OP-Henkivakuutus Oy 2012

Transkriptio

1 OP-Henkivakuutus Oy 2012

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen toimintakertomus Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin ja emoyhtiön liitetiedot Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

3 2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Toimialan kehitys Henkivakuutustoimialalle vuosi 2012 oli kasvun vuosi. Finanssikriisiin liittyvien pelkojen lieventyminen lisäsi erityisesti säästämistuotteiden kysyntää. Myös riskivakuuttaminen kasvoi. Ainostaan verotuetun eläkesäästämisen suosio oli edelleen laskussa. Verotuetun eläkesäästämisen maksujen verovähennysoikeuden ehtoja on kiristetty toistuvasti ja keväällä 2012 päätettiin uusista vuoden 2013 alusta voimaantulevista ehtojen heikennyksistä. Samassa yhteydessä poistettiin vakuutuslahjan euron verovapaus lahjaverotuksessa vuoden 2013 alusta alkaen. Henkilöasiakkaiden uusien henkivakuutusten hinnat muuttuivat joulukuun lopussa, koska vakuutetun henkilön sukupuoli ei enää vaikuta vakuutusriskien hinnoitteluun. Muutokseen oli syynä EU-tuomioistuimen antama tuomio, jonka mukaan sukupuoleen perustuva hinnoittelu ei sovi yhteen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden kanssa. Suomessa toimivien henkivakuutusyhtiöiden maksutulo kasvoi 18 prosenttia 3,8 miljardiin euroon ja hoidossa olevat vakuutussäästöt kasvoivat 7 prosenttia 34 miljardiin euroon. Miljoonaa euroa Toimiala OP-Henkivakuutus 2012 Muutos 2012 Muutos Vakuutusmaksutulo ,2 % 841 3,6 % - josta sijoitussidonnainen ,5 % 607 9,3 % Vakuutussäästöt , ,4 % - josta sijoitussidonnainen ,1 % ,3 % Toimialalla on vireillä useita sääntelyhankkeita, jotka tulevat muuttamaan henkivakuutusyhtiöiden toimintaa. Vakavaraisuuslaskennan uudistuksen (Solvenssi II) voimaantulo näyttää edelleen lykkääntyvän. Keväällä 2013 toteutetaan uusi Solvenssi II vaikuttavuusarvio, jonka tulosten perusteella säännöksiä tullaan vielä tarkastelemaan uudelleen. Vakuutusedustusdirektiiviä uudistetaan ja sääntely laajenee koskemaan kaikkia vakuutusten myyntikanavia. Finanssivalvonta antoi uuden vuonna 2013 voimaan tulevan määräys- ja ohjekokoelman pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta. Sääntelyhankkeiden tarkoituksena on kuluttajasuojan paraneminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. Useiden samanaikaisten sääntelyhankkeiden toteutus tulee lisäämään toimialan kustannuksia lähivuosina. Yhtiön toiminta OP-Pohjola-ryhmä sopi joulukuussa 2011 Skandia Lifen Suomen liiketoimintojen ostosta Old Mutualryhmään kuuluvalta Skandia Life Assurance Companylta. Kaupan operatiivinen loppuunsaattaminen vastuutettiin OP-Henkivakuutuksen tehtäväksi. Hanke sitoi runsaasti yhtiön resursseja kertomusvuoden aikana. Elokuussa 2012 Skandia Life siirsi Suomen liiketoiminnot Aurum Sijoitusvakuutus Oy:öön, jonka omistus siirtyi osakekaupalla OP-Pohjola osk:lle. Osakekaupan seurauksena OP-Pohjolaryhmään siirtyi noin sijoitussidonnaista vakuutusta, joiden säästöt vuoden 2012 lopussa olivat 1,3 miljardia euroa. Yrityskauppa vahvisti merkittävästi OP-Pohjola-ryhmän markkina-asemaa sijoitussidonnaisissa vakuutussäästöissä ja ryhmän markkinaosuus nousi 31,8 %:iin. Kesällä 2012 hyväksytty OP-Pohjola strategia on koko OP-Pohjola-ryhmän yhteinen strategia ja se muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle. Uuteen ryhmästrategiaan liittyen OP-Henkivakuutuksen hallitus vahvisti uudet henkivakuutusliiketoimintaa ohjaavat linjaukset, joiden mukaan ryhmän henkivakuutusliiketoiminnan tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin sijoitussidonnaisessa säästämisessä sekä riskivakuutuksissa. Linjausten mukaan henkivakuutusliiketoiminta integroidaan kiinteäksi osaksi ryhmälähtöisesti ohjattua varallisuudenhoidon liiketoiminta-aluetta ja asiakastyytyväisyyttä parannetaan lisäämällä tuote- ja palvelukehitystä sekä parantamalla osuuspankkien tukea. Syyskuussa 2012 OP-Pohjola-keskusyhteisökonserni aloitti kaikkia henkilöstöryhmiä koskevan uudelleenjärjestelyohjelman, joka koski myös OP-Henkivakuutuksen henkilöstöä. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena yhtiö vähentää yhteensä 47 työpaikkaa, joista 13 henkilön tehtävät päättyvät irtisanomisten tai muiden järjestelyiden kautta ja 34 henkilön tehtävät siirtyvät sisäisinä siirtoina keskusyhteisökonsernin muiden yhtiöiden palvelukseen.

4 3 Lokakuussa otettiin laajaan tuotantokäyttöön uusmyynnissä eläke- ja säästövakuutusten uusi myyntija hoitojärjestelmä, joka pohjautuu ulkopuoliselta järjestelmätoimittajalta hankittuun valmisohjelmistopakettiin ja sen integrointiin OP-Pohjolan järjestelmäympäristöön. Vuoden 2013 aikana toteutetaan noin vakuutuksen konversiot vanhoista järjestelmistä uuteen järjestelmään. Henkilöasiakkaiden uusien henkivakuutusten hinnoittelu tasa-arvoistettiin joulukuussa. Muutokseen oli syynä EU-tuomioistuimen antama tuomio, jonka mukaan sukupuoleen perustuva hinnoittelu ei sovi yhteen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden kanssa. Hinnoittelumuutoksen seurauksena miesten henkivakuutuksista maksamat hinnat alenivat ja naisten nousivat. Kertomusvuoden aikana OP-Henkivakuutuksen markkina-asema heikkeni sekä maksutulossa että vakuutussäästöissä. Yhtiön maksutulo jäi tammi-elokuussa edellisvuotta pienemmäksi vaikka koko toimialan maksutulo kääntyikin jo kasvuun finanssikriisiin liittyvien pelkojen helpottaessa. Yhtiön koko vuoden maksutulo nousi kuitenkin edellisvuotta korkeammaksi loppuvuoden hyvän myynnin seurauksena. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso rajoitti tuntuvasti säästövakuutusten siirtoja korkotuottoisista vakuutuksista sijoitussidonnaisiin, vaikka yhtiö toi myyntiin uusia vähäriskisiä sijoitusvaihtoehtoja korkotuottoiselle vakuutukselle. Sijoitustoiminta Sijoitusvuodesta 2012 muodostui erinomainen, vaikka maailman talouden kasvu hiipui Japanin ja euroalueen vajotessa taantumaan ja Kiinan kasvuvauhdin hidastuessa. USA:n talous pärjäsi parhaiten ja kasvu pysyi positiivisena, joskin matalana. Kaikki maailman suurimmat keskuspankit elvyttivät taloutta voimakkailla tukitoimilla. Keskuspankkien massiiviset likviditeettioperaatiot ja alas painetut riskittömät korot ohjasivat sijoittajat riskillisempiin omaisuusluokkiin. Varsinkin Euroopan keskuspankin (EKP) rooli eurokriisin ratkaisussa nousi merkittävästi. EKP:n pitkäaikainen rahoitusjärjestely takasi rahoitusjärjestelyyn osallistuneille pankeille likviditeettiä ja halvan rahoituskanavan usealle seuraavalle vuodelle. Kiinassa uuden johdon odotetaan nostavan maan kasvuluvut jälleen kaksinumeroisiksi. Japanissa talouden kasvua tullaan hakemaan aggressiivisella setelirahoituksella. Uuden pääministerin tarkoituksena on pysäyttää deflaatio ja heikentää jeniä viennin tukemiseksi. Kesän aikana käynnistynyt tuoton metsästys ajoi yrityslainojen tuottotasot ennätysmatalille tasoille ja nosti samalla osakeindeksien tuotot noin 15 %:iin. Kaikki omaisuusluokat tarjosivat lopulta positiivisia tuottoja makrotalouden ongelmista huolimatta. Yhtiössä jatkettiin valmistautumista Solvenssi II -uudistukseen. Sijoitussalkun riskitasoa laskettiin vuoden aikana ja vastuuvelan korkoriskin suojaamista jatkettiin. Tavoitesuojausaste saavutettiin marraskuun aikana. Vastuuvelan suojien markkina-arvo nousi 163 miljoonaan euroon korkotason laskiessa. Käytössä olevan RiskManager -ohjelman ansiosta sijoitustoiminnan riskiraportointia kehitettiin huomattavasti. OP-Henkivakuutuksen sijoitustoiminnassa tavoitellaan absoluuttista vuosittaista tuottoa. Vuoden lopussa sijoitusten markkina-arvo ilman vastuuvelkaa suojaavia vakuudellisia korkojohdannaisia oli miljoonaa euroa (3 976). Vuoden aikana yhtiö kevensi merkittävästi riskiään osakkeissa ja strukturoiduissa sijoituksissa, joista vapautuneet varat ohjattiin pääosin yrityslainoihin. Yhtiön korkosijoitusten keskimääräinen juoksuaika pidettiin vuoden aikana lyhyenä, modifioitu duraatio oli vuoden lopussa 3,2 (3,0). Sijoitustoiminnan tuotto ilman vastuuvelan korkoriskiä suojaavien vakuudellisten korkojohdannaisten tuottoa oli 9,2 % (-1,5 %) eli selvästi yli tavoitteen. Markkina-arvo, milj Osuus 2011 Osuus Muutos vuodesta 2011, milj. Rahamarkkinasijoitukset 339 8,4 % 316 7,9 % 23 Joukkovelkakirjalainat ,6 % ,7 % 542 Osakkeet 229 5,7 % ,4 % -424 Kiinteistösijoitukset ,2 % ,1 % 9 Vaihtoehtoiset sijoitukset 296 7,4 % ,4 % -118 Listaamattomat osakkeet 272 6,8 % 257 6,5 % 15 Yhteensä ,0% ,0% 48 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleva omaisuus oli miljoonaa euroa (3 262).

5 4 Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnassa yhtiön tavoitteena on pitää vakuutustoiminnan tulos ja tehokkuus toimialan parhaana ja samalla huolehtia laadukkaasta vakuutuskannanhoidosta. Tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna Riski- ja kustannusliikkeen tulos säilyi edelleen hyvällä tasolla ja vakuutuskantaa onnistuttiin hoitamaan laadukkaasti ja ilman merkittäviä häiriöitä tuotannossa. Vakuutustoiminnassa otettiin laajaan tuotantokäyttöön uusi eläke- ja säästövakuutusten hoitojärjestelmä sekä aloitettiin riskihenkivakuutusjärjestelmien uudistuksen ensimmäinen vaihe. Markkinoinnissa ja myynnin tuessa keskityttiin korkotuottoisen vastuuvelan pienentämiseen ja riskivakuutusmyynnin kasvattamiseen. Etenkin korkotuottoisten yksilöllisten eläkevakuutusten vaihdot sijoitussidonnaisiksi sujuivat hyvin, samoin riskivakuutusmyynnin kasvattaminen. Yhtiön maksutulo kasvoi 3,6 prosenttia 841 miljoonaan euroon (811) ja vastuuvelka 8,5 prosenttia miljoonaan euroon (6 869). Sijoitussidonnainen maksutulo kasvoi 9,3 prosenttia ja korkotuottoinen maksutulo pieneni 8,7 prosenttia. Sijoitussidonnaisten säästöjen arvot palautuivat edellisvuoden laskusta, arvonmuutos oli 328 miljoonaa euroa positiivinen. Poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta johtuen siirrot korkotuottoisesta vastuuvelasta sijoitussidonnaiseen jäivät selvästi ennakko-odotuksista. Siirtoja tehtiin nettomääräisesti 77 miljoonaa euroa. Sijoitussidonnaisen vastuuvelan osuus koko vastuuvelasta kasvoi 53,9 prosenttiin (47,5). Miljoonaa euroa Vakuutusmaksutulo Vastuuvelka 2012 Osuus 2011 Osuus 2012 Osuus 2011 Osuus Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,1 % ,0 % ,0 % ,1 % Eläkevakuutus ,2 % ,1 % ,9 % ,7 % Riskivakuutus 92 10,9 % 86 10,6 % 181 2,4 % 167 2,4 % Korkotuottoinen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus 31 3,7 % 52 6,3 % ,4 % ,5 % Muu vastuuvelka 20 0,3 % 19 0,3 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Uusia vakuutuksia myytiin vuoden aikana kappaletta (64 209). Vuoden päättyessä yhtiön vakuutuskantaan kuului noin vakuutusta ( ) ja noin vakuutettua ( ). Yhtiössä panostettiin voimakkaasti korkotuottoisten eläke- ja säästöhenkivakuutusten muuttamiseen sijoitussidonnaisiksi vakuutuksiksi. Näitä ns. vaihtovakuutuksia tehtiin kappaletta (15 494). Oman vakuutuskannan hoidon lisäksi yhtiö vastaa erillisen hoitosopimuksen puitteissa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen noin vakuutetun ( ) vakuutusten hoidosta. Yhtiö maksoi tilikauden aikana korvauksia 639 miljoonaa euroa (782). Maksettujen korvausten pieneneminen johtui takaisinostojen edellisvuotta alhaisemmasta tasosta. Takaisinostojen osuus korvausmäärästä oli 204 miljoonaa euroa (341), säästösummia erääntyi 198 miljoonaa euroa (206), kuolintapauskorvauksia maksettiin 107 miljoonaa euroa (116), muita riskivakuutuskorvauksia miljoona euroa (1) ja eläkkeitä 126 miljoonaa euroa (117). Tilikauden päättyessä maksussa olevia eläkkeitä oli kappaletta (24 493). Yhtiön liiketoiminnan tehokkuus pysyi hyvällä tasolla. Liikekulut olivat 64 miljoonaa euroa (68). Liikekulujen pieneneminen johtui myyntikanaville maksettavien myyntipalkkioiden pienentymisestä 47 miljoonaan euroon (52). Liikekustannussuhde oli 100,5 prosenttia (107,6). Liikekustannussuhde, jossa kuluista on poistettu myyntikanavien palkkiot ja tuotoiksi on huomioitu kaikki liikekulujen kattamiseen tarkoitetut tuotot, heikkeni 34,3 prosenttiin (29,4). Heikkeneminen johtui OP-Pohjola-keskusyhteisökonsernin sisäisten palveluveloitusten kasvusta ja suoritemyynnin tuottojen pienentymisestä. Tulos Yhtiön tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan. Yhtiön tulos yhdistetään OP-Pohjola ryhmän tulokseen noudattaen kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IFRS). Yhtiön tulos ennen veroja oli 181 miljoonaa euroa (-90). Sijoitustoiminnan nettotuotto ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevan omaisuuden tuottoa oli 283 miljoonaa euroa (4). Sijoitusomai-

6 5 suuden kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus (arvostusero) kasvoi vuoden alusta 185 miljoonaa euroa ja sijoitusomaisuuden arvostusero oli 359 miljoonaa euroa (174). Yhtiön tulos ennen veroja arvostuseron muutos huomioiden (tulos käyvin arvoin) oli 366 miljoonaa euroa (-111). Riskiliikkeen tulos heikkeni 25 miljoonaan euroon (27) ryhmäeläkkeeseen tehdyn 2 miljoonan euron kuolevuustäydennyksen vuoksi. Kustannusliikkeen tulos parani 26 miljoonaan euroon (24) myyntikanaville maksettujen palkkioiden pienentyessä. Laskuperustekorkoa hyvitettiin vakuutuksille yhteensä 108 miljoonaa euroa (121). Vakuutuksille annettiin lisäetuja miljoona euroa (2) ja tulevien lisäetujen vastuuta pienennettiin miljoonaa euroa (27). Ryhmäeläkevakuutuksen vastuuvelkaan tehtiin 2 miljoonan euron (40) kuolevuustäydennys ja 28 miljoonan euron (0) korkotäydennys. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyvä tasoitusmäärä kasvoi miljoona euroa (-16). Vakavaraisuus OP-Henkivakuutuksen hallituksen vahvistamien henkivakuutustoimintaa ohjaavien linjausten mukaan yhtiön tavoitteena on pitää vakavaraisuusaste vähintään 14 prosentin tasolla. Vuoden lopussa vakavaraisuusaste oli 17,5 prosenttia (12,9). Yhtiön toimintapääoma oli 753 miljoonaa euroa (552). Toimintapääomassa ei ole mukana vastuuvelan korkoriskiä suojaavien vakuudellisten korkojohdannaisten 163 miljoonan euron (62) positiivista arvostuseroa. Lain edellyttämä toimintapääoman vähimmäismäärä oli 204 miljoonaa euroa (202). Henkivakuutustoiminta täyttää arvion mukaan Solvenssi II ehdotuksen mukaisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen kun huomioidaan jo käynnistetyt sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan riskitason sopeutustoimenpiteet. Riskienhallinta Yhtiön riskienhallinnan tavoite on tukea yhtiölle vahvistettujen liiketoimintalinjausten toteutumista. Riskienhallinta varmistaa oikeiden toimenpiteiden suorittamisen ja oman pääoman riittävyyden yhtiön toiminnan turvaamiseksi myös odottamattomissa tilanteissa. Yhtiöllä on liiketoimintalinjauksissa määritetty vakavaraisuustavoite. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain vakavaraisuuden hallinnan ja riskienhallinnan periaatteet, joiden mukaisesti riskienhallinta toimii. Keskeiset riskit ovat vakuutuskannan vakuutustekniset riskit, vastuuvelan korkoriski, sijoitustoiminnan markkinariskit, maksuvalmiusriski sekä operatiiviset riskit. Yhtiön kokonaisriskiasema ja sen komponentit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Yhtiön riskienhallintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä OP-Pohjola-keskusyhteisökonsernin riskienhallinnan kanssa. Kertomusvuoden aikana riskienhallinnan keskeiset tekemiset liittyivät sijoitusten riskitason alentamiseen, vastuuvelan korkoriskin mallintamiseen ja sen suojaamiseen vakuudellisilla korkojohdannaisilla sekä vakavaraisuuslaskennan ja riskimittareiden kehittämiseen. Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet, organisaatio ja keskeiset riskit on kuvattu tilinpäätöksen liitteessä. Kohtuusperiaate ja arvio sen toteutumisesta Henkivakuutusyhtiön tulee vakuutusyhtiölain mukaan jakaa kohtuullinen osa vakuutusten tuottamasta ylijäämästä niille vakuutuksille, joilla sopimusehtojen mukaan on oikeus lisäetuihin. Lisäetujen jakaminen ei saa kuitenkaan vaarantaa yhtiön vakavaraisuutta eikä lisäetujen tason jatkuvuutta. Vakuutussäästöille annettavan kokonaishyvityksen muodostavat vakuutuksille hyvitettävä laskuperustekorko ja vuosittain määrättävät lisäedut. Yhtiön hallitus päättää lisäedut vuosittain ja niiden määrään vaikuttaa yleinen korkotaso, onnistuminen sijoitustoiminnassa sekä vakuutuksen laskuperustekorko. Yhtiö pyrkii lisäetujen tasossa jatkuvuuteen. Yhtiön vakavaraisuus ja varautuminen ennakoitua suurempaan korvausmenoon voivat rajoittaa maksettavia asiakashyvityksiä. Yhtiössä uudistettiin lisäetutavoitteet vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on antaa vakuutussäästöille kokonaishyvitys, joka vastaa pitkällä aikavälillä vähintään matalariskisimpinä pidettävien korkosijoitus-

7 6 ten korkotasoa. Tällä hetkellä kokonaishyvityksen tavoitteena on säästöhenkivakuutuksilla ja kapitalisaatiosopimuksilla 12 kuukauden euribor-koron korkotaso, yksilöllisillä eläkevakuutuksilla ja maksuperusteisilla ryhmäeläkevakuutuksilla 5 vuoden korkotaso sekä etuusperusteisilla ryhmäeläkevakuutuksilla Suomen valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkotaso. Riskivakuutuksissa ylijäämää voi muodostua, jos vakuutusmaksut ovat suuremmat kuin riskivakuutusten perusteella maksetut korvaukset ja niiden hoitoon tarvittavat liikekulut. Ylijäämän perusteella vakuutusturvaa voidaan korottaa tai turvasta periä alennettuja vakuutusmaksuja. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi. Hallitus päättää vakuutuksille annetavat lisäedut vuosittain. Lisäetutavoitteet eivät ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. OP- Henkivakuutuksen hallituksella on oikeus muuttaa lisäetutavoitteita ilman erillistä ilmoitusta vakuutuksenottajalle. Arvio kohtuuperiaatteen toteutumisesta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö OP-Henkivakuutuksen palveluksessa (työsuhteessa) oli kertomusvuoden aikana keskimäärin 152 henkilöä (152). Naisia henkilökunnasta oli noin 70 % ja miehiä 30 %. Henkilökunnan keski-ikä oli 45 vuotta. Syyskuussa 2012 OP-Pohjola-keskusyhteisökonserni aloitti kaikkia henkilöstöryhmiä koskevan uudelleenjärjestelyohjelman, joka koski myös OP-Henkivakuutuksen henkilöstöä. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena yhtiö vähentää yhteensä 47 työpaikkaa, joista 13 henkilön tehtävät päättyvät irtisanomisten tai muiden järjestelyiden kautta ja 34 henkilön tehtävät siirtyvät sisäisinä siirtoina keskusyhteisökonsernin muiden yhtiöiden palvelukseen. OP-Henkivakuutus toimii kiinteässä yhteistyössä OP-Pohjola-ryhmän muiden yhtiöiden kanssa. Yhtiö on ulkoistanut osan toiminnoistaan OP-Pohjola osk:n ja sen tytär- ja lähiyhteisöjen hoidettavaksi. OP-Henkivakuutus soveltaa OP-Pohjola-ryhmässä sovittuja palkka- ja kannustejärjestelmiä. Henkilökunnalle maksetaan lyhyen tähtäimen tulospalkkioita, mikäli sovitut liiketoiminnalle asetetut vuositason tavoitteet saavutetaan. Pitkän tähtäimen palkitsemisessa maksetaan sekä henkilöstörahastolle että johdolle palkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yhtiössä suoritetaan vuosittain työtyytyväisyyskysely koko henkilöstölle. Vuoden 2012 aikana suoritetun kyselyn mukaan työilmapiiri oli hyvällä tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) oli 3,87 (3,88). Merkittävät tapahtumat tilikauden jälkeen Ei merkittäviä tapahtumia. Tulevaisuuden näkymät Maailman talouden kasvun arvioidaan jatkuvan vaisuna vuonna Euroalueen talous painui viime vuonna taantumaan. Euroalueen kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna negatiiviseksi tai nollatasolle. Myös Suomen talous supistui loppuvuonna Sen arvioidaan kuitenkin kääntyvän vaatimattomaan kasvuun vuonna Yhtiön maksutulon odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Yhtiön tulos jäänee edellisvuotta pienemmäksi johtuen sijoitustoiminnan riskitason alentamisesta. Yhtiö jatkaa liiketoiminnan sopeutusta tulevat Solvenssi II vakavaraisuussäännökset huomioiden.

8 7 Hallinto ja tilintarkastajat Yhtiön hallinto määräytyy vakuutusyhtiö- ja osakeyhtiölain säännösten ja yhtiölle vahvistetun yhtiöjärjestyksen pohjalta. Ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtiökokous kokoontui varsinaiseen yhtiökokoukseen Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat asiat. Varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Hallituksen jäsenet kertomusvuoden lopussa olivat: Liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen, OP-Pohjola osk, hallituksen puheenjohtaja Talousjohtaja Harri Luhtala, OP-Pohjola osk Pankinjohtaja Timo Liukkonen, OP-Pohjola osk Riskienhallintajohtaja Petri Viertiö, Pohjola Pankki Oyj Toimitusjohtaja Timo Laine, Päijät-Hämeen Osuuspankki Toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario, Turun Seudun Osuuspankki Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jarmo Kuisma. Yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, joka on nimennyt päävastuulliseksi tarkastajaksi Timo Nummen, KHT. Omistussuhteet ja konsernirakenteen muutokset OP-Pohjola-ryhmän muodostavat 196 osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP-Pohjola osk tytär- ja lähiyhteisöineen. OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola osk:n tytäryhtiö. OP-Henkivakuutuksella on osaketta, jotka kaikki edustavat samanlaista äänimäärää yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeista OP-Pohjola osk omistaa 76 prosenttia, Pohjola Pankki Oyj 9 prosenttia ja osuuspankit (141 osuuspankkia) 15 prosenttia. OP-Henkivakuutuksen konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana. Hallituksen esitys voitonjaosta Taseen voitonjakokelpoisiin varoihin luettavat erät olivat emoyhtiön osalta ,36 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 90,00 euroa osakkeelta eli yhteensä ,00 euroa ja osingonjaon jälkeen jätetään ,36 euroa voittovarojen tilille.

9 8 TULOSLASKELMA (tuhatta euroa) Emoyhtiö Viite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot 8, Sijoitusten arvonkorotus 8, Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut 4,5, Sijoistustoiminnan kulut 8, Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Voitto varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot 7 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Tilikauden tappio / voitto

10 TASE (tuhatta euroa) Emoyhtiö 9 Vastaavaa Viite Aineettomat hyödykkeet 10 Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset 11 Kiinteistösijoitukset 12 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä 13, Samaan konserniin kuuluvien yritysten liikkeelle laskemat rahoitusmarkkinavälineet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Sijoitusidonnaisen vakuutuksen katteena 15 olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma 18 Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisen tilikauden voitto/tappio Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Pääomalaina Vakuutustekninen vastuuvelka 21 Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka 21 Vakuutustekninen vastuuvelka Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

11 10 KONSERNITULOSLASKELMA (tuhatta euroa) Vakuutustekninen laskelma Viite Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot 8, Sijoitusten arvonkorotus 8, Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut 4,5, Sijoistustoiminnan kulut 8, Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Tulovero varsinaisesta toiminnasta 7 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Tilikauden tappio / voitto

12 KONSERNITASE (tuhatta euroa) 11 Vastaavaa Viite Aineettomat hyödykkeet 10 Liikearvo Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset 11 Kiinteistösijoitukset 12 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä 13, Samaan konserniin kuuluvien yritysten liikkeelle laskemat rahoitusmarkkinavälineet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Sijoitusidonnaisen vakuutuksen katteena 15 olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset 17 Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma 18 Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisen tilikauden voitto/tappio Tilikauden voitto Pääomalaina Vakuutustekninen vastuuvelka 21 Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka 21 Vakuutustekninen vastuuvelka Pakolliset varaukset 24 Muut pakolliset varaukset 48 0 Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

13 12 RAHOITUSLASKELMA (tuhatta euroa) Konserni Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut tuloverot A Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) B Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot, takuupääoman korot ja muu voitonjako C Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

14 13 RAHOITUSLASKELMA (tuhatta euroa) Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista A Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) B Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako C Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

15 14 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 2. Vakuutusmaksutulo 3. Henkivakuutuksen lisäedut 4. Kokonaisliikekulut tuloslaskelmaerittäin ja toiminnoittain 5. Erittely henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä 6. Tilintarkastajan palkkiot 7. Verot 8. Sijoitustoiminnan nettotuotto 9. Sijoitussidonnaisten vakuutusten sijoitustoiminnan nettotuotto 10. Aineettomien hyödykkeiden sekä koneiden ja kaluston muutokset 11. Sijoitusten kirjanpitoarvo, käypä arvo ja arvostusero 12. Kiintestösijoitukset 13. Sijoitukset saman konsernin yrityksissä 14. Osakkeet ja osuudet 15. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevat sijoitukset 16. Saamiset 17. Siirtosaamiset 18. Oma pääoma 19. Pääomalainat 20. Osakkaat 21. Vakuutustekninen vastuuvelka 22. Velat 23. Siirtovelat 24. Pakolliset varaukset 25. Vakuudet ja vastuusitoumukset 26. Vakavaraisuus 27. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 28. Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan periaatteet

16 15 Liite 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä Tilinpäätös on laadittu ja esitetty voimassa olevien yhtiötä koskevien lakien sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan antamien säännösten ja määräysten mukaisesti. Finanssivalvonta antoi uudet määräykset 14/2012 koskien vakuutussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Laaditussa tilinpäätöksessä ei ole käytetty optiota soveltaa määräyksiä laadittavaan tilinpäätökseen. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Konsernitilinpäätös OP-Henkivakuutus Oy laatii konsernitilinpäätöksen, johon kuuluvat emoyhtiö OP-Henkivakuutus Oy:n lisäksi tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiön tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Yhtiöiden väliset liiketapahtumat ja yhtiöiden väliset saamiset ja velat ovat eliminoitu. Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä tai kohteen valmistumishetkestä lähtien. Hankintamenon ja yhtiön hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. Omistukset (20-50 %) keskinäisissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä on jätetty yhdistelemättä. Kyseisten yhtiöiden kulut katetaan osakkailta perittävillä yhtiövastikkeilla, on yhdistelemättä jättämisen vaikutus konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan vähäinen. OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola osk:n tytäryhtiö ja yhtiö sekä sen tytäryhtiöt yhdistellään rivi-riviltä OP- Pohjola osk:n IFRS-konsernitilinpäätökseen. Yhdistelyä varten tiedot on muunnettu IFRS-standardien mukaisiksi. OP-Henkivakuutuksessa on muuntoa varten soveltuvin osin noudatettu OP-Pohjola -konsernin kanssa yhdenmukaisia IFRS-tilinpäätösperiaatteita. Jäljennös OP-Pohjola-keskusyhteisökonsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai ryhmän pääkonttorista käyntiosoitteesta Vääksyntie 4 PL 308, Helsinki. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Aineettomat hyödykkeet ja kalusto on arvostettu taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöosakkeet ja rakennushankkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Sijoitusomaisuusosakkeet ja -osuudet on arvostettu taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käyvän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankintahintaan. Osakkeiden ja osuuksien arvostus on suoritettu keskihintaperiaatteella. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan taseessa hankintahintaan. Nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi ja vastaerä on merkitty hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai sitä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Kaikki johdannaissopimukset on käsitelty kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka ne olisivatkin operatiivisesti suojaavia. Tilinpäätöshetkellä auki olevat sopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Arvostustappiot kirjataan kokonaan tuloslaskelmaan, arvostusvoittoja ei kirjata. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat sijoitusten ja johdannaisten arvostuserot sekä ei-suojaavien johdannaisten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa.

17 16 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset on arvostettu taseessa käypään arvoon. Niiden arvonkorotukset, arvonkorotusten oikaisut sekä arvonalennukset ja niiden palautukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Ulkomaanrahanmääräiset saamiset, saamisluontoiset sijoitukset sekä velat on muutettu Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan kurssiin. Muut sijoitukset on arvostettu hankintahetken valuuttakurssiin tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän kurssiin kuitenkin niin, että sijoitusomaisuusosakkeiden ja -osuuksien arvostamisessa ei ole eroteltu valuuttakurssin ja markkinahinnan vaikutusta. Valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Omaisuuden käyvät arvot Kiinteistökohteet arvioidaan kohteittain nettotuoton, sijainnin ja markkinatilanteen perusteella vuosittain. Arvioinnissa käytetään sekä yhtiön omaa että ulkopuolista asiantuntemusta. Niiden osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole kaupantekopäivä tai milloin noteerausta ei ole, käytetään tätä päivää edeltävää viimeistä vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa tai jäljellä olevaa hankintahintaa. Talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Poistot Poistot on laskettu suunnitelman mukaan noudattaen OP-Pohjola-konsernin laskentaperiaatteiden mukaisia omaisuuserien taloudelliseen elinikään perustuvia pitoaikoja. Poistoja laskettaessa on käytetty seuraavaa poistosuunnitelmaa: Aineettomat hyödykkeet Tasapoisto / Vuotta Aineettomat oikeudet 3-5 Liikearvo 10 Atk-ohjelmat 2-6 Aineelliset hyödykkeet Tasapoisto / Vuotta Konttorikoneet ja kalusto 3-10 Atk-laitteet 3-5 Kiinteistöt Tasapoisto / Vuotta Liike ja teollisuusrakennukset Rakennusten aineettomat oikeudet Aktivoidut korjaus- ja muutostyöt Kirjanpidossa tehdyt suunnitelman ylittävät EVL:n poistot on esitetty tuloslaskelmassa omana eränään poistoeron muutoksena. Kulut toiminnoittain ja verot Liikekulut kohdistetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta-, hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa, sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut) sekä muissa kuluissa. Tilikauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tulokseen perustuen.

18 17 Laskennalliset verot on eritelty liitetiedossa verot. Konsernitilinpäätöksessä kiinteistösijoituksiin sisältyvä laskennallinen verovelka on esitetty konsernitaseessa konserniliikearvona sekä laskennallisena verovelkana ja konsernituloslaskelmassa konserniliikearvon poistona sekä laskennallisen verovelan muutoksena. Kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan vähemmistöosuudella vähennettynä. Omaan pääomaan luettu osuus ei ole jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Laskennalliset verot on laskettu 24,5 prosentin verokannan mukaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty taseessa omana eränään. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassasta tai vakuutusyhtiöltä otetuilla eläkevakuutuksilla. Vakuutusmaksut on kirjattu tilikauden tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Osa työntekijöistä kuuluu lisäksi OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön lisäeläketurvan piiriin. Eläkevastuun määrä on tilinpäätöshetkellä täysin katettu. Osakeperusteiset työsuhde-etuudet OP-Pohjola-ryhmän osakeperusteinen palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Palkkioiden enimmäismäärät on kaikissa järjestelmissä rajattu. OP-Henkivakuutus Oy:n lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko henkilöstön. Pitkän aikavälin johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvat erikseen määritellyt johtajat ja avaintehtävissä toimivat henkilöt, jotka yhtiön hallitus on nimennyt. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto päättää järjestelmän OP- Pohjola ryhmätasoiset ansaintamittarit ja niille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen. Järjestelmä koostuu peräkkäisistä kolmen vuoden pituisista ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Ansaintajakson palkkio maksetaan lykkäysajan jälkeen kolmessa yhtä suuressa erässä kesäkuun loppuun mennessä vuosina Järjestelmän alussa on määrätty tavoitepalkkio eli palkkion maksimimäärä Pohjola Pankki Oyj:n A osakkeiden lukumääränä. Tavoitepalkkio maksetaan osittain rahana (ennakonpidätyksen osuus) ja osakkeina. Palkkion käypää arvoa jaksotetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluessa. Palkkio kirjataan tuloslaskelman erään Palkat ja palkkiot ja vastaerä siirtovelaksi, kunnes se maksetaan. Palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa n:o Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua yritykselle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), lykätään palkkioiden maksua tietyissä olosuhteissa kolmelle vuodelle. Lykkäystilanteessa tarkastellaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin palkkioita kokonaisuutena, jolloin myös lyhyen aikavälin ohjelmassa maksetaan aina puolet palkkiosta rahana ja puolet Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina. Pakolliset varaukset Tuotoista vähennetään velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, kun ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä, niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja perustuvat lakiin ja sitoumukseen sivullista kohtaan. Kun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin enintään sen todennäköiseen määrään. Jos määrä ja toteutumisajankohta on tiedossa, merkitään se siirtovelaksi. Vastuuvelka Vakuutussopimuksiin perustuvat etuudet kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Riskivakuutusten tilinpäätöspäivän jälkeiseen aikaan kohdistuva osuus vakuutusmaksutulosta vähennettynä mahdollisesti saamatta olevilla vakuutusmaksuilla merkitään taseeseen vakuutusmaksuvastuuna.

19 18 Säästömuotoisten vakuutussopimusten vastuuvelka lasketaan tulevien etuuksien, sopimuksen hallinnointiin liittyvien kulujen ja tulevien vakuutusmaksujen pääoma-arvona. Pääoma-arvon laskennassa käytetään pääosin hinnoittelun korkoutuvuutta, kuolevuutta, työkyvyttömyyden todennäköisyyttä ja liikekuluoletuksia. Päätetyt asiakashyvitykset huomioidaan vastuuvelkaa laskettaessa. Korvausvastuu on jo sattuneiden tunnettujen tai tuntemattomien vakuutustapahtumien aiheuttamista korvaus- ja selvittelykuluista aiheutuva velka. Vastuuvelan diskonttauskorko on vakuutusyhtiölain mukaisesti enintään se korko, jota on käytetty vakuutuksen hinnoittelussa. Korko ei saa ylittää vastuuta kattavan omaisuuden tuotto-odotusta eikä viranomaismääräyksillä säädettyä tasoa. Yhtiön riskillä on säästöjä, joissa on korkotakuu 1,5 % - 4,5 %. Niiden sopimusten, joiden korkotakuu on 4,5 %, vastuuvelkaa on täydennetty niin, että vastuuvelan diskonttokorkona on perustekorko 3,5 % ja muuten diskonttauksen perustekorko on takuukorko. Henkivakuutuksen korvausvastuuta ei diskontata. Sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten vastuuvelkaa arvostettaessa keskeinen oletus on, että vakuutukselle hyvitetään tuottona vastuuvelkaa kattavien varojen markkinaehtoinen tuotto. Vakuutussopimusten hankintamenoja ei ole zillmeroitu tässä eikä edellisessä tilinpäätöksessä. Kohtuusperiaate Henkivakuutusten, sijoitussidonnaisia osia lukuun ottamatta, lähes kaikki henkivakuutukset ja osa kapitalisaatiosopimuksista ovat oikeutettuja taattujen etujen lisäksi harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, joka voi olla merkittävä osa sopimuksen mukaisista kokonaiseduista, mutta jonka määrä ja ajoittuminen ovat sopimuksen mukaan yhtiön harkittavissa. Osalla sijoitussidonnaisia vakuutuksia on mahdollisuus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Lisäetuja jaetaan lisätuottoina laskuperustekoron päälle, lisäetuina kuolemantapaussummiin tai maksunalennuksina. Ylijäämän jako perustuu vakuutusyhtiölain kohtuusperiaatteeseen, joka edellyttää, että kohtuullinen osa lisäetuihin oikeutettujen sopimusten tuottamasta ylijäämästä palautetaan lisäetuina näille vakuutuksenottajille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät estä lisäetujen antamista. Lisäetujen tason suhteen on pyrittävä jatkuvuuteen. Kohtuusperiaatteesta ei kuitenkaan muodostu velkasaamisoikeutta vakuutuksenottajille. OP- Henkivakuutus on julkaissut lisäetuperiaatteensa ja sen toteutumisen tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomuksessaan sekä Internet-verkkosivuillaan. Myönnettävät lisäedut päättää OP-Henkivakuutus Oy:n hallitus. Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan Finanssivalvonnan vakuutusyhtiölle antaman määräyksen mukaisesti. Liikevaihto = + vakuutusmaksutuotot ennen jälleenvakuuttajien osuutta + sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + muut tuotot Kokonaispääoman tuotto% = + liikevoitto + korkokulut ja muut rahoituskulut + perustekorkokulu + arvonkorotusrahaston / käyvän arvonrahaston kirjattu arvonkorotus / peruutus x sijoitusten arvostuserojen muutos + taseen loppusumma - sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka + sijoitusten arvostuserot Liikekustannussuhde % = kokonaisliikekulut / avaavan taseen loppusumma x 100

20 19 Liikekustannussuhde % = + liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + korvausten selvittelykulut x 100 Kuormitustulo Toimintapääoma Laskelma liitetiedossa Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + Tasoitusmäärä Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon aikapainotetut kassavirrat. Kauden tuotto lasketaan ns. mukautettua Dietzin kaavaa käyttäen.

21 20 Liite 2. Vakuutusmaksutulo (tuhatta euroa) Konserni ja Emoyhtiö Henkivakuutus Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Henkivakuutus Sijoitussidonnainen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijän ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Yhteensä Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Yhteensä Ensivakuutuksen maksutulo yhteensä Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Yhteensä Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka eivät oikeuta hyvitykseen Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta Yhteensä

22 21 Liite 3. Henkivakuutuksen lisäedut ja kohtuusperiaatteen vaikutus tilinpäätökseen OP-Henkivakuutus on jakanut vuonna 2012 vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisia lisäetuja niihin oikeutetuille vakuutuksille hallituksen hyväksymien ja julkaisemien uudistettujen lisäetujen jakamista koskevien tavoitteiden mukaisesti. Lisäetutavoitteita uudistettiin, jotta tavoitteista saataisiin konkreettisemmat asiakkaan näkökulmasta. Lisäetutavoitteiden uudistuksella ei ole oleellista vaikutusta jaettavien lisäetujen määrään. Uudistettujen lisäetutavoitteiden mukaan yhtiön tavoitteena on antaa vakuutussäästöille kokonaishyvitys, joka vastaa pitkällä aikavälillä vähintään matalariskisimpinä pidettävien korkosijoitusten korkotasoa. Tällä hetkellä kokonaishyvityksen tavoitteena on säästöhenkivakuutuksilla ja kapitalisaatiosopimuksilla 12 kuukauden euribor-koron, yksilöllisillä eläkevakuutuksilla ja maksuperusteisilla ryhmäeläkevakuutuksilla 5 vuoden sekä etuusperusteisilla ryhmäeläkevakuutuksilla 10 vuoden Suomen valtion joukkovelkakirjalainojen korkotaso. Tämän tavoitteen mukaisesti yhtiö on vuodelta 2012 jakanut etuusperusteisille ryhmäeläkevakuutuksille kokonaistuoton joka on keskimäärin 3,5% (3,5), yksilöllisille eläkevakuutuksille ja maksuperusteisille ryhmäeläkevakuutuksille 3,7% (3,6) ja säästövakuutuksille sekä kapitalisaatiosopimuksille 3,1% (3,1). Riskivakuutukset ovat saaneet vakiintuneet vakuutussummien korotukset. Suomen valtion 10-vuotisen lainan tuottotaso oli 1,5% (2,3) ja 5-vuotisen lainan 0,4% (1,0) sekä 12 kuukauden euribor-koron taso 0,5% (1,9). Seuraavissa taulukoissa on esitetty miten hyvitetyt laskuperustekorot ja lisäedut ovat vaikuttaneet tilinpäätökseen. LP-korko Kokonaistuotto Hyvitetty LP-korkoa Lisäetujen vaikutus Hyvitetty yhteensä keskimäärin keskimäärin milj. euroa milj. euroa milj. euroa Yksilöllinen henkivakuutus 3,1 % 3,1 % Yksilöllinen eläkevakuutus 3,6 % 3,7 % Ryhmäeläkevakuutus 3,5 % 3,5 % Kapitalisaatiosopimukset 2,7 % 2,7 % Muut korot ja hyvitykset Keskimäärin/yhteensä 3,4 % 3,4 % Tulevien asiakashyvitysten vastuun vähennys 1 1 Tulosvaikutus netto Vakuutuksille vuonna 2011 hyvitetty kokonaiskorko LP-korko Kokonaistuotto Hyvitetty LP-korkoa Lisäetujen vaikutus Hyvitetty yhteensä keskimäärin keskimäärin milj. euroa milj. euroa milj. euroa Yksilöllinen henkivakuutus 3,1 % 3,1 % Yksilöllinen eläkevakuutus 3,6 % 3,8 % Ryhmäeläkevakuutus 3,5 % 3,5 % Kapitalisaatiosopimukset 3,0 % 3,0 % Muut korot ja hyvitykset Keskimäärin/yhteensä 3,3 % 3,4 % Tulevien asiakashyvitysten vastuun vähennys Tulosvaikutus netto 25-96