Kohde: Sanginjoen leirikeskus KUNTOARVIO

Transkriptio

1 Sanginjoen leirikeskus Kontiokoskentie Oulu KUNTOARVIO

2 2 (35) KUNTOARVIORAPORTIN SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 YHTEENVETO KUNTOARVION TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntoarvion suoritus ja suorittajat Kuntoarvion tavoitteet ja sisältö KOHDE Kohteen käyttö Korjaushistoria RAKENNUSTEKNINEN KUNTO Perustukset ja rakennuksen vierusta (Päärakennus) Perustukset ja rakennuksen vierusta (Asuntolarakennus) Perustukset ja rakennuksen vierusta (Saunarakennus) Rakennusrunko (Päärakennus) Rakennusrunko (Asuntolarakennus) Rakennusrunko (Saunarakennus) Julkisivut (Päärakennus) Julkisivut (Asuntolarakennus) Julkisivut (Saunarakennus) Yläpohjarakenteet (Päärakennus) Yläpohjarakenteet (Asuntolarakennus) Yläpohjarakenteet (Saunarakennus) Sisäpuolen rakenteet (Päärakennus) Sisäpuolen rakenteet (Asuntolarakennus) Sisäpuolen rakenteet (Saunarakennus) Kosteusvaurio/sisäilmatarkastus Riskirakenne tarkastelu LVI- JÄRJESTELMÄT Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Kylmätekniset järjestelmät Palontorjuntajärjestelmät SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Kytkinlaitokset ja jakokeskukset Johtotiet, johdot ja kalusteet Valaisimet Lämmittimet, kojeet ja laitteet Eritysjärjestelmät Telejärjestelmät Turvajärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmät... 34

3 3 (35) ALKUSANAT Tämän kuntoarvioraportin laadinnassa on sovellettu liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion suoritusohjetta KH ja ohjetta kuntoluokan määräytymisestä KH Suunnittelu- ja kartoitustyö on pääsääntöisesti aistinvarainen, kartoittajan kokemukseen ja eri tahojen haastatteluun perustuva kokonaisuus. Kartoitustyössä ei välttämättä löydetä sellaisia piileviä vikoja tai riskejä, joista ei ole näkyvissä vaurioita tai vaurio on jo peitetty pintakorjauksella tai vaurio sijaitsee tilassa, joka on kartoitushetkellä lukittuna. Kuntoarviossa ei voida selvittää radonin ym. esiintymisiä. Kustannusarviossa on käytetty soveltuvilta osin Talonrakennuksen kustannustieto kirjan tietoja sekä kokemusperäisiä kustannustietoja. Esitetyt kustannusarviot ovat kustannustason 1/2011 mukaisia minimikustannusarvioita. Kustannusarviot ovat karkeita arvioita budjetointia varten (pääosin +/- 30%, osin enemmänkin yksityiskohdista ym. riippuen), eivätkä sisällä arvonlisäveroa. Erillisten toimenpiteiden kustannukset sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset (esimerkiksi ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyöt sisältävät niihin liittyvien rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset). Emme vastaa kustannusarvioista, jotka poikkeavat mahdollisiin urakoitsijatarjouksiin ym. vastaa lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995), korkeintaan palkkionsa suuruisella summalla. on laadittu tukemaan kohteen peruskorjaushankkeen suunnittelua. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 hyväkuntoinen, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuo den kuluessa 1 heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

4 4 (35) YHTEENVETO Päärakennus on rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Alapohjassa on rakennusjätettä, joka voi olla osa syy sisällä havaittuun poikkeavaan hajuun. Julkisivussa, ikkunoissa ja ulko-ovissa on maalipinnan hilseilyä. Piha-alueella korjaukset kohdistuvat sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantamiseen. Sisäpuolen remontteihin lisäkustannuksia tuovat ilmavuotojen korjaamiset. Rakennustekniset kustannukset seuraavan kymmenvuotiskauden aikana ovat noin Asuntolarakennus on rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Alapohjassa on rakennusjätettä jolla voi olla vaikutusta sisällä havaittuun poikkeavaan hajuun. Julkisivussa, ikkunoissa ja ulko-ovessa on huoltomaalaustarvetta. Vesikatetta ja yläpohjaa ei voitu tarkistaa, joten sieltäkin saattaa löytyä vielä korjausta vaativia kohtia. Piha-alueella tarkastamista ei voitu suorittaa lumipeitteen takia. Sisäpuolella kustannuksia tuovat remonttien yhteydessä lattian ja sisäkatossa havaitun tasaisuuspoikkeaman oikaisemiset. Rakennustekniset kustannukset seuraavan 10-vuotiskauden aikana on noin Saunarakennus on rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Ulkopuolen kustannuksia kohottaa kellarin suojaaminen ulkopuoliselta kosteudelta sekä maanpinnan muotoilut. Perustuksien tuuletusluukkujen lisääminen ja suurentaminen. Julkisivussa, ikkunoissa ja ulkoovessa maalipinnan huoltomaalaus sekä vesikatteen uusiminen. Piha-alueella lisäksi sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantaminen. Sisäpuolella kustannuksia tulee saunan ja pesuhuoneen remontoimisesta. Poikkeavan hajulähteen selvitys ja siitä aiheutuvat mahdolliset korjaukset voi tuoda myös yllättäviä kustannuksia. Rakennustekniset kustannukset seuraavan kymmenvuotiskauden aikana on noin Rakennus on LVI-tekniikan osalta tyydyttävässä kunnossa. LVI-järjestelmiä on uusittu vuosien varrella useasti, joten ne ovat eri-ikäisiä ja -kuntoisia. LVI-tekniset korjaustarpeet seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson aikana kohdistuvat linjasäätö- ja sulkuventtiileiden, vesi- ja viemärikalusteiden sekä rakennusten sisäpuolisten käyttövesiputkien uusimiseen. Suurimpana yksittäisenä kustannuksena voidaan pitää käyttövesiputkien uusimista. Rakennuksen alkuperäiset sähköistykset ovat luvulta ja niitä on uusittu tehtyjen perusparannusten myötä Osittaisia uusimisia on tehty lämmittimien ja valaisinten osalta 2000-luvun aikana sekä Ouman-automaatiolaite on uusittu Pää- ja ryhmäkeskukset ovat vuodelta -82 ja ne ovat tyydyttäväkuntoisia. Keskukset sisältävät lämmitysjärjestelmien ohjauskomponentteja ja niiden osalta on keskuksien uusimista tai vähintään komponenttien uusimista. Valaistuksena toimii elohopea-, hehku- ja loistevalaisimet, joita on osittain uusittu. Valaistusten osalta on uusimista tiedossa elinkaaren ja energiatehokkuuden myötä. Asennusten osittaista uusimista suositellaan perusparannuksen yhteydessä. Alkuperäiset lämmittimet ovat vuodelta -82 ja huonossa kunnossa. Alkuperäisten lämmittimien osalta suositellaan uusimista. Telejärjestelminä toimii antenni- ja puhelinjärjestelmät, jotka ovat tyydyttävässä kunnossa. Telejärjestelmien tarveselvityksen myötä toteutetaan uusiminen tarvittavassa laajuudessa. Turvajärjestelminä toimivat paristokäyttöiset paloilmaisimet. Turvallisuuden parantamiseksi suositellaan verkkovarmenteisen palohälytysjärjestelmän asentamista sekä tarpeen mukaan murtohälytysjärjestelmän asentamista. Koulurakennukseen suositellaan myös poistumistievalaisinten asentamista. Automaatiojärjes-

5 telmän päivitystä suositellaan tarvittavassa laajuudessa (LVI-laiteohjaus, lämmitys). Välittömästi korjattavia asioita on pienet huolto- ja korjaustyöt sekä turvallisuuspuutteet, joita havaittiin osittain. Sähköjärjestelmät on tehty aikakaudella olevien määräysten mukaisesti ja sähkölaitteistot on määräaikaistarkastettu 1/2015. Muutoin järjestelmille on ainoastaan huoltotoimia. 5 (35)

6 6 (35) 1. KUNTOARVION TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1. Kuntoarvion suoritus ja suorittajat Kuntoarvion kiinteistötarkastus suoritettiin Tarkastuksessa suoritettiin rakennuksen rakennustekninen ja LVIS -tekninen tarkastus. Tarkastuksen suorittivat: LVI tekniikan asiantuntija: Rakennustekniikan asiantuntija: Sähkötekniikan asiantuntija: Hannu Barsk Pasi Kortetjärvi Jukka Annala Kierrosajankohtana haastateltiin kiinteistönhoitajaa. Käydyissä tiloissa tehtiin mittauksia pintakosteudenilmaisimella otannalla. Myös tiloissa, joissa oli viitteitä kosteuteen, tehtiin mittauksia otannalla. On huomioitava, että pintakosteudenilmaisimen näyttämät lukemat ovat suuntaa antavia, eikä sen perusteella voida luotettavasti sanoa, esiintyykö rakenteissa liikaa kosteutta / kosteusvaurioita. Sen antamien lukemien perusteella voidaan suositella vain lisätutkimuksia, kuten esim. porareikämittaukset. Kaikkien mahdollisten kosteusvaurioiden syyt on selvitettävä ja syyt poistettava ja suoritettava tarvittavat korjaustoimenpiteet. Kosteusvauriot / liika kosteus lisäävät rakenteiden ja sisäilman epäpuhtauksien esiintymisriskiä. Kuntoarviossa ei voida selvittää em. esiintymisiä, joten ne on tehtävä mahdollisten lisätutkimusten tulosten perusteella. Sisäilman ja rakenteiden epäpuhtaudet (esim. sädesienet ja homeitiöt) voivat aiheuttaa terveydellisiä haittavaikutuksia, joihin kuntoarviossa ei voida ottaa kantaa. Kuntoarviossa ei voida selvittää radonin ym. esiintymisiä Kuntoarvion tavoitteet ja sisältö Kuntoarvion tavoitteena on antaa omistajalle kiinteistön peruskorjauksen lähtökohdaksi ja suunnittelun päätöksen teon tueksi tarvittavaa tietoa rakennuksen riskeistä, korjaustarpeesta ja teknisestä kunnosta. Raportin sisältö on koottu yhteenvetomaisesti käsitellen laajempia kokonaisuuksia.

7 7 (35) 2. KOHDE 2.1 Kohteen käyttö 2.2 Korjaushistoria Kohde Sanginjoen leirikeskus Osoite Kontiokoskentie Oulu Rakennusvuosi: valmistumisvuodesta ei tarkkaa tietoa, käyttötarkoituksen muutos Kerroksia: Päärakennus 1 Asuntolarakennus 1 Saunarakennus osittain 2+ kellari Rakennusrunko: Päärakennus, hirsi Asuntolarakennus, hirsi Saunarakennus, kappaletavara ja hirsi Julkisivut: puu Tilavuus Päärakennus 1050 m 3 Asuntolarakennus 330 m 3 Saunarakennus 665 m 3 Huoneistoala Päärakennus 196 m 2 Asuntolarakennus 82 m 2 Saunarakennus 159 m 2 Tiedot on saatu tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kiinteistössä on tehty aikaisempina vuosina ainakin seuraavat korjaukset ja perusparannustoimenpiteet: Perusparannus 1982 Yksittäisiä lämmitin ja valaisin uusimisia 2000-luvulla Ouman-automaatiolaite 2004 Jätevesipumppaamo asennettu 2004 Viemäriputket uusittu vuonna 2004 LV-varaajat uusittu 2008 ja 2012

8 8 (35) 3. RAKENNUSTEKNINEN KUNTO 3.1 Perustukset ja rakennuksen vierusta (Päärakennus) Rakennuksessa on tuulettuva alapohja. Perustuksena on graniittikiviperustus. Alapohjaan tarkasteltuna, havaittiin siellä rakennusjätettä. Rakennuksen vierustojen tarkastuksia haittasi ulkona oleva lumipeite. Sadevedet laskevat rakennuksen vierustoille. Rak. tek Kuva 1. Rakennuksessa graniittikiviperustukset. Rak. tek Kuva 2. Alapohjassa rakennusjätettä. Alapohjan puhdistaminen rakennusjätteitä: erä Sadevesijärjestelmän asennus: Kuntoluokka erä

9 9 (35) 3.2 Perustukset ja rakennuksen vierusta (Asuntolarakennus) Rakennuksessa on matala tuulettuva alapohja. Perustuksena on kiviperustus. Alapohjaan tarkasteltuna, havaittiin siellä rakennusjätettä ja yhdessä kohdin alapohjan laudoitus oli taipunut. Rakennuksen vierustojen tarkastuksia haittasi ulkona oleva lumipeite. Sadevedet laskevat rakennuksen vierustoille. Rak. tek Kuva 3. Rakennuksessa kiviperustukset. Rak. tek Kuva 4. Alapohjassa rakennusjätettä. Laudoitus taipunut. Alapohjan puhdistaminen rakennusjätteitä: erä

10 10 (35) 3.3 Perustukset ja rakennuksen vierusta (Saunarakennus) Rakennuksessa on matala tuulettuva alapohja, sekä osittainen kellari. Kellarissa on maanvarainen alapohja. Kellariin tulee vettä yhtenään. Perustuksena on betoniperustus. Perustuksissa on pienet tarkastusluukut alapohjaan ja niitä on harvassa, luukkujen kokoa pienentävät paikoillaan olevat laudoitukset. Alapohjaan tarkasteltuna, havaittiin siellä rakennusjätettä. Kellarin ikkunoiden alaosat ovat hieman maanpinnan alapuolella. Rakennuksen vierustojen tarkastuksia haittasi ulkona oleva lumipeite, mutta yhdellä kohdin oli havaittavissa selvästi maanpinnan viettävän perustuksia päin. Sadevedet laskevat rakennuksen vierustoille. Rak. tek Kuva 5. Takapihan puolella yhdessä kohdin maanpinta viettää selvästi perustuksia päin. Rak. tek Kuva 6. Kellarin ikkunat maanpinnan tuntumassa ja ulommaiset lasit rikki.

11 11 (35) Rak. tek Kuva 7. Alapohjassa rakennusjätettä. Alapohjan laudoitusta uusittu. Rak. tek Kuva 8. Alapohjaan olevissa luukuissa laudoitus paikoillaan. Alapohjan puhdistaminen rakennusjätteistä: Sadevesijärjestelmän asennus: Kuntoluokka Tuuletusluukkujen suurentaminen ja lisääminen: Kuntoluokka Kellarin suojaaminen ulkopuoliselta kosteudelta: Kuntoluokka Maanpinnan muotoilu. Kuntoluokka Rakennusrunko (Päärakennus) Rakennuksen kantavana rakenteena on hirsirunko. Yläpohjarakenteena ovat puurakenteiset ristikot. Rakennuksen runko on näkyvillä, siinä ei havaittu taipumia. Kuntoluokka 4 Ei toimenpiteitä

12 12 (35) 3.5 Rakennusrunko (Asuntolarakennus) Rakennuksen kantavana rakenteena on hirsirunko. Yläpohjarakenteena ovat puurakenteiset ristikot. Rakennuksen runko on näkyvillä ja siinä havaittiin taipumia joita on kuitenkin tuettu följareilla. Alaohjassa on tasaisuuspoikkeamaa eteisen osalla ja sisäkaton osalla oikeanpuoleisessa tilassa. Oven kynnyksen edessä on kiilamainen lista joka viittaisi siihen, että taipumat ovat olleet jo pidemmän aikaa. Rak. tek Kuva 9. Ulkoseinää tuettu följareilla. Rak. tek Kuva 10. Eteisen lattiassa tasaisuuspoikkeamaa.

13 13 (35) Rak. tek Kuva 11. Sisäkatossa taipumaa. Sisäpuolelle kohdistuvien remonttien yhteydessä uusitaan tai oikaistaan halutessa alaja yläpohjan havaitut puutteet. 3.6 Rakennusrunko (Saunarakennus) Rakennuksen kantavana rakenteena on ulkoseinien puurunko. Yläpohjarakenteena ovat puurakenteiset ristikot. Rakennuksen rungossa ei havaittu sellaisia taipumia joilla on merkitystä rakennuksen kantavuuden kanssa. Ei toimenpiteitä. 3.7 Julkisivut (Päärakennus) Rakennuksen julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Julkisivun maalipinta hilseilee muun muassa jakolistojen osalta. Lautaverhoilulla annetaan noin 50 vuotta teknistä käyttöikää tavanomaisissa olosuhteissa ja huoltokäsittelyä suositellaan 5-20 vuoden välein.

14 14 (35) Rak. tek Kuva 12. Jakolistassa maalipinnan hilseilyä. Nurkkalaudassa jonkun verran kulumaa / hilseilyä. Ikkunat ovat kaksilasisia puukarmisia ikkunoita. Ikkunoiden vesipeltien kallistus on ulospäin viettävä. Vesipeltien liittymäpintoja on tiivistetty mutta niissä esiintyy paikallista rakoilua. Ikkunoiden ulkopuolen maalipinnoissa on hilseilyä. Keskimääräinen käyttöikä puuikkunoille on 50 vuotta normaali rasitusluokassa ja ulkopuolinen huoltomaalaus 5-15 vuoden välein. Rak. tek Kuva 13. Ikkunoiden puuosissa on maalipinnan hilseilyä. Ulko-ovet ovat puukarmisia puuovia. Ulko-oven maalipinnoissa on hienoista kulumaa. Ulko-ovet olivat toimivia niissä kuljettaessa. Keskimääräinen käyttöikä puu-ulko-oville on 40 vuotta normaali rasitusluokassa ja ulkopuolinen huoltomaalaus / käyntisovitus 5-15 vuoden välein.

15 15 (35) Jakolistojen, nurkka- ja otsalautojen maalaaminen; Käyttöluokka erä Ikkunoiden maalaaminen. Käyttöluokka erä Ulko-ovien maalaaminen. Käyttöluokka erä Julkisivut (Asuntolarakennus) Rakennuksen julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Julkisivun maalipinta hilseilee otsalautojen osalta. Lautaverhoilulla annetaan noin 50 vuotta teknistä käyttöikää tavanomaisissa olosuhteissa ja huoltokäsittelyä suositellaan 5-20 vuoden välein. Rak. tek Kuva 14. Otsalaudassa maalipinnan hilseilyä. Rima irtoamassa kiinnityksestään. Ikkunat ovat sisäpuolisella lämpölasipaketilla olevia kolmelasisia puukarmisia ikkunoita. Ikkunoiden vesipeltien kallistus on ulospäin viettävä. Vesipeltien liittymäpintoja on tiivistetty mutta niissä esiintyy paikallista rakoilua. Ikkunoiden ulkopuolen maalipinnoissa on hilseilyä. Keskimääräinen käyttöikä puuikkunoille on 50 vuotta normaali rasitusluokassa ja ulkopuolinen huoltomaalaus 5-15 vuoden välein.

16 16 (35) Rak. tek Kuva 15. Ikkunoiden puuosissa on maalipinnan hilseilyä. Rak. tek Kuva 16. Vesipellin liittymäpinta rakoaa. Ulko-ovi on puukarminen yksilehtinen puuovi. Ulko-oven maalipinnassa on hienoista kulumaa. Ulko-ovi oli toimiva siinä kuljettaessa. Keskimääräinen käyttöikä puu-ulko-oville on 40 vuotta normaali rasitusluokassa ja ulkopuolinen huoltomaalaus / käyntisovitus 5-15 vuoden välein.

17 17 (35) Rak. tek Kuva 17. Oven maalipinnassa kulumaa. Otsalaudoituksen maalaaminen; Käyttöluokka erä Ikkunoiden maalaaminen. Käyttöluokka erä Ulko-oven maalaaminen. Käyttöluokka erä Julkisivut (Saunarakennus) Rakennuksen julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Julkisivun maalipinta hilseilee otsalautojen osalta. Lautaverhoilulla annetaan noin 50 vuotta teknistä käyttöikää tavanomaisissa olosuhteissa ja huoltokäsittelyä suositellaan 5-20 vuoden välein. Rak. tek Kuva 18. Otsalaudassa maalipinnan hilseilyä. Ikkunat ovat sisäpuolisella lämpölasipaketilla olevia kolmilasisia puukarmisia ikkunoita. Ikkunoiden vesipeltien kallistus on ulospäin viettävä. Vesipeltien liittymäpinnoissa esiintyy rakoilua. Ikkunoiden ulkopuolen maalipinnoissa on hilseilyä.

18 Kellarin ikkunoiden ulommaiset lasit puuttuvat. Keskimääräinen käyttöikä puuikkunoille on 50 vuotta normaali rasitusluokassa ja ulkopuolinen huoltomaalaus 5-15 vuoden välein. 18 (35) Rak. tek Kuva 19. Ikkunoiden puuosissa on maalipinnan hilseilyä. Ulko-ovet ovat puukarmisia yksilehtisiä puuovia. Ulko-ovien maalipinnoissa on hienoista kulumaa. Ulko-ovet olivat toimivia niissä kuljettaessa. Keskimääräinen käyttöikä puuulko-oville on 40 vuotta normaali rasitusluokassa ja ulkopuolinen huoltomaalaus / käyntisovitus 5-15 vuoden välein. Rak. tek Kuva 20. Oven maalipinnassa kulumaa.

19 19 (35) Otsalaudoituksen maalaaminen; Käyttöluokka Ikkunoiden maalaaminen. Käyttöluokka Kellarin ikkunoiden uusiminen. Käyttöluokka Ulko-ovien maalaaminen. Käyttöluokka Yläpohjarakenteet (Päärakennus) Yläpohjarakenteena ovat puurakenteiset ristikot. Vesikatteena on tiilikate. Kate on uusittu jossain vaiheessa. Vesikatteen tarkastamista haittasi lumipeite. Vesikatolla on lapetikkaat ja kulkusillat. Sadevesikouruja ja syöksyjä ei ole. Betonitiilikatteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 45 vuotta. Yläpohjaan on kulku talon sisäkautta. Vuotojälkiä ei havaittu. Yläpohjan lämmöneristeenä on noin 300 mm levyvillaa. Yhden tiilipiipun rappaus on irronnut. Ei toimenpiteitä. 4.1 Yläpohjarakenteet (Asuntolarakennus) Yläpohjarakenteena ovat puurakenteiset ristikot. Vesikatteena on huopakate. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa lumipeitteen takia, eikä sen iästä ole tietoa. Sadevesikouruja ja syöksyjä ei ole. Yläpohjaan ei ollut kulkua jotta yläpohja olisi päästy tarkistamaan. Räystäslinjat ovat melko umpinaiset, joten yläpohjan tuulettuvuus ei välttämättä ole riittävä. Mikäli kyseessä on kumibitumikermikate, annetaan sille normaali rasitusluokassa vuotta käyttöikää riippuen vielä onko kyseessä 1,- 2 vai kolmikerroskate. Mikäli kyseessä on bitumikermikate joka on tehty 1980 tai sitä ennen, käyttöikä on jo ylitetty. Vesikatteen uusiminen pellityksineen ja kattoturvatuotteineen. Käyttöluokka erä Yläpohjarakenteiden tarkastus, tehdään päätyyn luukku. Käyttöluokka erä Yläpohjarakenteet (Saunarakennus) Yläpohjarakenteena ovat puurakenteiset ristikot. Vesikatteena on huopakate. Sadevesikouruja ei ole kuin ovien kohdilla, syöksyjä ei ole ollenkaan. Talotikkaat olivat huonokuntoiset joten vesikatteen tarkastus jäi tekemättä. Tarkastusta olisi haitannut lisäksi vesikatolla oleva lumipeite. Yläpohjaan oli kulku sisäkautta sekä päädyssä olevan ikkunan kautta. Räystäslinjat ovat avonaiset, joten yläpohjan tuulettuvuus pitäisi olla toimiva. Takapihan puolella oli yksi kate vuotopaikka. Kumibitumikermikatteelle annetaan normaali rasitusluokassa 25-35

20 vuotta käyttöikää riippuen on ko kyseessä 1,- 2 vai kolmikerroskate. Bitumikermikate joka on tehty 1980 tai sitä ennen, käyttöikä on jo ylitetty. 20 (35) Rak. tek Kuva 21. Katevuotopaikka. Vesikatteen uusiminen. Käyttöluokka Yläpohjaeristeiden uusiminen vuotokohdalle. Käyttöluokka Talotikkaat ja vesikatolla olevat lapetikkaat uusitaan. Käyttöluokka Sisäpuolen rakenteet (Päärakennus) Kuntoarvion kenttäkierroksen aika tarkastettiin koko rakennus. Huoneiden seinät ovat hirsi-, sekä paneeliseiniä. Lattioiden pinnoitteena on maalattua lankkua. Kattopinnat ovat paneloituja. Pinnoilla on normaalia käytöstä aiheutunutta kulumaa. Väliovet ovat vanhoja puupeiliovia ja niiden kunto on tyydyttävä, ovien maalipinnoissa on kulumaa. Ikkunoiden sisäpuitteiden kunto on hyvä. Pönttöuunit eivät ole toiminnassa. Mikäli uunit halutaan ottaa käyttöön, on ennen sitä uunit ja savuhormit tarkastuttaa nuohoojalla / palotarkastajalla. on tehnyt jossain aikaisemmassa vaiheessa kohteeseen tiiveyden tarkastuksen. Alapohjasta on ilmavuotoreittejä huonetiloihin päin. Huoltomaalataan sisäovet. Käyttöluokka Alapohjaan kohdistuvien remonttien yhteydessä tiivistetään alapohjarakenne siten, ettei ilmavuotoja enää tapahdu.

21 21 (35) 4.4 Sisäpuolen rakenteet (Asuntolarakennus) Kuntoarvion kenttäkierroksen aika tarkastettiin koko rakennus. Pinnoilla on normaalia käytöstä aiheutunutta kulumaa, sekä majoittujien seiniin tehtyjä kirjoituksia. Väliovet ovat vanhoja puupeiliovia ja niiden kunto on tyydyttävä, ovien maalipinnoissa on kulumaa. Ikkunoiden sisäpuitteiden kunto on hyvä. Rak. tek Kuva 22. Sisäoven maalipinnassa kulumaa. Huoltomaalataan sisäovet. Käyttöluokka kpl Sisäpuolen rakenteet (Saunarakennus) Kuntoarvion kenttäkierroksen aika tarkastettiin koko rakennus. Huoneiden seinät ovat levytettyjä. Lattioiden pinnoitteena on mattoa ja lankkua. Kattopinnat ovat paneloituja ja levytettyjä. Pinnoilla on normaalia käytöstä aiheutunutta kulumaa, sekä keittiön katossa kosteusjälki. Kosteusjälki on samalla kohdalla kuin yläpohjassa näkyvä jälki. Pesuhuoneen eteistilassa oli poikkeavaa hajua. Sauna ja pesuhuone ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja vaativat remontoimisen.

22 22 (35) Rak. tek Kuva 23. Sisäkatossa kosteusjälki. Rak. tek Kuva 24. Lattian laattasaumaa seinän vierellä korjattu elastisella massalla. Korjataan keittiön katon kosteusvaurio. Käyttöluokka Sauna ja pesuhuoneen remontoiminen vastaamaan nykyisiä vedeneristysvaatimuksia. Käyttöluokka Kosteusvaurio/sisäilmatarkastus Sisään tultaessa on havaittavissa poikkeavaa mikrobiperäistä hajua. 4.7 Riskirakenne tarkastelu Poikkeavan hajulähteen selvittäminen. Käyttöluokka erä Rakennuksien riskirakennetarkastelu suoritettiin olemassa olevien piirustuksien ja kiinteistökierroksen pohjalta. Riskirakenne tarkastelu jaetaan seuraaviin osiin.

23 23 (35) 1. Rakenteelliset vauriot / Staattinen vakavuus Kantavissa rakenteissa havaittiin sellaisia taipumia, joilla voi olla merkitystä rakennuksen rakenteiden kantavuuteen. 2. Sisäilmariskit Sisään tultaessa oli havaittavissa normaalista poikkeavaa hajua. 3. Riskirakenteet Ei varsinaisia riskirakenteita. Poikkeavan hajulähteen selvitys

24 24 (35) 4. LVI- JÄRJESTELMÄT 4.1 Lämmitysjärjestelmä Kiinteistössä on sähkölämmitys. Lämmitysjärjestelmää tarkastellaan tarkemmin sähköosiossa. 4.2 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennuksen käyttövesiputkisto on silmämääräisesti arvioiden asennettu 1980-luvulla. Rakennuksessa on suoritettu peruskorjauksia vuonna 1982, joten putkisto on mitä todennäköisimmin tämän peruskorjauksen aikaista. Rakennusten sisäinen käyttövesiputkisto on valmistettu näkyviltä osiltaan kupariputkista kovajuotoksin ja puristusliitoksin. Kiinteistön tonttiputki on uusittu muoviputkeksi todennäköisesti vuoden 2004 viemäreiden uusimisen yhteydessä. Kupariputkien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta, joten putket saavuttavat käyttöikänsä seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson aikana. Kuparisten käyttövesiputkien uusimiseen tulee varautua viimeistään kunnossapitojakson loppupuolella. Kokonaisuutena käyttövesiputkiston kuntoluokka on tyydyttävä. Päärakennuksen ja saunarakennuksen lämminvesi tuotetaan sähkökäyttöisillä lämminvesivaraajilla. Päärakennuksen lämminvesivaraaja on Jäspi- merkkinen ja tilavuudeltaan 300 litraa. Päärakennuksen varaaja on uusittu vuonna Saunarakennuksen lämminvesivaraaja on Haato- merkkinen ja tilavuudeltaan 295 litraa. Varaaja on uusittu vuonna Sähkölämmitteisten lämminvesivaraajien keskimääräinen tekninen käyttöikä on 30 vuotta, joten niillä on vielä käyttöikää jäljellä. Päärakennuksen varaajan vastuksien uusiminen voi tulla ajankohtaiseksi kunnossapitojakson loppupuolella. Lämminvesivaraajien kuntoluokka kokonaisuutena on hyvä. Kuntoluokka 4 Käyttövesiverkoston linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat 1980-luvun malleja. Linjasäätö- ja sulkuventtiileiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta, joten niiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään käyttövesiputkien uusimisen yhteydessä. Kokonaisuutena linjasäätö- ja sulkuventtiileiden kuntoluokka on heikko. Kuntoluokka 1 LVI Kuva 1. Kupariputket saavuttavat käyttöikänsä kunnossapitojaksolla. LVI Kuva 2. Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat saavuttaneet käyttöikänsä.

25 25 (35) Kiinteistön jätevesiviemärit ovat näkyviltä osiltaan valmistettu muoviosista kumirengastiivisteliitoksin. Paikalla tehtyjen havaintojen ja kiinteistönhoitajan kertoman perusteella jätevesiviemärit on uusittu 2000-luvvun alkupuolella. Jätevesipumppaamo on uusittu vuonna 2004, joten rakennusten viemärit ovat todennäköisesti uusittu tällöin. Päärakennuksen alapohjassa havaittiin viemärin olevan vain osittain eristetty. Viemäriputki on suositeltavaa eristää näkyviltä osiltaan jäätymisvaaran vuoksi. Viemäreiden tuuletus on hoidettu alipaineventtiileillä päärakennuksen wc-tiloissa. Alipaineventtiileiden toiminta on suositeltavaa tarkastaa säännöllisesti. Muovisten viemäreiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta, joten viemäreillä on vielä runsaasti käyttöikää jäljellä. Jätevesipumppaamoiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on 30 vuotta, joten myös sillä on vielä käyttöikää jäljellä. Kokonaisuutena viemäreiden kuntoluokka on hyvä. Kuntoluokka 4 LVI Kuva 3. Viemärin tarkastusputken tulppa oli tipahtanut paikoiltaan ja tarkastusputkeen oli päässyt kertymään lunta. Viemäröinti ei kuitenkaan ollut tukkeutunut. LVI Kuva 4. Viemäreiden tuuletus on hoidettu alipaineventtiilein päärakennuksessa. LVI Kuva 5. Päärakennuksen alapohjassa on viemäriputki osittain eristämättä. Rakennusten vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin vuodelta 1982 tai sitä vanhempia. Muutamia yksittäisiä vesikalusteita on uusittu tarvittaessa. Hanat ovat pääosin Oras ja Danixa merkkisiä yksiotehanoja, mutta myös vanhoja kaksiotehanoja havaittiin tarkastuksen yhteydessä. Wc-istuimet ovat Arabian valmistamia. Vesikalusteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta, joten vanhat vesikalusteet ovat saavuttaneet käyttöikänsä. Viemärikalusteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta, joten niillä on vielä käyttöikää jäljellä. Wc-istuinten uusimistarpeen aiheuttaa kuitenkin niiden suuri vedenkulutus nykyaikaisiin malleihin verrattuna. Rakennusten lattiakaivot ovat pääosin vanhoja valurauta- tai kuparikaivoja. Lattiakaivot on suositeltavaa uusia viimeistään seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä. Vesi- ja viemärikalusteiden kuntoluokka kokonaisuutena on heikko. Kuntoluokka 1

26 26 (35) LVI Kuva 6. Vanhat vesikalusteet ovat uusimisen tarpeessa. LVI Kuva 7. Vanhat wc-istuimet ovat paljon vettä kuluttavia. 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmä Päärakennuksen alapohjan viemärin eristäminen, HETI Vanhojen vesi- ja viemärikalusteiden uusimista, Kuntoluokka erä Rakennusten sisäpuolisten käyttövesiputkien uusiminen, erä Vanhojen lattiakaivojen uusiminen, erä Päärakennuksessa ja saunarakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Majoitusrakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Päärakennuksen poistoilmakoneina toimii vesikatolle sijoitettu huippuimuri ja kanavaan sijoitettu kanavapuhallin. Huippuimuri palvelee keittiötilaa ja kanavapuhallin wc-tiloja. Huippuimuri on kiinteistönhoitajan kertoman perusteella uusittu vuonna Kanavapuhaltimen asennusvuodesta ei saatu tietoja. Saunarakennuksessa on pesutiloissa pieni ns. kylpyhuonepuhallin ja keittiötä palvelee liesituuletin. Huippuimureiden keskimääräinen tekninen käyttöikä vaihtelee vuoteen, käyttöajoista riippuen, joten huppuimurilla on vielä käyttöikää jäljellä. Saunarakennuksen keittiön liesituuletin on saavuttanut käyttöikänsä ja se on suositeltavaa uusia. Kanava- ja kylpyhuonepuhaltimet kannattaa uusia vasta, kun ongelmia ilmenee. Kokonaisuutena ilmanvaihtokoneiden kuntoluokka on tyydyttävä. LVI Kuva 8. Saunarakennuksen pesuhuoneeseen on päätelaitteen tilalle asennettu ns. kylpyhuonepuhallin. LVI Kuva 9. Saunarakennuksen keittiön liesituuletin on saavuttanut käyttöikänsä.

27 27 (35) Rakennusten ilmanvaihtokanavistoa ei voitu tarkastella tarkemmin, mutta päärakennuksen osalta vaikuttaisi ilmanvaihtoon hyödynnetyn vanhoja rakenneaineisia kanavia. Rakennusten ilmanvaihtokanavia ei tiettävästi ole koskaan nuohottu. Palvelurakennusten ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa nuohota 5 vuoden välein. Ilmanjakotapana on wc-, keittiö ja pesutilojen osalta tilakohtainen poistoilmanvaihto. Muutoin ilmanvaihto on painovoimainen. Ilmanvaihdon pääte-elimet on sijoitettu seiniin ja kattoon. Mikäli rakennuksia on jatkossakin tarkoitus käyttää, on ilmanvaihtoa suositeltavaa saneerata nykyaikaisemmaksi. Saunarakennuksen liesituulettimen uusiminen, kpl Poistoilmakanavien puhdistaminen, erä Kylmätekniset järjestelmät Rakennuksissa ei havaittu kiinteitä kylmäteknisiä järjestelmiä. 4.5 Palontorjuntajärjestelmät Rakennusten käytävillä on ensisammutuskalustona käsikäyttöiset sammuttimet ja päärakennuksessa yksi paloposti. Käsikäyttöisten sammutinten ja palopostin tarkastukset ovat ajan tasalla ja huomiomerkinnät ovat asianmukaiset. LVI Kuvat 10 ja 11. Sammutinten ja palopostin tarkastukset ovat ajan tasalla ja huomiomerkinnät asianmukaiset.

28 28 (35) 5. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 5.1 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset Kiinteistö on liitetty pääkeskuksen kautta paikallisen sähköyhtiön 0,4 kv:n pienjänniteverkkoon. Keskus on vuodelta 1982 ja sijaitsee teknisessä tilassa asuin-/saunarakennuksessa. Keskus on peltirakenteinen kosketussuojainen kuivan tilan keskus. Pääkeskus on nimellisvirraltaan 250A. Ryhmäkeskukset ovat samalta aikakaudelta. Keskukset ovat varustettu tulppasulakkein ja sisältävät lämmitysjärjestelmän ohjauskomponentteja. Keskuksien yhteydessä oli osittain sähköpiirustuksia. Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus on tehty 1/2015. Yleisesti vastaavanlaiset kiinteistöt tarkastetaan 15 vuoden välein. Kiinteistöllä on suora sähkönmittaus ja pääkeskuksessa on 2 kpl kwh-mittareita. Säh Kuva 1 ja 2. Näkymä nykyisestä pääkeskuksesta ja ryhmäkeskuksista. Säh Kuva 3. ja 4. Asuinhuoneen keskuksesta puuttui sulakekansi ja näkymä ulkopuolelta käytöstä poistetusta keskuksesta. Säh Kuva 5. Pääkeskuksessa oli sinne kuulumatonta tavaraa ja piirustukset lattialla

29 29 (35) Pääkeskus ja ryhmäkeskukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Keskuksien läheisyydessä oli maadoituskisko potentiaalitasausta varten, mihin oli liitetty johtavat osat. Keskustiloissa oli osittain sinne kuulumatonta tavaraa, joka tulee poistaa mm. paloturvallisuuden vuoksi. Pääkeskustilassa oli piirustukset lattialla. Joidenkin keskusten sulakekansia puuttui ja kosketussuojaus oli puutteellinen. Ohjauskomponentteja sisältävien keskusten uusimista suositellaan tai vähintään ohjauskomponenttien uusimista. Piirustuksille pyritään järjestämään seinäkaappi tai vastaava säilytystila. Tyhjennetään keskustilat ylimääräisistä tavaroista, huoltotoimi Kosketussuojapuutteet saatetaan kuntoon (asunnon ryhmäkeskus), huoltotoimi Keskustiloihin järjestetään piirustuksille tila, huoltotoimi Keskusten uusimista tai perusparannusta,, erä Johtotiet, johdot ja kalusteet Rakennuksen syöttö tulee pääkeskukseen, mutta siitä ei ole merkintää. Liittymiskaapelia suojaavat sulakkeet ovat 3x125A/ 250A dokumenttien mukaan. Rakennuksen alkuperäiset johdotukset ja kalusteet ovat luvulta (talousrakennus, koulun ullakolla). Asennuksia on uusittu 1982 perusparannuksen myötä ja osittain yksittäisiä asennuksia 2000-luvulla. Ryhmäjohdot on asennettu pääosin pinta-asenteisena ja osittain oli uppoasennuksena. Käytetyt kaapelit näyttivät olevan muovieristeisiä alumiini- tai kuparikaapeleita. Kiinteistön pistorasiat olivat sekalaisesti maadoittamattomia tai maadoitettuja. Säh Kuva 6. ja 7. Näkymää sauna-/ asuinrakennuksen pistorasioista (rikki, irti seinästä). Säh Kuva 8. ja 9. Alkuperäisiä asennuksia (talousrakennus, koulun ullakko).

30 30 (35) Säh Kuva 10. ja 11. Näkymä pistorasioista ja kaapeliasennuksista (rasioimatta). Rakennuksissa havaittiin rikkinäisiä pistorasioita tai asennukset olivat osittain irti alustastaan (majoitus, asuinrakennus). Asuinrakennuksessa oli myös johtoja ilman liittimiä tai rasioita. Alkuperäiset asennukset ovat huonossa kunnossa, mutta muut asennukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Alkuperäisten ja vanhempien asennusten osalta on odotettavissa perusparannusta elinkaarensa vuoksi. Kuntoluokka 1 Alkuperäiset asennukset, 3 Muut 5.3 Valaisimet Uusitaan rikkinäiset pistorasiat sekä rasiapuutteet saatetaan kuntoon, huoltotoimi. Perusparannuksen suunnittelu, erä Asennusten uusimista/perusparannusta, Kuntoluokka 1/3, erä Valaistus on toteutettu ulkopuolella pylväsasennuksin ja seinille sekä katoksiin asennetuilla valaisimilla. Valaisintyyppeinä on käytössä sekalaisesti hehku, elohopeahöyrylamppuja. Ulkovalaistusta ohjataan hämäräkytkinohjauksella ja osittain kytkimin. Sisävalaistus on toteutettu hehku- ja loisteputkivalaisimilla ja niitä ohjataan kytkimin. Valaisimet ovat sekalaisesti 60-, 80- ja 2000-luvulta. Valaisimia on uusittu tehtyjen perusparannusten ja huoltokorjausten myötä, mutta vielä oli jäljellä alkuperäisiä valaisimia. Säh Kuva 12. ja 13. Nykyisiä ulkovalaisimia, osa on rikki.

31 31 (35) Säh Kuva 14 ja 15. Alkuperäisiä ja vanhempia valaisimia. Uuden lamppudirektiivin myötä elohopeahöyry- ja hehkulamppujen valmistus ja myynti lopetetaan ja niiden tilalla tulee käyttää korvaavia lamppuja tai uusia kokonaan. Alkuperäiset valaisimet ja 80-luvun loistevalaisimet ovat teknisen käyttöiän lopussa ja niiden osalta on uusimista tiedossa. Kuntoluokka 2 Alkuperäiset valaisimet, 3 muut Ulko- ja sisävalaistuksen perusparannus, Kuntoluokka 2/3, erä Lämmittimet, kojeet ja laitteet Rakennus lämmitetään sähkölämmityksen avulla ja se on toteutettu taso- ja säteilylämmittimin. Lämmityksiä ohjataan omilla tai erillisillä termostaateilla. Rakennuksissa on myös saattolämmityksiä vesijohtojen ja viemäreiden osalla. Rakennuksessa on LVI-teknisiä laitteita varaajat sekä katolla olevat huippuimurit sekä pumppaamo. Huippuimurit on varustettu turvakytkimillä. Kiinteistössä on talouskeittiö, missä on normaalit talouskeittiölaitteet sekä saunatilat missä ohjauskeskuksella ohjattava kiuas. Muita laitteita ovat pienkeittiölaitteet. Laitteet ja lämmittimet ovat pääosin vuodelta 1982 ja yksittäisiä lämmittimiä on uusittu. Säh Kuva 16. ja 17. Näkymä lämmityslaitteista.

32 32 (35) Säh Kuva 18. ja 19. Näkymä keittiökojeista ja kiukaasta Säh Kuva 20. ja 21. Näkymä huippuimurista ja pumppukeskuksesta Laitteistojen sähköistykset ovat kunnossa, mutta alkuperäiset lämmittimet sekä kiuas on teknisen käyttöiän lopussa ja niiden uusimista suositellaan. Lämmittimien uusimisella saavutetaan myös energiasäästöä. Muuten laitteita huolletaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Kuntoluokka 2 Alkuperäiset lämmittimet, 3/4 muut 5.5 Eritysjärjestelmät Uusitaan opinto-ohjaajan teletilan lämmitin, pientyö, ei budjetoitu. Lämmittimen ja kiukaan uusimista, Kuntoluokka 2, erä Rakennuksessa ei ole poistumistievalaistusta, mutta yksittäisiä poistumistiekylttejä havaittiin. Poistumistievalaisin järjestelmän asentamista suositellaan ainakin koulun puolelle turvallisuuden parantamiseksi (esim. omilla akuilla varustetut). 5.6 Telejärjestelmät Järjestelmän asennus (koulurakennus), erä Kiinteistö on liitetty paikallisen teleyhtiön ylläpitämään verkkoon. Pääjakamo sijaitsee pääkeskustilassa ja on varustettu puhelinrimoilla. Puhelinrasiat olivat 3-napaisia. Rakennuksessa on rakennusten katoilla Log-periodi antenneja ja sisällä on erillinen rasiavahvistin. Televerkon piirustuksia ei ollut saatavilla.

33 33 (35) Asennukset ovat vuodelta 1982, mutta harava-antennit on uusittu jälkeenpäin. Säh Kuva 22. ja 23. Näkymä pääjakamosta ja nykyisistä antenneista. Säh Kuva 24. ja 25. Näkymä telepisteistä ja rasia vahvistimesta. Olemassa olevat telejärjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa ja niitä huolletaan verkon laadun tai toiminnan heikentyessä. Televerkon tarveselvityksen perusteella tehdään tarvittava perusparannus tai laajennus 5.7 Turvajärjestelmät Telejärjestelmien perusparannus,, erä Kiinteistössä on yksittäisiä palohälytyslaitteita, jotka ovat tarkastelun perusteella paristokäyttöisiä. Lisäksi havaittiin osittain alkusammutuskalustoa. Muita turvajärjestelmiä ei havaittu. Ilmaisimien kunto on tyydyttävä.

34 34 (35) Säh Kuva 26. Näkymä nykyisistä palohälyttimestä. Turvallisuuden parantamiseksi suositellaan verkkovarmenteisen palohälytysjärjestelmän asentamista sekä tarpeen mukaan murtohälytysjärjestelmän asentamista. Palo- ja murtohälytysjärjestelmän rakentaminen, erä Rakennusautomaatiojärjestelmät Kiinteistössä on pääkeskustilassa Ouman valmisteinen EH 686 säädin. Järjestelmästä on jatkohälytys kiinteistöhuoltoon. Laitteisto valvoo lokasäiliöitä ja pumppaamoa. Laitteisto on asennettu 2004 ja on hyväkuntoinen. Säh Kuva 35. Näkymä nykyisestä automaatiolaitteesta. Järjestelmä ja laitteistot olivat hyvässä kunnossa, mutta mahdollisessa perusparannuksessa lämmitys ja LVI-järjestelmien liittämistä järjestelmään tulee varautua. Kuntoluokka 4 Automaatiojärjestelmän päivitystä, Kuntoluokka 4, erä

35 35 (35) Oulussa Tämän kuntoarvioraportin ovat laatineet Pasi Kortetjärvi Rakennustekniikan asiantuntija Hannu Barsk, LVI-asiantuntija Jukka Annala Sähkötekniikan asiantuntija