Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta, Joensuun kampus Humanistinen osasto. Opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta, Joensuun kampus Humanistinen osasto Opinto-opas

2 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto Opinto-opas SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET: suomen kieli kirjallisuus kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: perinteentutkimus kulttuurintutkimus kulttuuriantropologia musiikkitiede taiteensosiologia mediakulttuuri ja viestintä sukupuolentutkimus suomi toisena / vieraana kielenä karjalan kieli ja kulttuuri taideaineet terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet mediakasvatus ja puheviestintä VIERAAT KIELET JA KÄÄNNÖSTIEDE: englannin kieli ja kulttuuri englannin kieli ja kääntäminen ruotsin kieli saksan kieli: saksan kielen ja kulttuurin sv., saksan kielen ja kääntämisen sv. venäjän kieli: venäjän kielen ja kulttuurin sv., venäjän kielen ja kääntämisen sv. yleinen kielitiede japanin kieli ja kulttuuri ranskan kieli ja kulttuuri kieliteknologia käännöstiede suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille suomen kieli ja kääntäminen Itä-Suomen yliopisto 2011

3 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna (vaihde) Tiedekunta Internet Oppaan toimittajat Painopaikka Filosofinen tiedekunta Mari Ikonen, hallintopäällikkö Satu Kouki, opintopäällikkö Minna Surakka, amanuenssi Kopijyvä, Joensuu

4 1 Sisältö 1 Sisältö Osastonjohtajan tervehdys Oppaassa käytetty sanasto Lukuvuosi ja ilmoittautuminen Itä-Suomen yliopiston lukuvuosi Ilmoittautuminen ja WebOodi Filosofisen tiedekunnan ja humanistisen osaston esittely Humanistinen osasto Yhteystiedot 10 6 Opintoneuvonta Opinto- ja opetuspalvelut Tiedekunnan ja osaston neuvonta ja ohjaus..12 Opintojen suunnittelu ja ohjaus HOPS ja sen laatiminen Mistä tietoa opintoihin ja opiskeluun liittyvistä asioista 14 7 Opinto-oikeudet Suoritettavat tutkinnot Tutkintojen pää- ja sivuaineet sekä muut opinnot Tutkintorakenteet...16 Opettajan ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehtojen pakolliset sivuaineet 19 Saksan ja venäjän kielten suuntautumisvaihtoehdot ja pääaineet.20 Pääaineen valinta suomen kielessä ja kirjallisuudessa sekä kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa Tutkintojen suorittamisajat, opintoajan rajoittaminen ja opiskeluoikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen...20 Opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Opinto-oikeuden siirto tai pääaineen vaihto 22 8 Sivuaineopetus Osaston tarjoama sivuaineopetus JOO-opinnot.27 9 Opintoja koskevia ohjeita Opetusjärjestelyt.28 Ilmoittautuminen opetukseen Tenttikäytännöt ja yleisiin kuulusteluihin ilmoittautuminen...29

5 Kuulusteluun ilmoittautuminen.29 Ilmoittautumisen peruminen. 29 Humanistisen osaston yleiset kuulustelut lv Toimiminen kuulustelutilanteissa Tulosten julkistaminen..30 Oikaisupyyntö ja muutoksenhaku Suoritusvilppi...31 Erityisjärjestelyt kuulusteluissa ja muissa opetustilanteissa 31 Tenttiminen Itä-Suomen yliopiston toisella kampuksella tai kampusten ulkopuolella Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien merkitseminen ja arvostelu...32 Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien rekisteröinti Opintosuoritusten, -kokonaisuuksien ja tutkielmien arvostelu Opintojen hyväksilukeminen.35 Korvaamisen ja hyväksilukemisen perusteet.35 Korvaavuuden tai hyväksilukemisen hakeminen..35 Opintopisteet luottamustoimista yliopistolla Harjoittelu Opiskelu ulkomailla Tutkielmat.36 Kandidaatintutkielmaa koskevat määräykset.37 Pro gradu -tutkielmaa ja syventäviin opintoihin kuuluvaa sivuaineen tutkielmaa koskevat määräykset.37 Pro gradu -tutkielman jättäminen.37 Sivuaineen tutkielman jättäminen 37 Tutkielman säilyttäminen...37 Kypsyysnäytteitä koskevat määräykset Tutkinnon hakeminen ja publiikki Opiskelijapalaute Oppiaineryhmien esittelyt Vieraat kielet ja käännöstiede Suomen kieli ja kulttuuritieteet Opintokokonaisuudet ja opintojaksot Suomen kieli ja kulttuuritieteet 43 Suomen kieli 43 Karjalan kieli ja kulttuuri 44 Suomi toisena/vieraana kielenä.. 45 Kirjallisuus.. 45 Kulttuuriantropologia..47 Mediakulttuuri ja viestintä..47 Musiikkitiede 48 Perinteentutkimus...49 Sukupuolentutkimus...50 Taiteensosiologia 51 Kulttuurintutkimuksen syventävät opinnot..52

6 Mediakasvatus ja puheviestintä...53 Taideaineiden opintokokonaisuus (25 op)..53 Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (25 op) Vieraat kielet ja käännöstiede. 54 Englannin kieli ja kulttuuri..54 Englannin kieli ja kääntäminen.56 Ruotsin kieli.58 Saksan kieli.60 Venäjän kieli 63 Yleinen kielitiede.66 Japanin kieli ja kulttuuri 67 Kieliteknologia.68 Käännöstiede..69 Ranskan kieli ja kulttuuri.. 70 Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille...71 Suomen kieli ja kääntäminen Liitteet 73 Salit,tutkintosääntö,tutkintoasetus ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TILOJA JOENSUUN KAMPUKSELLA. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA

7 2 Osastonjohtajan tervehdys Tervetuloa opiskelijaksi humanistiseen osastoon. Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan humanistinen osasto on ainoa itäisessä Suomessa yliopistotasoista humanistista koulutusta tarjoava yksikkö. Osasto tarjoaa korkeatasoista koulutusta ja tekee laadukasta tutkimusta vieraiden kielten ja käännöstieteen sekä suomen kielen ja kulttuuritieteiden aloilla. Humanistinen osasto kouluttaa kieltenopettajia, kääntäjiä sekä erilaisia muita kielten ja kulttuurien asiantuntijoita muun muassa tutkimuksen, median, järjestö- ja yritystoiminnan palvelukseen niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Tutkimuksen alalla osastossa korostuu moni- ja poikkitieteellinen kielten ja kulttuurien tutkimus, jossa tutkijat ovat hakeutuneet kansainvälisesti verkottuvaan yhteistyöhön tiedekunnan muiden osastojen kuin myös muiden tiedekuntien ja yliopistojen tutkijoiden kanssa. Humanistinen osasto on opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden yhteinen agora, jossa keskustelua riittää. Nopeatempoisessa nykymaailmassa elämänmenon mieli ja merkitykset ovat alati muutoksessa ja ihmisen ymmärrys koetuksella. Tällaisessa hetkessä humanististen tieteiden tieto lunastaa paikkansa. Suomalaisen kirjailijan Veijo Meren mukaan humanismi ja humaanius ovat inhimillistä ja maanläheistä toimintaa ihmismäisen elämän hedelmällinen maakerros. Niinpä nyky-humanistin tehtävänä on oppia, ymmärtää ja tulkita meitä ympäröivän monimuotoisen inhimillisen käyttäytymisen joskus ristiriitaisiakin ilmiöitä ja antaa niistä vastauksia muulle maailmalle Kaikinpuolista intoa ja miellyttävää opiskeluvuotta toivottaen Risto Turunen Professori, humanistisen osaston johtaja 6 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

8 3 Oppaassa käytetty sanasto Tutkintorakenne: Tiedekunnissa vahvistetaan kunkin tutkinnon tarkempi rakenne huomioiden tutkintoasetuksen määräykset. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelmat ovat opiskelijoille ja opettajille tarkoitettuja ohjeistoja siitä, mitä ja miten opiskellaan. Ne kuvaavat yksityiskohtaisesti opetuksen ja opiskelun tavoitteita, opetettavia ja opiskeltavia asioita, toteutus- ja suoritustapoja sekä opintosuoritusten arviointia. Tiedekunta vahvistaa oppiaineidensa opetussuunnitelmat, jotka julkaistaan opinto-oppaina sähköisessä muodossa WebOodissa. Opetusohjelma: Vuosittain tiedekunnassa vahvistettava kokonaisuus, josta ilmenevät kyseisenä lukuvuotena kussakin oppiaineessa järjestettävät opinnot ja opetus. Ohjelmat julkaistaan WebOodissa. Oppiaine: Oppiaine on tietyn alan tutkimukseen perustuvaa opetusta antava yksikkö, jossa suoritettavat opinnot järjestyvät kolmeen eri vaiheeseen: perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Pääaineella tarkoitetaan sitä oppiainetta, johon opiskelija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa, ja siitä suoritetaan sekä perus-, aine- että syventävät opinnot. Muut oppiaineet ovat opiskelijalle sivuaineita. Opintokokonaisuus: Koostuu useammasta opintojaksosta, jotka ovat vaativuudeltaan samantasoisia ja muodostavat tietyn kokonaisuuden, kuten esimerkiksi jonkin tieteenalan perusopinnot. Opintojakso: Opintojen suorittamisen perusyksikkö, joka käsittelee yhtä asia- tai teemakokonaisuutta. Opintojakso voidaan jakaa edelleen opintojakson osasuorituksiin, jotka yhdessä muodostavat opintojakson. Opintopiste: Opintojen mitoituksen perusyksikkö on opintopiste (op). Tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen laajuudet määritellään opintopisteinä. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden aikana opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Työmäärään sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun opetuksen lisäksi myös opiskelijan itsenäinen työskentely. Opinto-opas

9 4 Lukuvuosi ja ilmoittautuminen 4.1 Itä-Suomen yliopiston lukuvuosi Lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Filosofisessa tiedekunnassa opetus jakaantuu neljään periodiin, jotka ovat Syyslukukausi, 1. periodi Syyslukukausi, 2. periodi Kevätlukukausi, 3. periodi Kevätlukukausi, 4. periodi Kurssit voivat ajoittua useamman periodin ajalle. Opetusta voi olla myös periodien ulkopuolella. Joululoma on ja pääsiäisloma Uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään Yliopiston avajaiset järjestetään Kuopion kampuksella klo 13-15, Joensuun kampuksella klo ja Savonlinnan kampuksella klo Avajaisten aikana ei anneta opetusta tai tuutorointia ko. paikkakunnalla. Avajaiset ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Yliopiston liikuntapäivät pidetään ja klo alkaen. Opetusta ei järjestetä klo 12 jälkeen. 4.2 Ilmoittautuminen ja WebOodi Jokaisen opiskelijaksi hyväksytyn tulee ilmoittautua joko läsnä tai poissa olevaksi. Aktiivinen opiskelu on kuitenkin mahdollista vain läsnä oleviksi ilmoittautuneille. Myös ulkomailla opiskelevien on ilmoittauduttava läsnä oleviksi ja maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Ilmoittautuminen tehdään WebOodissa. Jos ilmoittautuminen jää tekemättä, opiskelijan on haettava uudelleen kirjoille yliopistoon. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia opiskelijoita. Lisätietoja löytyy opinto- ja opetuspalveluiden sivuilta 8 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

10 5 Filosofisen tiedekunnan ja humanistisen osaston esittely Filosofinen tiedekunta on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Yliopiston muita tiedekuntia ovat luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Filosofinen tiedekunta muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat humanistinen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä teologian osasto. Joensuun ja Savonlinnan harjoittelukoulut kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan. Tiedekunta toimii kahdella kampuksella, Joensuussa ja Savonlinnassa. Tiedekunnan johdossa toimivat Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä määritellyllä tavalla valitut tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Filosofisen tiedekunnan dekaani on professori Markku Filppula ja varadekaani professori Hannu Savolainen. Tiedekuntaneuvostossa ovat edustettuina professorit, muu henkilöstö sekä opiskelijat. Hallinto- ja tukipalveluita varten tiedekunnassa on hallintopalvelukeskus, jonka esimiehenä toimii dekaanin alainen johtava hallintopäällikkö. 5.1 Humanistinen osasto Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto on Itä-Suomen ainoa humanistista koulutusta järjestävä yksikkö, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erityisesti kielten ja kulttuurien opiskeluun sekä perus- että jatko-opintotasolla. Humanistinen osasto harjoittaa aloillaan monipuolista kansainvälistä tutkimusta. Sekä koulutuksessa että tutkimuksessa otetaan huomioon alueen näkökulmat ja yhteiskunnalliset tarpeet. Humanistisen alan koulutus alkoi Joensuun korkeakoulussa vuonna 1969, ja se on kehittynyt merkittävästi vuosien myötä. Vuonna 1981 perustettiin kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma ja Savonlinnan kieli-instituutti liitettiin kääntäjänkoulutuslaitoksena Joensuun korkeakouluun. Humanistinen tiedekunta perustettiin 1984, kun Joensuun korkeakoulusta tuli yliopisto. Vuoden 2010 alussa aloittaneessa Itä-Suomen yliopistossa humanistinen tiedekunta muuttui humanistiseksi osastoksi ja kuuluu filosofiseen tiedekuntaan. Humanistinen osasto toimii kokonaisuudessaan Joensuun kampuksella. Itä-Suomen yliopiston humanistiseen osastoon kuuluu kaksi oppiaineryhmää, vieraiden kielten ja käännöstieteen sekä suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmät. Osastossa työskentelee 20 professoria sekä noin 60 muuta opettajaa ja tutkijaa. Osastossa opiskelee noin 1400 opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoita on noin 80. Opinto-opas

11 5.2 Yhteystiedot Humanistinen osasto sijaitsee Agora-rakennuksessa. Hallintopalvelukeskus sijaitsee osittain myös Educa-rakennuksessa. Käyntiosoite: Agora, Yliopistokatu 4, JOENSUU Educa, Tulliportinkatu 1, JOENSUU Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus/ Humanistinen osasto PL 111, JOENSUU Fax: (013) Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)uef.fi Puhelin: (013) / vaihde Osastonjohtaja: professori Risto Turunen, puh (huone 170, Agora) Osaston varajohtaja: professori Riitta Jääskeläinen, puh (huone 267, Agora) Filosofisen tiedekunnan yhteisen hallintopalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston, dekaanin ja osastonjohtajan päätös- ja toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa tiedekunnan hallintoasioiden hoidossa. Hallintopalvelukeskuksen toiminnasta vastaa johtava hallintopäällikkö. Hallintopalvelukeskuksen yhteystiedot: Johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen, puh (huone 209, Educa) Opintopäällikkö Satu Kouki, puh (huone 224a, Educa) Osastosihteeri Leena Ropponen, puh (huone 143, Agora) Amanuenssi (suomen kieli ja kulttuuritieteet) Tellervo Hirvonen, puh (huone 151, Agora) Amanuenssi (venäjän ja ruotsin kielet, yleinen kielitiede ja käännöstiede) Minna Surakka, minna.i.surakka@uef.fi, puh (huone 230, Agora) Amanuenssi (englannin, saksan, ranskan ja japanin kielet) Risto Helén, puh (huone 226, Agora) Amanuenssi (jatkokoulutusasiat) Kaisu Kortelainen, puh (huone 225b, Educa) Amanuenssi (opetusteknologia) Arto Sallinen, puh (huone 207, Agora) Toimistosihteeri Mervi Bogdanoff, puh (huone 138, Agora) Toimistosihteeri Piia Hiltunen, puh (huone 140, Agora) 10 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

12 Toimistosihteeri Kirsti Soininen, puh (huone 141, Agora) Hallintopalvelukeskuksen työnjako on kuvattu tarkemmin tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa Oppiaineiden vastuuhenkilöiden yhteystiedot: Englannin kieli: professori Jopi Nyman, puh (huone 249, Agora) Japanin kieli: lehtori Terttu Rajala, puh (huone 148, Agora) Käännöstiede, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: professori Kaisa Koskinen, puh (huone 147, Agora) Ranskan kieli: lehtori Simo Määttä, puh (huone 166, Metla) Ruotsin kieli: professori Sinikka Niemi, puh (huone 252, Agora) Saksan kieli: professori Pekka Kujamäki, puh (huone 231, Agora) Venäjän kieli: professori Lea Siilin, puh (huone 242, Agora) Yleinen kielitiede: professori Jussi Niemi, puh (huone 232, Agora) Kirjallisuus: professori Erkki Sevänen, puh (huone 171, Agora) Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma (kulttuuriantropologia, musiikkitiede, naistutkimus, taideaineet, taiteensosiologia, ympäristöestetiikka): professori Helmi Järviluoma-Mäkelä puh (huone 266, Agora) Mediakulttuuri ja viestintä: professori Helmi Järviluoma-Mäkelä Perinteentutkimus: professori Seppo Knuuttila, puh (huone 156, Agora) Suomen kieli: professori Marjatta Palander, puh (huone 168, Agora) Karjalan kieli ja kulttuuri: professori Marjatta Palander Humanistisen osaston opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteystiedot ovat osoitteessa Opinto-opas

13 6 Opintoneuvonta Opinnoista annetaan yleistä tietoa tässä oppaassa ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijan oppaassa. Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista. Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja verkkosivuilta. 6.1 Opinto- ja opetuspalvelut Opinto- ja opetuspalvelujen palveluita opiskelijoille ovat: yleinen opintoneuvonta opiskeluoikeudet ja yliopistoon ilmoittautuminen opiskelijatodistukset ja opintosuoritusotteet opintotuki ura- ja ohjauspalvelut kansainvälinen opiskelijavaihto ja harjoittelu ulkomailla opintopsykologi itseopiskelu- ja ryhmätyötilat tietotekniset tukipalvelut koulutuspalvelut sähköinen tentti Opiskelijoiden palvelut löytyvät verkosta opiskelu-sivuilta osoitteesta Opinto- ja opetuspalvelujen asiakaspalvelutiski (opintoneuvonta, opiskelijarekisteri, yliopistoon ilmoittautuminen) on avoinna sekä Joensuun että Kuopion kampuksella ma-ti, to-pe klo sekä ke klo Aukioloaika alkaen on ma, ti, to ja pe klo 10-15, keskiviikkoisin suljettu. Savonlinnan kampuksen opintotoimisto on avoinna ma-pe klo Itseopiskelu- ja ryhmätyötilat sekä tietotekninen tukipalvelu löytyvät opparista. Joensuun kampuksen oppari sijaitsee alkaen Carelian 1. kerroksessa. Opinto-ja opetuspalvelujen sivut ovat osoitteessa: Tiedekunnan ja osaston neuvonta ja ohjaus Opintojen suunnittelu ja ohjaus Opiskelu yliopistossa on vapaata ja itsenäistä. Siksi opiskelija on itse ensisijaisesti vastuussa sekä opintojen suorittamiseen liittyvän tiedon hankinnasta, opintojen suunnittelusta että opintojen edistymisestä. Opiskelijan tulee siis itse huolehtia siitä, että hän: liittyy opiskelemiensa aineiden tiedotuslistoille, lukee säännöllisesti sähköpostiaan ja seuraa yliopiston verkkosivuja, tutustuu huolellisesti Opiskelijan oppaaseen lukee huolellisesti tiedotteet, opiskeluohjeet ja opinto-oppaat ja muun materiaalin, 12 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

14 osallistuu osaston ja opiskelemiensa oppiaineiden infotilaisuuksiin sekä perehtyy WebOodin niin, että löytää sieltä tarvitsemansa tiedon. Neuvoa voi tarvittaessa pyytää oppiaineryhmän henkilökunnalta: Amanuenssi Yleinen tiedotus, neuvonta ja opinto-ohjaus Tutkinnon rakenteeseen liittyvä neuvonta Työharjoitteluun ja kv-opintoihin liittyvä neuvonta ja ohjaus Muualla suoritetut opinnot (pois lukien kieli- ja viestintäopinnot ja atk-opinnot) Opettajatuutorit ja HOPS-ohjaajat Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen yliopisto-opintoihin ensimmäisenä opintovuotena Uusien opiskelijoiden HOPS-ohjaus ja HOPSien hyväksyminen Opetushenkilökunta Omaan oppiaineeseen ja opetukseen liittyvä neuvonta ja ohjaus Oman oppiaineen kurssikorvaavuuksista ja hyväksilukemisista vastaaminen Oman oppiaineen opintokokonaisuuksien sisällöistä vastaaminen Toimistosihteerit Opintosuoritusten rekisteröinti Kurssimateriaalien lainaus Osastosihteerit Pro gradu -tutkielmien jättäminen tarkastettavaksi Tutkintojen hakuun liittyvä ohjaus ja neuvonta, tutkintotodistukset Virallinen opintorekisteriote ja opiskelutodistus (myös opinto- ja opetuspalvelut) Sivuainevalinnat Suuntautumisvaihtoehdon valinta (saksa, venäjä) Henkilökunnan yhteystiedot ja vastaanottoajat HOPS ja sen laatiminen HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. HOPSin laatiminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Ensimmäisenä opiskeluvuotena laaditaan HOPS silmällä pitäen kandidaatin tutkintoa. Toisena tai kolmantena opintovuotena käydään opinto-ohjauskeskustelut oman oppiaineen vastuuhenkilön kanssa esimerkiksi proseminaarin yhteydessä. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa on hyvä laatia uusi HOPS FM-tutkintoa varten. Opinto-opas

15 HOPS auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opintoja ja seuraamaan niiden edistymistä. Opintosuunnitelmassa määritellään suoritettavat opinnot ja niiden suorittamisaikataulu. HOPSia on hyvä päivittää aina, kun suunnitelmat muuttuvat. HOPS laaditaan WebOodissa OodiHops -työkalulla. Uusille opiskelijoille järjestetään syksyisin yhteistä HOPS-ohjausta. Vanhat opiskelijat voivat ottaa HOPS-asioissa yhteyttä amanuenssiin. Tarkempia tietoja HOPSista löytyy filosofisen tiedekunnan opiskelijoiden intrasta osoitteesta Opintojakson Johdatus akateemisiin opintoihin (1 op) suoritusmerkinnän saa, kun HOPS (1 op) on hyväksytty. 6.4 Mistä tietoa opintoihin ja opiskeluun liittyvistä asioista WebOodi: kaikki opinto-oppaat ja opintojaksokuvaukset löytyvät jatkuvasti päivitettyinä WebOodista WebOodissa kannattaa ensimmäiseksi perehtyä oman pääaineen tutkintorakenteeseen. WebOodissa on myös tiedot tenteistä ja annettavasta opetuksesta. Yliopiston verkkosivut: humanistisen osaston oppiaineryhmien yleisistä opintoasioista löytyy tietoa osoitteesta Opiskelijoiden intra: filosofisen tiedekunnan opiskelijoiden intrasta löytyy paljon tärkeää tietoa opiskeluun liittyvistä asioista. Sukula ja VKK-tiedotuslistat: oppiaineryhmien omilla tiedotuslistoilla ilmoitetaan kaikista opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Liittymisohjeet listalle löytyvät filosofisen tiedekunnan opiskelijoiden intran etusivulta. Humanistisen osaston opinto-opas: opas sisältää paljon tietoa mm. opintokäytännöistä, tutkielmista, työharjoittelusta ja ulkomailla opiskelusta. Opas löytyy osoitteesta Opiskelijan opas: oppaassa on tietoa yliopistossa opiskelusta, opiskelijalle tarjolla olevista palveluista sekä muista tärkeistä opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Opas on luettavissa myös verkossa: 14 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

16 7 Opinto-oikeudet 7.1 Suoritettavat tutkinnot Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yliopistojen tutkinnot ovat kaksiportaisia: Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempaa korkeakoulututkintoa kutsutaan kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää korkeakoulututkintoa maisterin tutkinnoksi. Pääsääntöisesti opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden samanaikaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan vähintään 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto on vähintään 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Syventäviä opintoja ei voi liittää kandidaatin tutkintoon. Estettä tutkinnon minimilaajuuden ylittämiseen ei ole; kandidaatin tutkinto suositellaan kuitenkin suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista. Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM). Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Jatkotutkintojen opetussuunnitelma on laadittu erilliseksi oppaaksi, joka on saatavilla hallintopalvelukeskuksesta tai osoitteesta Tutkintojen pää- ja sivuaineet sekä muut opinnot FM-tutkinnon pääaineena voi olla suomen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus (erikoistumisaloina etnomusikologia, kulttuuriantropologia, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia ja mediakulttuuri ja viestintä), englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, saksan kieli ja kääntäminen, venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen sekä yleinen kielitiede. HuK-tutkinnossa voi edellä mainittujen lisäksi olla pääaineena kulttuuriantropologia, musiikkitiede, taiteensosiologia, mediakulttuuri ja viestintä sekä sukupuolentutkimus. Saksan ja venäjän kielissä HuK-tutkinnon pääaine on saksan kieli tai venäjän kieli. Ko. kielten aineopinnoissa suuntautumisvaihtoehtoina on joko kieli ja kulttuuri tai kieli ja kääntäminen. Opinto-opas

17 Edellä mainittujen lisäksi sivuaineina voivat olla humanistisen osaston oppiaineista suomi toisena/vieraana kielenä, karjalan kieli ja kulttuuri, itämerensuomalaiset kielet, taideaineiden opintokokonaisuus, mediakasvatus ja puheviestintä, terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet - opintokokonaisuus, ranskan kieli ja kulttuuri, kieliteknologia, japanin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille sekä käännöstiede. Sivuaineena voi opiskella myös semiotiikan verkostoyliopiston perus- ja aineopintoja (katso: sekä matkailualan verkostoyliopiston perus- ja aineopintoja (katso Myös filosofisen tiedekunnan muiden osastojen tai Itä-Suomen yliopiston muiden tiedekuntien aineet sopivat sivuaineiksi tutkintoon. Lisätietoa sivuaineista löytyy luvusta 8. Lisäksi tutkintoon kuuluu äidinkielen (5 op), toisen kotimaisen kielen (4 op) ja yhden vieraan kielen (5 op) suullinen ja kirjallinen taito. Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla jo entuudestaan on tutkintovaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäosaaminen. AHOT-näyttökoetta harkitessaan opiskelijan on hyvä huolellisesti perehtyä tutkintovaatimuksiin ja arvioida omaa osaamistaan esimerkiksi kielikeskuksen sivustolta löytyvien itsearviointiohjeiden avulla. Mikäli opiskelija on saanut aiemman koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, hänen on mahdollista saada vapautus ko. kieliopinnoista osittain tai kokonaan. Ulkomaalaiselta tutkinto-opiskelijalta vaaditaan osana kandidaatintutkintoa suomi I IIIkielikeskuskurssien suorittamista hyväksytysti (12 op). Lisäksi häneltä vaaditaan 2 op yhden vieraan kielen opintoja osana kandidaatin tutkintoa. Suomi I III-kielikeskuskursseja ei vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomi toisena tai vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta ei vaadita pakollisia suomen kielen opintoja. Tutkintoon sisältyy myös akateemiset opiskelutaidot -osio, joka koostuu opintojen suunnittelusta, kirjaston järjestämästä oppiaine/alakohtaisesta tiedonhakukurssista sekä henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS). Tietojenkäsittelyn kursseja suositellaan. Seuraavissa oppiaineissa vaaditaan akateemisiin opiskelutaitoihin myös yleisen kielitieteen järjestämä Kielitieteen peruskurssi: englannin kieli ja kulttuuri, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli. 7.3 Tutkintorakenteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) rakenne: Pääaineen perus- ja aineopinnot Sivuaineen perus- ja aineopinnot tai vaihtoehtoisesti kahden sivuaineen perusopinnot Kieli- ja viestintäopinnot* Muut opinnot (mukaan lukien akateemiset opiskelutaidot) 70 op 60 op 50 op 14 op 2-46 op 16 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

18 Opettajan koulutuksessa rakenne on seuraava: Pääaineen perus- ja aineopinnot Sivuaineen perus- ja aineopinnot tai vaihtoehtoisesti kahden sivuaineen perusopinnot Pedagogisten opintojen perusopinnot Kieli- ja viestintäopinnot* Muut opinnot (mukaan lukien akateemiset opiskelutaidot) 70 op 60 op 50 op 25 op 14 op 11 op Kielen ja kääntämisen koulutuksessa rakenne on seuraava: Pääaineen perus- ja aineopinnot Käännöstieteen perusopinnot Suomen kielen ja kääntämisen perusopintoja Muun sivuaineen perusopinnot Kieli- ja viestintäopinnot* Muut opinnot (mukaan lukien akateemiset opiskelutaidot) 70 op 25 op 15 op 25 op 14 op 3-31 op * Kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvat äidinkieli 5 op toinen kotimainen kieli (yleensä ruotsi) 4 op vieras kieli 5 op Tutkintotodistukseen merkitään näkyviin suoritetut opintokokonaisuudet arvosteluineen sekä tutkintorakenteen mukaiset opinnot. Muut oppiaineet, joista opiskelija on suorittanut vähintään 20 opintopisteen verran opintoja, mutta jotka eivät muodosta kokonaisuutta, eritellään tutkintotodistuksen kohdassa muita opintoja. Muita opintoja ovat opinnot, jotka eivät kuulu mihinkään oppiaineeseen (esim. opiskelijatuutorointi, oppiaineiden järjestämät täydentävät kieliopinnot, ylimääräiset kielikeskusopinnot) akateemiset opiskelutaidot, joista löytyy tietoa kukin oppiaineen oppaasta WebOodissa pää- tai sivuaineiden ylimääräiset opinnot, joita ei ole liitetty mihinkään opintokokonaisuuteen Opinto-opas

19 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ohjelmassa muihin opintoihin sisältyvät akateemiset opiskelutaidot (2 op) sekä opintoja Mediakasvatus ja puheviestintä -opintokokonaisuudesta vähintään 3 op. Filosofian maisterin tutkinnon (120 op) rakenne: Pääaineen syventävät opinnot Sivuaineen perus- tai aineopinnot Muut opinnot 80 op op 5-15 op FM-tutkinnossa sivuaineena voivat olla HuK-tutkinnon sivuaineen aineopinnot tai jonkin muun sivuaineen perusopinnot. Opettajan koulutuksessa rakenne on seuraava: Pääaineen syventävät opinnot Pedagogisten opintojen aineopinnot Muut opinnot 80 op 35 op 5 op Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ohjelmassa muiden opintojen sijasta on opintoja Mediakasvatus ja puheviestintä -opintokokonaisuudesta vähintään 5 op. Mikäli opinnot suoritetaan erillisessä maisteriohjelmassa, tutkintorakennetta säätelee maisteriohjelman opetussuunnitelma. English language and culture -maisteriohjelman rakenne Maisteriohjelmana englannin kieli ja kulttuuri pääaineena suoritettavan filosofian maisterin tutkinnon rakenne on seuraava: Pääaineen syventävät opinnot op. Näihin kuuluu: Seminaari 5 op ja valinnaisia opintoja vähintään 35 op Syventävien opintojen tutkielma 40 op Muita opintoja 0-40 op. Näihin opintoihin kuuluvat myös seuraavat kurssit: Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, 1 op Kansainvälisten opiskelijoiden orientaatio, 1 op Muihin opintoihin voi kuulua opintoja muissa yliopistossa opiskeltavissa aineissa, opintoja muissa yliopistoissa tai työharjoittelua. 18 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

20 Opettajan ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehtojen pakolliset sivuaineet Opettajan pedagogisiin opintoihin voivat hakea opiskelijat, joiden pääaine on suomen kieli tai kirjallisuus, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli (kielen ja kulttuurin suuntautumisvaihtoehto) tai venäjän kieli (kielen ja kulttuurin suuntautumisvaihtoehto). Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä kielen ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehtojen ja yleisen kielitieteen opiskelijat eivät voi hakea opettajan pedagogisiin opintoihin. Pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen lukuvuoden alussa ilmoitettavana ajankohtana. Opinnot järjestää soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Kääntämisen koulutuksissa kandidaatin tutkinnon pakollinen sivuaine on käännöstiede, josta vaaditaan perusopinnot (25 op). Lisäksi äidinkieleltään suomenkieliseltä opiskelijalta vaaditaan vähintään 15 opintopisteen laajuiset opinnot suomen kielessä ja kääntämisessä. Ne kääntämisen opiskelijat, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään, suorittavat suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -sivuaineen perusopinnot (25 op). Äidinkieleltään suomalaisiksi katsotaan ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon kokeen äidinkieli (suomi). Opinto-oikeus suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -sivuaineeseen edellyttää suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa. Suomen kielen perusopetusta järjestää kielikeskus. Saksan ja venäjän kielten suuntautumisvaihtoehdot ja pääaineet Saksan ja venäjän kielten opiskelijat valitsevat aineopinnoissa suuntautumisvaihtoehdokseen joko ko. kielen ja kulttuurin tai ko. kielen ja kääntämisen. Maisterin tutkinnossa suuntautumisvaihtoehdot muuttuvat pääaineiksi siten, että pääaineita ovat joko ko. kieli ja kulttuuri tai ko. kieli ja kääntäminen. Suuntautumisvaihtoehto valitaan perusopintojen loppuvaiheessa, viimeistään ensimmäisen lukuvuoden neljännen periodin päättyessä. Suuntautumisvaihtoehdon opintoja kuten myös ammatillisia näkymiä opintojen jälkeen esitellään ensimmäisen lukukauden aikana erikseen ilmoitettuina ajankohtina. Suuntautumisvaihtoehto muuttuu pääaineeksi maisteriopinnoissa. Kandidaattiopintojen suuntautumisvaihtoehdon vaihtamista ja maisteriopintojen pääaineen vaihtamista haetaan filosofisen tiedekunnan dekaanilta ja vapaamuotoinen hakemus toimitetaan osastosihteerille. Hallintopalvelukeskus toimittaa tiedon päätöksestä opinto- ja opetuspalveluihin, joissa tieto viedään opiskelijarekisteriin. Opiskelijan on päivitettävä henkilökohtainen opintosuunnitelmansa (HOPS) suuntautumisvaihtoehdon tai pääaineen vaihtamisen yhteydessä. Kielen ja kääntämisen opiskelijoilta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa. Venäjän kielen opiskelijoiden suomen kielen taito todennetaan perusopintojen Kääntämisen perusteet - kurssin yhteydessä ja saksan kielen opiskelijoiden suomen kielen taito perusopintojen käännöskurssin yhteydessä. Ko. kurssien opettaja antaa lausunnon suomen kielen taidon riittävyydestä kääntämisen opiskeluun. Opettajan pedagogisiin opintoihin valitulla opiskelijalla ei ole oikeutta valita kielen ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehtoa, ellei hän luovu pedagogisten opintojen opintooikeudesta. Opinto-opas

21 Englannin, saksan ja venäjän kielissä sivuaineen suuntautuminen määräytyy pääaineen suuntautumisen mukaan. Jos esimerkiksi pääaine on englannin kieli ja kulttuuri, sivuaine ei voi olla saksan kieli ja kääntäminen - vaan kieli ja kulttuuri. Mikäli opiskelijan pääaine on ruotsin kieli tai muu kuin kieliaine, saksan ja venäjän kielten sivuaineen suuntautumisen valinta on vapaa ja tapahtuu samalla tavoin kuin pääaineopiskelijoilla, siis perusopintojen loppuvaiheessa. Kääntämisen suuntautumisen valinneet sivuaineopiskelijat saavat automaattisesti opinto-oikeuden myös käännöstieteeseen sekä suomen kielen ja kääntämisen sivuaineeseen. Sama kieliaine ei voi olla pää- ja sivuaineena, siis esim. englannin kielen ja kääntämisen pääaineopiskelija ei voi valita englannin kieltä ja kulttuuria sivuaineekseen. Pääaineen valinta suomen kielessä ja kirjallisuudessa sekä kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ilmoittamalla siitä opintopalveluissa. Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ilmoittamalla siitä opintopalveluissa, jossa pääaine tallennetaan opiskelijarekisteriin. 7.4 Tutkintojen suorittamisajat, opintoajan rajoittaminen ja opiskeluoikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Tavoiteajat Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan tai sen jälkeen. Opiskeluoikeutta koskevat pääperiaatteet ovat yliopistolaissa 558/2009. Lainsäädäntöä täydentävät Itä-Suomen yliopiston menettelyohjeet. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on humanistisella alalla viisi lukuvuotta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on humanistisella alalla kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on humanistisella alalla kaksi lukuvuotta. Opiskeluoikeuden kesto Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (5+2 vuotta). Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3+1 vuotta). Pelkästään 20 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

22 ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2+2 vuotta). Alkamisajankohta Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin hän vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. Tutkinnon suorittamiseen laskettava aika Poissaolot, joita ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolot, jotka lasketaan tutkinnon suorittamisaikaan Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi tehtävä opintojen (työvoimapoliittinen) keskeyttäminen rinnastetaan yliopistolain 36 :ssä tarkoitettuun poissaolevaksi ilmoittautumiseen. Vaihto-opiskelun ajaksi opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana Itä-Suomen yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja. Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen kokonaan, hänen tutkinnonsuorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana. Jos opiskelijan läsnäolotieto opiskelijarekisterissä vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden läsnäolotieto määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan. Poissaoloperusteiden ilmoittaminen ja päätöksenteko Opiskelija voi ilmoittautua enintään neljäksi lukukaudeksi poissaolevaksi ilman erityistä syytä eikä tämä poissaolo kuluta tutkinnon suorittamisaikaa. Tämän lisäksi on poissaoloa (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, asevelvollisuuden suorittaminen tai vapaaehtoinen asepalvelus), joka pidentää opintoaikaa riippumatta siitä, onko opiskelija ilmoittautunut läsnä tai poissaolevaksi. Tämä ns. lakiin perustuva poissaolo on määritelty yliopistolaissa (2009/ ). Lakiin perustuvan syyn vuoksi pidennystä annetaan poissaolon pituuden mukaan, riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu. Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaolo kestää 5-10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne. Opiskelijan tulee ilmoittaa lakiin perustuvan poissaolon syy ja lähettää tarvittavat todistukset viimeistään silloin, kun opintoaika on kulumassa umpeen ja opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa tarkastellaan. Ilmoitus toimitetaan liitteineen oman kampuksen opintopalveluihin, jossa tehdään ratkaisu jäljellä olevasta opiskeluajasta. Opinto-opas

23 Uuden opiskelijan tulee opetusjärjestelyjen vuoksi ilmoittaa yliopistolle poissaolostaan ensimmäisenä lukuvuotena. Lakiin perustuvan poissaolon syy täytyy ilmoittaa ja liittää siitä todistus opiskelupaikan vastaanottamisilmoitukseen. Mikäli opintoaika loppuu eikä opiskelijalla ole lakiin perustuvaa poissaolon syytä, lisäaikaa on haettava filosofisen tiedekunnan dekaanilta. Opiskeluajan kesto näkyy opiskelijalle WebOodissa kohdissa OodiHOPS. Omat perustiedot sekä Tutkinnon suorittamisajoista ja lisäajan hakemiseen liittyvistä menettelytavoista (myös hakulomake) on lisätietoja osoitteessa Opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Valmistuttuaan tutkinto-opiskelija voi suorittaa opintoja sen lukukauden loppuun asti, jonka aikana hän on valmistunut (tutkintosääntö, 15 ). Kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan opinto-oikeus päättyy sen lukukauden lopussa, jona hän on suorittanut maisterin tutkinnon. Tutkinnon jälkeisiä opintoja voidaan suorittaa täydennyskoulutuksena ja avoimen yliopiston opintoina. Tämän lisäksi filosofisen tiedekunnan dekaani on päättänyt (68/2011), että filosofisessa tiedekunnassa opiskeluoikeus kelpoisuutta ja pätevyyttä tuottavissa opinnoissa päättyy sen lukukauden lopussa, jonka kuluessa Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelija on suorittanut maisterin tutkinnon. Esimerkiksi aineenopettajan pedagogisten opintojen opinto-oikeus päättyy sen lukukauden lopussa, jonka kuluessa opiskelija on suorittanut maisterin tutkinnon. 7.5 Opinto-oikeuden siirto tai pääaineen vaihto Itä-Suomen yliopiston varsinaisella opiskelijalla on oikeus suorittaa vain ne tutkinnot, joita suorittamaan hänet on opiskelijavalinnassa valittu. Tutkinto voidaan myöntää vain pääaineesta. Pääaineella tarkoitetaan sitä oppiainetta, johon opiskelija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa. Muut oppiaineet ovat sivuaineita. Saksan ja venäjän kielissä opiskelija valitsee maisterin tutkinnossa pääaineekseen joko ko. kielen ja kulttuurin tai ko. kielen ja kääntämisen. Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sisällä opiskelijat valitsevat kandidaatin tutkinnon pääaineekseen jonkin koulutusohjelman aineista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen. Pääaineen vaihto on mahdollista humanistisen osaston sisällä, jos uudesta pääaineesta on suoritettu perusopinnot. Vaihtoa voi hakea filosofisen tiedekunnan dekaanille osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella ilman erillistä määräaikaa. Hakemus jätetään osastosihteerille. Dekaani tekee päätöksen oppiaineiden puoltojen perusteella. Valintaan vaikuttaa suoritettujen opintojen määrä. Suomen kielen ja kirjallisuuden sekä kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman opiskelijan pääaineen vaihtaminen koulutusohjelman sisällä tapahtuu ilmoittamalla asiasta opintopalveluihin. Pääaine vaihtuu seuraavan lukukauden alusta. Oppiaineet voivat asettaa vaatimuksia täydentävistä opinnoista; vaatimukset ilmoitetaan oppiaineen opinto-oppaassa WebOodissa. 22 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

24 HOPS on päivitettävä aina pääaineen vaihtamisen yhteydessä. Opiskelijan on huolehdittava, että kaikki opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulevat suoritetuiksi. Opintojaksoja voidaan oppiaineen suostumuksella korvata muilla ulkomailla tai Suomessa suoritetuilla vähintään samantasoisilla opinnoilla, jotka eivät kuulu muuhun samantasoiseen tutkintoon. Korvaavuuksista on lisätietoa luvussa 9. Opinto-opas

25 8 Sivuaineopetus Suuri osa Itä-Suomen yliopistossa opetettavista aineista on vapaasti valittavissa sivuaineeksi, mutta jotkin oppiaineet ovat joutuneet rajoittamaan opiskelijoiden määrää. Tarkempia tietoja saa valintaoppaista ja asianomaisesta tiedekunnasta. 8.1 Osaston tarjoama sivuaineopetus Humanistisen osaston sivuaineista ja niiden valintakokeista sekä -kriteereistä on tietoa osoitteessa Humanistisen osaston oppiaineita on mahdollista valita sivuaineeksi seuraavin perustein: A. OPISKELUOIKEUS ON VAPAA SEURAAVISSA OPPIAINEISSA Kirjallisuus Kulttuuriantropologia Karjalan kieli ja kulttuuri Mediakulttuuri ja viestintä, perusopinnot ** Musiikkitiede Perinteentutkimus Sukupuolentutkimus Taideaineiden opintokokonaisuus Taiteensosiologia Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet Yleinen kielitiede* Kieliteknologia* * Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: ilmoittautumiset oppiaineen yliopistonlehtorille. ** Mediakulttuuri ja viestintä: aineopintoihin on erillinen haku B. OTETTAVIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ ON RAJOITETTU B.1 Ei sivuainekoetta. Haku vapaamuotoisella hakemuksella. ** MEDIAKULTTUURI JA VIESTINTÄ: AINEOPINNOT JA SYVENTÄVÄT OPINNOT Oppiaineen voi ottaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineeksi. Filosofian maisterin tutkinnossa mediakulttuurin ja viestinnän syventävät opinnot tehdään kulttuurintutkimuksen syventävien opintojen erikoistumisalana. Perusopinnot ovat kaikille avoimia. Aine- ja syventäviin opintoihin voi edetä vain hakumenettelyn kautta. Haku järjestetään keväisin ja hakuaika päättyy elokuun loppupuolella 24 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

26 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Hakemusten perusteella koulutukseen valitaan enintään 15 opiskelijaa. Aine- ja syventävien opintojen valintakriteerit painotusjärjestyksessä: 1) Itä-Suomen yliopiston Mediakulttuuri ja viestintä -oppiaineen perusopintoja suoritettuna vähintään 15 opintopistettä keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin. 2) Itä-Suomen yliopiston Mediakulttuuri ja viestintä -oppiaineen suoritettujen perusopintojen opintopisteiden yhteismäärä (maksimissaan täydet perusopinnot 25 op). Opintopistemäärän tasatilanteessa noudatetaan perusopintojen keskiarvon mukaista paremmuusjärjestystä. 3) Kaikkien suoritettujen opintojen opintopistemäärä sekä opintomenestys. B.2 Haku sivuainevalintakokeen perusteella. SUOMEN KIELI Suomen kielen sivuaineoikeutta voivat hakea opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa v tai aiemmin. Opiskelijoita otetaan enintään 15. Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopistotasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella vapautusta valintakokeesta ei myönnetä. Kokeesta vapauttamisesta ilmoitetaan hakijalle mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä. SUOMI TOISENA/VIERAANA KIELENÄ Suomi toisena/vieraana kielenä -kokonaisuus on suomen kielen opiskelijoille vapaasti valittava sivuaine. Muiden aineiden opiskelijoille voidaan myöntää opiskeluoikeus valintakokeen perusteella. Opiskelijoita otetaan enintään 10. Kokeessa testataan suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen peruskategorioiden tuntemusta. Näitä asioita voi kerrata Leila Whiten kirjasta Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Finn Lectura). Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopistotasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella vapautusta valintakokeesta ei myönnetä. SUOMEN KIELI JA KULTTUURI VIERASKIELISILLE Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -sivuaineen opinnot on suunnattu niille kääntämisen opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään; äidinkielisiksi katsotaan ne, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon suomen kieli äidinkielenä - Opinto-opas

27 kokeen. Opiskelijoita valitaan 12. Mikäli kiintiö ei täyty kääntämisen opiskelijoista, voidaan opiskeluoikeus myöntää muidenkin aineiden opiskelijoille. Opiskeluoikeus edellyttää suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa. Suomen kielen hyvä hallinta mitataan sekä kirjallisen että suullisen kokeen avulla. Mikäli jommassakummassa kokeessa käy ilmi, että hakijan suomen kielen taito on riittämätön Suomen kieli ja kulttuuri -opintokokonaisuuteen sisältyvien kurssien läpäisemiseen ja opetuksen seuraamiseen, häntä ei voida hyväksyä opiskelijaksi edes siinä tapauksessa, että hakijoiden määrä jää alle kahdentoista. Riittämätön suomen kielen taito voi käydä ilmi esimerkiksi siitä, että hakija ei suullisessa kokeessa ymmärrä hänelle esitettyjä kysymyksiä. Suomen kielen perusopetusta Itä-Suomen yliopistossa järjestää kielikeskus. ENGLANNIN KIELI JA KULTTUURI Opiskelijoita otetaan enintään 20 valintakokeen perusteella. ENGLANNIN KIELI JA KÄÄNTÄMINEN Opiskelijoita otetaan enintään 5 valintakokeen perusteella. RANSKAN KIELI JA KULTTUURI Opiskelijoita otetaan enintään 15 valintakokeen perusteella. RUOTSIN KIELI Opiskelijoita otetaan enintään 25 valintakokeen perusteella. SAKSAN KIELI Opiskelijoita otetaan enintään 15 valintakokeen perusteella. VENÄJÄN KIELI Opiskelijoita otetaan enintään 10 valintakokeen perusteella. Ne, jotka ovat suorittaneet kielikeskuksen järjestämät Venäjä 1-4 (16 op) opintojaksot arvosanoilla, joiden keskiarvo on vähintään 4.0, saavat opinto-oikeuden hakemuksen perusteella. JAPANIN KIELI JA KULTTUURI Opiskelijoita otetaan enintään 25 valintakokeen perusteella. Valintakokeeseen voivat osallistua kaikki, jotka ovat suorittaneet Japanin kielen ja kulttuurin johdantoluennot -opintojakson. Tälle opintojaksolle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä (ilmoittautuminen WebOodiin) enintään 30 opiskelijaa, josta vieraiden kielten ja käännöstieteen pääaineopiskelijoiden kiintiö on 20. Kokeeseen voivat osallistua myös ne, jotka ovat hankkineet vastaavat tiedot muualla. Heidän tulee täyttää ja lähettää sivuainehakulomake. 26 Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto

28 C. KÄÄNNÖSTIEDE, SUOMEN KIELI JA KÄÄNTÄMINEN Käännöstiede ja suomen kieli ja kääntäminen on tarkoitettu kielen ja kääntämisen opiskelijoille, eikä se ole vapaasti valittavissa muille opiskelijoille. Myös kääntämisen suuntautumisen valinneet sivuaineopiskelijat saavat automaattisesti opinto-oikeuden käännöstieteeseen ja suomen kieleen ja kääntämiseen. Opinto-oikeus opettajan pedagogisiin opintoihin estää oikeuden käännöstieteen opintoihin. Lisätietoja humanistisen osaston sivuainevalinnoista antaa osastosihteeri Leena Ropponen, puh JOO-opinnot JOO-sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. Hakuaika Itä-Suomen yliopiston puoltokäsittelyä varten päättyy vuosittain ja Opiskelijan tulee itse ottaa selvää kohdeyliopiston hakuajoista, jotka voivat vaihdella. Joustavan opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu valtakunnallisen JOOPAS-verkkopalvelun kautta ( Periaatteena on, ettei JOO-opinto-oikeutta myönnetä, jos haettua ainetta opetetaan kotiyliopistossa. Hakemuksen puoltokäsittelyssä arvioidaan haettavien JOOopintojen tarkoituksenmukaisuutta tutkinnon kokonaisuuteen opiskelijan työllistymisen näkökulmasta. Opiskelija voi hakea JOO-opintoja enintään noin yhden perusopintokokonaisuuden eli 25 opintopisteen verran. Valtakunnallinen JOO-sopimus joustavasta opinto-oikeudesta astui voimaan Lisätietoja JOO-opinnoista sekä JOO-opinto-oikeuden myöntämisen kriteereistä saa yliopiston verkkosivuilta ( JOOPAS-verkkopalvelusta sekä hallintopalvelukeskuksesta. Filosofisen tiedekunnan JOO-yhteyshenkilö on hallintopäällikkö Päivi Peltoperä, sähköposti Opinto-opas