kertaa vuodessa. Koordinaatioryhmä kokoontuu säännöllisesti. Esityslistat löytyvät netissä: Merkittiin tiedoksi saatu selostus. 7. Tilannekatsaus vireillä oleviin PKS-hankkeisiin PKS-sihteeristö on laatinut tilannekatsauksen, joka jaettiin esityslistan liitteenä. Anja Vallittu Helsingistä esitteli katsauksen.

4 Uusi Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus on tehty valtuustokaudelle. Neuvottelukunta kokoontuu vain noin kaksi kertaa vuodessa. Koordinaatioryhmä kokoontuu säännöllisesti. Esityslistat löytyvät netissä: Henkilöstöseurantaryhmä on uudessa sopimuksessa määritelty omaksi foorumiksi. Omistajaohjaus ja PKS-luottamusmiesten rooli on noussut keskusteluun. Koordinaatioryhmä listasi omistajaohjauksen piiriin viisi tahoa: HUS, YTV, Uudenmaan liitto, Kuntaliitto sekä ammattikorkeakoulut. Seuraavaan kokoukseen valmistellaan käytännön toiminnan ohjeita omistajan äänen käytöstä tärkeissä kuntayhtymissä. Joulukuussa on päätetty kansainvälisen kilpailukyvyn linjaukset. Neljä painopistettä on valittu, joista yksi on pyrkimys valtion kanssa yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa. Hankintayhteistyöstä on tulossa raportti. Tietohallinnon kehittäminen aloitetaan suurimmista kuten sosiaali- ja terveystoimen järjestelmistä. Yleisperiaate on, että uusia hankkeita ei käynnistetä. Teknisen toimen hankkeista ei viime aikoina ole annettu katsauksia, joten niitä tullaan käsittelemään tulevissa kokouksissa.. Merkittiin katsaus tiedoksi. 8. Vesihuolto- ja liikennehankkeiden tilannekatsaus Yhteistyöjohtaja va. Matti Hilli YTV:stä selosti hankkeiden tilannetta. Liikennehankkeiden valmisteluun on nimetty hankeryhmä sekä noin kymmenen alatyöryhmää, joissa on henkilöstön edustus HKL:sta ja YTV:sta. Hankeryhmän kokonpano ja aikataulu on sovittu. Hanke on käynnistyy strategiatyöllä. Valtio ei osallistu liikennehankkeeseen. Ongelmana on päätösvalta valmisteluvaiheessa, koska ei ole olemassa uusien organisaatioiden toimivaa hallintoa. Lisäksi tukipalvelujen järjestäminen on ratkaisematta. HKL:stä ei siirry tukihenkilöstöä uuteen organisaatioon. YTV:ssä taas on liikenteen puolen tukihenkilöstöä, mutta kannattaako heidän siirtyä vesilaitokseen? Henkilöstön kannalta epäselvä tilanne tuo turhia paineita. Tammikuussa saatiin kaikkien kaupunkien valtuustojen päätökset vesilaitosyhteistyöstä. Ongelmana oli määrittää vesilaitosten arvo. Vesilaitosten yhdistämistyöhön on valittu konsultti. Ympäristöpuolella on pidetty valmisteleva kokous, jossa henkilöstö ei vielä ole ollut edustettuna. Päätös uuden organisaation luomisesta on tehty, eli ympäristöpuolta ei liitetä YTV:n. Ympäristöpuoli aloittaa 11 kuukauden kuluttua organisaationa, jolla on 20 prosenttia suomen vesi- ja jätevesihuollosta. Liikevaihto on 3 miljardia euroa ja työntekijöitä 850. Vesijohtoa on kilometriä ja pohjoismaiden suurin jätteenkäsittelykeskus. Hallinnollisten palvelujen luominen on ympäristöpuolellakin ongelma. Keskustelussa on päätös sitovien päätösten tekofoorumista, onko se kuntayhtymä vai YTV:n hallitus. Vesihuoltolaitokset käyttävät tällä hetkellä paljon kaupungin tukipalveluja. Tukipalvelut on mahdollista järjestää kaupungin tukemana vain siirtymäajaksi. Pitkällä tähtäimellä ne on järkevä kilpailuttaa.

5 Liikennepuolella on pääosin toimistohenkilökuntaa, jotka ovat kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen piirissä. Ympäristöpuolella enemmän korkean riskin toimintaa: työsuojelumääräyksiä, ikääntynyttä henkilöstöä yms. Ongelmana on erilaiset henkilökuntaedut. Työsopimuksen piiriin kuuluvat asiat on järjestettävä uudessa organisaatiossa kaikille tai korvattava. Kaupungin työntekijöille on myös erilaisia kerhoja, etuja ja alennuksia, joita ei voida automaattisesti siirtää tai korvata. Espoossa järjestettiin tänään henkilöstöinfo kaikkien kaupunkien vesilaitosten henkilöstölle. Matti Hilli esitteli henkilöstöasioista kalvosarjan, joka oli esillä myös vesilaitosten henkilöstölle järjestetyssä infossa. Kalvosarja jaetaan seurantaryhmän jäsenille. Käydyssä keskustelussa todettiin, että: - siirtomuistio löytyy -sivuilta - ympäristöpuolen työryhmien henkilöstöedustuksesta on sovittava. Merkittiin selostus tiedoksi ja todettiin, että asiaa käsitellään myös seuraavassa kokouksessa. 9. Kokouksesta tiedottaminen 10. Seuraava kokous Sovittiin, että kokouksesta tehdään tiedote kaupunkien yhteistoimintaryhmille ja henkilöstölehdille. Seuraava kokous pidetään Vantaan kaupungintalolla kello 14. Muut tämän vuoden kokoukset ovat: 9.6., ja Puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Sihteeri Päivi Rainio