Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Transkriptio

1 Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi

2 Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen

3 Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

4 Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

5 Nurmentuotannon kustannuskehitys Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

6 TIHEYS (syyskuu) TIHEYS (huhtikuu) Kasvukunto, ravinteet, vesitalous, ph SEOKSEN TASAPAINO (heinäkuu)

7 - Hyvin valitut taktiikat, esim. lajiseos ja lannoitustapa lohkon mukaan - Jälkikasvukykyisimmät timoteit, useita lajikkeita - Tiheys hyvä - Kevätsato ollut suhteessa suuri, nyt jälkisadot kasvaneet seoksen muuttuessa - Ravinteet, ph ja vesitalous kunnossa Syyskuu, viidennen vuoden timotei-nurminata

8 - Monipuolinen seos; ANNETAAN PELLON JA SÄIDEN VALITA PARHAAT LAJIT - Hyvä viljelykierto, täydennyskylvö, tiheä kasvusto - Vahva laadun hallinta täydennyskylvöllä - Tasapainoinen ja edullinen ravinnehuolto - Hyvä ph, vesitalous ja parantunut maan rakenne

9 Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (50 aktiivikarjatilaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) - Lisää tiheyttä (viljelykierto + täyd.kylvö)! - Joka sään, satovuoden ja korjuukerran superseos - Ravinteiden tasapaino - Laadun analysointi; viljelyn, korjuun ja ruokinnan suunnittelu sen pohjalta Anu Ellä ja Jarkko Storberg, Sataideaa hanke ja ProAgria Länsi-Suomi Satojen ja tulosten tarkempi mittaus - Kasvustojen säännöllinen havainnointi - Valinnat perustuvat kokonaiskustannusrakenteeseen ja tavoitteisiin - Tieto lisää tuskaa - ja molempia muokataan nurmiryhmissä - Motivaation ylläpito lisää työtehoa ja kehittymishalua - Nurmi on karjatilan pellon ehdoton ykkönen

10 Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (62 aktiivikarjatilaa, Etelä-Savo 2011) Mitä positiivisia toimintamuutoksia BM-nurmiryhmätoiminta käynnisti omassa maatilayrityksessäsi? yrittäjän itsearvio Yhteensä 226 tilatason käytännön muutosta 1. Nurmiseoksen laji- ja lajikevalinnat (42) (mm. timotein lajikevalinnan tarkentuminen, ruokonatapitoisuuden alentaminen ja apiloiden mukaanotto seokseen) 2. Nurmen perustamistapa (37) (mm. perustamistavan vaihtaminen, kevytmuokkauksesta kyntöön siirtyminen ja täydennyskylvön lisääminen) 3. Säilörehun laadun hallinta (36) (mm. säilönnän tarkentaminen sekä korjuuaikanäytteiden oton, satotason lohkokohtaisen määrittämisen ja kasvustojen havainnoinnin lisääntyminen) Nurmesta tankkiin hanke , ProAgria Etelä-Savo, Anu Ellä

11 1. TIHEYTTÄ LISÄÄ miten? Kylvötapa ei saa jättää aukkoja: - Miten kylvetään (nykyisellä koneella?) enemmän hajalleen? - Onko kylvösyvyys sopiva vai jääkö osa liian syvään/pintaan?

12 Täydennyskylvö lisää sadon määrää ja laatua jos täydennetty siemen saadaan itämään ja kylvetty lisäsiemen tasapainottaa pellon nurmiseosta! (Vaihtoehtoisesti lyhyt nurmikierto 2-3 v)

13 Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka

14 2. RAVINTEIDEN TASAPAINO Ravinteet edullisesti hallintaan - Laaja juuristo - Maan kasvukunto - ph - Typensitojakasvit - Lannan käyttö - Ravinteet maassa ja säilörehussa

15 Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään voiman puutteeseen typpeä ja onkin esim. Kalium vähissä Heikko maan rakenne Mangaanin puutos Niin auttaako lisätyppi?

16 3. SEOKSEN TARKENTAMINEN JA SADONTUOTTOKYKY Monipuolinen seos mahdollistaa tiheän kasvustorakenteen ja tasapainoisen laadun Monipuolinen juuristo mahdollistaa tehokkaan ravinteiden oton

17 Monipuolinen seos miksi? Joka säässä on mukana kasveja, jotka menestyvät hyvin Erimuotoisten kasvien tasainen massa -> tiheys Ruokinnalliset ominaisuudet: D- arvo, valkuainen, maittavuus, syöntiindeksi

18 Jos nurmikierto pitenee, monipuolinen seos lajittuu helpommin -> lähivuosien säissä kestävimmät lajit runsastuvat (aukkojen lisäksi) ja heikoimmat hiipuvat Esim. kylvetty timotei 70%-ruokonata 30% kasvustossa tt 20%-rn50%-rikat ja aukot 30 %

19 Esimerkkikasvustoja Sinimailanen viihtyy mahtavasti. Ilmava maa jossa vesi ei seiso, happi kulkee ja ph on korkeahko - Pelto sijaitsee Tanskassa Sinimailanen on pärjännyt heikommin mutta apilat, timotei ja englanninraiheinä viihtyvät. Kylvöjälki? Suojaviljan laon varjostus? Liian pohjoisessa mailaselle?

20 Täydellinen nurmiseos 1) Seos on kohtuullisen helppo hankkia ja käyttää 2) Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka (monen muotoiset kasvit) 3) Seoksella luodaan mahtava juuristo ja parannetaan maan kasvukuntoa, myös tuleville satovuosille 4) Seoksen avulla ravinteet hyödynnetään edullisesti ja tehokkaasti 5) Seos mahdollistaa sujuvan korjuun (kuiva-aine, säilönnällinen laatu ja D-arvo) 6) Seos mahdollistaa edullisen ja helpon ruokinnan (RV, D-arvo, NDF ym.) = Seoksella mahdollistetaan tasapainoinen laatu ja määrä joka satoerässä ja joka säässä MÄÄRÄ + LAATU + HINTA

21 Esim: Nurmisiemenen kustannustaso on keskimääräistä korkeampi korkean satotason tiloilla (viljelykiertorytmi ja täydennyskylvöt ovat huomioituna) Siemenkustannus eur/ha 70,00 60,00 50,00 euroa/ha 40,00 30,00 20,00 10,00 0, ka Siemenkustannus 26,40 38,78 45,63 67,13 43,41 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

22 Esim. Nurmiryhmien tilat hyödyntävät monipuolisen seoksen viljelyvarmuutta. Seoksen tarkentaminen on yksi oleellisimmista muutoksista nurmiryhmätiloilla. Siemenseoksissa käytetyt kasvit rehumailanen sinimailanen alsikeapila valkoapila puna-apila englanninraiheinä rainata ruokonata nurminata timotei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% käytti kasvia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

23 Tyypillisiä kylvöseoksia (%) nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla Seos 1 Seos 2 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Alsike-apila Valkoapila Sinimailanen Valkoapila Engl.raiheinä Timotei Ruokonata + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

24 Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään kylvösiemenen määrää ja. Kylvösyvyys väärä Kylvötapa tekee 12 sentin rivivälit Maan rakenne tiivis (kasvuvoima heikko) Maalaji siemenelle väärä ph ei riitä valitulle kasville Niin auttaako lisäsiemenet?

25 KAIKKI SAMAAN SEOKSEEN = EI HUOLTA SÄÄSTÄ TAI MAASTA?

26 4. MITTAAMALLA JA VERTAILEMALLA VOIT PARANTAA Sadon määrä kgka/ha ka

27 Benchmarking-nurmiryhmistä saa lisää pelisilmää ja innostusta kehittämiseen-> taloudellista hyötyä Tulee otettua itsestä enemmän irti Havainnointitaktiikkani on parantunut. Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden ja tulosten mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä. Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta. Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut KOMMENTIT YHDESTÄ ESIMERKKIRYHMÄSTÄ, KYSYTTY

28 Helppoa kuin heinänteko, kun tietää mitä kannattaa muuttaa ja miten MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen

29 KIITOS! Anu Ellä Huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi