VALVONNAN TYÖNJAKO ASIAKASVIRASTON JA PALVELUKESKUKSEN VÄLILLÄ CASE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALVONNAN TYÖNJAKO ASIAKASVIRASTON JA PALVELUKESKUKSEN VÄLILLÄ CASE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos VALVONNAN TYÖNJAKO ASIAKASVIRASTON JA PALVELUKESKUKSEN VÄLILLÄ CASE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2010 Ohjaaja: Lasse Oulasvirta Eeva-Liisa Heinranta

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Tekijä: HEINRANTA, EEVA-LIISA Tutkielman nimi: Työnjako valvonnassa asiakasviraston ja palvelukeskuksen välillä case maa- ja metsätalousministeriö Pro gradu -tutkielma: 82 sivua, 21 liitesivua Aika: Huhtikuu 2010 Avainsanat: sisäinen valvonta, riskienhallinta, asiakas, palvelukeskus Valtion tuottavuusohjelmaan liittyen on valtionhallintoon perustettu taloushallinnon palvelukeskuksia. Samalla taloushallinnon prosesseja on yhdenmukaistettu, sähköistetty ja toimintamalleja on muutettu. Aikaisempina vuosina perustetut eri hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset yhdistettiin vuoden 2010 alussa hallinnollisesti yhdeksi virastoksi, joka palvelee koko valtion hallintoa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten valvonnan työnjako on hoidettu asiakasviraston ja palvelukeskuksen välillä. Lisäksi selvitetään, miten virasto pystyy täyttämään talousarvioasetuksen velvoitteen hoitaa sisäistä valvontaa myös niiltä osin, kun se on ulkoistanut tehtäviä palvelukeskuksen hoidettavaksi. Tutkimuksen kohdevirasto on maa- ja metsätalousministeriö ja tutkimus koskee vain taloushallinnon tehtäviä. Tutkimuksessa muodostetaan kuva hyvästä sisäisestä valvonnasta valtion taloushallinnossa. Dokumenttianalyysin avulla tutkitaan, miten sisäinen valvonta ja sen työnjako on hoidettu palvelukeskusmallissa. Arviointikriteereinä käytetään säädöksiä, määräyksiä ja valtiovarain controller -toiminnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa. Teemahaastatteluilla on tuotettu lisätietoa aihealueesta. Tutkimus osoittaa, että sisäisen valvonnan dokumentointi on pääosin asianmukainen eikä dokumentointia ole liikaa. Taloushallinnon määräykset ja ohjeet sisältävät myös sisäisen valvonnan ohjeistuksen. Palvelusopimuksen vastuunjakotaulukkoa on jouduttu tarkentamaan mm. viraston erityispiirteiden osalta, mutta rutiininomaisten tehtävien vastuunjaossa on pääosin onnistuttu. Sopimuksen tulkinnassa voidaan törmätä sopimusoikeudellisiin ongelmiin. Asiakkaan keinot valvoa palvelukeskuksen toimintaa ovat rajalliset. Apuna valvonnassa voidaan käyttää palvelukeskuksen laatimia prosessikuvauksia ja työohjeita. Nämä dokumentit auttavat myös laadunhallinnassa. Toiminnan ja sisäisen valvonnan kehittämisen foorumina toimivat yhteistyöpalaverit, mutta toiminta hakee vielä muotoaan. Sisäisen tarkastuksen toimintamahdollisuuksia palvelukeskusten tarkastamisessa tulee kehittää. Sekä asiakasvirastossa että palvelukeskuksessa nähtiin tarvetta kehittää lainsäädäntöä. Säädösten tulisi paremmin olla sovellettavissa palvelukeskusmallin mukaiseen toimintaan ja työnjakoa pitäisi voida muuttaa viraston ja palvelukeskuksen välillä.

3 3 Sisältö 1 JOHDANTO Aiheenvalinnan taustaa Aikaisempi tutkimus Tutkimuksen tavoite, kohde ja rajaukset Tutkimusote ja -menetelmät Tutkimuksen rakenne RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN TEOREETTINEN VIITEKEHIKKO Riskit Riskienhallinta Riskien arvioinnin kehikot ja riskienhallintaprosessi Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta valtion virastoissa ja laitoksissa Säädöstausta Sisäisen valvonnan määritelmät ja tavoitteet Sisäisen valvonnan menettelyt valtion virastoissa ja laitoksissa Sisäisen tarkastuksen rooli riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa Sisäinen tarkastus standardien mukaan Sisäinen tarkastus valtion virastoissa ja laitoksissa Hyvän sisäisen valvonnan ja valvonnan työnjaon kriteerit TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUKSET VALTIONHALLINNOSSA Palvelukeskukset osa tuottavuushanketta Palvelukeskusverkoston kehittämishanke Palkeet Kieku-ohjelma Taloushallintohanke Palvelusopimusmalli SISÄISEN VALVONNAN TYÖNJAKO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA PALVELUKESKUKSEN VÄLILLÄ Kohdeorganisaatiot... 33

4 4 4.2 Palvelukeskusprojektin siirtymäsuunnitelma Sisäisen valvonnan työnjako dokumenttien valossa Taloussääntö Palvelusopimus Tehtävänkuvaukset, prosessikuvaukset, työohjeet ja muut dokumentit Sisäisen valvonnan työnjako prosesseittain Menojen käsittely ja ostoreskontra Matkahallinta Laskutus ja myyntireskontra Maksuliike Kirjanpito ja tilinpäätös Käyttöomaisuuskirjanpito Taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjätoiminnot ja tietojärjestelmävastuut TEEMAHAASTATTELUT Haastattelujen toteutus Haastattelujen tulokset Palvelukeskusprojektin suunnittelu- ja toteutusvaihe Toiminta palvelukeskusmallissa Toiminnan kehittäminen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäisen valvonnan ja valvonnan työnjaon arviointia Kehittämistarpeita Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Taloushallinnon vastuunjakotaulukot Liite 2 Haastattelukysymykset

5 1 1 JOHDANTO Vuoden 2010 alusta alkaen talousarviolakia ja talousarvioasetusta muutettiin. Talousarviolakiin lisättiin mm. 12 a koskien taloushallinto-organisaatiota, jonka mukaan valtion talousarviotalous on kirjanpitovelvollinen, joka jakautuu kirjanpitoyksiköihin. Kirjanpitoyksikön tehtävät ovat maksuliikkeestä ja kirjanpidosta vastaaminen sekä lain 21 :ssä tarkoitetun viraston ja laitoksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatiminen. Tehtävät vastaavat entisen tiliviraston tehtäviä. Lain voimaantulosäännösten mukaan entiset tilivirastot toimivat kirjanpitoyksikköinä, kunnes valtiovarainministeriö määrää ne toimimaan 12 a :ssä tarkoitettuina uusina kirjanpitoyksikköinä. Myös talousarvioasetuksessa käytetty käsite tilivirasto korvattiin käsitteellä kirjanpitoyksikkö. (HE 202/2009.) Tässä tutkielmassa käytetään pääosin uuden talousarviolain mukaista käsitettä kirjanpitoyksikkö entisen tilivirasto -termin sijasta, kun tarkoitetaan talousarviolain 12 a :n mukaista yksikköä. Useimmissa lähteinä käytetyissä asiakirjoissa käytetään käsitteenä edelleen tilivirastoa, koska niitä ei ole ehditty päivittää. Valtiokonttorin tiedotteen mukaan taloushallintoon liittyvät ohjeet ja määräykset tullaan päivittämään uuden terminologian mukaisiksi. 1.1 Aiheenvalinnan taustaa Pääministeri Matti Vanhasen I hallitusohjelmaan sisältyi tavoite julkisen sektorin tuottavuuden parantamisesta. Hallitusohjelman mukaan valtionhallintoa kehitetään siten, että ydintoimintojen tehostamiseksi hallinnon tukipalveluita keskitetään siihen erikoistuneille yksiköille. Samalla käynnistetään tukitehtävien alueellistaminen. (Vanhasen I hallitusohjelma.) Taloushallinnon tukipalveluiden hankkiminen palvelukeskuksilta on ollut yksi valtiolla meneillään olevista asiantuntija-, tuki- ja taustapalvelujen palvelukeskushankkeista. Samalla taloushallinnon prosesseja ja tietojärjestelmiä on yhdenmukaistettu, sähköistetty ja uudistettu sekä toimintamalleja on muutettu. Palvelukeskuksille on

6 2 asetettu tuottavuus- ja palvelutasotavoitteita. Tuottamalla taloushallintopalveluita palvelukeskuksessa pyritään saamaan aikaan mittakaavaetuja. Hallituksen strategiaasiakirjan mukaisesti valtion keskushallinnon toimintoja ja yksiköitä alueellistetaan. Palvelukeskuksia ja niiden toimipisteitä onkin perustettu eri puolille Suomea. (VM 6/2007.) Toimintaympäristö taloushallinnossa on siis muutamien viime vuosien aikana muuttunut paljon. Virastoihin jäljelle jäänyt henkilöstö on joutunut opettelemaan uudet toimintamallit ja asioimaan palvelukeskuksen kanssa. Yhtenäistetyt prosessit eivät salli paljoakaan virastokohtaisia yksilöllisiä palveluita. Alueellistaminen on merkinnyt sitä, että palvelukeskuksiin on palkattu uutta työvoimaa usein valtion sektorin ulkopuolelta. Heillä ei siis välttämättä ole ollut kokemusta valtion taloushallinnosta. Kaikki tämä on ollut haasteena myös sisäisen valvonnan järjestämiselle. 1.2 Aikaisempi tutkimus Palvelukeskuksiin liittyvää kirjallisuutta tai tutkimuksia on vähän. Pro gradu -tasoisia tutkimuksia liittyen palvelukeskuksiin löytyy muutamia, joita on tehty Tampereen, Vaasan ja Jyväskylän yliopistoissa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Näistä voi mainita esimerkiksi Taru Heikkisen tutkimuksen vuodelta 2005 Taloushallinnon palvelukeskusmalli tehokkuuden tavoittelua, innovatiivinen ratkaisu vai muoti-ilmiö? Tutkimuksessa on kartoitettu, kuinka Tampereen kaupungissa on perusteltu palvelukeskusmallin käyttöönottoa. Tuomo Mäkinen on puolestaan tutkinut Helsingin kaupungin taloushallinnon kehittämistä ja palvelukeskushanketta. Joni Toivosen tutkimus lähestyy palvelukeskuksia tietojärjestelmätieteen näkökulmasta. Paula Suikkanen on tutkimuksessaan Taloushallinnon ulkoistamisen hyödyt ja riskit: tapaustutkimus tutkinut finanssialan yrityksen taloushallinnon ulkoistamista transaktiokustannusteorian näkökulmasta. Tutkimusta liittyen valtion taloushallinnon palvelukeskuksiin on siis vähän. Tehdyt selvitykset liittyvät lähinnä tuottavuuteen, kuten esimerkiksi valtionvarain controllerin tilaama tuottavuusohjelman väliarviointi (Vastaus Tuottavuusohjelman väliarviointiin,

7 3 VM 103/209/2008), joka sisältää myös johtopäätöksiä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksista. Lisäksi Kieku-hanke arvioi palvelukeskusten tuottavuuskehitystä ja tuottavuushyötyjen toteutumista. Sisäiseen valvontaan liittyvää tutkimusta on tehty koskien yrityssektoria. Tutkimusta, joka liittyisi sisäisen valvonnan työnjakoon asiakkaan ja palvelukeskuksen välillä, ei löydy. 1.3 Tutkimuksen tavoite, kohde ja rajaukset Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten asiakasvirasto ja palvelukeskus ovat hoitaneet työnjaon koskien sisäistä valvontaa. Lisäksi selvitetään, miten virasto pystyy täyttämään talousarvioasetuksen velvoitteen hoitaa sisäinen valvonta myös niiltä osin, kuin se on antanut taloushallinnon tehtäviä palvelukeskuksen hoidettavaksi. Sisäisen valvonnan työnjaon selvittämiseksi taloushallinnon prosessit käydään läpi vaihe vaiheelta. Vaikka tutkimuksen pääpaino onkin valvonnan työnjaossa, käsitellään tutkimuksessa myös prosessittaisen tarkastelun tuloksena havaittuja kehittämistarpeita. Myös haastattelujen tuloksia raportoidaan laajemmin kuin valvonnan työnjaon näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) välinen työnjako valvonnassa. Sisäisen tarkastuksen tekemiä toimia ei käsitellä tutkimuksessa. Koska sisäinen tarkastus on kuitenkin oleellinen osa sisäistä valvontaa, otetaan sisäisen tarkastuksen näkemykset sisäisen valvonnan järjestämisestä tutkimuksen piiriin teemahaastattelun muodossa. Tutkimus koskee vain palvelukeskuksen tuottamia taloushallinnon palveluita MMM:lle ja palvelukeskuksen tuottamat henkilöstöhallinnon palvelut rajataan tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen kohteena ovat myös taloushallinnon palveluihin läheisesti liittyvät tietotekniset palvelut, näistä lähinnä taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjätoiminnot. Lisäksi käsitellään lyhyesti niitä yleisiä määräyksiä, joita on annettu koskien taloushallinnossa käytettävien järjestelmien tietoturvallisuutta. Järjestelmiin rakennettuihin kontrolleihin ja yleensä IT-toimintojen kontrolleihin ei porauduta syvällisemmin.

8 4 1.4 Tutkimusote ja -menetelmät Tutkimus on lajityypiltään arviointitutkimus. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa tutkimustapana ja tiedonhankinnan strategiana on empiirinen tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa kohteena on tapahtumakulku tai ilmiö, joita voi olla pieni joukko tai vain yksi tietty tapaus. Lähtökohtana on kuvata tutkimuksen kohde perusteellisesti ja kerätä kohteesta mahdollisimman laaja aineisto. Päämääränä on lisätä ymmärrystä tutkittavasta tapauksesta. Tapaustutkimuksen tuloksia voidaan myös yleistää, jos tilanteen analyysistä saadaan muodostettua kokonaisnäkemys, josta nousee esiin yleisesti tärkeitä teemoja ja uusia tarkastelukulmia. (Laine ym. 2007, 9 10, 214.) Tämän tutkimuksen aineiston hankinnan metodeina käytetään dokumenttianalyysiä sekä teemahaastatteluja. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin. Haastattelu on ennalta suunniteltua päämäärähakuista toimintaa ja se tähtää informaation keräämiseen. (Hirsjärvi ja Hurme 2000, 42, 47.) Tutkimusaineistona käytetään virastolta ja palvelukeskukselta saatuja määräyksiä ja ohjeita sekä muita dokumentteja. Aineistoon sisältyvät ministeriön taloussääntö ja työjärjestys sekä tilivirasto 440:n suunnitelma siirtymisestä palvelukeskuksen asiakkaaksi. Lisäksi tutkitaan, miten sisäinen valvonta on huomioitu palvelukeskuksen antamissa sisäisissä ohjeissa ja prosessikuvauksissa. Myös asiakasviraston ja palvelukeskuksen työntekijöiden tehtäväkuvauksia tarkastellaan sisäisen valvonnan näkökulmasta. Yksi keskeinen tarkasteltava dokumentti on viraston ja palvelukeskuksen välinen palvelusopimus vastuunjakotaulukkoineen (vastuunjakotaulukko taloushallinnon palveluiden osalta liitteenä 1). Taloussäännön tulee yhdessä muiden hallinnosta annettujen säädösten kanssa luoda asianmukaiset ja riittävät perusteet sisäisen valvonnan menettelyille. Siksi se on keskeinen dokumentti tutkittaessa viraston sisäisen valvonnan järjestelyjä. Prosessikuvausten ja työohjeiden laatimisella pyritään varmistamaan, että kaikki toimivat samassa tilanteessa samalla tavalla, mikä lisää toiminnan laatua. Lisäksi näihin asiakirjoihin oletettavasti sisältyy sisäisen valvonnan kontrollitoimenpiteitä. Tämän vuoksi myös nämä asiakirjat on otettu tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi.

9 5 Asiakkaan ja palvelukeskuksen välinen työnjako on puolestaan kuvattu palvelusopimuksessa ja sen liitteenä olevassa vastuunjakotaulukossa. Tutkimuksen arviointikriteerit perustuvat etenkin talousarvioasetukseen, Valtiokonttorin määräykseen taloussäännön päivittämisestä sekä valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon antamaan suositukseen valtion viraston ja laitoksen sekä rahaston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan hyvistä käytännöistä ja se toteutumisen arvioinnista. Materiaalina käytetään myös muita Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön määräyksiä ja ohjeita. Näiden säännösten ja dokumenttien avulla muodostetaan käsitys hyvästä sisäisestä valvonnasta valtionhallinnossa sekä siitä, mitä menettelyitä ja kontrollitoimenpiteitä se sisältää. Tätä käytetään vertailukohtana tutkittaessa, miten sisäisen valvonta on järjestetty asiakasviraston ja palvelukeskuksen välillä. Tutkimuksessa käytettävä dokumenttiaineisto on kerätty suurimmaksi osaksi syksyllä 2009, jolloin maa- ja metsätalousministeriö oli vielä Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) asiakas. Ministeriön siirtyminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi ei kuitenkaan oleellisesti vaikuttanut kerättyyn aineistoon. Muutokset olivat lähinnä sopimusteknisiä tai muuten sellaisia, että niillä ei ollut vaikutusta käsiteltävänä olevaan aiheeseen. Sama asia on todettu myös palvelukeskushankkeen asiakastiedotteessa , jonka mukaan palvelutuotannon rakenteet siirtyvät erillisiltä palvelukeskuksilta Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle sellaisinaan. Tiedotteen mukaan muutos näkyy aluksi siten, että palvelukeskuksen nimi ja yhteystiedot muuttuvat, mutta tutut asiantuntijat jatkavat palveluiden tuottamista. Lisäksi todetaan, että palvelusopimukset siirtyvät uudelle palvelukeskukselle vuoden 2010 alusta alkaen. 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen teoriaosuudessa luvussa kaksi selostetaan sisäisen valvonnan eri viitekehyksiä ja riskienhallinnan määritelmiä. Luvussa käsitellään myös valtion virastoja ja laitoksia koskevia sisäisen valvonnan säädöksiä sekä säädösten edellyttämää viraston taloussääntöä. Sisäistä valvontaa ja hyviä sisäisen valvonnan menettelyitä

10 6 käsitellään erityisesti valtion hallinnon näkökulmasta. Lisäksi luvussa käsitellään sisäisen tarkastuksen roolia sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa ja esitetään hyvän sisäisen valvonnan ja valvonnan työnjaon kriteerit. Luvussa kolme käsitellään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia sekä palvelukeskusverkoston kehittämishanketta (Palkeet). Tässä tutkimuksen osassa selostetaan, miten palvelukeskusten perustaminen on ollut osa valtion tuottavuuden toimenpideohjelmaa. Palvelukeskusten suunnittelu- ja kehittämisasiakirjoista haetaan taustaa sisäisen valvonnan järjestelyille palvelukeskusmallissa. Luvussa kerrotaan myös, miten Kieku-ohjelma tuki palvelukeskuksen perustamisprojekteja tavoitteena palvelutuotannon yhtenäistäminen ja hyvä laatu. Luku neljä sisältää tutkimuksen empiirisen osuuden, jossa sisäisen valvonnan työnjakoa asiakkaan ja palvelukeskuksen välillä käsitellään dokumenttien valossa. Aluksi on yleisesti käsitelty valvonnan kannalta keskeisiä dokumentteja. Tämän jälkeen taloushallinnon prosessit käydään läpi prosessi kerrallaan. Tarkastelun kohteena ovat sekä asiakkaan että palvelukeskuksen laatimat dokumentit, joiden perusteella selvitetään, miten valvonnan työnjako on järjestetty. Viidennessä luvussa raportoidaan haastattelujen tulokset. Luvun alussa kerrotaan perustelut, miksi tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Viimeisessä luvussa esitetään yhteenveto tehdystä tutkimuksesta sekä tehdään tutkimuksen johtopäätökset. 2 RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN TEOREETTINEN VIITEKEHIKKO 2.1 Riskit Riskit ovat potentiaalisia ongelmia. Kun riski toteutuu, seuraa ongelmatilanteita. Perinteisesti riskeinä on pidetty erilaisia menetyksiä, erityisesti omaisuuden menetyksiä. Riskienhallinta on kuitenkin nähtävä tätä laajemmin. Riski voi olla ei-toivottu

11 7 tapahtuma tai tekijä, mutta se voi olla myös menetetty mahdollisuus. Riski voi siis estää tavoitteiden saavuttamisen ja häiritä tuotantoa, mikä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Riskien toteutuminen voi myös haitata organisaation mainetta. Liiketoimintaan liittyy kuitenkin riskien ottaminen, joka mahdollistaa menestymisen. Toiminnan tulee kuitenkin olla hyvin suunniteltua, jolloin liikeriskien hallinnalla parannetaan onnistumisen mahdollisuuksia. (Raudasoja ja Johansson 2009, 147.) Riskiin liittyy kaksi osatekijää: riskin muodostavat mahdolliset tappiot ja menetykset, mutta riskin esiintymiseen liittyy myös epävarmuus. Toimintaan liittyy riski, kun toiminnosta voi aiheutua menetyksiä tai ei-toivottuja seurauksia ja kun seurauksia ei etukäteen voida tarkasti tietää. Toisin sanoen toimintaan ei siis liity riskiä, jos seuraukset tiedetään tarkasti etukäteen. (Hallikas ym. 2001, 16.) Raudasojan ja Johanssonin (2009, 148) mukaan riskit voidaan luokitella eri tavoin. Ne voivat olla strategisia tai operatiivisia, toiminnallisia tai taloudellisia, sisäisiä tai ulkoisia, henkilö- tai omaisuusriskejä, toiminnan riskejä tai tietoriskejä. Työvoimavaltaisilla aloilla riskit liittyvät usein henkilöriskeihin, jolloin hyvä organisointi ja hyvä johtaminen korostuvat. Näiden lisäksi toimivaltuudet ja vastuut tulee olla määritelty organisaatiossa. Myös tavoiteasetannan täytyy olla selvää yksilötasolle asti. (Raudasoja ja Johansson 2009, 148.) Ostopalvelujen käyttö on lisääntynyt julkisella sektorilla, mikä lisää sopimuksiin liittyviä riskejä. On myös tilanteita, joissa markkinoilla palvelujen yms. tuottajia ei ole monia, jolloin ostaja voi olla riippuvainen yhdestä tai harvoista toimittajista. Tämä tuo mukanaan erilaisia riskejä ja etenkin taloudellisia riskejä. Talouteen ja toiminnan rahoitukseen liittyykin rahoitusriskejä. (Raudasoja ja Johansson 2009, 148.) Hallikkaan ym. (2001) mukaan verkostotoiminnassa riskit liittyvät kysyntään, toimituskykyyn, kustannuksiin ja hinnoitteluun sekä puutteisiin yrityksen kehittämisessä. Asiakkaalle verkoston riski näkyy siten toimituksen sekä ajallisen että laadullisen onnistumisen epävarmuutena. Ostettaessa palveluita palvelukeskukselta näistä riskeistä voi toteutua ainakin palvelukeskuksen toimituskykyyn liittyvät riskit, jotka voivat olla ongelmia toimitusajoissa tai toimituksen laadussa. Toimitusajat voivat viivästyä, kun tuotantokapasiteetti ei riitä tai työt ruuhkautuvat muiden asiakkaiden takia. Ongelmia voi olla myös tuotannon suunnittelussa, informaation kulun puutteissa tai virheellisyydessä. Myös tietojärjestelmien toimimattomuus, avainhenkilöiden

12 8 vaihtuminen tai osaamisen puutteet voivat olla riskitekijöitä. Osaamispuutteet johtavat myös laatuongelmiin. Ongelmat voivat johtua myös asiakkaasta, kun asiakas ei osaa spesifioida tarpeitaan riittävän tarkasti tai muutokset toiminnassa eivät välity palvelun tuottajalle. Riski syntyy lisäksi siitä, että laatuongelmia ei havaita ennen palvelun tuottamista. (Hallikas ym., 2001, 43.) Olipa riski millainen tahansa, kaikilta riskeiltä ei ole mahdollista suojautua. Olennaista on, että organisaation toimintaan liittyvät riskit on arvioitu ja ymmärretty sekä riskihalukkuus ja riskin sieto on määritelty. Tavoitteena on tila, jossa riskit eivät estä halutun tavoitteen saavuttamista ja tiettyjen riskien sisältämä mahdollisuus käytetään hyväksi (Holopainen ym. 2006, 35.) 2.2 Riskienhallinta Riskienhallinta kuuluu organisaation perustehtäviin. Organisaation johdon velvollisuus on huolehtia siitä, että organisaatiossa on riskienhallintajärjestelmä. Yrityksissä toimitusjohtajan ja ylimmän johdon velvollisuutena on suunnitella riskienhallintajärjestelmä. Myös käytännön toteuttaminen ja raportointi hallitukselle on johdon velvollisuus, vaikka riskienhallinta onkin prosessi, johon osallistuu organisaatiossa koko henkilökunta. (Holopainen ym. 2006, 34.) Raudasoja ja Johansson (2009, 147) määrittelevät riskienhallinnan systemaattisiksi menettelyiksi, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan toimintaa uhkaavia riskejä sekä määritellään toimintatavat ja keinot riskien hallitsemiseksi sekä niistä raportoimiseksi. Valtiovarain controller -toiminnon määritelmä lähtee tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Määritelmän mukaan riskienhallinta on toimintatapa, prosessi tai rakenne, joilla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteita uhkaavia riskejä. (VM 2005.) Toimiva riskienhallinta edellyttää tietoa organisaation tavoitteista ja toimintaan vaikuttavista tapahtumista. Tapahtumien aiheuttamat mahdollisuudet, riskit, riskien vakavuus ja todennäköisyys on oltava tiedossa sekä riskienhallintamenetelmiä ja toimenpiteitä on toteutettava kurinalaisesti. Ennen kuin voidaan toteuttaa riskienhallintaa, on määriteltävä haluttu riskitaso. Määrittelyssä otetaan kantaa koko

13 9 organisaation riskihalukkuuteen yhteensä (appetite) ja riskin sietoon yksittäisten tavoitteiden osalta (tolerance). (Holopainen ym. 2006, 36.) Edellinen voidaan esittää myös riskiyhtälönä (Holopainen ym. 2006, 36): R x rh = r R = kokonaisriski rh = riskienhallintamenettelyt ja -toimenpiteet eli kontrollit r = haluttu riskitaso: koko organisaation osalta (appetite) ja yksittäisen tavoitteen osalta (tolerance) Riskillä on tässä kaksi osaa: todennäköisyys ja vakavuus eli R = t x v. Yhteistyöverkostossa toimiminen tuo mukanaan omat riskinsä. Verkostossa toimivat yritykset tai muut toimijat ovat riippuvaisia toisistaan, mutta ei ole kuitenkaan olemassa yhtä verkoston riskiä, vaan toimijoita koskettavat osin samat epävarmuustekijät (Hallikas ym. 2001, 17.) Hallikkaan ym. (2001) mukaan hyvien verkoston toimintatapojen noudattaminen tukee myös riskienhallintaa. Yleisiä hyviä toimintatapoja voidaan soveltaa kaikissa toimittaja-asiakassuhteissa. Hyviin toimintatapoihin kuuluu mm. ydinosaamisen määrittely, ymmärrys omasta asemasta toimitusketjussa sekä itsenäisyyden ja riippuvuuden analyysi. On eduksi, jos osapuolilla on yhteinen tavoite, joka voi olla esimerkiksi toiminnan laadun parantaminen tai toimitusaikojen lyhentäminen. Toimitus- tai palveluprosessin tulee olla sujuva ja informaation tulee kulkea sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Osapuolilla tulee olla keskinäinen luottamus toisensa kyvykkyydestä ja pätevyydestä (competence trust). Henkilökemioiden yhteensopivuus (goodwill trust) on edellytyksenä avoimuudelle ja tiedon jakamiselle. Lopulta on tärkeää, että asioista sovitaan sopimuksella ja keskinäiset suhteet määritellään (contractual trust). (Hallikas ym. 2001, 55, 58.)

14 Riskien arvioinnin kehikot ja riskienhallintaprosessi Riskien arvioinnissa on käytetty erilaisia riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehikoita. Vuonna 2004 the Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Comission (COSO) julkaisi kokonaisvaltaisen arviointikehikon (ns. COSO-ERMkehikko), joka pohjautuu vuonna 1992 julkaistuun sisäisen valvonnan COSO-IC - kehikkoon. COSO-ERM-mallin mukaan kokonaisvaltainen riskienhallinta sisältää sisäisen ympäristön (Internal Environment) tavoitteiden asettamisen (Objective Setting) tapahtumien tunnistamisen (Event Identification) riskien arvioinnin (Risk Assessment) riskien hallinnan (Risk Response) valvontatoimenpiteet (Control Activities) raportoinnin ja tiedonvälityksen (Information and Communication) seurannan (Monitoring). (Enterprice Risk Management Integrated Framework, Executive Summary, 2004.) COSO-ERM-viitekehikko antaa puitteet ja perustan sille työlle, mitä tehdään, kun arvioidaan organisaation riskienhallintajärjestelmää. Se ei siis anna valmista ratkaisua kehitettäessä organisaatioiden riskienhallintaa. Riskienhallinta kytketään koko organisaation strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskejä tarkastellaan tällöin koko organisaation tasolla eikä lähtien yksittäisistä toiminnoista. (Alftan ym. 2008, 85.) Kyseinen viitekehikko on otettu käyttöön mm. valtion hallinnossa ja valtiovarainministeriön valtionvarain controller -toiminnon antama suositus valtion virastoille ja laitoksille sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännöistä perustuu kyseiseen malliin. On kuitenkin organisaation päätettävissä, miten ja millä tavalla se toteuttaa riskienhallintaa. (Holopainen ym. 2006, 35.) Riskienhallintaprosessi auttaa organisaatiota ja sen johtoa päättämään toimenpiteistä, joilla tunnistettuja riskejä ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Johdon on valittava hallintakeinot, joilla parhaiten estetään riskitekijöiden toteutuminen. Hallikkaan ym. (2001) riskienhallintaprosessin keskeiset vaiheet jakautuvat seuraavasti: 1. riskien tunnistaminen

15 11 2. riskien merkittävyyden arviointi ja tärkeysjärjestyksen tunnistaminen 3. riskinhallintakeinojen valinta (riskien alentaminen tai siirtäminen) 4. riskienhallinnan toimeenpano 5. riskien seuranta Riskien tunnistusvaiheessa toimintaa, taloutta ja tavoitteita uhkaavat riskit kartoitetaan mahdollisimman laajasti. Seuraavassa vaiheessa tehdään riskianalyysi, jossa riskien todennäköisyys ja niiden vaikutukset arvioidaan. Analyysin avulla saadaan selville toiminnan kannalta olennaisimmat riskit, joihin keskitytään riskienhallinnan toimeenpanossa. Suunniteltaessa riskienhallintaa on päätettävä, millaisia keinoja riskienhallinnassa käytetään ja kenelle toimenpiteet vastuutetaan. Mikäli mahdollista, riskejä voidaan hallita välttämällä tai poistamalla riski kokonaan. Joka tapauksessa riskiä voi pienentää esimerkiksi valvonta- tai suojauskeinoin. Riskin voi myös siirtää toisen tahon kannettavaksi mm. ottamalla vakuutus. On mahdollista myös jakaa riskiä kumppanuussuhteissa eri osapuolille sopimuksen mukaisesti. Aina ei riskienhallintakeinoja kustannussyistä haluta käyttää, vaan organisaatiolle riittää, että riskit on tunnistettu. (Raudasoja ja Johansson 2009, ) 2.4 Sisäinen valvonta Organisaation sisäinen valvonta määritellään prosessiksi, jolla saavutetaan kohtuullinen varmuus pyrittäessä tavoitteisiin, jotka ryhmitellään kolmeen ryhmään: toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus taloudellisen raportoinnin luotettavuus organisaatioon sovellettavien lakien ja säädösten mukainen toiminta Prosessiin osallistuvat yrityksissä organisaation hallitus, johto ja muu henkilöstö. Edellä lueteltuihin tavoiteryhmiin sisältyvät kaikki organisaation tavoitteet. Ne sisältävät siis organisaation perustoiminnan tulos- ja suoritustavoitteet, laskelmien luotettavuuden sekä laillisuuden ja ohjeiden ja sääntöjen noudattamisen. (Holopainen ym. 2006, 45.) Sisäisen valvonnan prosessi koostuu useista vaiheittaisista toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan tavoitteiden toteutuminen. Organisaation tavoitteet tulisi saavuttaa

16 12 tarkoituksenmukaisella tavalla, minkä varmentaminen on myös sisäisen valvonnan tehtävä. (Holopainen ym. 2006, 45.) Tätä valvontaa tehdään sisäisten kontrollien avulla, joita ovat erilaiset vastuutukset, hyväksymiskäytännöt ja täsmäytykset. Lisäksi valvonnan tehtäviin kuuluu seurata päätöksentekoa ja raportointia. Edellä mainitut kontrollit liittyvät varsinkin taloudenhoitoon. (Raudasoja ja Johansson 2009, 145.) Valvontajärjestelmä voi perustua laajaan dokumentointiin, joka sisältää esimerkiksi politiikkakäsikirjat, toimintaperiaatteet, toimintaohjeet ja informaatiojärjestelmän prosessit. Dokumentaatio voi olla myös vähäisempää, tai sitä ei ole ollenkaan. Sisäinen valvonta voi kirjallisesta dokumentaatiosta huolimatta olla tehokasta. Kirjallisen ohjeistuksen tulisikin olla tarkoituksenmukaista siten, että se auttaa työntekijöitä ymmärtämään, miten järjestelmä toimii ja mikä on työntekijöiden rooli valvonnassa. Kun valvontatoimet on dokumentoitu, se helpottaa järjestelmän arviointia sekä järjestelmän muuttamista, kun siihen tulee tarvetta. (Holopainen ym. 2006, 57.) Valvonnan järjestäminen on organisaation johdon vastuulla, vaikka prosessiin osallistuu koko henkilöstö. Johto vastaa valvontajärjestelmän rakentamisesta siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Kun valvonta on vastuutettu johdolle, tästä seuraa, että eri toimielimessä sisäinen valvonta kuuluu jokaisen esimiehen tehtäviin. (Raudasoja ja Johansson 2009, 143.) Valvontaa tekevät siis ihmiset eikä sitä voida hoitaa pelkästään toimintaohjeiden ja lomakkeiden avulla. Organisaatiokulttuurin, etiikan ja arvot luovat ihmiset, mikä vaikuttaa myös siihen, miten sisäinen valvonta käytännössä toimii. (Holopainen ym. 2006, 45.) Koska valvonta on inhimillistä toimintaa, se antaa vain kohtuullisen varmuuden organisaation johdolle toiminnan asianmukaisuudesta. Sisäisen valvonnan tehokkuus riippuu siitä, kuinka hyvin työntekijät organisaation eri tasoilla tietävät ja ymmärtävät tehtävänsä ja tavoitteensa. Hyvä johtamisjärjestelmä ja hyvät esimiehet ovat avainasemassa, kun tehdään henkilöstön toimenkuvia, määritellään vastuut ja valtuudet. Kun nämä ovat kunnossa, on valvontaa ja seurantaa helpompi tehdä osana jokapäiväistä työtä ja rutiineja. Valvonta ei siis ole erillinen toiminto, vaan osa jokaisen työtä, jolloin siitä ei aiheudu myöskään erillisiä kustannuksia. (Raudasoja ja Johansson 2009, 144.) Sisäinen valvonta jaetaan yleensä viiteen osatekijään, jotka ovat osa johtamisprosessia. Osatekijät on nimetty hieman eri tavoin eri lähteissä. Seuraavassa on Holopaisen ym. (2006) jako:

17 13 1. johtamistapa- ja organisaatiokulttuuri 2. riskien arviointi 3. päivittäisvalvonta ja tehtävien eriyttäminen 4. raportointi ja tiedonvälitys 5. seuranta ja tarkastus Näitä osatekijöitä ei pidä käsittää sarjaksi perättäisiä prosesseja, vaan valvonta on monensuuntainen prosessi, jossa mikä tahansa osatekijä voi vaikuttaa mihin tahansa toiseen osatekijään. Kahdella organisaatiolla ei ole keskenään samanlaista sisäistä valvontaa, koska valvontatarpeet eroavat suuresti organisaation koon ja toimialan mukaan. (Holopainen ym. 2006, 48.) Organisaation historia ja kulttuuri vaikuttavat johtamistapaan ja organisaatiokulttuuriin. Tapa, jolla johto antaa valtaa ja vastuuta sekä organisoi ja kehittää henkilöstöään, vaikuttaa valvonnalle myönteisen ilmapiirin muodostumiseen ja näin samalla vaikuttaa valvonnan onnistumiseen. Johdolla on oltava myönteinen asenne valvontaa kohtaan ja sen on toimillaan osoitettava olevansa kiinnostunut siitä. Vain silloin oikea asenne valvontaa kohtaan voi levitä koko organisaatioon. (Holopainen ym. 2006, 49; Raudasoja ja Johansson 2009, 145.) Voidakseen arvioida riskejä on organisaatiolla oltava tavoitteita. Tavoitteenasettelu tulee olla yhdenmukaista koko organisaatiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että alemman organisaatiotason tavoitteiden tulee palvella ylemmän tason tavoitteiden saavuttamista. Vaikka eri tasojen tavoitteet ovat erilaisia, ne kuitenkin tähtäävät organisaation kokonaistavoitteen saavuttamiseen. Riskien arviointi on tavoitteiden saavutettavuuteen vaikuttavien uhkien määrittämistä ja analysointia. On luotava pohja päätöksille siitä, miten riskit tullaan hallitsemaan. (Holopainen ym. 2006, 50.) Valvontatoimilla pyritään varmistamaan, että organisaatio toimii johdon antamien ohjeiden mukaisesti. Niiden tarkoituksen on varmistaa, että organisaatiossa ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden toteutumista vaarantavien tekijöiden tunnistamiseksi. Valvontatoimet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joita ovat toiminnalliset, taloudelliset ja säädökselliset toimet. Näitä toimia suoritetaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa ja ne perustuvat organisaation valvonnan toimintaperiaatteeseen, joka määrittää, mitä pitäisi tehdä. Valvontatoimet siis toteuttavat edellä mainittua periaatetta. (Holopainen ym. 2006, 53.)

18 14 Kyetäkseen toimimaan organisaatiossa työntekijät tarvitsevat käyttöönsä olennaista tietoa. Tiedon tulee olla hyvin omaksuttavissa ja tehtävän edellyttämässä käyttökelpoisessa muodossa, ja tietoa tulee saada oikeaan aikaan. (Holopainen ym. 2006, 54.) Organisaation omat tietojärjestelmät tuottavat raportteja, jotka sisältävät toiminnallista, taloudellista ja sääntöjen noudattamista koskevaa tietoa. Tarvittava tieto ei ole vain sisäistä, vaan se liittyy myös ulkoisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin, jolloin kommunikoinnin tulee olla tehokasta myös ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tehokas tiedonvälitys suuntautuu ylhäältä alas, poikki organisaatiossa ja alhaalta ylös. Ylimmän johdon on kyettävä viestinnässään vakuuttaa henkilöstö sisäisen valvonnan tärkeydestä. (Alftan ym. 2008, ) Jotta valvontajärjestelmä toimisi laadukkaasti, se tarvitsee jatkuvaa seurantaa. Seuranta tapahtuu osana normaalia toimintaa. Se on säännöllistä johdon ja esimiesten toimintaa ja osa muun henkilöstön työtehtäviä. (Alftan ym. 2008, 40.) Jos sisäisessä valvonnassa havaitaan puutteita, niistä on raportoitava organisaatiossa ylöspäin. Kaikkein vakavimmissa tapauksissa raportointi tehdään ylimmälle johdolle ja hallitukselle. (Holopainen ym. 2006, 56.) Jos valvonnan seurantatoimet ovat organisaatiossa tehokkaita, ei välttämättä tarvita erillistä valvonnan arviointia, tai arviointia ei tarvitse tehdä niin usein tai laajasti. Usein arviointi tehdään itsearviointina, mutta sitä tekevät myös sisäiset tarkastajat, mikä kuuluukin heidän tehtäviinsä. Sisäiset valvontajärjestelmät muuttuvat koko ajan, koska myös toiminta muuttuu olosuhteiden muutosten, henkilöstön vaihtumisen, voimavarojen puutteen tai lisääntyneen työpaineen takia. Aiemmin tehokkaaksi todettu valvontakeino voi näin muuttua vähemmän tehokkaaksi tai se voi olla kokonaan toimimaton. Johdon onkin pääteltävä, vieläkö sisäinen valvontajärjestelmä on asianmukainen ja kykenevä havaitsemaan riskejä. (Holopainen y. 2006, )

19 Sisäinen valvonta valtion virastoissa ja laitoksissa Säädöstausta Valtion virastojen ja laitosten sisäisestä valvonnasta säädetään talousarviolaissa ja - asetuksessa. Laissa valtion talousarviosta määritetään johdon vastuu sisäisessä valvonnassa. Talousarviolain 24 b :ssä säädetään seuraavaa: Viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston tai laitoksen johto. Sisäisestä valvonnasta säädetään tarkemmin asetuksella valtion talousarviosta. Talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetään seuraavaa: Viraston ja laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että virastossa ja laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat: 1) viraston ja laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden; 2) viraston ja laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen; ja 3) viraston ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston ja laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Menettelyiden on myös käsitettävä viraston tai laitoksen vastattavana tai välitettävänä olevien varojen hoito sekä ne viraston ja laitoksen toiminnot ja tehtävät, jotka se on antanut toisten virastojen ja laitosten, yhteisöjen tai yksityisten tehtäväksi tai joista se muuten vastaa. Kirjanpitoyksikkönä toimivan viraston ja laitoksen 1 momentissa tarkoitettujen menettelyjen tulee käsittää myös sille kirjanpitoyksikkönä kuuluvat tehtävät. Viraston ja laitoksen on sisäisen valvonnan menettelyissään otettava huomioon myös Euroopan yhteisön oikeudesta toimintaan kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi toiminnassa on otettava huomioon sisäistä valvontaa koskevat yleiset standardit ja suositukset. (VtaA 69 a.)

20 16 Talousarvioasetuksen 69 b :n mukaan kirjanpitoyksiköllä tulee olla taloussääntö, jonka hyväksyy kirjanpitoyksikön nimeämispäätöksessä mainittu virasto, jos samaan kirjanpitoyksikköön kuuluu useampia virastoja tai laitoksia. Taloussäännössä voidaan määrätä, että asetuksen edellyttämät hallinnon sisäistä toimintaa koskevat määräykset annetaan joissain muissa viraston päättämissä ohjesäännöissä. Taloussäännön ja sen nojalla annettujen ohjesääntöjen on luotava riittävät perusteet säädetyille sisäisen valvonnan menettelyille. Valtiokonttori voi antaa määräyksiä kirjanpitoyksikön taloussäännön sisällöstä ja laatimisesta. Taloussäännön tehtävänä on toimia jatkuvana ajantasaisena ohjesääntönä, jonka avulla kirjanpitoyksikkö voi tehostaa ja kehittää taloushallintoaan sekä varmistaa, että taloushallinnossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Kun taloussääntöä laaditaan tai päivitetään, on kirjanpitoyksikön arvioitava taloutensa ja toimintansa sisältöä ja niihin liittyviä riskejä. (VK:n määräys, 313/03/2004.) Talousarvioasetuksen mukaan virasto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä myös niiden tehtävien osalta, jotka se on antanut toisen viraston tai laitoksen tehtäväksi. Näin ollen viraston johdon vastuulla on myös palvelukeskuksen hoitamien taloushallintotehtävien valvonta. Valtiokonttorin määräyksen mukaan taloussäännössä on selvitettävä, mitä vastuulleen kuuluvia tehtäviä kirjanpitoyksikkö on ulkoistanut. Talousarvioasetuksen 71 :ssä säädetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnasta ja sen tehtävistä. Neuvottelukunta toimii valtionvarainministeriön yhteydessä ja sen asettaa valtioneuvosto. Se toimii ministeriöiden, finanssihallinnon, julkisen talouden ja johtamisen sekä talouden valvonnan ja tarkastustoiminnan yhteisenä foorumina sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kysymyksissä. Neuvottelukunnan tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa sekä järjestämistä valtionhallinnossa. Se arvioi valvonnan kehitystä ja kehittämistä sekä tekee kehittämisaloitteita. Eri toimijoiden yhteisenä elimenä se kokoaa ja levittää sisäisen valvonnan hyviä käytäntöjä ja järjestää koulutusta. Vuodesta 2005 lähtien on kirjanpitoyksikön tilinpäätökseen kuuluvaan toimintakertomukseen pitänyt sisältyä sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma. Lausuman laatii myös sellainen virasto tai laitos, joka ei toimi kirjanpitoyksikkönä, mutta jolle ministeriö on talousarvioasetuksen 11 :n mukaisesti vahvistanut tulostavoitteet. Arviointi- ja vahvistuslausumasta säädetään

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJE. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa xx.x.

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJE. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa xx.x. SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJE Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa xx.x.2017, 2 Sisällysluettelo 1 SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJEEN

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 22.4.2014 2 Sisäisen valvonnan ohje SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE... 3 1.1

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8649/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8649/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 72 Asianro 8649/00.01.04/2013 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen tarkastaja Tapani Laitinen Talous- ja strategiapalvelu Kuntalakiin v. 2012

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/12

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/12 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/02.02.02/2016 1/12 Kuntalain mukaan kaupungin tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Espoon kaupunkikonsernin

Espoon kaupunkikonsernin Kirje 0 (4) Espoon kaupunkikonsernin 6.8.2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo 1.1.2014 Päätöspäivä: 18.11.2013 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Valtuusto 18.11.2013 1 (4) 1. Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 (6) 2014/302/31 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi 16.12.2014 Lausuntopyyntö 5.12.2014 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 RAPORTTI 1 (7) Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 1. Yleistä 1.1. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastus järjestettiin sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi GLOBAL SERVICE / INDUSTRY Tilintarkastukset ja niiden antama oppi AUDIT / TAX / ADVISORY / LINE OF BUSINESS 5.3.2008 Lisbet Kontula KHT Sisältö Sisäinen valvonta Olennaiset havainnot vuodelta 2007 Olennaiset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsitelty: Sisäisen tarkastuksen toimikunta 22.10.2015 Kaupunginhallituksen käsittely 2.11.2015 421 Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/11

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/11 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/02.02.02/2016 1/11 Kuntalain mukaan kaupungin tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA. Kunnanhallitus liite 3 Valtuusto. Arja Rantanen hallintojohtaja

UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA. Kunnanhallitus liite 3 Valtuusto. Arja Rantanen hallintojohtaja 2017 UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA Kunnanhallitus 7.12.2016 305 liite 3 Valtuusto Arja Rantanen hallintojohtaja Sisällysluettelo 1. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet... 2 2. Riskienhallinnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN TILA VALTION VIRASTOISSA JA LAITOKSISSA

SISÄISEN VALVONNAN TILA VALTION VIRASTOISSA JA LAITOKSISSA TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos SISÄISEN VALVONNAN TILA VALTION VIRASTOISSA JA LAITOKSISSA Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2011 Ohjaaja: Lasse

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Hyvä hallinto ja sisäinen valvonta

Hyvä hallinto ja sisäinen valvonta Hyvä hallinto ja sisäinen valvonta VTV Nyt! Valtiontalouden tarkastusvirasto 16.1.2017 Pasi Leppänen Määräraha ylittyi merkittävästi Palkkaa maksettu työsuhteen päätyttyä Koulunjohtaja kavalsi lahjoitusvaroja

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Juuan Kunta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hyväksytty kunnanvaltuustossa. Sisällys

Juuan Kunta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hyväksytty kunnanvaltuustossa. Sisällys Juuan Kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty kunnanvaltuustossa Sisällys Johdanto 1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan yleisohje

Sisäisen valvonnan yleisohje Sisäisen valvonnan yleisohje 1 (7) Sisäisen valvonnan yleisohje Tämä ohje korvaa sisäisen valvonnan ohjeet, jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2003 KH 27.6.2016 Sisäisen valvonnan yleisohje 2

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus

Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus 13.12.2012 Rauni Väänänen-Sainio, tarkastuspäällikkö sisäinen tarkastus TARKASTUS- TARKASTUS- TOIMIKUNTA

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Selkeät vastuut ja työnjako Palkeet

Selkeät vastuut ja työnjako Palkeet Selkeät vastuut ja työnjako Palkeet Valtion Taloushallintopäivä 18.11.2014 Helena Lappalainen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Puheenvuoron näkökulma Kuvata keskeisistä

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO 31000 ja 31004 välillä? Lassi Väisänen ISO Riskienhallintamaailma Riskien johtaminen ja johtopäätösten teko (ISO 31000) Erityisosa-alueet Riskianalyysit ISO xxx Riskianalyysit

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot