Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit"

Transkriptio

1 Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

2 Nurmikasvien viljely Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri merkitys niin sadon määrään kuin sadon laatuunkin. Nurmisadon määrään vaikuttaa olennaisesti nurmen jälkikasvukyky, erityisen merkittäviä ovat niin talven- kuin myös kuivuudenkestävyys. Viljelyssä olevilla lajikkeilla talvenkestävyys on pääsääntöisesti hyvä. Laji- ja lajikevalinnan lisäksi suuri merkitys on pellon sadontuottokyvyllä, maalajilla, kasvukunnolla, viljelykäytännöllä ja kasvukauden olosuhteilla. Nurmilajin ja -lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa rehun laatuun, osin laatuerot selittyvät lajikkeiden erilaisilla kasvurytmeillä, mutta myös lajikkeiden perimästä johtuvista eroista. Nurmirehussa viljelijän kannalta tärkein tieto on rehun D-arvo, jolla kuvataan nautaeläimen rehusta saamaa energian määrää ja rehun sulavuutta. Nurmirehun D-arvon aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä alentaa maitotuotosta myös yhdellä prosenttiyksiköllä, ellei D-arvon alenemista kompensoida väkirehun lisäämisellä. Suomen oloissa tärkein nurmikasvilaji on timotei. Timotein maittavuus on hyvä ja se on kasvilajina hyvin talvenkestävä. Uusien lajikkeiden, esimerkiksi Nuutti, laatu on huippuluokkaa ja jälkikasvukyky on parempi kuin perinteistä pohjoista kasvutyyppiä edustavilla lajikkeilla, esimerkiksi Iki. Nurminata on timotein jälkeen yleisin nurmikasvilaji. Timoteihin verrattuna sillä on etuna parempi jälkikasvukyky. Nurminadoilla (esimerkiksi Inkeri) sadon ruokinnallinen laatu, talvenkestävyys ja satotaso ovat hyvää luokaa. Suomessa on käytetty kohtalaisen paljon myös ruokonataa, jonka etuna muihin nurmikasvilajeihin verrattuna on korkea satotaso, erinomainen jälkikasvukyky ja hyvä kestävyys kuivuutta vastaan. Rainata on uusi tulokas nurmikasvilajien joukkoon. Se on kasvina raiheinän ja nurmi- tai ruokonadan risteytys. Sillä on voimakas pensomis- ja kasvukyky. Syväjuurisena kasvina se kestää kuivuutta samoin kuin märkyyttä. Rainadalla sadonkorjuu on erityisen tärkeää tehdä oikeaan aikaan hyvälaatuisen rehusadon varmistamiseksi. Nurmipalkokasveista tärkein on puna-apila, jonka viljely typpilannoitteiden hinnannousun myötä on kokemassa uutta tulemistaan. Puna-apila soveltuu hyvin seoskasviksi säilörehunurmiin, jolloin säilörehun korjuun aloitusaikaan saadaan lisää joustoa aiheuttamatta silti rehuun laatutappioita. Puna-apilaa suositellaan kivennäismaille, joilla ph on vähintään 6,0 ja maan vesitalous on kunnossa. Nurmikasvinsiemeniä voi hankkia valmiina seoksina tai sitten yksittäisinä lajikkeina, joista tehdään tilan olosuhteisiin soveltuvia omia rehunurmiseoksia. Säilörehua korjataan Suomessa pääasiassa kahden niiton menetelmällä. Viime aikoina kolmen niiton menetelmä on ollut vahvasti esillä ja sitä on jopa suositeltu käytettäväksi. Onnistuessaan kolmen niiton menetelmä sopii ainakin I-II -vyöhykkeillä sijaitseville tiloille. On kuitenkin syytä tiedostaa riskit, joita liittyy suhteellisen myöhään tapahtuvaan kolmanteen niittoon. Peltosiemenen myynnissä olevista lajikkeista suurin osa soveltuu myös kolmen niiton korjuumenetelmään. Tärkein timoteilajikkeemme Nuutti soveltuu laatunsa puolesta erittäin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuutaktiikkaan. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaa, että Nuutilla voidaan saavuttaa korkea satotaso myös kolmen niiton menetelmällä.

3 Peltosiemen -ketjun laji- ja lajikevalikoimaan kuuluvat mm. seuraavat nurmikasvit: Nuutti- ja Tenho-timoteit Inkeri ja Kasper-nurminadat Karolina-ruokonata Riikka-englanninraiheinä Saija ja SW Yngve -puna-apilat Sekä joukko erilaisia valmiita nurmisiemenseoksia

4 Peltosiemen nurmikasvit Nuutti BOR -timotei Erittäin satoisa ja laadukas kotimainen timotei Kokonaissato ei yllä aivan Grindstadin kokonaissatoon, mutta Grindstadin aikaisuus ja Nuutin laatu huomioiden Nuuttia voidaan pitää satoisimpana lajikkeena Säilyttää sadontuottokykynsä erittäin hyvin koko tyypillisen kolmen vuoden tuotantojakson ajan Sadon laatu on huippuluokkaa, sulavuutta kuvaava D-arvo on korkea ja laskee hitaasti, joten rehun laatu ei sadonkorjuun viivästyessä laske nopeasti. Hankalien sääolojen tai konerikkojen aiheuttamat ajallisuuskustannukset ovat varsinkin suurilla tiloilla merkittävä laadullinen riskitekijä. Nuutin hitaasti aleneva D-arvo auttaa hallitsemaan ajallisuuskustannusten riskiä. Talvenkestävyys on hyvä, Nuutti soveltuu rehuntuotantoa varten viljelyyn koko timotein viljelyalueelle Suositellaan vyöhykkeille I-V Inkeri BOR -nurminata Nurminata, jossa on kaikki nurminadalta odotetut ominaisuudet, satoisuus ja talvenkestävyys yhdistettyinä erinomaiseen sadon laatuun Virallisissa lajikekokeissa erittäin satoisa nurminata, tuottaa satoa tasaisesti eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla Sadon laatu on huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen, tulee röyhylle hieman muita nurminatoja myöhemmin ja näin sulavuus laskee muita lajikkeita myöhemmin Suositellaan vyöhykkeille I-V, talvenkestävyys on hyvän myös Lapissa SW Yngve -puna-apila Pohjoisen kasvutyypin puna-apila, jonka talvenkestävyys on erittäin hyvä Sato painottuu ensimmäiseen niittoon Rehuna erinomainen ruokintalaatu Soveltuu monivuotisiin säilörehunurmiin hyvän valkuaispitoisuuden takaavana nurmipalkokasvina, viljelyvyöhykkeille I-V Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Rautakesko Oy

5 Karolina BOR -ruokonata Kotimainen, satoisa ruokonata Selvästi nurminatoja satoisampi. Hyvä jälkikasvukyky. Riikka BOR -englanninraiheinä Laadukas ja nopeakasvuinen englanninraiheinä Etelä- ja Keski-Suomen rehunurmiin Talvenkestävin ja satoisin raiheinälajike Jälkikasvukyky on erinomainen, rehusadon sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I - III, talvenkestävyys ei ole riittävä pohjoisimpaan Suomeen Tuottaa nurminataan verrattuna hyviä satoja erityisesti kuivissa olosuhteissa D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut vähintään nurminatojen tasoa, toisessa ja kolmannessa niitossa on D-arvo jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin parhailla nurminadoilla Ensimmäinen niitto suositellaan tehtäväksi röyhylle tulon alkaessa Hyvin talvenkestävä, menestyy hyvin myös Lapissa. Parhaimmillaan on lajike ollut toisen ja kolmannen vuoden nurmissa Menestyy hyvin viljelyvyöhykkeillä I-V Saija BOR -puna-apila Satoisa ja talvenkestävä kotimainen punaapilalajike, talvenkestävyys Bjurselen luokaa Satoisampi kuin Bjursele niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa, kasvuston jälkikasvukyky on hyvä On tuottanut lajikekokeissa satoa hyvin myös toisen ja kolmannen vuoden nurmista Puna-apilana parantaa nurmiseoksissa selvästi nurmirehun laatua ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta Suositellaan vyöhykkeille I - IV Soveltuu hyvin säilörehunurmiseoksiin, mutta laidunruokinnassa ei maittavuus ole nurminadan veroinen Kasper -nurminata Viljelyvarma nurminata, joka sopii koko nurmiviljelyalueelle, kestävä ja satoisa myös 3. ja 4. vuoden nurmissa Jälkikasvukyky on hyvä, joten hyvä sato saadaan myös 2. ja 3. niitosta Suositellaan rehuntuotantoon viljelyvyöhykkeille I-V Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Rautakesko Oy

6 Peltosiemen nurmisiemenseokset Peltosiemen-pakkaamoilta saat monenlaisia nurmisiemenseoksia. Voit valita yleisestä, koko ketjun kattavasta valikoimasta tai sitten voit kysyä lähipakkaamoltasi heidän omia seoksiaan. Voit myös pyytää tarjousta omasta, juuri sinun tilallesi räätälöidystä seoksesta. Pakkaamomme ovat asiantuntijoita seosten rakentamisessa. Räätälöidyt seokset Valmistamme nurmisiemenseoksia myös asiakastilojemme toivomusten mukaan. Räätälöity seos antaa mahdollisuuden tarkimpaankin hienosäätöön tilan peltojen kasvupaikkavaatimusten perusteella. Tärkein räätälöinnin tuoma hyöty on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tilatasolla nurmirehun määrään ja etenkin sen laatuun. Olemme hyvin joustavia räätälöityjen seosten toimittamisen suhteen. Seoskomponenttivalikoimamme on laaja ja toimitamme myös kohtalaisen pieniä seoseriä. Toimitamme myös palkokasvien ja viljan siemenseoksia kokoviljasäilörehun viljelyyn.

7 Vakioseoksemme: Peltosiemen Yleisnurmiseos 1 75 % Timotei Iki BOR /Tenho BOR 25 % Nurminata Inkeri BOR /Kasper Perusseos pohjoisille viljelyvyöhykkeille, kun halutaan Iki-timotein nopea kasvurytmi. Seos tuottaa parhaimman satonsa 1. niittoon Peltosiemen Yleisnurmiseos 2 75 % Timotei Nuutti BOR 25 % Nurminata Inkeri BOR /Kasper Eniten myyty seoksemme, jossa päästään hyödyntämään Nuutti-timotein erinomaiset sulavuusominaisuudet. Tämä seos ja Nuutti-timotei on ehdoton suuren karjatilan valinta silloin, kun halutaan maksimoida säilörehun laatu ja minimoida ajallisuuskustannukset. Peltosiemen Ruokonataseos 1 75 % Timotei Iki BOR 25 % Ruokonata Kora Perusruokonataseos. Peltosiemen Ruokonataseos 2 70 % Timotei Nuutti BOR 20 % Ruokonata Karolina BOR 10 % Nurminata Inkeri BOR /Kasper Laadukas ruokonataseos. Nuutti-timotein laatu luo seoksen rungon. Kotimainen Karolinaruokonata on puolestaan erinomainen talvenkestävyydeltään ja nurminata tuo natoihin lisäsulavuutta ja lehtevyyttä. Eniten myyty ruokonataseoksemme. Peltosiemen Apilanurmiseos 1 60 % Timotei 20 % Nurminata 10 % Puna-apila Peltosiemen Apilanurmiseos 2 55 % Timotei 25 % Nurminata 15 % Puna-apila 5 % Alsikeapila Valikoimastamme löytyy paljon muutakin! Saat meiltä mm: Italianraiheinä Westerwoldinraiheinä Koiranheinä Niittynurmikka Rehuvirna ja ruisvirna Valkoapila Persianapila Sinimailanen Apilaseoksissa lajikkeet vaihtelevat. Yleisimmät ovat Nuutti, Tenho ja Iki-timoteit, Kasper ja Inkeri -nurminadat sekä Saija ja SW Yngve -puna-apilat. Alsikeapilana yleisin lajike on Frida.

8 Nurmiseoksien myyntiin erikoistuneet pakkaamomme Pakkaamo Paikkakunta Puhelin Sähköposti Aartovaara Erkki Siilinjärvi X X X Bonäs Torolf Nykarleby torolf.bonas@multi.fi X X X X Ehrnrooth Yrjö Mikkeli yrjo.ehrnrooth@surffi.fi X X X X Hämäläinen Aimo Joroinen info@vanamola.fi X X X X Junttila Taisto Sastamala taisto.junttila@junttilantila.fi X X X X Järvenpää Juha Lappeenranta/ Nuijamaa juha.jp@pp.inet.fi X X X Järvinen Kari ja Vesa Kauhava vesa.jarvinen@netikka.fi X X X Kainulainen Tapio Vieremä kainulainen.tapio@gmail.com X X X X Kiiskinen Antero Iisalmi antero.kiiskinen@halkoniementila.fi X X X Korpi-Tassi Jussi Kurikka jussi.korpi-tassi@netikka.fi X X X X Kröger Jussi Maaninka kroger.jussi@gmail.com X X X Käldman Jan Pedersöre kaldman@agrolink.fi X X X X Lappalainen Kari Lapinlahti karil2@luukku.com X X X Lappalainen Matti Kiuruvesi matti.lappalainen@jyvajemmari.fi X X X X Lintukangas Petri Iitti petri@lintukangas.fi X Miettinen Juha Siilinjärvi juha.miettinen@prokantri.fi X X X Mäkinen Tuomas Jyväskylä tuomas.makinen@salmelantila.fi X X X X Norrholm John Närpiö j_norr@hotmail.com X X X X Nyyssönen Timo Kuopio/ Riistavesi Vakio-seokset Räätälöidyt seokset timo.nyy@pp.inet.fi X X X Orasmaa Tuomo Heinola orasmaa@orasmaa.fi X X X X Paananen Pasi Iisalmi pasi@keledesign.fi X X X Porrassalmi Olavi Jalasjärvi olavi.porrassalmi@nic.fi X X Rytkönen Juha Joroinen juha.rytkonen@pp.inet.fi X X X Seppälä Tuomo Siilinjärvi tuomo.seppala@hussola.fi X X X Teittinen Matti Joroinen matti.teittinen@semenat.fi X X X Tukkikoski Simo Rauma/Lappi simo.tukkikoski@dnainternet.net X X X Väätäinen Esa Vesanto esa.vaatainen@netti.fi X X X X Yksittäiset lajikkeet Luomu

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen

Lisätiedot

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Uusia kasveja nurmiin maailmalta Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi NURMISIEMEN Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi NURMEN PERUSTAMINEN Huolehdi nurmea perustaessasi pellon peruskunnostuksesta. Viljavuustutkimukseen perustuen on hyvä tehdä kalkitus ja hiven lannoitus.

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN

Lisätiedot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

Tärkeimmät ohralajikkeet

Tärkeimmät ohralajikkeet Kärkilajikkeet 2019 Tärkeimmät ohralajikkeet VERTTI BOR Satoisa aikainen ohra Korsi on erittäin luja ja monitahoiseksi ohraksi hyvin lyhyt Taudinkestävyydeltään aikaisten ohrien kärjessä Jyväkoko on suuri

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

NURMEN VILJELYOHJELMA

NURMEN VILJELYOHJELMA NURMEN VILJELYOHJELMA Nurmiseokset ja -lajikkeet Nurmen viljelyohjelma Nurmien kasvinsuojelu Nurmirehun säilöntäaineet Käärintäkalvot, muovit ja verkot www.k-maatalous.fi Nurmiseokset Paalinurmiseos Yleisimmin

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija

Lisätiedot

Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE

Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE Inga Heikkinen Linda Hyötylä Opinnäytetyö

Lisätiedot

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi

Lisätiedot

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Antti Hannukkala, MTT Rovaniemi Bioenergiakasville tarpeellisista ominaisuuksista Bioenergiakasvien pitää olla viihtyviä ja viljelyvarmoja. Tuottajalle

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Palkokasvien hyödyt Kasvinviljelyssä Typpiomavaraisuus biologisesta

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Viherlannoituskasvit Rehunurmet Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta MTT Maaninka Myrskyt ja muuttuva politiikka, Kiuruvesi 29-11-2013 Nurmien suuri merkitys Suomessa Eniten viljelty

Lisätiedot

Johtamalla hyvää säilörehua

Johtamalla hyvää säilörehua Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden

Lisätiedot

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita. 1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Soveltaminen: vuonna 2016 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus on aloitettu ennen vuotta 2016, mutta jotka tulevat

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa 1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa 15.2.2019 Soveltaminen: vuonna 2019 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

KAURALAJIKKEEN VALINTA

KAURALAJIKKEEN VALINTA KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Rehua optimaalisesti seoksista Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Sisältö Tuova Tuota valkuaista hanke Markkinat Puitavat ja kokoviljaseokset Herne

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus

Lisätiedot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Viljelijätapaaminen 4.4.2014 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen 5), Maiju Pesonen

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

Muistiinpanot ovat valmiina

Muistiinpanot ovat valmiina Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI 4.10.2018 Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo ja Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala VAIHTOEHTOJA

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana

Lisätiedot

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta 1.7.2012-30.6.2013 EU:n ulkopuoliset maat Pakkauksen tila Pakattu määrä yht, kg Summat CA Puna-apila Altaswede Sertifioitu 20 500 Sinimailanen

Lisätiedot

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi Yleiskatsaus luomun tilanteeseen HAMK Mustiala 13.9.2018 ProAgria Etelä-Suomi / Kaija Hinkkanen Tavoite 2020: Luomutiloja 20% - tilanne

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot