Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta, Joensuun kampus Humanistinen osasto. Opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta, Joensuun kampus Humanistinen osasto Opinto-opas

2 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto Opinto-opas SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET suomen kieli kirjallisuus kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: perinteentutkimus kulttuurintutkimus kulttuuriantropologia musiikkitiede taiteensosiologia mediakulttuuri ja viestintä naistutkimus itämerensuomalaiset kielet karjalan kieli ja kulttuuri suomi toisena / vieraana kielenä taideaineet terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet VIERAAT KIELET JA KÄÄNNÖSTIEDE englannin kieli ja kulttuuri englannin kieli ja kääntäminen ruotsin kieli saksan kieli ja kulttuuri saksan kieli ja kääntäminen venäjän kieli ja kulttuuri venäjän kieli ja kääntäminen yleinen kielitiede japanin kieli ja kulttuuri ranskan kieli ja kulttuuri kieliteknologia käännöstiede suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille suomen kieli ja kääntäminen Itä-Suomen yliopisto 2010

3 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna (vaihde) Tiedekunta Filosofinen tiedekunta Internet Oppaan toimittaja(t) Painopaikka Mari Ikonen, hallintopäällikkö Joensuun yliopistopaino

4 Sisältö Osastonjohtajan tervehdys... 5 Oppaassa käytetty sanasto Lukuvuosi ja ilmoittautuminen Itä-Suomen yliopiston lukuvuosi Ilmoittautuminen ja WebOodi Filosofisen tiedekunnan esittely Humanistinen osasto Yhteystiedot Opintoneuvonta Opintopalvelut Tiedekunnan ja osaston neuvonta ja ohjaus HOPS ja sen laatiminen Opinto-oikeudet Suoritettavat tutkinnot Tutkintojen pää- ja sivuaineet sekä muut opinnot Tutkintorakenteet Tutkintojen suorittamisajat, opintoajan rajoittaminen ja opiskeluoikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Opinto-oikeuden siirto/pääaineen vaihto Sivuaineopetus Osaston tarjoama sivuaineopetus JOO-opinnot Opintoja koskevia ohjeita Opetusjärjestelyt Ilmoittautuminen opetukseen Tenttikäytännöt ja yleisiin kuulusteluihin ilmoittautuminen Humanistisen osaston yleiset kuulustelut lv Toimiminen kuulustelutilanteissa Tulosten julkistaminen Erityisjärjestelyt kuulusteluissa ja muissa opetustilanteissa Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien merkitseminen ja arvostelu Opintosuoritusten- ja kokonaisuuksien rekisteröinti Opintosuoritusten, -kokonaisuuksien ja tutkielmien arvostelu Opintojen hyväksilukeminen Harjoittelu Opiskelu ulkomailla Tutkielmat Kandidaatintutkielmaa koskevat määräykset Pro gradu -tutkielmaa / syventäviin opintoihin kuluvaa sivuaineen tutkielmaa koskevat määräykset Kypsyysnäytteitä koskevat määräykset... 32

5 6.8 Tutkinnon hakeminen ja publiikki Opiskelijapalaute Oppiaineryhmien esittelyt Opintokokonaisuudet ja opintojaksot Liitteet Liite 1 Salit Liite 2 Tutkintosääntö Liite 3 Tutkintoasetus... 80

6 Osastonjohtajan tervehdys Tervetuloa opiskelijaksi humanistiseen osastoon. Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan humanistinen osasto on ainoa itäisessä Suomessa yliopistotasoista humanistista koulutusta tarjoava yksikkö. Osasto tarjoaa korkeatasoista koulutusta ja tekee laadukasta tutkimusta vieraiden kielten ja käännöstieteen sekä suomen kielen ja kulttuuritieteiden aloilla. Humanistinen osasto kouluttaa kieltenopettajia, kääntäjiä sekä erilaisia muita kielten ja kulttuurien asiantuntijoita muun muassa tutkimuksen, median, järjestö- ja yritystoiminnan palvelukseen niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Tutkimuksen alalla osastossa korostuu moni- ja poikkitieteellinen kielten ja kulttuurien tutkimus, jossa tutkijat ovat hakeutuneet kansainvälisesti verkottuvaan yhteistyöhön tiedekunnan muiden osastojen kuin myös muiden tiedekuntien ja yliopistojen tutkijoiden kanssa. Humanistinen osasto on opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden yhteinen agora, jossa keskustelua riittää. Nopeatempoisessa nykymaailmassa elämänmenon mieli ja merkitykset ovat alati muutoksessa ja ihmisen ymmärrys koetuksella. Tällaisessa hetkessä humanististen tieteiden tieto lunastaa paikkansa. Suomalaisen kirjailijan Veijo Meren mukaan humanismi ja humaanius ovat inhimillistä ja maanläheistä toimintaa ihmismäisen elämän hedelmällinen maakerros. Niinpä nyky-humanistin tehtävänä on oppia, ymmärtää ja tulkita meitä ympäröivän monimuotoisen inhimillisen käyttäytymisen joskus ristiriitaisiakin ilmiöitä ja antaa niistä vastauksia muulle maailmalle. Kaikinpuolista intoa ja miellyttävää opiskeluvuotta toivottaen Risto Turunen Professori, humanistisen osaston johtaja Opinto-opas

7 Oppaassa käytetty sanasto Tutkintorakenne: Tiedekunnissa vahvistetaan kunkin tutkinnon tarkempi rakenne huomioiden tutkintoasetuksen määräykset. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelmat ovat opiskelijoille ja opettajille tarkoitettuja ohjeistoja siitä, mitä ja miten opiskellaan. Ne kuvaavat yksityiskohtaisesti opetuksen ja opiskelun tavoitteita, opetettavia ja opiskeltavia asioita, toteutus- ja suoritustapoja sekä opintosuoritusten arviointia. Tiedekunta vahvistaa oppiaineittensa opetussuunnitelmat, jotka julkaistaan opinto-oppaina sähköisessä muodossa WebOodissa. Opetusohjelma: Vuosittain tiedekunnassa vahvistettava kokonaisuus, josta ilmenee kyseisenä lukuvuotena kussakin oppiaineessa järjestettävät opinnot. Ohjelmat julkaistaan WebOodissa. Oppiaine: Oppiaine on tietyn alan tutkimukseen perustuvaa opetusta antava yksikkö, jossa suoritettavat opinnot järjestyvät kolmeen eri vaiheeseen: perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Pääaineella tarkoitetaan sitä oppiainetta, johon opiskelija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa, ja siitä suoritetaan sekä perus-, aine- että syventävät opinnot. Muut oppiaineet ovat sivuaineita. Opintokokonaisuus: Koostuu useammasta opintojaksosta, jotka ovat vaativuudeltaan samantasoisia ja muodostavat tietyn kokonaisuuden, kuten esimerkiksi jonkin tieteenalan perusopinnot. Opintojakso: Opintojen suorittamisen perusyksikkö, joka käsittelee yhtä asia- tai teemakokonaisuutta. Opintojakso voidaan jakaa edelleen opintojakson osasuorituksiin, jotka yhdessä muodostavat opintojakson. Opintopiste: Opintojen mitoituksen perusyksikkö on opintopiste (op). Tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen laajuudet määritellään opintopisteinä. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden aikana opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Työmäärään sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun opetuksen lisäksi myös opiskelijan itsenäinen työskentely. 6 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

8 1 Lukuvuosi ja ilmoittautuminen 1.1 Itä-Suomen yliopiston lukuvuosi Lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Filosofisessa tiedekunnassa opetus jakaantuu neljään periodiin, jotka ovat Syyslukukausi, 1. periodi Syyslukukausi, 2. periodi Kevätlukukausi, 3. periodi Kevätlukukausi, 4. periodi Kurssit voivat ajoittua useamman periodin ajalle. Joululoma on ja pääsiäisloma Uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään Yliopiston avajaiset järjestetään Joensuun kampuksella klo 14.15, Savonlinnan kampuksella klo ja Kuopion kampuksella klo Avajaisten aikana ei anneta opetusta tai tuutorointia ko. paikkakunnalla. Avajaiset ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Yliopiston liikuntapäivät pidetään ja klo alkaen. Opetusta ei järjestetä klo 12 jälkeen. 1.2 Ilmoittautuminen ja WebOodi Jokaisen opiskelijaksi hyväksytyn tulee ilmoittautua joko läsnä tai poissa olevaksi. Aktiivinen opiskelu on kuitenkin mahdollista vain läsnä oleviksi ilmoittautuneille. Myös ulkomailla opiskelevien on ilmoittauduttava läsnä oleviksi ja maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Ilmoittautuminen tehdään WebOodissa. Jos ilmoittautuminen jää tekemättä, opiskelijan on haettava uudelleen kirjoille yliopistoon. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia opiskelijoita. Lisätietoja löytyy opintopalveluiden sivuilta Opinto-opas

9 2 Filosofisen tiedekunnan esittely Filosofinen tiedekunta on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Yliopiston muita tiedekuntia ovat luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Filosofinen tiedekunta muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat humanistinen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä teologian osasto. Joensuun ja Savonlinnan harjoittelukoulut kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan. Tiedekunta toimii kahdella kampuksella Joensuussa ja Savonlinnassa. Tiedekunnan johdossa toimivat Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä määritellyllä tavalla valitut tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Filosofisen tiedekunnan dekaani on professori Markku Filppula ja varadekaani professori Hannu Savolainen. Tiedekuntaneuvostossa ovat edustettuina professorit, muu henkilöstö sekä opiskelijat. Hallinto- ja tukipalveluita varten tiedekunnassa on hallintopalvelukeskus, jonka esimiehenä toimii dekaanin alainen johtava hallintopäällikkö. 2.1 Humanistinen osasto Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto on Itä-Suomen ainoa humanistista koulutusta järjestävä yksikkö, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erityisesti kielten ja kulttuurien opiskeluun sekä perus- että jatko-opintotasoilla. Humanistinen osasto harjoittaa aloillaan monipuolista kansainvälistä tutkimusta. Sekä koulutuksessa että tutkimuksessa otetaan huomioon alueen näkökulmat ja yhteiskunnalliset tarpeet. Humanistisen alan koulutus alkoi Joensuun korkeakoulussa vuonna 1969, ja se on kehittynyt merkittävästi vuosien myötä. Vuonna 1981 perustettiin kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma ja Savonlinnan kieli-instituutti liitettiin kääntäjänkoulutuslaitoksena Joensuun korkeakouluun. Humanistinen tiedekunta perustettiin 1984, kun Joensuun korkeakoulusta tuli yliopisto. Vuoden 2010 alussa aloittaneessa Itä-Suomen yliopistossa humanistinen tiedekunta muuttui humanistiseksi osastoksi ja kuuluu filosofiseen tiedekuntaan. Humanistinen osasto toimii kokonaisuudessaan Joensuun kampuksella. Itä-Suomen yliopiston humanistisessa osastossa toimii kaksi oppiaineryhmää, vieraiden kielten ja käännöstieteen sekä suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmät. Osastossa työskentelee 20 professoria sekä noin 60 muuta opettajaa ja tutkijaa. Osastossa opiskelee noin 1300 opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoita on noin Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

10 2.2 Yhteystiedot Humanistinen osasto sijaitsee Agora-rakennuksessa. Hallintopalvelukeskus sijaitsee osittain myös Educa-rakennuksessa. Käyntiosoite: Agora, Yliopistokatu 4, JOENSUU Educa, Tulliportinkatu 1, JOENSUU Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus/ Humanistinen osasto, PL 111, JOENSUU Fax: (013) Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)uef.fi Puhelin: (013) /vaihde Osastonjohtaja professori Risto Turunen, puh (huone 170, Agora) Osaston professori Riitta Jääskeläinen, puh (huone 267, Agora) varajohtaja Filosofisen tiedekunnan yhteisen hallintopalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston, dekaanin ja osastonjohtajan päätös- ja toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa tiedekunnan hallintoasioiden hoidossa. Hallintopalvelukeskuksen toiminnasta vastaa johtava hallintopäällikkö. Hallintopalvelukeskuksen yhteystiedot: Johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen, puh (huone 209, Educa) Hallintopäällikkö (opintoasiat) Mari Ikonen, puh , (huone 224a, Educa) Osastosihteeri Leena Ropponen, puh (huone 143, Agora) Amanuenssi (suomen kieli ja kulttuuritieteet) Maiju Parviainen, puh (huone 151, Agora) Amanuenssi (venäjän ja ruotsin kielet, yleinen kielitiede ja käännöstiede) Minna Surakka, puh (huone 230, Agora) Amanuenssi (englannin, saksan, ranskan ja japanin kielet) Risto Helén, puh (huone 226, Agora) Amanuenssi (jatkokoulutusasiat) Kaisu Kortelainen, puh (huone 225b, Educa) Toimistosihteeri Mervi Bogdanoff, puh (huone 138, Agora) Toimistosihteeri Piia Hiltunen, puh (huone 140, Agora) Toimistosihteeri Kirsti Soininen, puh (huone 141, Agora) Hallintopalvelukeskuksen työnjako on kuvattu tarkemmin tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa Humanistisen osaston opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteystiedot löytyvät osoitteesta Opinto-opas

11 3 Opintoneuvonta Opinnoista annetaan yleistä tietoa tässä oppaassa ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijan oppaassa. Opiskeltavia aineita / koulutuksia koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista. Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja verkkosivuilta. 3.1 Opintopalvelut Itä-Suomen yliopiston opintopalvelujen toimisto palvelee opiskelijoita Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla seuraavissa asioissa: yleinen opintoneuvonta, yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opinto-oppaat, opiskelijarekisterin ylläpito, ohjeet ja tiedotus opiskelijoille. Opintopalvelujen muita palveluja ovat hakijapalvelut, opintotuki, ura- ja ohjauspalvelut sekä kansainväliset opiskelijapalvelut. Opintopalvelut on avoinna maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10-15, keskiviikkoisin klo (Savonlinnan opintopalvelujen palveluaika on ma-pe 10-14). Puhelimitse ja sähköpostitse opintopalvelut palvelevat virka-aikana klo Joensuun kampus Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus, sisäänkäynti A, 1.krs. Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opintopalvelut, Joensuun kampus, PL 111, Joensuu Puh , , Faksi Sähköposti: opiskelu(at)uef.fi 3.2 Tiedekunnan ja osaston neuvonta ja ohjaus Yliopisto-opiskelija on itsenäisesti vastuussa opiskelustaan, ja hänen tulee huolehtia siitä, että opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulevat suoritetuiksi. Oppiainekohtaisissa asioissa opiskelijat voivat kysyä neuvoa oppiaineiden opetushenkilökunnalta, amanuensseilta ja toimistohenkilökunnalta. Opetushenkilökunta on tavattavissa opetuksen yhteydessä sekä vastaanottoaikoina. Opettajat pitävät viikoittaisia vastaanottoaikoja opetusperiodien aikana. Amanuenssit ovat tavattavissa vastaanottoaikoina. Humanistisen osaston osastosihteeri neuvoo yleisissä hallinnollisissa ja opinto-oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Opintoasioista vastaava hallintopäällikkö neuvoo hallinnollisissa kysymyksissä. Tärkeät ja ajankohtaiset tiedot ilmoitetaan filosofisen tiedekunnan ja humanistisen osaston ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla Yksittäisiä oppiaineita koskevat ajankohtaiset tiedot ilmoitetaan oppiaineiden ilmoitustauluilla, intrassa sekä sähköpostilistojen ja WebOodin kautta. 10 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

12 3.3 HOPS ja sen laatiminen Opiskelu yliopistossa on vapaata ja itsenäistä. Siksi opiskelijalla itsellään on ensisijainen vastuu opintojensa edistymisestä. HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma auttaa hallitsemaan opiskelua ja sen etenemistä. HOPSin avulla opiskelija suunnittelee alusta asti opintojensa edistymistä niin yksittäisen lukuvuoden tasolla kuin tavoitteenaan olevia kandidaatin ja maisterin tutkintoja silmällä pitäen. HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Humanistisen osaston opiskelija käyttää HOPSin laadinnassa OodiHOPSia eli WebOodin HOPS-pohjaa ( Tutkintojen tutkintorakenteet on rakennettu WebOodiin HOPSin laatimista varten. HOPSin laatiminen on ensimmäisen vuoden opiskelijoille pakollinen osa opintoja. HOPS toimitetaan omaan oppiaineeseen hyväksyttäväksi. Kunkin oppiaineen HOPS-ohjaajat ja -hyväksyjät ilmoitetaan oppiaineiden oppaissa WebOodissa. HOPSin avulla opiskelija määrittelee tavoitteensa, suoritettavat opinnot ja suoritustavat sekä opintojen ajallisen keston. Opintosuunnitelmaa on hyvä päivittää aina kun suunnitelmat muuttuvat (esim. ainevalintojen vaihtumisen tai ulkomailla opiskelun takia). Henkilökohtainen opintosuunnitelma pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan sekä siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa. Koko opiskeluaikaa koskevassa opintosuunnitelmassa arvioidaan mm. vuosittainen opintopistekertymä, tutkintojen suorittamisen tavoiteajankohdat sekä esim. mahdollisen ulkomailla opiskelun ajankohta. Humanistisen osaston ohjeet HOPSin laadintaan löytyvät filosofisen tiedekunnan intrasta. Opinto-opas

13 4 Opinto-oikeudet 4.1 Suoritettavat tutkinnot Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yliopistojen tutkinnot ovat kaksiportaisia: Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempaa korkeakoulututkintoa kutsutaan kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää korkeakoulututkintoa maisterin tutkinnoksi. Pääsääntöisesti opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden samanaikaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan vähintään 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto on vähintään 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Syventäviä opintoja ei voi liittää kandidaatin tutkintoon. Estettä tutkinnon minimilaajuuden ylittämiseen ei ole; kandidaatin tutkinto suositellaan kuitenkin suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista. Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM). Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Jatkotutkintojen opetussuunnitelma on laadittu erilliseksi oppaaksi, jota on saatavilla hallintopalvelukeskuksesta tai osoitteesta Tutkintojen pää- ja sivuaineet sekä muut opinnot FM-tutkinnossa pääaineena voi olla suomen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus (erikoistumisaloina etnomusikologia, kulttuuriantropologia, naistutkimus, taiteensosiologia ja mediakulttuuri ja viestintä), englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, saksan kieli ja kääntäminen, venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen sekä yleinen kielitiede. HuK-tutkinnossa voi edellä mainittujen lisäksi olla pääaineena kulttuuriantropologia, musiikkitiede, taiteensosiologia, mediakulttuuri ja viestintä sekä naistutkimus. Edellä mainittujen aineiden lisäksi sivuaineina voivat olla humanistisen osaston oppiaineista suomi toisena/vieraana kielenä, karjalan kieli ja kulttuuri, itämerensuomalaiset kielet, taideaineiden opintokokonaisuus, ranskan kieli ja kulttuuri, kieliteknologia, japanin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille sekä käännöstiede. 12 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

14 Sivuaineena voi opiskella myös semiotiikan verkostoyliopiston perus- ja aineopintoja (katso: sekä matkailualan verkostoyliopiston perus- ja aineopintoja (katso Myös muiden tiedekuntien aineet sopivat sivuaineiksi tutkintoon. Lisätietoa sivuaineista löytyy luvusta 5. Lisäksi tutkintoon kuuluu äidinkielen (5 op), toisen kotimaisen kielen (4 op) ja yhden vieraan kielen (5 op) suullinen ja kirjallinen taito. Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai näyttökokeilla. Mikäli opiskelija on saanut aiemman koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, hänen on mahdollista saada vapautus ko. kieliopinnoista osittain tai kokonaan. Ulkomaiselta tutkinto-opiskelijalta vaaditaan osana kandidaatintutkintoa suomi I III kielikeskuskurssien suorittamista hyväksytysti (12 op). Lisäksi häneltä vaaditaan 2 op yhden vieraan kielen opintoja osana kandidaatintutkintoa. Suomi I III -kielikeskuskursseja ei vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomi toisena tai vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta ei vaadita pakollisia suomen kielen opintoja. Tutkintoon sisältyy myös akateemiset opiskelutaidot -osio, joka koostuu opintojen suunnittelusta, oppiaineittain vaihtelevista tietojenkäsittelyyn liittyvistä kursseista, sekä henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS). Seuraavissa oppiaineissa vaaditaan akateemisiin opiskelutaitoihin myös yleisen kielitieteen järjestämä Kielentutkimuksen perusteet -kurssi: englannin kieli ja kulttuuri, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli. 4.3 Tutkintorakenteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) rakenne: Pääaineen perus- ja aineopinnot Sivuaineen perus- ja aineopinnot -vaihtoehtoisesti kahden sivuaineen perusopinnot Kieli- ja viestintäopinnot * Muut opinnot (mukaan lukien akateemiset opiskelutaidot) 70 op 60 op 50 op 14 op 4 46 op Opettajan koulutuksessa rakenne on seuraava: Pääaineen perus- ja aineopinnot Sivuaineen perus- ja aineopinnot Pedagogisten opintojen perusopinnot 70 op 60 op 25 op Opinto-opas

15 Kieli- ja viestintäopinnot * Muut opinnot (mukaan lukien akateemiset opiskelutaidot) 14 op 11 op Kielen ja kääntämisen koulutuksessa rakenne on seuraava: Pääaineen perus- ja aineopinnot Käännöstieteen perusopinnot Suomen kielen ja kääntämisen perusopintoja Muun sivuaineen perusopinnot Kieli- ja viestintäopinnot * Muut opinnot (mukaan lukien akateemiset opiskelutaidot) 70 op 25 op 15 op 25 op 14 op 5 31 op * Kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvat äidinkieli 5 op toinen kotimainen kieli (yleensä ruotsi) 4 op vieras kieli 5 op Tutkintotodistukseen merkitään näkyviin suoritetut opintokokonaisuudet arvosteluineen sekä tutkintorakenteen mukaiset opinnot. Muut oppiaineet, joista opiskelija on suorittanut vähintään 20 opintopisteen verran opintoja, mutta jotka eivät muodosta kokonaisuutta, eritellään tutkintotodistuksen kohdassa muita opintoja. Muita opintoja ovat opinnot, jotka eivät kuulu mihinkään oppiaineeseen (esim. opiskelijatuutorointi, oppiaineiden järjestämät täydentävät kieliopinnot, ylimääräiset kielikeskusopinnot) akateemiset opiskelutaidot, joista löytyy tietoa kunkin oppiaineen oppaasta WebOodissa pää- tai sivuaineiden ylimääräiset opinnot, joita ei ole liitetty mihinkään opintokokonaisuuteen Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ohjelmassa muut opinnot koostuvat akateemisista opinnoista (5 op) ja puheviestinnän opinnoista (5 op). 14 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

16 Filosofian maisterin tutkinnon (120 op) rakenne: Pääaineen syventävät opinnot Sivuaineen perus- tai aineopinnot Muut opinnot 80 op op 5 15 op FM-tutkinnossa sivuaineena voivat olla HuK-tutkinnon sivuaineen aineopinnot tai jonkin muun sivuaineen perusopinnot. Opettajan koulutuksessa rakenne on seuraava: Pääaineen syventävät opinnot Pedagogisten opintojen aineopinnot Muut opinnot 80 op 35 op 5 op Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ohjelmassa muiden opintojen sijasta on puheviestintää 5 op. Mikäli opinnot suoritetaan erillisessä maisteriohjelmassa, tutkintorakennetta säätelee maisteriohjelman opetussuunnitelma. English language and culture -maisteriohjelman rakenne Maisteriohjelmana englannin kieli ja kulttuuri pääaineena suoritettavan filosofian maisterin tutkinnon rakenne on seuraava: *Pääaineen syventävät opinnot op. Näihin kuuluu: Seminaari 5 op ja valinnaisia opintoja vähintään 35 op syventävien opintojen tutkielma 40 op *Muita opintoja 0 40 op. Näihin opintoihin kuuluvat myös seuraavat kurssit: Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, 1 op Kansainvälisten opiskelijoiden orientaatio, 1 op Muihin opintoihin voi kuulua opintoja muissa yliopistossa opiskeltavissa aineissa, opintoja muissa yliopistoissa tai työharjoittelua. Opinto-opas

17 Opettajan ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehtojen pakolliset sivuaineet Opettajan pedagogisiin opintoihin voivat hakea opiskelijat, joiden pääaine on suomen kieli tai kirjallisuus, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri tai venäjän kieli ja kulttuuri. Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä kielen ja kääntämisen pääaineiden ja yleisen kielitieteen opiskelijat eivät voi hakea opettajan pedagogisiin opintoihin. Pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen lukuvuoden alussa ilmoitettavana ajankohtana. Opinnot järjestää soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Kääntämisen pääaineissa kandidaatin tutkinnon pakollinen sivuaine on käännöstiede, josta vaaditaan perusopinnot (25 op). Lisäksi äidinkieleltään suomenkieliseltä opiskelijalta vaaditaan vähintään 15 opintopisteen laajuiset opinnot suomen kielessä ja kääntämisessä. Ne kääntämisen opiskelijat, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään, suorittavat suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -sivuaineen perusopinnot (25 op). Äidinkieleltään suomalaisiksi katsotaan ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon kokeen äidinkieli (suomi). Opinto-oikeus suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -sivuaineeseen edellyttää suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa. Suomen kielen perusopetusta järjestää kielikeskus. Pääaineen valinta saksan ja venäjän kielissä Saksan ja venäjän kielten opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko ko. kielen ja kulttuurin tai ko. kielen ja kääntämisen. Valinta tapahtuu perusopintojen loppuvaiheessa, viimeistään ensimmäisen lukuvuoden neljännen periodin päättyessä. Valinta tehdään vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella, joka toimitetaan hallintopalvelukeskuksen osastosihteerille. Filosofisen tiedekunnan dekaani vahvistaa valinnan. Hallintopalvelukeskus toimittaa tiedon päätöksestä opiskelijapalveluihin, jossa tieto viedään opiskelijarekisteriin. Kielen ja kääntämisen opiskelijoilta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa. Venäjän kielen opiskelijoiden suomen kielen taito todennetaan perusopintojen kääntämisen perusteet -kurssin yhteydessä ja saksan kielen opiskelijoiden suomen kielen taito perusopintojen käännöskurssin yhteydessä. Ko. kurssien opettaja antaa lausunnon suomen kielen taidon riittävyydestä kääntämisen opiskeluun. Opettajan pedagogisiin opintoihin valitulla opiskelijalla ei ole oikeutta valita kielen ja kääntämisen pääainetta, ellei hän luovu pedagogisten opintojen opinto-oikeudesta. Englannin, saksan ja venäjän kielissä sivuaineen suuntautuminen määräytyy pääaineen suuntautumisen mukaan. Mikäli opiskelijan pääaine on ruotsin kieli tai muu kuin kieliaine, saksan ja venäjän kielten sivuaineen suuntautumisen valinta on vapaa ja tapahtuu samalla tavoin kuin pääaineopiskelijoilla, siis perusopintojen loppuvaiheessa. Kääntämisen suuntautumisen valinneet sivuaineopiskelijat saavat automaattisesti opinto-oikeuden myös käännöstieteeseen. Sama kieliaine ei voi olla pää- ja sivuaineena, siis esim. englannin kielen ja kääntämisen pääaineopiskelija ei voi valita englannin kieltä ja kulttuuria sivuaineekseen. Pääaineen valinta suomen kielessä ja kirjallisuudessa sekä kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ilmoittamalla siitä opintopalveluissa. Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen pääaineekseen ilmoittamalla siitä opintopalveluissa, jossa pääaine tallennetaan opiskelijarekisteriin. 16 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

18 4.4 Tutkintojen suorittamisajat, opintoajan rajoittaminen ja opiskeluoikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Tavoiteajat Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan tai sen jälkeen. Opiskeluoikeutta koskevat pääperiaatteet ovat yliopistolaissa 558/2009. Lainsäädäntöä täydentävät Itä-Suomen yliopiston menettelyohjeet. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on humanistisella alalla viisi lukuvuotta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on humanistisella alalla kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on humanistisella alalla kaksi lukuvuotta. Opiskeluoikeuden kesto Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (5+2 vuotta). Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3 + 1 vuotta). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2 + 2 vuotta). Alkamisajankohta Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin hän vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. Tutkinnon suorittamiseen laskettava aika Poissaolot, joita ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolot, jotka lasketaan tutkinnon suorittamisaikaan Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi tehtävä opintojen (työvoimapoliittinen) keskeyttäminen rinnastetaan yliopistolain 36 :ssä tarkoitettuun poissaolevaksi ilmoittautumiseen. Vaihto-opiskelun ajaksi opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana Itä-Suomen yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja. Opinto-opas

19 Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen kokonaan, hänen tutkinnonsuorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana. Jos opiskelijan läsnäolotieto opiskelijarekisterissä vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden läsnäolotieto määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan. Poissaoloperusteiden ilmoittaminen ja päätöksenteko Opiskelija voi ilmoittautua enintään neljäksi lukukaudeksi poissaolevaksi ilman erityistä syytä eikä tämä poissaolo kuluta tutkinnon suorittamisaikaa. Tämän lisäksi on poissaoloa (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, asevelvollisuuden suorittaminen tai vapaaehtoinen asepalvelus), joka pidentää opintoaikaa riippumatta siitä, onko opiskelija ilmoittautunut läsnä tai poissaolevaksi. Tämä ns. lakiin perustuva poissaolo on määritelty yliopistolaissa (2009/ ). Lakiin perustuvan syyn vuoksi pidennystä annetaan poissaolon pituuden mukaan, riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu. Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaolo kestää 5 10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne. Opiskelijan tulee ilmoittaa lakiin perustuvan poissaolon syy ja lähettää tarvittavat todistukset viimeistään silloin, kun opintoaika on kulumassa umpeen ja opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa tarkastellaan. Ilmoitus toimitetaan liitteineen oman kampuksen opintopalveluihin, jossa tehdään ratkaisu jäljellä olevasta opiskeluajasta. Uuden opiskelijan tulee opetusjärjestelyjen vuoksi ilmoittaa yliopistolle poissaolostaan ensimmäisenä lukuvuotena. Lakiin perustuvan poissaolon syy täytyy ilmoittaa ja liittää siitä todistus opiskelupaikan vastaanottamisilmoitukseen. Mikäli opintoaika loppuu eikä opiskelijalla ole lakiin perustuvaa poissaolon syytä, lisäaikaa on haettava filosofisen tiedekunnan dekaanilta. Opiskeluajan kesto näkyy opiskelijalle WebOodissa kohdissa Omat perustiedot sekä OodiHOPS. Tutkinnon suorittamisajoista ja lisäajan hakemiseen liittyvistä menettelytavoista löytyy lisätietoja osoitteesta Opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Valmistuttuaan tutkinto-opiskelija voi suorittaa opintoja sen lukukauden loppuun asti, jonka aikana hän on valmistunut (tutkintosääntö, 15 ). Kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan opinto-oikeus päättyy sen lukukauden lopussa, jona hän on suorittanut maisterin tutkinnon. Tutkinnon jälkeisiä opintoja voidaan suorittaa täydennyskoulutuksena ja avoimen yliopiston opintoina. 18 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

20 4.5 Opinto-oikeuden siirto/pääaineen vaihto Itä-Suomen yliopiston varsinaisella opiskelijalla on oikeus suorittaa vain ne tutkinnot, joita suorittamaan hänet on opiskelijavalinnassa valittu. Tutkinto voidaan myöntää vain pääaineesta. Pääaineella tarkoitetaan sitä oppiainetta, johon opiskelija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa. Muut oppiaineet ovat sivuaineita. Saksan ja venäjän kielissä opiskelija valitsee perusopintojen loppuvaiheessa pääaineekseen joko ko. kielen ja kulttuurin tai ko. kielen ja kääntämisen. Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sisällä opiskelijat valitsevat kandidaatin tutkinnon pääaineekseen jonkin koulutusohjelman aineista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen. Pääaineen vaihto on mahdollista humanistisen osaston sisällä, jos uudesta pääaineesta on suoritettu perusopinnot. Vaihtoa voi hakea filosofisen tiedekunnan dekaanille osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella ilman erillistä määräaikaa. Dekaani tekee päätöksen oppiaineiden puoltojen perusteella. Valintaan vaikuttavat suoritettujen opintojen määrä ja opintomenestys. Suomen kielen ja kirjallisuuden sekä kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman opiskelijan pääaineen vaihtaminen koulutusohjelman sisällä tapahtuu ilmoittamalla asiasta opiskelijapalveluihin. Pääaineen vaihtaminen oppiaineen sisällä englannin, saksan ja venäjän kielissä tapahtuu opiskelijan hakemuksesta dekaanin päätöksellä. Pääaineen vaihdon on tapahduttava ennen seuraavan lukukauden alkua. Oppiaineet voivat asettaa vaatimuksia täydentävistä opinnoista; vaatimukset ilmoitetaan oppiaineen opinto-oppaassa WebOodissa. HOPS on päivitettävä aina pääaineen vaihtamisen yhteydessä. Opiskelijan on huolehdittava, että kaikki opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulevat suoritetuiksi. Opintojaksoja voidaan oppiaineen suostumuksella korvata muilla ulkomailla tai Suomessa suoritetuilla vähintään samantasoisilla opinnoilla, jotka eivät kuulu muuhun samantasoiseen tutkintoon. Korvaavuuksista lisätietoa luvussa 6.4. Opinto-opas

21 5 Sivuaineopetus Suuri osa Itä-Suomen yliopistossa opetettavista aineista on vapaasti valittavissa sivuaineeksi, mutta jotkin oppiaineet ovat joutuneet rajoittamaan opiskelijoiden määrää. Tarkempia tietoja saa valintaoppaista ja asianomaisesta tiedekunnasta. 5.1 Osaston tarjoama sivuaineopetus Humanistisen osaston sivuaineista ja niiden valintakokeista sekä -kriteereistä on tietoa osoitteessa Humanistisen osaston oppiaineita on mahdollista valita sivuaineeksi seuraavin perustein: A. OPISKELUOIKEUS ON VAPAA SEURAAVISSA OPPIAINEISSA Kirjallisuus Kulttuuriantropologia Mediakulttuuri ja viestintä, perusopinnot ** Musiikkitiede Naistutkimus Perinteentutkimus Taideaineiden opintokokonaisuus Taiteensosiologia Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet Yleinen kielitiede* Kieliteknologia* * Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: ilmoittautumiset oppiaineen lehtorille. ** Mediakulttuuri ja viestintä: aineopintoihin on erillinen haku B. OTETTAVIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ ON RAJOITETTU B.1 Ei sivuainekoetta. Haku vapaamuotoisella hakemuksella. ** MEDIAKULTTUURI JA VIESTINTÄ: AINEOPINNOT JA SYVENTÄVÄT OPINNOT Oppiaineen voi ottaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineeksi. Filosofian maisterin tutkinnossa mediakulttuurin ja viestinnän syventävät opinnot tehdään kulttuurintutkimuksen syventävien opintojen erikoistumisalana. Perusopinnot ovat kaikille avoimia. Aine- ja syventäviin opintoihin voi edetä vain hakumenettelyn kautta. Haku järjestetään ke- 20 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

22 väisin ja hakuaika päättyy elokuun loppupuolella myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Hakemusten perusteella koulutukseen valitaan vuosittain enintään 15 opiskelijaa. Aine- ja syventävien opintojen valintakriteerit painotusjärjestyksessä: 1) Itä-Suomen yliopiston Mediakulttuuri ja viestintä -oppiaineen perusopintoja suoritettuna vähintään 15 opintopistettä keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin. 2) Itä-Suomen yliopiston Mediakulttuuri ja viestintä -oppiaineen suoritettujen perusopintojen opintopisteiden yhteismäärä (maksimissaan täydet perusopinnot 25 op). 3) Kaikkien suoritettujen opintojen opintopistemäärä sekä opintomenestys. KARJALAN KIELI JA KULTTUURI Karjalan kielen ja kulttuurin -sivuaineoikeutta hakevien on tehtävä vapaamuotoinen hakemus, josta käyvät ilmi opintoihin hakeutumisen perusteet. Hakemukseen on liitettävä opintorekisteriote. Koulutukseen valitaan vuosittain enintään 15 opiskelijaa hakemuksen ja opintomenestyksen perusteella. Etusijalla ovat opinnoissaan jo vähintään aineopintovaiheessa olevat, erinomaisesti menestyneet kieli- tai kulttuuriaineiden opiskelijat sekä muiden alojen opiskelijat, joilla voi katsoa olevan edellytykset selviytyä lingvistisestä koulutuksesta ja joiden aineyhdistelmää karjalan kieli ja kulttuuri tukee. B.2 Haku sivuainekokeen perusteella Kieliaineissa sivuaineen opinto-oikeutta on haettava osallistumalla sivuainekokeeseen. Kokeet järjestetään 1 2 kertaa vuodessa. Tarkemmat tiedot sivuainevalinnoista, niiden kriteereistä ja aikatauluista ovat humanistisen osaston verkkosivuilla ja ilmoitustaululla. SUOMEN KIELI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 15 valintakokeen perusteella. Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopistotasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella vapautusta valintakokeesta ei myönnetä. SUOMI TOISENA/VIERAANA KIELENÄ Suomi toisena/vieraana kielenä -kokonaisuus on suomen kielen opiskelijoille vapaasti valittava sivuaine. Muiden aineiden opiskelijoille voidaan myöntää opiskeluoikeus valintakokeen perusteella. Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 10. Kokeessa testataan suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen peruskategorioiden tuntemusta. Näitä asioita voi kerrata Leila Whiten kirjasta Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Finn Lectura). Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopisto tasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella vapautusta valinta kokeesta ei myönnetä. Opinto-opas

23 SUOMEN KIELI JA KULTTUURI VIERASKIELISILLE Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -sivuaineen opinnot on suunnattu niille kääntämisen opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään; äidinkielisiksi katsotaan ne, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon suomen kieli äidinkielenä -kokeen. Opiskelijoita valitaan vuosittain 12. Opiskeluoikeus edellyttää suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa. Suomen kielen hyvä hallinta mitataan sekä kirjallisen että suullisen kokeen avulla. Mikäli jommassakummassa kokeessa käy ilmi, että hakijan suomen kielen taito on riittämätön Suomen kieli ja kulttuuri -opintokokonaisuuteen sisältyvien kurssien läpäisemiseen ja opetuksen seuraamiseen, häntä ei voida hyväksyä opiskelijaksi edes siinä tapauksessa, että hakijoiden määrä jää alle kahdentoista. Riittämätön suomen kielen taito voi käydä ilmi esimerkiksi siitä, että hakija ei suullisessa kokeessa ymmärrä hänelle esitettyjä kysymyksiä. Suomen kielen perusopetusta järjestää Kielikeskus. ENGLANNIN KIELI JA KULTTUURI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 20 valintakokeen perusteella. ENGLANNIN KIELI JA KÄÄNTÄMINEN Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 5 valintakokeen perusteella. RANSKAN KIELI JA KULTTUURI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 15 valintakokeen perusteella. RUOTSIN KIELI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 25 valintakokeen perusteella. SAKSAN KIELI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 15 valintakokeen perusteella. VENÄJÄN KIELI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 10 valintakokeen perusteella. Saksan ja venäjän kielissä perusopintojen jälkeen valitaan aineopinnoiksi joko kieli ja kulttuuri tai kieli ja kääntäminen. JAPANIN KIELI JA KULTTUURI Opiskelijoita otetaan vuosittain enintään 20 valintakokeen perusteella. Valintakokeeseen voivat osallistua kaikki, jotka ovat suorittaneet Japanin kielen ja kulttuurin johdanto luennot -opintojakson (koodi J ). Tälle opintojaksolle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä (ilmoittautuminen WebOodiin) enintään 30 opiskelijaa, josta vieraiden kielten ja käännöstieteen pääaineopiskelijoiden kiintiö on 20. Valintakokeeseen voivat osallistua myös ne, jotka ovat hankkineet vastaavat tiedot muualla. C. KÄÄNNÖSTIEDE Käännöstiede on tarkoitettu kielen ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehdon pääaineopiskelijoille, eikä se ole vapaasti valittavissa muille opiskelijoille. Lisäksi sen voivat ottaa sivuaineekseen ne ruotsin kielen opiskelijat, jotka haluavat erikoistua kääntämiseen ja joilla ei ole opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin. Kääntämisen suuntautumisen valinneet sivuaineopiskelijat saavat automaattisesti opintooikeuden myös käännöstieteeseen. 22 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

24 5.2 JOO-opinnot JOO-sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. Hakuaika Itä-Suomen yliopiston puoltokäsittelyä varten päättyy vuosittain ja Opiskelijan tulee itse ottaa selvää kohdeyliopiston hakuajoista, jotka voivat vaihdella. Joustavan opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu valtakunnallisen JOOPAS-verkkopalvelun kautta ( Periaatteena on, ettei JOO-opinto-oikeutta myönnetä, jos haettua ainetta opetetaan kotiyliopistossa. Hakemuksen puoltokäsittelyssä arvioidaan haettavien JOO-opintojen tarkoituksenmukaisuutta tutkinnon kokonaisuuteen opiskelijan työllistymisen näkökulmasta. Opiskelija voi hakea JOO-opintoja enintään noin yhden perusopintokokonaisuuden eli 25 opintopisteen verran. Valtakunnallinen JOO-sopimus joustavasta opinto-oikeudesta astui voimaan Lisätietoja JOO-opinnoista sekä JOO-opinto-oikeuden myöntämisen kriteereistä saa yliopiston verkkosivuilta ( JOOPAS-verkkopalvelusta sekä hallintopalvelukeskuksesta. Opinto-opas

25 6 Opintoja koskevia ohjeita 6.1 Opetusjärjestelyt Opetuksessa ja opinnoissa käytetään luentoja, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kirjatenttejä, harjoituksia, esseitä, oppimis päiväkirjoja ja seminaarityöskentelyä sekä verkko-opetusta. Mahdolliset korvaavat suoritustavat hyväksyy opintojakson vastuuhenkilö opetussuunnitelman mukaisesti. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opetussuunnitelmassa ole toisin todettu. Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä ja tavoista on annettu ohjeita opintojaksokuvauksissa sekä WebOodin oppaissa. Aine- ja syventäviin opintoihin kuuluvaa seminaarityöskentelyä ei voi korvata millään vaihtoehtoisella tavalla. Opetussuunnitelman tiedot järjestettävästä opetuksesta ovat ohjeellisia, eikä kaikkea opetusta voida tarjota joka lukuvuosi. Lukuvuosittain järjestettävä opetus kuvataan WebOodin oppaissa. Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan WebOodin oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista Ilmoittautuminen opetukseen Opiskelijat ilmoittautuvat WebOodissa opintojaksoille, joista järjestetään opetusta tai tentti. Ilmoittautumisajat ovat luettavissa WebOodista kunkin opintojakson aikataulujen yhteydestä, josta myös löytyy tietoa mahdollisesta poikkeavasta menettelytavasta. 6.2 Tenttikäytännöt ja yleisiin kuulusteluihin ilmoittautuminen Kuulusteluun ilmoittautuminen Opintojaksoja voi tenttiä oppiaineiden järjestämissä luentokuulusteluissa tai tiedekunnan yleisissä kuulusteluissa. Kuulusteluun saavat osallistua vain läsnä olevaksi yliopiston opiskelijaluetteloon merkityt opiskelijat. Luentojen tenttimiseen järjestetään yleensä kaksi mahdollisuutta. Kursseihin liittyviä tenttejä ei voi yleensä tenttiä yleisinä kuulustelupäivinä. Yleisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan WebOodissa viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Perjantaina järjestettävään kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään tenttiä edeltävän viikon tiistaina klo Myöhästyneiden ja puutteellisin tiedoin tehtyjen ilmoittautumisten hyväksymisestä päättää kuulustelija (Tutkintosääntö 21 ). Ilmoittautumisen peruminen Opiskelija voi perua tenttiin ilmoittautumisen WebOodissa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. 24 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto

26 6.2.1 Humanistisen osaston yleiset kuulustelut lv Humanistisen osaston opetussuunnitelmassa määriteltyjä opintojaksoja (muita kuin luentokuulusteluja) voi suorittaa tiedekunnan yleisissä kuulusteluissa osastolle varattuina päivinä. Kuulustelutilaisuudet alkavat tasan klo ja niiden kesto on neljä tuntia valvojan ilmoittamasta ajankohdasta lukien. Lukuvuosi : Aineryhmä kirjallisuus, yleinen kielitiede, perinteentutkimus, ympäristö estetiikka, musiikkitiede sekä taideaineiden opintokokonaisuus: syksy AU100 perjantai AU100 perjantai C 1 perjantai kevät AU100 perjantai AU100 perjantai AU100 perjantai AU100 perjantai Aineryhmä kulttuuriantropologia, vieraat kielet ja käännöstiede, suomen kieli, karjalan kieli, naistutkimus, taiteensosiologia, mediakulttuuri ja viestintä: syksy C 1 perjantai C 1 perjantai AU100 perjantai kevät C 1 perjantai C 1 perjantai C 1 perjantai C 1 perjantai Lisäksi kaikkia aineita voi tenttiä seuraavina päivinä: syksy C1 perjantai kevät C 1 perjantai C 1 perjantai C 1 perjantai C 1 = Carelia-sali, Yliopistokatu 4 AU = Aurora-rakennus, Yliopistokatu 2 Opinto-opas

27 6.2.2 Toimiminen kuulustelutilanteissa Yleisiin kuulusteluihin osallistuvien opiskelijoiden tulee aina todistaa henkilöllisyytensä. Kuulustelutilaisuuksiin saa tuoda vain kuulustelussa tarvittavat välineet. Laukut, takit yms. on jätettävä joko salin ulkopuolelle tai sen seinustoille, ja mukaan omalle paikalle saa ottaa vain kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistuksen. Kuulustelutilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 30 minuuttia kuulustelun alkamisesta, minkä jälkeen kuulusteluun ei oteta enää myöhästyneitä. Kuulustelussa jaetut kysymykset on aina palautettava vastausten mukana kuulustelijalle Tulosten julkistaminen Kuulustelujen tulosten julkistamisesta on säädetty tutkintosäännössä. Kuulustelun tulos julkistetaan viimeistään kolmen viikon kuluessa kuulustelusta WebOodissa ja asianomaisen oppiaineen ilmoitustaululla. Tästä määräajasta voi dekaani erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Tulos on kuitenkin julkaistava viimeistään kuukauden kuluessa kuulustelupäivästä lukien. Määräaikoihin ei lueta aikoja, jolloin opetusta ei anneta. Samalla kun ilmoitustaululla ilmoitetaan hyväksyttyjen opiskelijanumerot ja arvostelu tai opiskelijan nimi ja arvostelu, ilmoitetaan hylättyjen lukumäärä sekä milloin ja missä opiskelijalla on tilaisuus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen ja tutustua kirjalliseen opintosuoritukseensa. Opiskelija saa tiedon hylätystä suorituksestaan myös WebOodista. Pro gradu -tutkielman tai vastaavan opintosuorituksen tarkastajan on toimitettava lausuntonsa tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun hänet on tehtävään määrätty. Opiskelijalle on toimitettava tiedoksi tarkastajien lausunnot ennen pro gradu -tutkielman arvostelua. Opiskelijalle lähetetään arvostelusta kirjallinen päätös. Oikaisupyyntö ja muutoksenhaku Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua tutkintosäännön 27 :ssa kuvatun mukaisesti. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Suoritusvilppi Opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin kuulustelussa, voi valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta. Opintosuoritus hylätään myös, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen (Tutkintosääntö, 31 ). Suoritusvilpiksi katsotaan myös plagiointi. Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (Yliopistolaki 558/2009, 45 ). Opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus (Yliopistolaki 558/2009, 45 ). 26 Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto