NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi
|
|
- Aino Sariola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NURMISIEMEN Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi
2 NURMEN PERUSTAMINEN Huolehdi nurmea perustaessasi pellon peruskunnostuksesta. Viljavuustutkimukseen perustuen on hyvä tehdä kalkitus ja hiven lannoitus. Samoin muu lannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Perustamislannoitukseen soveltuvat YaraMila -lannoitteet, esimerkiksi YaraMila Y10 tai YaraMila Y3 Hiven. Myös karjalannan käyttö on nurmen perustamisvaiheessa hyvä vaihtoehto. TIMOTEI Timotei on Suomen viljellyin nurmikasvi, joka erinomaisen talven kestävyytensä ansiosta soveltuu viljeltäväksi koko maassa. Timotei sietää jonkin verran myös happamuutta, mutta matalan juuristonsa vuoksi se on poudan arka. Heinälajeista maittavimpana timoteitä voidaan viljellä puhtaana kasvustona tai seoskasvustona eri käyttötarkoituksiin. Puhtaan timoteikasvuston perustamisessa kylvömääränä suositellaan 4000 kpl/m 2. Timoteivaltaisia seoksia kylvettäessä tulee seosta varata kg/ha. D-arvo TIMOTEI Lajike Nurmikasvien erittäin tärkeänä ominaisuutena pidetään D-arvoa eli sulavuutta. Sulavuuden laskiessa prosenttiyksikön verran lehmän maidontuotos alenee 0,5 kg/vuorokausi, ellei huonoa sulavuutta korvata lisäämällä väkirehun määrää. lippulehtivaihe tähkimisen alku täysi tähkiminen Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos ennen ensimmäistä niittoa Lähde: Boreal Kasvinjalostus Oy 1. niitto D-arvo 1. niitto 2. niitto D-arvo 2. niitto 3. niitto D-arvo 3. niitto Talvituho % Kevättiheys % GRINDSTAD = C ,6 99,2 RUBINA BOR ,2 94,7 RHONIA BOR ,7 95,6 TENHO BOR ,4 92,1 NUUTTI BOR ,6 93,8 UULA BOR ,2 95,5 TUURE BOR ,9 95,1 TUUKKA BOR ,5 93,7 TRYGGVE ,6 94,7 RAKEL ,0 94,4 Lähde: LUKE viralliset kokeet , estimoidut lajikekeskiarvot. Tuure Tammisto II Iki Jonatan Grindstad TUURE BOR Ensiluokkainen ruokintalaatu, hyvä sulavuus ja valkuaispitoisuus Sadon laatu säilyy korjuun viivästyessä, koska D-arvo laskee hitaasti Erittäin talvenkestävä Suositeltava viljelyyn I IV-vyöhykkeille Tuure on Suomen oloissa satoisin ja viljelyvarmin timotein yleislajike. Sekä ensimmäisten niittojen sato että jälkikasvukyky ovat erittäin hyvät. Tuure menestyy erinomaisesti kaikilla maalajeilla ja viljely vyöhykkeillä. Tuure tuottaa laadukasta rehua, josta eniten kertoo sulavuus eli D-arvo. Sen D-arvo laskee jalostajan kokeiden mukaan hitaammin kuin muilla lajikkeilla. Tuure on erittäin talvenkestävä timotei. Se on verrattavissa Iki-timotein talvenkestävyyteen ja onkin näin ollen tuottava aina V-viljelyvyöhykettä myöden. RHONIA BOR Huippusatoisa Soveltuu hyvin kaikille vyöhykkeille Säilyttää hyvin korkean sadontuottokykynsä koko kasvukauden ajan Erinomainen talvenkestävyys Tuottaa laadukasta rehua, hyvä D-arvo Rhonia on hyvän jälkikasvukyvyn omaava uutuustimotei. Kokeiden mukaan sen kuivaainesato on sekä eri ikäisissä nurmissa että eri koepaikoilla erittäin kilpailukykyinen muihin timoteilajikkeisiin verrattuna. Rhonia tuo lisäarvoa timotein viljelyyn Suomessa korkean satonsa ja erinomaisen talven kestävyytensä ansiosta. TUUKKA BOR Satoisa ja sulava Menestyy koko maassa Viljelyvarmuus korostuu kasvuston vanhetessa Tasaisen varma sadontuottaja jokaisella korjuukerralla Laadukas ja varma 2
3 NURMIKASVIEN TÄRKEIMMÄT VALINTAPERUSTEET SATOISUUS 1 3 vuosien sato jälkikasvukyky ensimmäisen niiton sato VALKUAISPITOISUUS, SADON LAATU oikea-aikainen korjuu/ myöhästynyt korjuu vertailu D-arvo eli sulavuus TALVENKESTÄVYYS 1 3 vuosien talvituhot NURMI- JA RUOKONATA Nurmi- ja ruokonata ovat poudankestävämpiä nurmilajeja kuin timotei, mutta eivät ole ruokinnallisesti yhtä maittavia. Voimakkaan kasvunsa ansiosta ruokonata on nurminataa satoisampi. Molemmilla lajeilla on hyvä jälkikasvukyky. Nurmi- ja ruokonataa viljellään hyvin yleisesti nurmiseoksissa timotein kanssa. Laidunnurmien korkeaa ruokonatapitoisuutta tulee välttää, sillä ruokonata on karkeaa ja maittavuudeltaan laitumissa muita lajeja heikompaa. Ruokonata soveltuu hyvin säilörehutuotantoon. Talvenkestävyydeltään molemmat ovat erittäin hyviä lajeja. Nurminata viihtyy erityisesti runsaslumisilla alueilla. Natojen suositeltava kylvömäärä on 1250 kpl/m 2 ja kylvösyvyys 2 3 cm. Natavaltaisia nurmiseoksia kylvettäessä suositellaan käyttämään siementä kg/ha. Nurminata ILMARI BOR Kestävä lajike koko Suomeen Hyvä sadontuottokyky läpi kasvukauden Valkuaispitoinen ja hyvin sulava Erittäin talvenkestävä KLAARA BOR Erittäin satoisa Soveltuu hyvin koko Suomeen Rehuntuotannossa etenkin 1. sato korkea verrattuna muihin Talvenkestävyys huippuluokkaa Hyvä rehunlaatu Ruokonata KAROLINA BOR 10 % satoisampi kuin yleisesti viljelyssä olevat nurminatalajikkeet Talvenkestävyys ruokonatojen parhaimmistoa Erinomainen erityisesti säilörehunurmiin Poudankestävä voimakkaiden ja syvien juurien ansiosta NURMI- JA RUOKONATA Lajike 1. niitto D-arvo 1. niitto 2. niitto D-arvo 2. niitto 3. niitto D-arvo 3. niitto Talvituho % Kevättiheys % KASPER = C (N) ,7 93,5 ILMARI BOR (N) ,1 94,1 INKERI BOR (N) ,1 94,1 KLAARA BOR (N) ,3 96,4 EEVERT BOR (N) ,2 94,3 SANTTU (N) ,5 94,8 SW MINTO (N) ,7 92,8 VALTTERI BOR (N) ,9 95,2 RETU = C (R) ,0 92,6 KAROLINA BOR (R) ,2 91,9 (N) = Nurminata, (R) = Ruokonata Lähde: LUKE viralliset kokeet , estimoidut lajikekeskiarvot. 3
4 PUNA-APILA Puna-apila on monivuotisiin nurmiin hyvin soveltuva palkokasvi. Se on arvokas rehuarvoltaan ja valkuais pitoisuudeltaan. Sopii hyvin säilö rehu nurmiin etenkin hyvin kalkituilla ja ojitetuilla kiven näis mailla. Korkeaa typpi lannoitusta tulee puna-apilalla välttää. Puna-apila parantaa seoksissa nurmi rehun laatua ja nostaa valkuais pitoisuutta. Suositeltava kylvömäärä puhtaana kasvustona on kg/ha ja seoksissa 4 7 kg/ha. SAIJABOR Kotimainen Satoisa ja talvenkestävä Hyvä jälkikasvukyky Parantaa seoksissa nurmirehun laatua ja nostaa valkuaispitoisuutta Suositeltava vyöhykkeille I IV RAIHEINÄT Raiheinää viljellään pääasiassa nurmiseoksissa, mutta se soveltuu viljeltä väksi myös puhtaana kasvustona. Sen sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä, mutta talven kestävyys ei ole sen parhaita ominaisuuksia. Sen vuoksi sitä suositellaan viljeltäväksi ainoastaan eteläisemmässä Suomessa. Yksivuotinen italianraiheinä on lehtevyydeltään erittäin runsas, yksivuotinen wester woldin raiheinä puolestaan on hyvin kuitupitoinen korsiominai suuk siensa ansiosta. Monivuotinen englanninraiheinä on kasvultaan mätästävä. Sillä on runsas korren muodostus ja tiheä aluslehdistö. Puhtaan raiheinä kasvuston kylvömääräksi suositellaan 1250 kpl/m2 ja kylvösyvyydeksi 2 3 cm. YKSIVUOTISET RAIHEINÄT Italianraiheinä: BARMULTRA II Westerwoldinraiheinä: BARTIGRA Erittäin nopeasti itävä ja kehittyvä Tuottaa runsaan sadon Erittäin maittava ja sulava Korkea valkuaispitoisuus Rehevä kasvusto, hillitsee rikkakasvien kasvua II V-vyöhykkeille Suositellaan Pohjois-Suomen lyhyeen kasvukauteen Sato korjattavissa aikaisemmin kuin italianraiheinässä Runsassatoinen pohjoisilla alueilla Kuiva-ainepitoisuus korkeampi kuin lehtevillä italianraiheinälajikkeilla ITALIANRAIHEINÄ Lajike 1.niitto D-arvo 1.niitto 2.niitto D-arvo 2.niitto FABIOBOR , ,5 BARMULTRA II , ,9 Lähde: MTT viralliset kokeet , estimoidut lajikekeskiarvot. 4 MONIVUOTISET RAIHEINÄT Englanninraiheinä: RIIKKABOR Kotimainen, laadukas ja nopea kasvuinen Talvenkestävin raiheinälajike, joka toipuu nopeasti talven rasituksista Suositellaan I III-vyöhykkeille Erinomainen jälkikasvukyky
5 NURMISEOKSET Kuivaheinäntuotantoon tarkoitetuilla nurmilla tulee suosia pitkään laatun sa säilyttäviä lajeja, joiden ensimmäisen niiton sato on erittäin runsas. Runsaan korsipitoisuuden saavuttanut timotei kuivuu nopeasti. Säilörehu- ja laidunnurmilla on kannattavinta viljellä hyvän jälkikasvukyvyn omaavia lehteviä lajikkeita, jotka tuottavat laadukasta satoa läpi koko kasvu kauden. Laidunnurmilla tulee kiinnittää huomiota myös lajien tallaamisen kestävyyteen. HANKKIJAN KLASSIKKO HANKKIJAN SULAVA Timotein ja nurminadan seos, joka soveltuu useaan eri käyttötarkoitukseen. Seoksella on mahdollista tuottaa kolmen niiton järjestelmissä erittäin korkea D-arvo ja samanaikaisesti hyvällä tasolla oleva NDF-kuidun määrä. Tuure-timotei tuottaa kaikissa niitoissa korkean D-arvon. Perintei sen nurminadan lisäksi seoksessa on käytetty Riikka-englanninraiheinää, joka on talven kestävyydeltään paras englannin rai heinistä. Englanninraiheinä parantaa eten kin toisen ja kolmannen niiton D-arvoa. Englannin rai heinän osuus seoksessa on kohtuullisen matala, mikä pienentää talveh ti misriskiä. Seosta suositellaan säilö rehun tuotantoon ja laitumeksi vyöhykkeille I III ja vyöhykkeen VI edullisimmille paikoille. Timotei (TuukkaBOR, TuureBOR tai RhoniaBOR) 80 % Nurminata (IlmariBOR tai KlaaraBOR) 20 % Kylvömäärä: kg/ha HANKKIJAN TUURENURMI Kuivaheinä- ja säilörehunurmien perusta mi seen soveltuva seos, joka sisältää sulavuu deltaan ja jälkikasvukyvyltään ensiluokkaista Tuure-timoteitä sekä lisäksi nurmi- ja ruoko nataa. Ruokonataa on lisätty satotasoa kas vat ta maan. Yleisseos koko maahan. Timotei (TuureBOR) 75 % Nurminata (IlmariBOR tai KlaaraBOR) 10 % Ruokonata (KarolinaBOR) 15 % Kylvömäärä: kg/ha Timotei (TuureBOR) 65 % Nurminata (IlmariBOR tai KlaaraBOR) 25 % Englanninraiheinä (RiikkaBOR) 10 % Kylvömäärä: 22 kg/ha HANKKIJAN PRO Satoisa, D-arvon peräkkäisissä niitoissa hienosti säilyttävä ja jälkikasvukyvyltään voimakas Tuure-timotei yhdistettynä sulavuudeltaan lähes nurminatojen luokkaa olevaan Karolina-ruokonataan. Seos säilö rehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien perustamiseen. Seos sisältää korkeatuottoisen lypsykarjan edellyttämää sulavaa kuitua. Se on oivallinen säilörehunurmi myös seosrehun raakaaineeksi ja automaattilypsytiloille, joilla vaaditaan märehtimisaktiviteetin ylläpitoa. Tuure-timotein hyvän pensomis kyvyn ansiosta syntyy runsaasti sulavaa lehtimas saa, mikä mahdollistaa yhtä aikaa korkean D-arvon ja NDF-pitoisuuden rehussa. Timotei (TuureBOR) 90 % Ruokonata (KarolinaBOR) 10 % Kylvömäärä: kg/ha 5
6 NURMISEOKSET HANKKIJAN LAATU Monipuolinen apiloita sisältävä seos. Seoksella on mahdollista tuottaa eri niitoissa korkea D-arvo ja puhtaita nurmikasveja sisältäviä seoksia suurempi valkuaispitoisuus. Seoksessa on käytetty kahta timoteilajiketta, korkean laadun tuottavaa Tuurea ja hyvän jälkikasvukyvyn omaavaa Rhoniaa. Seoksessa on mukana myös nurminataa ja englanninraiheinää tuomassa jälkikasvukykyä ja laatua jälkikasvusatoihin. Seoksessa käytetyt nurminata ja englanninraiheinälajikkeet ovat talvenkestävyydeltään markkinoiden parhaim pia. Seoksen sisältämät apilat sitovat typpeä ja nostavat rehun valkuaispitoisuutta sekä hidastavat D-arvon laskua. Seos soveltuu sekä säilörehuntuotantoon että laitumeksi. Timotei (Tuure BOR ) 36 % Timotei (Rhonia BOR ) 24 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 10 % Englanninraiheinä (Riikka BOR ) 10 % Puna-apila 10 % Valkoapila 10 % Kylvömäärä: 25 kg/ha HANKKIJAN APILANURMI Typensitojakasvina apila takaa riittävän typpimäärän valkuaispitoisen säilörehun ja monivuotisen kesannoinnin onnistumiselle. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR tai Rhonia BOR ) 60 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 20 % Puna-apila 20 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: kg/ha HANKKIJAN VALKEA Säilörehunurmien perustamiseen ja monivuotiseen kesannointiin soveltuva seos, jossa komponentteina timotei, nurminata, valkoapila ja puna-apila. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR, Rhonia BOR ) 50 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 30 % Puna-apila 5 % Valkoapila 15 % Kylvömäärä: kg/ha HANKKIJAN PIKALAIDUN Pikalaidunseoksella saadaan aikaan kasvusto, joka soveltuu laiduntamiseen jo perustamisvuonna. Monivuotisten lajien ansiosta nurmesta saadaan seuraavina vuosina run sas sato. Soveltuu hyvin myös säilörehun tuotantoon. Kylvetään aikaisin keväällä ilman suojaviljaa tai käyttämällä pientä kauramäärää. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR tai Rhonia BOR ) 40 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 35 % Yv. raiheinä (Barmultra II) 15 % Niittynurmikka 10 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 30 kg/ha HANKKIJAN MULTAMAA Monivuotinen raiheinä timotein ja nurminadan rinnalla takaa kasvuston hyvän alkuvaiheen kehityksen. Soveltuu heinä-, säilörehu- ja laidunnurmien perustamiseen multa-, turve- ja multaville kivennäismaille koko maahan. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR tai Rhonia BOR ) 40 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 50 % Mv. raiheinä rehutyyppi (Riikka BOR ) 10 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 30 kg/ha HANKKIJAN VEHREÄ Nopeasti uusiutuva ja tallaamisen kestävä seos on valmistettu erityisesti hevosten laiduntamiseen. Timotei (Tuukka BOR ) 35 % Mv. raiheinä rehutyyppi (Riikka BOR ) 15 % Mv. raiheinä nurmikkotyyppi 15 % Niittynurmikka 20 % Punanata 15 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 50 kg/ha SOPIVA-NURMISEOS Tyydytkö keskimääräiseen vai vaaditko enemmän? Tilakohtaisesti suunnitellut seokset tilan omat tarpeet ja lähtökohdat huomioon ottaen Ruokinnan kautta saatavat impulssit peltoviljelyn suunnitteluun tarkasti ja tehokkaasti Tarkoituksena hyödyntää tilan vahvuudet ja nostaa nurmentuotanto uudelle tasolle Suunnittelu alkaa tavoitteiden asetta misella ja päädytään kaikki tarpeet huomioivaan nurmiseokseen Vähimmäistilausmäärä: 600 kg SOPIVA SOPIVA nurmiseokset Jokainen tila on erilainen Myös luomutuotettuja nurmikasvien siemeniä valikoimassamme. KYSY LISÄÄ! Osta siemenet vaivattomasti verkkokaupasta! Hankkija Oy pidättää oikeuden seosten lajikemuutoksiin. 6
7 NURMEN KASVINSUOJELU Rikkakasvit heikentävät rehun maittavuutta ja voivat aiheuttaa maitoon makuvirheitä sekä häiriöitä eläinten ruuansulatuksessa. Erityisesti ne kuitenkin vievät ravinteita ja kasvutilaa varsinaisilta satokasveilta. Huolehdi nurmen rikkatorjunnasta jo perustamisvaiheessa. Jos rikkakasvit ovat päässeet valloilleen, ne voidaan torjua myös kasvavasta nurmesta. RIKKAKASVITORJUNTA APILA- JA HEINÄKYLVÖKSILTÄ Käsittelykohde Kauppavalmiste Käyttömäärä Varoaika NURMET ILMAN APILAA Timotei-nurminata nurmen perustaminen ilman 30 vrk Ariane S 1,75-2,0 l/ha suojaviljaa, nurmesta korjataan yksi säilörehusato laidun, säilörehu, 21 vrk kuivaheinä Gratil + kiinnite g/ha + 0,1-0,2 l/ha tai laidunnetaan. Primus + kiinnite 0,1-0,15 l/ha + 0,1 l/ha 1-vuotinen raiheinäkylvös, korjataan niittorehuksi/ Primus XL 1 l / ha säilörehuksi Timotei-nurminata-nurmen perustaminen suojaviljaan (ohra/kaura 170 kg/ha), vilja puidaan. Pikalaidunnurmi + suojavilja (40 kg/ha), sato korjataan säilörehuksi. Ariane S XL-pakkaus Premium Classic + kiinnite Gratil + Ratio 50 SX + kiinnite Agrimarket MCPA Harmony SX + kiinnite Primus + kiinnite Ratio 50 SX + kiinnite Ariane S XL-pakkaus Premium Classic + kiinnite Gratil + Ratio 50 SX + kiinnite 1,75-2,5 l/ha 20 ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha g/ha + 8 g/ha + 0,1-0,2 l/ha 1,5-2,0 l/ha 15 g/ha + 0,1 l/ha 0,05-0,1 l/ha + 0,1 l/ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha 1,75-2,5 l/ha 20 ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha g/ha + 8 g/ha + 0,1-0,2 l/ha 30 vrk 0 vrk 30 vrk Harmony SX + kiinnite Primus + kiinnite Ratio 50 SX + kiinnite Starane XL Vakiintuneet säilörehunurmet, laitumet. Ariane S Gratil + kiinnite Harmony SX + kiinnite Primus + kiinnite Starane XL Primus XL APILANURMET Timotei-puna-apila-nurmen perustaminen (suojaviljaan tai ilman), nurmesta korjataan Basagran SG sato tai laidunnetaan. Timotei-puna-apila-nurmen perustaminen Premium Classic + Agrimarket MCPA suojaviljaan (ohra/kaura 170 kg/ha), vilja puidaan. Agrimarket MCPA Kts. lisätietoja: Peltokasvien kasvinsuojelu ProAgria Keskusten Liitto. 15 g/ha + 0,1 l/ha 0,05-0,1 l/ha + 0,1 l/ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha 0,8-1,0 l/ha 2,0-3,5 l/ha g/ha + 0,1-0,2 l/ha g/ha + 0,1 l/ha 0,1-0,15 l/ha + 0,1 l/ha 1,5-1,8 l/ha 1 l/ha 1,1-1,7 kg/ha 8-11 g/ha + 0,5 l/ha 1,0 l/ha 10 vrk 30 vrk laidun, 21 vrk kuivaheinä 10 vrk REHUKASVIT ALSIKEAPILA (Dawn tai vastaava) Hyvä esikasvi, sopii hyvin lisäyksenä seoksiin Kasvualustaltaan puna-apilaa vaatimattomampi Kilpailee kasvultaan puna-apilaa heikommin rikkakasveja vastaan Kukkii ja tuleentuu puna-apilaa aikaisemmin Hyvä mesikasvi Kylvömäärä 8 10 kg/ha PERSIANAPILA (Lightning tai vastaava) Yksivuotinen, nopeasti kehittyvä typensitojakasvi Käytetään tavallisesti seoksena yksivuotisen raiheinän kanssa, viherkesanto kasvina ja viherlannoitukseen, soveltuu myös maisemakasviksi Hyvä jälkikasvukyky Hyvä juuristovaikutus Sisältää puna-apilaa enemmän kuitupitoisia varsia ja vähemmän lehtimassaa Kylvömäärä 8 12 kg/ha, seoksissa kg/ha VIHANTAHERNE (Bohatyr tai vastaava) Tuorerehuksi ja viherlannoitukseen Voidaan viljellä sellaisenaan tai seoksena kauran kanssa (rehuherne kg/ kaura kg/ha) Kylvömäärä puhtaana kg/ha VIHANTAHÄRKÄPAPU (Honey tai vastaava) Hyvin satoisa ja sulava kasvi säilörehuksi tuotettuna Viljellään puhtaana tai seoksena myö häi sen kauran tai vehnän kanssa (härkäpapu kg/ kevätvilja kg) Ruokinnallisesti paras laatu puhtaana kasvustona viljeltynä (kylvömäärä kg/ha), seosvilja saattaa kuitenkin helpottaa säilöntää Säilörehusato korjataan palkojen kokonaan täytyttyä, ennen tuleentumisen alkua REHUVIRNA (Nitra tai vastaava) Yksivuotinen typensitojakasvi Viherlannoitukseen ja rehukasviksi Runsas vihermassa tukahduttaa tehokkaasti rikkakasveja Voidaan tuottaa joko kauran kanssa (rehuvirna kg/kaura kg/ha) tai puhtaana kasvustona Kylvömäärä puhtaana kg/ha REHUKAALI (Inka tai vastaava) Suosittu riistapeltojen yksivuotinen rehukasvi Menestyy parhaiten hyväkuntoisilla kivennäismailla Kylvömäärä 5 8 kg/ha REHURAPSI (Akela tai vastaava) Yksivuotisten rehuseosten ja riistapeltojen kasvi Syysrapsin kuitupitoinen ja lehtevä muunnos Kylvömäärä 7 10 kg/ha SINIMAILANEN (Power 4.2 tai vastaava) Monivuotinen palkokasvi Käytetään yleisesti rehuna Juuristoltaan voimakas ja tuottaa runsaasti valkuaista Kylvömäärä seoksissa 5 15 kg/ha REHUMAISSI (esim. Nordicstar) Käytetään karjan rehuna Hehtaarituotto voi olla Suomessa esim tonnia kuiva-ainetta Kylvömäärä 1,5 2 yksikköä/ha 7
8 Kasvuohjelman palvelupuhelin puh Numerosta saa neuvoja kasvukaudella nurmikasvien kasvinsuojelusta, lannoitteista sekä maanparannuksesta. Puhelimessa Hankkijan Kasvuohjelman ammattilaiset vastaavat kysymyksiin. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan palvelun avautuessa
Raisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotAlsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin
Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin
LisätiedotNurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit
Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit Nurmikasvien viljely Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri merkitys
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotMuistiinpanot ovat valmiina
Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotLannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotLimousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen
Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri 27.01.2017 Tuottava maa karjalle Ulla Maija Leskinen 1 Luento sisältää käytännön toimenpiteitä pellon parantamista, kunnossa pitämistä,runsaasti ja hyvän rehun
LisätiedotVältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle
Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotNURMEN VILJELYOHJELMA
NURMEN VILJELYOHJELMA Nurmiseokset ja -lajikkeet Nurmen viljelyohjelma Nurmien kasvinsuojelu Nurmirehun säilöntäaineet Käärintäkalvot, muovit ja verkot www.k-maatalous.fi Nurmiseokset Paalinurmiseos Yleisimmin
LisätiedotNurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotLuonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotEnergiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio
Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg
LisätiedotRehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto
Rehua optimaalisesti seoksista Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Sisältö Tuova Tuota valkuaista hanke Markkinat Puitavat ja kokoviljaseokset Herne
LisätiedotNURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti
NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotNurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotKaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi
Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotAluskasveja rikkakasvien kiusaksi
Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn
LisätiedotLuomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotREHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotPeltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa
Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Antti Hannukkala, MTT Rovaniemi Bioenergiakasville tarpeellisista ominaisuuksista Bioenergiakasvien pitää olla viihtyviä ja viljelyvarmoja. Tuottajalle
LisätiedotAluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org
LisätiedotKokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotViljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija
Viljelykierto luomussa 8.3.2018 Mustiala Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija Kylvöpäätökseen vaikuttavat tekijät Viljelykierto Peltolohkojen ominaisuudet Tukipolitiikka Eläinten rehuntarpeet
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
Lisätiedot