Kohde: Ylikiimingin veljeskoti KUNTOARVIO

Transkriptio

1 Ylikiimingin veljeskoti Autiontie Ylikiiminki KUNTOARVIO

2 2 (25) KUNTOARVIORAPORTIN SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 YHTEENVETO KUNTOARVION TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntoarvion suoritus ja suorittajat Kuntoarvion tavoitteet ja sisältö KOHDE Kohteen käyttö Korjaushistoria RAKENNUSTEKNINEN KUNTO Perustukset ja rakennuksen vierusta Rakennusrunko Julkisivut Yläpohjarakenteet Sisäpuolen rakenteet Kosteusvaurio/sisäilmatarkastus Riskirakenne tarkastelu LVI- JÄRJESTELMÄT Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Kylmätekniset järjestelmät Palontorjuntajärjestelmät SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Kytkinlaitokset ja jakokeskukset Johtotiet, johdot ja kalusteet Valaisimet Lämmittimet, kojeet ja laitteet Telejärjestelmät Turvajärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmät... 2

3 3 (25) ALKUSANAT Tämän kuntoarvioraportin laadinnassa on sovellettu asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta KH ja ohjetta kuntoluokan määräytymisestä KH Suunnittelu- ja kartoitustyö on pääsääntöisesti aistinvarainen, kartoittajan kokemukseen ja eri tahojen haastatteluun perustuva kokonaisuus. Kartoitustyössä ei välttämättä löydetä sellaisia piileviä vikoja tai riskejä, joista ei ole näkyvissä vaurioita tai vaurio on jo peitetty pintakorjauksella tai vaurio sijaitsee tilassa, joka on kartoitushetkellä lukittuna. Kuntoarviossa ei voida selvittää radonin ym. esiintymisiä. Kustannusarviossa on käytetty soveltuvilta osin Talonrakennuksen kustannustieto kirjan tietoja sekä kokemusperäisiä kustannustietoja. Esitetyt kustannusarviot ovat kustannustason 1/2011 mukaisia minimikustannusarvioita. Kustannusarviot ovat karkeita arvioita budjetointia varten (pääosin +/- 30 %, osin enemmänkin yksityiskohdista ym. riippuen), eivätkä sisällä arvonlisäveroa. Erillisten toimenpiteiden kustannukset sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset (esimerkiksi ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyöt sisältävät niihin liittyvien rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset). Emme vastaa kustannusarvioista, jotka poikkeavat mahdollisiin urakoitsijatarjouksiin ym. vastaa lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995), korkeintaan palkkionsa suuruisella summalla. on laadittu tukemaan kohteen peruskorjaushankkeen suunnittelua. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 hyväkuntoinen, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuo den kuluessa 1 heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

4 4 (25) YHTEENVETO Kiinteistö on rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Suurimmat korjaukset kohdistuvat sadevesien poisjohtamisen parantaminen maanpinnan muotoiluineen ja routaeristyksineen. Sisäpuolen suurimmat korjaukset keskittyvät kaikkien pesu-/saunatilojen uusimisen osalle. Rakennus on LVI-tekniikan osalta tyydyttävässä kunnossa. LVI-järjestelmiä on uusittu laajennusten ja saneerausten yhteydessä. Vanhimmat LVI-järjestelmät ovat 1970-luvun loppupuolelta ja uusimmat 2000-luvun alkupuolelta. LVI-tekniset korjaustarpeet seuraavan 10- vuotis kunnossapitojakson aikana kohdistuvat pienten huoltokorjausten lisäksi termostaattiventtiileiden, linjasäätö- ja sulkuventtiileiden, vesi- ja viemärikalusteiden sekä ilmanvaihtokoneen uusimiseen. Lisäkustannuksia tuo ilmanvaihtokanavien puhdistaminen sekä putkistojen kuntotutkimuksissa mahdollisesti selviävät putkistosaneeraukset. Suurimpana yksittäisenä kustannuksena voidaan pitää ilmanvaihtokoneen uusimista. Kiinteistön alkuperäiset sähköistykset ovat vuodelta Sähköjärjestelmät on rakennettu rakennusajankohdan määräysten mukaisesti. Kiinteistön sähkön määräaikaistarkastus on tekemättä. Sähkön määräaikaistarkastus tällaisille kiinteistöille on tehtävä 15-vuoden välein. Sähkön määräaikaistarkastus on suoritettava mahdollisimman pikaisesti. Valaistuksena ulko- ja sisäpuolella on käytössä elohopea-, hehku- ja loistevalaisimet, jotka ovat pääosin alkuperäisiä. Elohopeahöyry- ja hehkulamput poistuvat markkinoilta EUlamppudirektiivin myötä ja niiden osalta on uusimista tiedossa lähitulevaisuudessa. Kiinteistön lämmitys on toteutettu suoralla sähkölämmityksellä. Telejärjestelmät ovat hyvässä/ tyydyttävässä kunnossa ja vastaavat osin nykyistä vaatimustasoa. Turvajärjestelmiä ei kiinteistössä ole. Automaatiojärjestelmänä toimii T.A.C. Xenta laitteisto, joka on hyvässä kunnossa. Alkuperäisten sähkö- ja telejärjestelmien osalta on uusimista peruskorjauksen yhteydessä. Turvajärjestelmien (palo, murto) asentamista suositellaan tilojen tulevan käyttötarpeen mukaan. Välittömästi korjattavia asioita on pienet huolto- ja korjaustyöt sekä turvallisuuspuutteet, joita havaittiin osittain, mm. autolämmityspistorasioiden vikavirtasuojien puute. Välittömästi korjattavia asioita on pienet huolto- ja korjaustyöt sekä turvallisuuspuutteet, joita havaittiin osittain (raportin osio 6.1).

5 5 (25) 1. KUNTOARVION TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1. Kuntoarvion suoritus ja suorittajat Kuntoarvion kiinteistötarkastus suoritettiin Tarkastuksessa suoritettiin rakennuksen rakennustekninen ja LVIS -tekninen tarkastus. Tarkastuksen suorittivat: LVI tekniikan asiantuntija: Rakennustekniikan asiantuntija: Sähkötekniikan asiantuntija: Hannu Barsk Pentti Väänänen Rauno Honkanen Kierrosajankohtana haastateltiin tilojen käyttäjiä, kiinteistönhoitajaa ja teknistä isännöitsijää. Käydyissä tiloissa tehtiin mittauksia pintakosteudenilmaisimella otannalla. On huomioitava, että pintakosteudenilmaisimen näyttämät lukemat ovat suuntaa antavia, eikä sen perusteella voida luotettavasti sanoa, esiintyykö rakenteissa liikaa kosteutta / kosteusvaurioita. Sen antamien lukemien perusteella voidaan suositella vain lisätutkimuksia, kuten esim. porareikämittaukset. Kaikkien mahdollisten kosteusvaurioiden syyt on selvitettävä ja syyt poistettava ja suoritettava tarvittavat korjaustoimenpiteet. Kosteusvauriot / liika kosteus lisäävät rakenteiden ja sisäilman epäpuhtauksien esiintymisriskiä. Kuntoarviossa ei voida selvittää em. esiintymisiä, joten ne on tehtävä mahdollisten lisätutkimusten tulosten perusteella. Sisäilman ja rakenteiden epäpuhtaudet (esim. sädesienet ja homeitiöt) voivat aiheuttaa terveydellisiä haittavaikutuksia, joihin kuntoarviossa ei voida ottaa kantaa. Kuntoarviossa ei voida selvittää radonin ym. esiintymisiä Kuntoarvion tavoitteet ja sisältö Kuntoarvion tavoitteena on antaa omistajalle kiinteistön peruskorjauksen lähtökohdaksi ja suunnittelun päätöksen teon tueksi tarvittavaa tietoa rakennuksen riskeistä, korjaustarpeesta ja teknisestä kunnosta. Raportin sisältö on koottu yhteenvetomaisesti käsitellen laajempia kokonaisuuksia.

6 6 (25) 2. KOHDE 2.1 Kohteen käyttö 2.2 Korjaushistoria Kohde Ylikiimingin veljeskoti Osoite Autiontie Ylikiiminki Rakennusvuosi: 1994 Rakennuksia: 3 Kerroksia: 1 Rakennusrunko: Puu Julkisivut: Tiili Kerros-ala A-talo 170 m 2, B-talo 242,5 m 2, talousrakennus 44 m 2 Tiedot on saatu tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kiinteistössä on tehty aikaisempina vuosina ainakin seuraavat korjaukset ja perusparannustoimenpiteet: Yksittäisten kalusteiden ja varusteiden uusimista lukuun ottamatta kiinteistössä ei ole suoritettu peruskorjauksia.

7 7 (25) 3. RAKENNUSTEKNINEN KUNTO 3.1 Perustukset ja rakennuksen vierusta Rakennus on perustettu maanvaraisesti. Perustuksien korkeus on matala. Sokkelin pinnoilla on näkyvissä sään ja kosteuden aiheuttamaa rapautumista. Rakennuksen vierustat on asfaltoituja ja nurmetettuja. Kallistukset rakennuksen vierustoilla ovat perustuksiin päin viettävät. Sadevedet jäävät perustuksien vierelle. Syöksyjen alla asennetut betoniset loiskekourut ovat painuneet maahan / kallistuvat rakennukseen päin. Kuntoluokka 2 Maanpinnan muotoilut ja sadevesien poisjohtaminen routaeristyksineen, sisältää kulkuväylien asfaltoinnin: KL erä Perustuksien kunnostaminen: Kl erä Rak. tek Kuva 1. Maanpinta viettää perustuksia päin.

8 8 (25) Rak. tek Kuva 2. Sadevedet jäävät sokkelin vierustalle. 3.3 Rakennusrunko Rakennuksen kantavina rakenteina on puurunko. Yläpohjarakenteet ovat ristikkorakenteiset. Kantavissa rakenteissa ei havaittu sellaisia vaurioita joilla oli merkitystä rakennuksen kantavuuteen. B talon kulkuväylän katos on kiinnitetty kulmaraudalla teräspilariin., Lisäkiinnityksenä on naulattu pystyyn palkkeihin kiinni 2x2 lankku. Kiinnitystavasta johtuen katon lumikuormia tulee seurata. Jos rakenteissa tulee kuormien aiheuttamia taipumia näkyvillä on kiinnitys suunniteltava uudelleen. Kuntoluokka 4 Ei toimenpiteitä Rak. tek Kuva 3. Katoksen kannatusta

9 9 (25) 3.4 Julkisivut Rakennuksen julkisivut ovat tiili-/puuverhoiltuja. Julkisivun taustatuuletusrako seinän alaosissa on avonainen, joka kolmas tiiliverhoilun alimman rivin pystysauma on auki. Julkisivun maalipinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Julkisivun kunto on tyydyttävä. Takapihalla toimiston kohdalla oleva väliaita on huonokuntoinen. Kuntoluokka 3 Ikkunat ovat kolmilasisia avattavia MSK-ikkunoita. Eteisen ikkunat on umpiolasielementti ikkunoita. Ikkunat ovat tyydyttävä kuntoisia. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat paikoin heikot sekä puuosien maalipinnat hilseilevät. Kuntoluokka 3 Ulko-ovet ovat lasiaukollisia yksilehtisiä puu ovia. Ovien kunto on tyydyttävä. Kuntoluokka 3 Väliaidan uusiminen: Kl erä Ikkunoiden puuosien huoltomaalaus ja vesipellityksien kallistuskorjaus: Kl erä Rak. tek Kuva 4. Huonokuntoinen väliaita.

10 10 (25) Rak. tek Kuva 5. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat loivia. 3.5 Yläpohjarakenteet Rakennuksen vesikatteena on alkuperäinen saumattu peltikate, aluskatetta ei ole. Kattomuotona on harjakatto. Vesikattoa ei lumipeitteen vuoksi tarkistettu. Yläpohjasta yhden (B1) huoneiston kohdalta tarkasteltuna ei vuotojälkiä havaittu Sadevesikouruissa on runsaasti läheisistä puista tullutta roskaa. Yläpohjassa joka päästiin tarkastamaan, oli lämmöneristeenä noin 350mm puhallusvillaa ja putkistot oli eristetty. Eristeen on käytetty 50 mm verkkomatto eristettä. Katoksien teräspilareiden pinnoilla on näkyvissä pientä ruostetta. Kuntoluokka 2 Sadevesikourujen tyhjennys Teräspilarien korroosiosuojaus. Kl erä Rak. tek Kuva 6. Kanavaeristystä yläpohjassa.

11 11 (25) 3.6 Sisäpuolen rakenteet Seinät ovat pääosin maalattuja levyseiniä, lattioissa on muovimattoa. Wc/pesutilojen lattioissa on muovimattoa ja seinissä laattaa tai kosteantilan tapettia. Lattian mattosaumoissa on näkyvissä rakoilua. Tarkastushetkellä ei tiloissa todettu kohonneita kosteuslukemia pintamittarilla mitattuna. Pesutilojen tekninen käyttöikä on saavutettu. Saunatilat sijaitsevat B rakennuksessa yhteisissä tiloissa (tällä hetkellä osa toimisto käytössä). Pesuhuoneen seinät ja lattiat ovat laatoitettuja. Pesuhuoneen seinistä mitattiin kohonneita kosteuslukemia suihkun alta alimman laattarivin kohdalta. Vedeneristyksestä ei havaittu merkkiä. Saunan lattia on laatoitettu, seinät ja katto paneloitu. Lattiasta ei mitattu kohonneita kosteuslukemia. Kiukaan edestä saunan ovelle havaittiin seinä linjalla lattialaatoituksessa n. 1m 2 kopoalue. Väliovet ovat laakaovia ja niiden kunto on hyvä. Kuntoluokka 3 Pesutilojen yhteisten pesu/saunatilojen uusiminen: Kl erä Pintoja uusitaan tarvittaessa, esim. tilamuutoksia tehtäessä tai uusien vuokralaisten tullessa. Rak. tek Kuva 7. Yleiskuva pesutiloista. Muovimatot ovat kovettuneita ja osa mattosaumoista rakoilee. 3.7 Kosteusvaurio/sisäilmatarkastus Kiinteistökierroksen aikana mitattiin pistokoeluontoisesti rakenteita pintakosteudenilmaisimella.

12 12 (25) A rakennuksessa olevan yhteisen pesuhuoneen suihkuseinän alaosassa on kohonneita pintakosteuksia. Muiden tarkastettujen WC ja keittiö tilojen seinä- ja lattiapinnoilta ei havaittu kohonneita lukemia pintakosteusmittarilla. 3.8 Riskirakenne tarkastelu Rakennuksien riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen pohjalta. Riskirakenne tarkastelu jaetaan seuraaviin osiin. 1. Rakenteelliset vauriot / Staattinen vakavuus 2. Sisäilmariskit 3. Riskirakenteet 4. Turvallisuus Kantavissa rakenteissa ei havaittu sellaisia vaurioita, halkeamia tai taipumia, joilla olisi merkitystä rakennuksen rakenteiden kantavuuteen. Rakennuksessa ei havaittu normaalista poikkeavaa hajua käydyissä tiloissa. Perustuksien mataluus voi aiheuttaa riskiä seinien alaosissa. Rakennus on rakennettu aikakautena jolloin vielä voitiin käyttää asbestia tai muita haittaaineita. Seinärakenteen kunnon tarkistaminen: KL erä 1 000

13 13 (25) 4. LVI- JÄRJESTELMÄT 4.1 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksissa on sähkökäyttöiset lämmityspatterit. Lämmityslaitteistoa on käsitelty tarkemmin osiossa 5.Sähköjärjestelmät. 4.2 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennusten käyttövesiputkisto on näkyviltä osiltaan valmistettu kupari- ja muoviputkista. Tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vuotoja tai muitakaan ongelmia käyttövesiputkien osalta. Kuparisten ja muovisten käyttövesiputkien keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta, joten putkilla on vielä käyttöikää jäljellä. Kokonaisuutena käyttövesiputkien käyttöikään perustuva kuntoluokka on hyvä. Kuntoluokka 4 LVI Kuvat 1 ja 2. Käyttövesiputkistoa sähköpääkeskuksessa ja varaajalla. Rakennusten lämmin käyttövesi tuotetaan huoneistokohtaisilla sähkökäyttöisillä lämminvesivaraajilla. Lisäksi B-rakennuksen saunatilassa on 2 kpl lämminvesivaraajia. Kaikki lämminvesivaraajat ovat alkuperäisiä. Varaajat ovat A-Kattila Ky:n mallia Pekka ja ne ovat tilavuudeltaan 300 l ja teholtaan 3 kw. Sähkökäyttöisten varaajien keskimääräinen tekninen käyttöikä on 30 vuotta ja varaajien vastusten käyttöikä vuotta. Varaajat saavuttavat keskimääräisen teknisen käyttöikänsä seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson aikana ja ne on suositeltavaa uusia. Käyttövesiverkoston linjasäätö- ja sulkuventtiilit sijaitsevat sähköpääkeskuksessa ja varaajien yhteydessä ja ne ovat alkuperäisiä. Linjasäätöja sulkuventtiileiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta, joten ne saavuttavat käyttöikänsä seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson aikana. Venttiilit on suositeltavaa uusia varaajien uusimisten yhteydessä. Kokonaisuutena varaajien ja venttiileiden käyttöikään perustuva kuntoluokka on välttävä. Kuntoluokka 2

14 14 (25) LVI Kuva 3. Yleiskuva varaajasta. Rakennuksen sisäpuoliset jätevesiviemärit ovat näkyviltä osiltaan valmistettu muoviputkista kumirengastiivisteliitoksin. Piha-alueen lumipeitteen vuoksi tarkastuskaivoja ei havaittu eikä tarkastettu. Viemärit ovat alkuperäisiä vuodelta Kiinteistönhoitajan kertoman perusteella viemäröinti on toiminut moitteettomasti. Muovisten viemäreiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta, joten viemäreillä on vielä käyttöikää jäljellä. Kokonaisuutena viemäreiden käyttöikään perustuva kuntoluokka on hyvä. Kuntoluokka 4 Rakennusten kattosadevesien poistojärjestelmänä ovat metalliset rännit ja syöksyputket. Ränneissä havaittiin tarkastuksen yhteydessä runsaasti lehtiä ja oksia. Kattosadevedet on ohjattu syöksyputkien alla oleville loiskekouruille. Loiskekourut ovat pääosin painahtaneet seinälinjaa kohti, joten sadevedet vuotavat paikoin seinälinjalle. Seinälinjojen alueella on tarvetta maanpinnan muokkaukselle, joten rännikaivojen ja putkistojen asennus on suositeltavaa tehdä samassa yhteydessä. Järjestelmän kuntoluokka kokonaisuutena ja toimivuuden kannalta on heikko. Kuntoluokka 1 LVI Kuvat 4 ja 5. Ränneissä runsaasti lehtiä. Loiskekourut ovat kallellaan seinää kohti. Rakennuksen perusvesiputket ja kaivot ovat muovia. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin vain yksi tarkastuskaivo, joten järjestelmän toimivuudesta ei saatu selkeää kuvaa. Salaojille on suositeltavaa suorittaa tarkastelukamerakuvaus niiden toimivuuden varmistamiseksi. Salaojien käyttöikään perustuva kuntoluokka on hyvä. Kuntoluokka 4

15 15 (25) LVI Kuva 6. Salaojaputkisto on suositeltavaa kuvat tarkastelukameralla toimivuuden varmistamiseksi. Rakennusten vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Hanoista 3 kpl on uusittu ja wc-istuimista 1 kpl. Hanat ovat pääosin oras merkkisiä yksiotehanoja ja Wc-istuimet ovat IDOn valmistamia. Lattiakaivot olivat tarkastetuilla alueilla muovikaivoja eikä niissä havaittu puutteita. Vesikalusteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta, joten alkuperäisten vesikalusteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson aikana. Viemärikalusteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta, joten niillä on vielä käyttöikää jäljellä. Vanhojen wc-istuinten uusimistarpeen aiheuttaa lähinnä runsas vedenkulutus nykyaikaisiin malleihin verrattuna. Vesi- ja viemärikalusteiden kuntoluokka kokonaisuutena on tyydyttävä. Kuntoluokka 3 LVI Kuvat 7 ja 8. Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Varaajien ja sulkuventtiileiden uusiminen, erä Rännikaivojen (poistoputkineen) asentaminen maanpinnan muokkauksen yhteydessä Salaojaputkien tarkastelukamerakuvaus, erä Vesikalusteiden uusiminen, erä Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennusten ilmanvaihto on järjestetty huoneistokohtaisin talotuulettimin. Lisäksi B- rakennuksen saunatilaa palvelee MUH ILMAVA 100 lämmöntalteenotolla varustettu tulopoistoilmakone. Ilmanvaihtokone ja talotuulettimet ovat alkuperäisiä. Ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta rasitusluokasta riippuen, joten ilman-

16 vaihtokoneen ja talotuuletinten uusimiseen on suositeltavaa varautua viimeistään seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson loppupuolella. Kokonaisuutena ilmanvaihtokoneiden kuntoluokka on tyydyttävä. 16 (25) Kuntoluokka 3 LVI Kuvat 9 ja 10. Talotuuletinten ja ilmanvaihtokoneen käyttöikä alkaa lähetä loppuaan seuraavan 10-vuotis kunnossapitojakson loppupuolella. Ilmanvaihtokanavisto on tehty näkyviltä osiltaan kierresaumatusta teräsputkesta. Talotuuletinten putkisto lieden yläpuolella on n. 0,5 metrin matkalla ns. kurttuputkea, mikä ei nykyisin ole sallittu materiaali keittiön rasvakanavissa. Putket on suositeltavaa uusia kierresaumattuun teräsputkeen. Ilmanvaihtokanavistoa ei tiettävästi ole koskaan puhdistettu. tarkastuksen yhteydessä havaittiin päätelaitteiden oleva paikoin runsaan pölykerroksen peitossa. Asuinrakennusten ilmanvaihtokanavat olisi suositeltavaa puhdistaa 10 vuoden välein. Pesutiloissa poistoilman päätelaitteet ovat koneellisen poistoilmanvaihdon kartioventtiileitä. Kokonaisuutena ilmanvaihtokanavien ja pääte-elinten kuntoluokka on tyydyttävä. Kuntoluokka 3 LVI Kuvat 11 ja 12. Kurttuputket on suositeltavaa vaihtaa kierresaumattuun teräsputkeen. Päätelaitteissa havaittiin paikoin runsasta pölykertymää Ilmanvaihtokoneen ja talotuuletinten uusiminen erä IV-kanavien puhdistaminen ja kurttuputkien uusiminen kierresaumattuun teräsputkeen erä

17 17 (25) 4.4 Kylmätekniset järjestelmät Rakennuksessa ei havaittu kiinteitä kylmäteknisiä järjestelmiä. 4.5 Palontorjuntajärjestelmät Omaishoitajat ry:n tiloissa on ensisammutuskalustona käsikäyttöinen sammutin. Sammuttimen tarkastus on ajan tasalla ja merkinnät asianmukaisia. LVI Kuva 13. Sammuttimen tarkastusmerkinnät ovat ajan tasalla. Ei toimenpide-ehdotuksia

18 18 (25) 5. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 5.1 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset Kiinteistö on liitetty sähkönjakeluyhtiön 0,4 kv:n pienjänniteverkkoon. Pääkeskus on vuodelta 1994 samoin kuin huoneistojakokeskukset.. Asennukset on tehty ajankohdan määräysten mukaisesti. Keskukset ovat peltirakenteisia kosketussuojaisia tai koteloituja keskuksia. Pääkeskus on nimellisvirraltaan 250A. Pääkeskus on varustettu tulppasulakkein ja huoneistojakokeskukset ovat varustettu dotsi-sulakkeilla. Kiinteistön liittymiskaapeli on AMCMK 3x ja laskennallinen huipputeho on 105 kw. Pääsulakekoko on 3x160 A. SPK-huoneessa oli sähköpiirustukset. Myös nousujohtokaavio,maadoituskaavio ja spk:n kampakuva ovat laminoitu sähkötilan seinälle. Varasulakekotelo vaihtokahvoineen on sähkötilassa. Käyttömaadoitus ja maadoitukset on toteutettu erillisellä potentiaalintasauskiskolla ja kaapelit olivat merkitty. Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastusta ei ole suoritettu. Yleisesti vastaavanlaiset kiinteistöt tarkastetaan 15 vuoden välein. Kiinteistöllä on suora sähkönmittaus sekä jokainen huoneistokulutus ( 6 kpl.) mitataan omilla mittareilla. Sähköteknisille järjestelmille tekninen käyttöikä vaihtelee vuoteen. Kiinteistön sähköjärjestelmien kuntoarvio on luokkaa 3 / 2. Järjestelmien uusiminen on ajankohtaista 6-10 vuoden kuluessa. Säh Kuva 1. SPK pääkytkin ja keskuksen tyyppi. Säh Kuva 2. SPK ja kwhmittaukset.

19 2 (25) Säh Kuva 3. Huoneistojakokeskukset. Pääkeskus ja huoneistojakokeskukset ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Alkuperäiset keskukset ovat teknisen käyttöiän loppupuolella. Alkuperäisten keskusten uusiminen on toteutettava kunnossapitojaksolla. Kuntoluokka 4 / 3 alkuperäiset jakokeskukset Suoritetaan sähköjärjestelmän määräaikaistarkastus valtuutetulla tarkastuslaitoksella. Jakokeskusten uusiminen 8-10 vuoden kuluttua peruskorjauksen yhteydessä. 5.2 Johtotiet, johdot ja kalusteet Ryhmäjohdot ja kalusteet on asennettu pinta-asenteisena tai uppoasennuksena. Käytetyt kaapelit näyttivät olevan muovieristeisiä kuparikaapeleita. Kiinteistöissä pistorasiat olivat maadoitettuja. Ulkona piha-alueella on autolämmityskotelot, jotka on varustettu tulppasulakkein. Autolämmityskoteloissa on dotsi-sulake, 1-os pistorasioita 2kpl. sekä erilliset ohjauskellot kaksi kappaletta. Autolämmityskoteloissa ja kiinteistön pistorasiaryhmissä ei ole vikavirtasuojakytkimiä.

20 3 (25) Säh Kuvat 4. ja 5. Alkuperäinen autolämmityskotelo ja pistorasia-asennukset. Kaapeliläpivientien tiivistysten ja kaapelisuojausten osalta oli puutteita ulkopuolella. Rakennuksen asennukset ovat muuten turvallisuuteen nähden tyydyttävässä kunnossa. Alkuperäiset asennukset ja kalusteet ovat teknisen käyttöiän lopussa ja niiden perusparannusta suositellaan 6-10 vuoden sisällä. Autolämmityskoteloiden uusiminen turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi (vikavirtasuojakytkin) vuodelle Kuntoluokka 3 alkuperäiset asennukset 5.3 Valaisimet Alkuperäisten sähköasennusten perusparannus, Kuntoluokka 3 / 2, 2025, 1 erä Uusitaan autolämmityskotelot, Kuntoluokka 3 / 2, erä Valaistus on toteutettu ulkona yhdellä pylväsvalaisimella sekä julkisivuvalaistuksena. Valaisintyyppeinä on käytössä sekalaisesti elohopeahöyry- ja hehkulamppuja. Ulkovalaistusta ohjataan hämäräkytkinohjauksella. Sisävalaisimina on käytössä hehku- ja loistevalaisimia. Sisävalaistusta ohjataan kytkimin ja painonapein. Valaisimet ovat pääosin alkuperäisiä ja osin uusittu tehtyjen perusparannusten yhteydessä.

21 3 (25) Säh Kuva 6. ja 7. Nykyisiä ulkovalaisimia. Säh Kuva 7. Säh Kuvat 8. ja 9 ja 10. Näkymä sisävalaistuksesta, pääosin alkuperäisiä. Säh Kuva 9.

22 4 (25) Säh Kuva 10. Turvallisuuteen liittyviä puutteita ei ollut tarkastushetkellä. Uuden EU-lamppudirektiivin myötä elohopeahöyry- ja hehkulamppujen valmistus ja myynti lopetetaan ja niiden tilalla tulee käyttää korvaavia lamppuja tai uusia kokonaan. Kunnossapitojakson aikana on odotettavissa uusimista alkuperäisten valaisinten osalta. Kuntoluokka 3/2 alkuperäiset valaisimet Valaisimien energiatehokkuuden parantaminen energiansäästölampuilla (elohopeahöyry ja hehkulamput). Normaalien huoltotöiden yhteydessä. Valaistuksen uusimista peruskorjauksen yhteydessä. 5.4 Lämmittimet, kojeet ja laitteet Kiinteistö lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä. Huoneistojen sähkölämmitykset ovat toteutettu pääosin tasopattereilla ja pesuhuoneiden lattialämmityksellä. Yhteisessä saunatilassa on kaksi lattialämmitys kaapelijärjestelmää. Kiinteistön yhteisessä teknisessä tilassa, toimistossa ja wc-tiloissa on tasopatteri lämmitykset. Tasopatterit ja lattialämmityskaapelit ovat alkuperäisiä. Lattialämmityskaapeleiden termostaatit ovat pääosin alkuperäisiä tai uusittuja korjaustöiden yhteydessä. Sähköisten lämmitysjärjestelmien tekninen käyttöikä on n vuotta. Uusimistarve peruskorjauksen yhteydessä.

23 Kiinteistössä on yhteisessä saunatilassa lämminvesivaraajat, kaksi kappaletta sekä jokaisessa huoneistossa on oma 300l, 3kW lämminvesivaraaja. Varaajat lämmitetään pääasiassa yösähköllä. Varaajat ovat alkuperäisiä ja ovat teknisen iän lopussa. Huoneistoissa on normaali liesituuletin järjestelmä sekä yhteisessä saunatilassa sekä toimistohuoneessa oma ilmanvaihtokone. Kiinteistön yhteissaunan kiuas on alkuperäinen. Teholtaan kiuas on 15 kw. 3 (25) Säh Kuva 12.Saunatilojen termostaatit. Säh Kuva 13 Huoneistojen lämmitys tasopatterit. Säh Kuva 11 Huoneistotermostaatti. Säh Kuva 14 Kiukaan ohjauskeskus. Säh Kuva 15 Kiukaan tyyppikilpi.

24 Laitteistojen sähköistykset ovat kunnossa. Laitteita huolletaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Mahdollisten LVI-asennusten muutostöissä uusitaan myös sähköistys. 2 (25) Kuntoluokka 3/2alkuperäiset Ei toimenpiteitä 5.5 Telejärjestelmät Kiinteistö on liitetty paikallisen teleyhtiön ylläpitämään puhelinverkkoon kiinteistön talojakamon kautta. Puhelinjakamo on spk-tilassa. Puhelinrasiat olivat 3/5-napaisia.. Kiinteistön antennijärjestelmät on liitetty katolla olevan harava-antennin piiriin. Päävahvistin on spk-tilassa. Antenni ja vahvistin on uusittu vuonna 2015 ja ovat hyvässä kunnossa Säh Kuva 16. Antennivahvistin. Säh Kuva 17. Näkymä haravaantennista.

25 Olemassa olevat telejärjestelmät ovat hyvässä kunnossa ja niitä huolletaan verkon laadun tai toiminnan heikentyessä. Telejärjestelmien päivitystä tarpeen mukaan. Ennen toimenpiteitä tehdään tarveselvitys järjestelmien käytön suhteen. 2 (25) Kuntoluokka 5 Telejärjestelmien uudistus peruskorjauksen yhteydessä. Järjestelmää huolletaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti 5.6 Turvajärjestelmät Kiinteistössä ei ole palo tai murtojärjestelmiä. Turvallisuuden parantamiseksi suositellaan järjestelmien asentamista tulevan tilakäytön tarpeen mukaisesti peruskorjauksen yhteydessä. Kuntoluokka Rakennusautomaatiojärjestelmät Kiinteistössä ei ole erillistä rakennusautomaatiojärjestelmää. Oulussa Tämän kuntoarvioraportin ovat laatineet Pentti Väänänen Rakennustekniikan asiantuntija Hannu Barsk, LVI-asiantuntija Rauno Honkanen Sähkötekniikan asiantuntija