NURMEN VILJELYOHJELMA
|
|
- Aune Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NURMEN VILJELYOHJELMA Nurmiseokset ja -lajikkeet Nurmen viljelyohjelma Nurmien kasvinsuojelu Nurmirehun säilöntäaineet Käärintäkalvot, muovit ja verkot
2 Nurmiseokset Paalinurmiseos Yleisimmin käytetty perusnurmiseos tehdään pohjoisen tyypin timoteista ja talvenkestävästä nurminadasta. Suositellaan erityisesti maan keski- ja pohjoisosiin pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Etelän paalinurmiseos Seossuhde sama kuin paalinurmiseoksessa, mutta seoksessa käytetään erityisen satoisaa eteläisemmän kasvutyypin Grindstad-timoteita, millä on pohjoisia tyyppejä huomattavasti parempi jälkikasvukyky, mutta silti hyvä talvenkestävyys. Grindstadin ansiosta niittoaika on muita timoteiseoksia aikaisempi. Etelässä seos sopii erityisen hyvin kolmeen niittoon. Grindstad sopii kasvurytmiltään hyvin yhteen Kasper-nurminadan kanssa. Heinänurmiseos Heinänurmiseos on timoteista ja nurminadasta tehty seos, joka sopii sekä kuivaheinän että nurmirehun tuotantoon. Timotein osuus on 80% ja nurminadan 20%. Laidunnurmiseos Sisältää tallausta kestävää niittynurmikkaa ja soveltuu siksi erityisesti laidunnukseen, mutta myös niittoruokinta- ja säilörehunurmien perustamiseen Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen lumisille alueille. Multaville moreenimaille ja muille karkeille kivennäismaille myös muualla maassa. Ruokonata-timotei seos Seos sopii erityisesti poutiville hietamaille, mutta myös ajoittain runsaasti vettyville maille, ja usein niitettäville säilörehunurmille koko maassa. Ruokonadan ansiosta jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Timotein jälkisadon varmistamiseksi ensimmäistä niittoa ei pidä pitkittää. Rehun sulavuuden varmistamiseksi toinen ja kolmas sato on korjattava riittävän nuorena. Apilainen nurmiseos / Viherlannoitusnurmi Apilapitoinen versio paalinurmiseoksesta, jossa osa timoteista on korvattu puna-apilalla. Apilan ansiosta rehun sulavuus säilyy hyvänä puhdasta heinäkasvustoa pidempään. Seoksessa on lisäksi alsikeapilaa, joka kasvupaikkavaatimuksiltaan puna-apilaa vaatimattomampana täydentää kasvustoa. Multamaan nurmiseos Multa-, turve- ja moreenimaille sekä multaville kivennäismaille laidun- ja säilörehunurmeksi Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Pikanurmiseos Nopeakasvuista raiheinää sisältävä, aikaisin keväällä kylvettävä nurminatavaltainen seos. Monivuotinen seos, josta on italianraiheinän ansiosta korjattavissa satoa jo kylvövuonna. Suositellaan vähälumisille alueille Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Hevosnurmiseos Kulutusta kestävä nopeasti uusiutuva ja maittava erikoisseos hevostenruokintaan. Seoksen lajikkeet on valittu erityisesti laidunkäyttöön. Seos soveltuu myös kuivaheinän ja säilörehuntuotantoon. Nurmisiemenseokset Timotei pohj. Timotei Grindstad Nurminata Kasper / Minto Ruokonata Swaj Ruokonata Kora Koiranheinä Englannin raiheinä Niittynurmikka Italian raiheinä Puna-apila Alsikeapila Punanata Nurmisiemenseosten Seossuhteet % seossuhteet ja kylvömääräsuositukset Etelän paalinurmiseos Laidunnurmiseos Paalinurmiseos Heinänurmiseos Grindstad/Swaj -seos Säilörehunurmiseos Apilainen nurmiseos Viherlannoitusnurmi Hevosnurmiseos Multamaan nurmiseos Pikanurmiseos Sekoita aina siemensäkin sisältö ennen kylvöä, siemenet voivat lajittua kuljetuksen aikana. Siemenseoksen kylvösyvyys valitaan seoksen koostumuksen ja pellon maalajin mukaan. Kylvömäärä suositus kg/ha Niittokertasuositus 2
3 Nurmikasvilajikkeet Timoteit Timoteilajikkeissa on sekä eteläisen että pohjoisen kasvutyypin edustajia. Hyvän maittavuuden ja talvenkestävyyden ansiosta timotei on yleisin ja suosituin nurmikasvimme. Timotei on melko poudanarka, mutta sen jääpoltteen kestävyys on hyvä. Sen jälkikasvukyky on yleensä natoja heikompi, poikkeuksina nopeakasvuiset eteläisen kasvutyypin Grindstad ja Switch timoteit. Pitkäkortisena lajina timotei soveltuu nurmilajeista parhaiten kuivaheinän tuotantoon. GRINDSTAD Grindstad on norjalaista alkuperää oleva eteläistä kasvutyyppiä edustava satoisa lajike. Se on varma valinta I-III viljelyvyöhykkeille ja satoisin timotei aina V-vyöhykkeelle saakka. Se ei kuitenkaan kestä kaikkein ankarimpia talvehtimisolosuhteita. Grindstad on nopeakasvuinen ja sen 1. niiton ajankohta on 2-3 vrk muita lajikkeita aikaisempi. Lajike on parhaimmillaan kolmen niiton säilörehunurmissa ja erinomainen kuivaheinän tuotannossa. Se on satoisin timotei jo ensimmäisessä niitossa, mutta erottuu vielä selvemmin muista hyvän jälkikasvukykynsä ansiosta. SWITCH Switch on nopeakasvuinen eteläisen kasvutyypin timotei, jolla on poikkeuksellisen hyvä jälkikasvukyky. Sato painottuu timoteiksi hyvin voimakkaasti 2. ja erityisesti 3. satoon. Lajike soveltuu parhaiten kolmesti niitettäviin nurmiin ja laitumeen. Switch on talvehtinut lajikekokeissa hyvin koko Suomessa. JONATAN Jonatan on sopiva timoteilajike sekä satoisuutensa että talvenkestävyytensä ansiosta erityisesti pohjoisen vaativiin viljelyoloihin. Jonatan tuottaa laadukasta satoa kaksi kertaa niitettäessä. TRYGGVE Timotei Tryggve on pohjoisen kasvutyypin uutuuslajike, joka tuottaa huippusadon. Sadon ruokinnallinen laatu ja D-arvo ovat olleet huippuluokkaa. Tryggve sopii erinomaisesti kahden niiton järjestelmiin. Talvenkestävyys on ollut pohjoiselle timoteille tyypillisen hyvä. Nadat Nurminata KASPER Kasper on satoisa nurminatalajike ja erinomainen odelman tuottaja. Sen talvenkestävyys on hyvä koko maassa. Se säilyttää satoisuutensa hyvin myös nurmen vanhetessa kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Kasper soveltuu varsinkin lumisille alueille. Nurminata SW Minto SW Minto on ollut virallisissa lajikekokeissa satoisin nurminata. Sen jälkikasvukyky ja odelmasadon laatu ja määrä ovat olleet kaikkia muita nurminatoja paremmat. Se menestyy keskeisillä nurmituotantoalueilla 4. vyöhykettä myöten, mutta sitä ei suositella aivan pohjoisimmille viljelyalueille. Ruokonata SWAJ Swajn sadonmuodostusrytmi on nopea ja se sopii siksi hyvin seoskumppaniksi nopeakasvuisen Grindstad-timotein kanssa. Swaj on erittäin satoisa ja se kestää hyvin kuivuutta ja märkyyttä. Sen talvenkestävyys on natojen parhaimmistoa V-vyöhykkeelle asti ja se sopii siksi viljeltäväksi koko nurmiviljelyalueella. Voimakkaan jälkikasvun seurauksena Swaj valtaa myöhemmissä niitoissa ja nurmen vanhetessa tilaa timoteilta, mistä syystä ruokonataa suositellaan käytettäväksi seoksessa korkeintaan 25 %. Riittävän hyvä odelmasadon laatu edellyttää vähintään kolmea niittokertaa kesässä. Rainata FELINA Nopeakasvuinen ja rainadaksi hyvin talvea kestävä Felina on italianraiheinän ja ruokonadan risteytys. Felina kestää syvän juuriston ansiosta hyvin kuivuutta, mutta myös märkyyttä. Sen satoisuus ja sadon laatu on samaa tasoa ruokonatojen kanssa. Hyvä sadon laatu edellyttää intensiivistä, vähintään kolmen niiton järjestelmää. Felinaa sisältävät nurmiseokset sopivat viljelyyn Etelä- ja Keski-Suomeen. Muut lajit Englanninraiheinä SW BIRGER Satoisa tetraploidi lajike, jonka talvenkestävyys on raiheinäksi hyvä. Tuottaa ison sadon jo ensimmäisessä niitossa. Englannin raiheinien tapaan ensimmäisen niiton sadon laatu on korkea. SW Birgerillä on hyvä sienitautien kestävyys. WESTERWOLDINRAIHEINÄ Tämän yksivuotisen raiheinän sadon kuiva-ainepitoisuus on korkeampi kuin italianraiheinän. Kapealehtisen Westerwoldinraiheinän ensimmäinen sato on korjattavissa aikaisemmin kuin italianraiheinällä. ITALIANRAIHEINÄ Italianraiheinä on yksivuotinen satoisa nurmiheinä, jonka sato on valkuaisrikasta, mutta kuivaainepitoisuus on matala. K-maatalouden myyntiin valitaan satoisia tetraploideja lajikkeita. Suomessa käytettävä siemen on yleensä tuontitavaraa esimerkiksi Tanskasta. Apilat Puna-apila BETTY Betty on Bjurselesta jalostettu tetraploidi lajike, jonka talvenkestävyys on puna-apiloista selvästi paras. Sen satoisuus on kaikkiin muihin puna-apiloihin verrattuna ylivoimainen etenkin Pohjois- Suomessa. Puna-apila SW YNGVE SW Yngve on uusi pohjoisen kasvutyypin diploidi puna-apila, jonka viljelykestävyys on uskomattoman hyvä. Yngven viljelyarvon testaus virallisissa lajikekokeissa on vielä kesken. Alsikeapila FRIDA Frida on ainoa alsikeapila Suomen lajikeluettelossa. Se viihtyy alsikeapilalle tyypillisellä tavalla puna-apilaa vaatimattomammissa kasvuoloissa ja happamammilla mailla. Talvenkestävyys ei ole aivan puna-apilan luokkaa. VALKOAPILA Valkoapila kestää laiduntamista puna-apilaa paremmin. Hyvä sulavuus, korkea valkuaispitoisuus ja maittavuus ovat sen tunnettuja ominaisuuksia. Lajikkeina käytetään lähinnä ruotsalaisen SW:n Sonja- tai Hebe-lajikkeita. SINIMAILANEN Sinimailanen on monivuotinen, syväjuurinen ja runsaan valkuaissadon tuottava palkokasvi. Sitä voi käyttää puhtaana tai seoksena esimerkiksi nopeakasvuisen ruokonadan kanssa. Ensimmäistä kertaa lohkolla sinimailasta viljeltäessä kylvö tehdään ympätyllä siemenellä. Sinimailanen on erittäin kuivuudenkestävä. Se on arka märkyydelle ja jääpolte ja liika tallaaminen tuhoavat sen. Sinimailasta suositellaan viljeltäväksi runsasmultaisilla savi- ja hietamailla, joilla on riittävästi viettoa, jotta pintavesi pääsee valumaan pois. K-Maatalous myy Live- sekä Nexus-lajikkeita. 3
4 Nurmen viljelyohjelma Satotavoite on vähintään ME/ha/v (6000 ry/ha/v). Sadon D-arvotavoite määritellään käyttötarkoituksen mukaan. Yleisesti pyritään hyvin sulavaan rehuun, jolloin D-arvotavoite on säilörehulla g/kg ka ja kuivaheinällä g/kg ka. Nurmen perustaminen Nurmivuotta edeltävänä kesänä tehdään perusparannuksena pellon pintamuotoilu ja tarkistetaan salaojituksen toimivuus, torjutaan kestorikkakasvit ja tarvittaessa kalkitaan pelto. Pintamuotoilulla ja toimivalla salaojituksella vältetään pellon vettyminen ja siten taataan nurmen tasainen kasvu ja hyvä talvehtiminen. Ylläpitokalkituksen ja hivenlannoituksen tarve selvitetään viljavuusanalyysilla aina nurmen uusimisen yhteydessä. Pellon ph-tavoite on ravinteiden saatavuuden takia vähintään 6, erityisesti apilapitoisilla nurmilla. Nurmi perustetaan useimmiten suojaviljaan, jona käytetään lujakortisia lajikkeita: Vaasa-kauraa, Tiril tai Vilde-ohraa, Bjarne-kevätvehnää tai Petita-rypsiä. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 %, tai jopa enemmän erityisesti apilanurmia perustettaessa. Suojaviljan voi puida tai korjata kokoviljasäilörehuksi. Puitavan suojaviljan laontorjunta ja puinnin jälkeen olkien korjaaminen estää nurmen tukahtumisen ja aukkopaikkojen syntymisen. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisen kylvön ja keväisen rikkatorjunnan glyfosaatilla. Suojaviljan rikkakasvien torjunnassa on huomioitava suojaviljan olkien ja nurmirehun käyttörajoitukset ja apilanurmilla torjunta-aineen soveltuvuus apiloille. Lannoitus perustamisen yhteydessä Nurmea perustettaessa lannoitus tehdään YaraMila tuotteilla ja/tai karjanlannalla viljavuustutkimuksen ja lanta-analyysin mukaan. Hivenravinteiden puutteet korjataan perustamisen yhteydessä. Fosforia voi antaa useamman vuoden tarpeen fosforin tasausta hyödyntäen täydentämällä karjanlantaa sopivalla YaraMila NPKS-tuotteella. Nurmipalkokasveja sisältävä seosnurmi lannoitetaan perustamisvuonna muiden nurmien tavoin. Typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Typen käyttömäärää suojaviljalle vähennetään samassa suhteessa siemenmäärän kanssa. Karjanlannan levitysmäärä määräytyy kaliumtarpeen mukaan. Lannoitus satovuosina Typpilannoituksen sallittu enimmäismäärä jaetaan koko kasvukaudelle ja on hyvä muistaa, että riittävä typpilannoitus takaa rehun korkean valkuaispitoisuuden. Timoteivaltaisilla nurmilla lannoitus painotetaan ensimmäiselle sadolle. Kahdesti niitettäville nurmille typpilannoitus jaetaan suhteessa 60/40, kolmesti niitettäville suhteessa 40/35/25. Etelä-Suomessa neljä kertaa niitettäville ja laidunnurmille sopiva jako on 40/25/20/15. Karjanlanta tarvitsee aina typpitäydennyksen esim. Yara Suomensalpietarilla, jota käyttämällä saadaan karjalle välttämätöntä seleeniä. Typen lisäksi tulisi huomioida fosforitäydennys punaisten fosforiluokkien lohkoilla. Fosforilannoitus tehdään keväällä YaraMila NPKS-lannoitteella ja 2. ja 3. sadon lannoitus kesällä NKS-lannoitteella. Rehun riittävän seleenitason varmistamiseksi jokaisen lannoituksen tulee sisältää seleeniä. YaraMila lannoitteiden rikkimäärä on useimmissa tapauksissa riittävä täyttämään nurmien rikin tarpeen. Puna-apilanurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Kun apilapitoisuus on yli 60 % kuiva-aineesta, ei typpilannoitusta tarvita. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m 2 ), lannoitus tehdään nurmiheinien mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta. Kaliumlannoituksessa tulisi ottaa huomioon myös maan reservikaliumin määrä. Nurmen hivenpitoisuutta voidaan nostaa lehtilannoitteilla (Multiple, YaraVita). PERUSTOIMENPITEET VAKIINTUNEET NURMET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Säilörehu, heinä- ja laidunnurmet (Päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana) Tomahawk 180 EC 1,5-2,0 l/ha Gratil g/ha* Primus 0,1-0,15 l/ha** Apilapitoiset nurmet (Keväällä kasvun alkaessa) Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha NURMET PERUSTAMISVUONNA Nurmet suojaviljaan perustettaessa, Tooler 50 g/ha Express 50 SX 12g/ha + ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) Tomahawk 0,4 l/ha K-TRIO 1,5,-2,0 l/ha Apilapitoiset nurmet suojaviljaan Express 50 SX Basagran SG perustettaessa (Apilassa 1-3 kasvulehteä) 8-11 g/ha + K-MCPA 0,5 l/ha 1,1-1,7 l/ha K-MCPA 1,0 l/ha Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, Tomahawk 180 EC Gratil g/ha ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) 0,7-0,8 l/ha Primus 0,1-0,15 l/ha Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä) Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha K-MCPA 1,0 l/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) Tomahawk 180 EC 0,7-0,8 l/ha Gratil g/ha Primus 0,1-0,15 l/ha Sinimailanen perustamisvuonna (viljelykasvissa 1-3 kasvulehteä) Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Hivenravinnepuutos korrenkasvun aikana Multiple 1 l/ha Zoom 1,5 l/ha K-Erikoishiven 5-10 l/ha Envision 3,2 l/ha tai Ranger 4 l/ha tai Nurmen lopettaminen tai perustamista Roundup Max 2,0 kg/ha tai Envision 2,4 l/ha Ranger 3 l/ha edeltävän vuoden ongelmarikkakasvien torjunta Roundup Max 1,2 kg/ha 0,5 l/ha 0,5 l/ha Kasvinsuojelu Nurmen satovuosina rikkakasviaine valitaan päärikkalajin mukaan. Aineen valinnassa on huomioitava rehunkäytön varoajat ja apilanurmissa aineen soveltuvuus apilalle. 180 EC Huomiot nurmien rikkakasvien torjuntaan Varoajat: Tomahawk 10 vrk, Primus 7 vrk, Tomahawk 180 EC 10 vrk, Gratil laitumilla ja säilörehunurmilla 7 vrk sekä heinällä 21 vrk. Käsiteltäessä nurmet Gratil, Primus, Tomahawk 180 EC tai Basagran SG valmisteilla ne voidaan käyttää rehuksi. Primus alkaa tehota jo +2 C, Gratil +5 C, Tomahawk 180 EC +6 C ja Basagranit vaativat yli +12 C astetta. *= Keväällä tai 1. tai 2. niiton jälkeen, kun hierakka, leinikit ja muut rikat ovat ruusukeasteella (ensim. kukkanuput näkyvissä) ja voimakkaassa kasvussa. ** = Keväällä kasvun alkaessa. 4
5 Biologiset säilöntäaineet rehunsäilöntään COMBI Käytössä suomalaistiloilla yli 10 v. Sisältää entsyymin ja kaksi maitohappobakteerikantaa Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa Laskee nopeasti ph:n optimitasolle Hyväksytty tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään (Viranomaisten hyväksymä) Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Hyväksytty luomutuotantoon 1 pussi (85 g) säilöö 12,5 tn rehua Biologisten aineiden säilytys: Tulee säilyttää viileässä, esim. jääkaapissa, yli jääneet pussit kannattaa säilyttää pakastimessa seuraavaan säilöntäkauteen asti. Valmis käyttöliuos säilyy viileässä 2 vrk. SÄILÖNTÄ- AINE SÄILÖNTÄAINE Säilöntätapa Huomioitavaa Josilac Josilac Combi Josilac D25 Mestarin Vahva Pro AIV 2 Plus AIV Ässä AIV NOVA Propcorn Plus Propcorn NC Kuiva-aine suositus, % Esikuivattu (ka<30%) Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa Sisältää mm. L. buchneri -maitohappobakteerikantaa Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % Muurahaishappoa 76 %, ammoniumformiaattia 5,5 % Muurahaishappo 59 %, ammoniumformiaatti 4 %, propionihappo 20 %, kaliumsorbaatti 2,5 % Muurahaishappo 44 %, natriumformiaatti 20%, propionihappo 12 %, bentsoehappo 1,5 % Propionihappo 94 %, ammoniumpropionaatti 5,5 % Propionihappo 72,6 %, ammoniumpropionaatti 21,4 % Tarkoitettu esikuivatulle rehulle, kun kuiva-aine on yli 25 % Sisältää entsyymin ja kaksi maitohappobakteerikantaa Hinta erittäin kilpailukykyinen Erinomainen esikuivatun säilörehun säilönnässä Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Saksalaisen DLG:n testaama tuote 1 pussi (170 g) säilöö 50 tn rehua Biologisten säilöntäaineiden sekoitus: Sekoita pussin sisältö huolellisesti 3-4 litraan haaleaa puhdasta vettä. Sekoituksen jälkeen laimenna käyttöliuos puhtaalla vedellä haluttuun käyttö väkevyyteen. Säilöntäaineen valintataulukko (käyttötarkoitus, annostelu, säilöntätapa) Tuore (ka>30%) Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa. Laskee nopeasti ph:n optimitasolle. Syövyttämätön. Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle Esikuivatun rehun säilöntään. Viljan murskesäilöntä Josilac % 2-4 l/tn 2-4 l/tn 2-4 l/tn x Josilac Combi % 1-4 l/tn Josilac D25 >25 % 2-4 l/tn x Mestarin Vahva Pro % 5 l/tn 5 l/tn 3 l/tn 3-5 l /tn x AIV 2 Plus % 5 l/tn 5 l/tni 3 l/tn 3-5 l /tn x AIV Ässä % 5 l/tn 5 l/tn 3-5 l /tn x AIV NOVA % 5 l/tn Propcorn Plus Jyväsäilöntään, käyttömäärä 6-14 l/tonni Propcorn NC Kostean heinän säilöntään, käyttömäärä 6-9 l/tonni Sopii myös vasikoiden hapanjuottoon sekä sikojen liemiruokintaan ph:n säätelyyn. Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin. Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin. Laaja käyttöalue myös olosuhteisiin, jossa esikuivaus ei onnistu. Sisältää natriumia jopa puolet lehmän päivittäisestä tarpeesta. Lisää maittavuutta. Syövyttämätön. Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää viljan rehuarvon % kosteudessa Niittoruokinta Luomu Erikoistuote hevosheinän säilöntään, käsiteltyä heinää ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusprosentin ollessa välillä %. Syövyttämätön. Estää rehun lämpenemistä > parantaa rehun aerobista stabiilisuutta Rehun säilöntään kun ka-pitoisuus % Sisältää kolme maitohappobakteerikantaa, mm. L.Buchneri-maitohappobakteeri Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle. Lisäksi seosrehun lämpeneminen hidastuu Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Saksalaisen DLG:n testaama tuote Hyväksytty luomutuotantoon 1 pussi (150 g) säilöö 50 tn rehua VAHVA Pro Mestarin Vahva Pro on varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun ph:n säätelyyn Mestarin Vahva Pron käyttö varmistaa rehumassan riittävän happamuuden Estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan Käyttömäärät murskesäilönnässä: Kosteus % l/tn
6 K-maatalouden koetilalla kasvinviljelyn koetoimintaa jo 50-vuotta Timotein koeruutupuintia v Miksi torjua nurmen rikkakasveja? Rikkakasvit valtaavat kasvualaa nurmissa Satopotentiaalia pienenee Nurmien keski-ikä pienenee... Uusintaväli tihenee ja kustannukset nousevat Rikkakasveilla haitallinen vaikutus eläinten tuotantoon Sulavuus heikkenee... D-arvo laskee Maittavuusongelmia... Syötävä rehumäärä pienenee Maidon käytettävyys meijeriprosesseissa heikkenee Rikkakasveilla haitallinen vaikutus eläinten terveyteen Poikima- ja laidunhalvaus... K, Ca, ja Mg suhde nurmirehussa Osa rikkakasveista myrkyllisiä... Voi aiheuttaa eläinlääkintäkustannuksia Torjuntakynnys: Haitallisimpien lajien osuuden ollessa 5-10 % Lievästi haitallisten lajien osuuden ollessa % 70 Rikkakasvien vaikutus nurmirehun D-arvoon Lähde: Virkajärvi & Punkki Painotettu D-arvo, % Rikkakasvien osuus Rikat D 63 Rikat D 60 Parhaat merkit K-maataloudesta! 6
7 Nurmien kasvinsuojelu Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä! Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille sekä apilattomien nurmien suojaviljoille Erittäin hellävarainen viljelykasveille Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta - lippulehtivaiheeseen Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa Hyvä teho yleisimpiin nurmen rikkakasveihin - säästää apilaa! Hyvä teho nurmien pahoihin rikkakasveihin mm. hierakoihin, einikkeihin, lutukkaan, suolaheinään ja voikukkaan Viljoilla tankkiseoksissa Gratil g/ha varmistaa mataratehon Rikkakasviruiskutus päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana. Vahva hivenlehtilannoite nurmille ja viljoille Sisältää runsaasti mangaania, magnesiumia, kuparia ja sinkkiä - ravinteita, joista viljoilla yleisimmin puutetta 1 litra Multiplea sisältää 608 g hiveniä! 180 EC Erinomainen teho mm. voikukkaan, hevonhierakkaan, ahosuolaheinään, nokkoseen ja piharatamoon (esiintyvät usein vanhoilla nurmilla) Fluroksipyyri 180 g/l Käyttömäärä 0,5l/ha seoksissa Ratkaisu resistenssiriskin hallintaan: Tooler g/ha + Tomahawk 0,5l/ha 1dl/ha Ei pohjavesialueille, ei apilalle tai Express SX 15 g/ha + Tomahawk 0,5l/ha Pohjavesialueille, ei apilalle Heinien siemenviljelyksille, apilattomille nurmille ja viljoille rikkakasvien torjuntaan kylmissä olosuhteissa Tehoaa jo +2 C! Ylivoimaisen vahvaa tehoa juolavehnän torjuntaan Tehoainepitoisuus 680 g/kg 7
8 Rehunsäilöntä RaniWrap kiristekalvot Kotimaista takuulaatua! Rani Plast on edelläkävijä. Huippuluokan UV-suoja Suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin Runsasliimainen kolmikerroskalvo Varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin - parempi rehun säilyvyys Takuu 3 vuotta Voimassa ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kiristekalvorullille. Valitse taloudellisesti PARAS! Mitat Väri Rll/lava 50 cm x 1800 m valkoinen cm x 1500 m valkoinen cm x 1800 m valkoinen cm x 1800 m vaalean vihreä cm x 1500 m vaalean vihreä 40 Rani Aumakalvot Kolmikerroskalvo ensiluokkaisista polyeteeni raaka-aineista. Saatavana nyt myös 300 m Jumbo-rullina. Rani alusmuovi väritön Ohut alusmuovi aumakalvon alle Vähentää hapenläpäisyä Myös 3600 m rullana. Pyöröpaaliverkot Vetolujuus 2600 N ja elastisuus %: Lujempi sidonta - vähemmän verkkoa! Moderni kudontatekniikka ja oikea raakaainekoostumus takaavat hyvän leviämisen paalin reunasta reunaan Erinomainen toiminta kaikissa koneissa Kehitetty yhteistyössä Claasin kanssa Tuote Tuotekoodi Rullakoko Rondotex x Evolution Rondotex x Evolution 123 Rondotex x Evolution Rondotex x Evolution Rondotex x Evolution 125 Rondotex x Evolution 130 Rondosil x AgriPress x Rullan ø Paino kg Huom. +/- 1 cm +/- 5% 240 mm 23 Kaikkiin paalaimiin 290 mm 33 Kaikkiin paalaimiin 290 mm 40 Erikoispitkä rulla 240 mm 23 Mm. Claas , , Krone, NH 290 mm 33 Mm. Claas , , Krone, NH 290 mm 35 Erikoisleveisiin paalaimiin 290 mm 33 Ilman UV-suojausta 290 mm 33 Kaikkiin paalaimiin
Raisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotMuistiinpanot ovat valmiina
Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotVältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle
Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja
LisätiedotNurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotNurmen kasvinsuojelun avaintekijät
Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät 27.11.2012 Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Lähtökohdat Nurmen kasvinsuojelu viljelykiertojen suunnittelu (kaikenikäistä nurmea ja perustamisvaiheen
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotKaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi
Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotNURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi
NURMISIEMEN Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi NURMEN PERUSTAMINEN Huolehdi nurmea perustaessasi pellon peruskunnostuksesta. Viljavuustutkimukseen perustuen on hyvä tehdä kalkitus ja hiven lannoitus.
LisätiedotViherlannoituskasvit Rehunurmet
Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
LisätiedotNurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit
Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit Nurmikasvien viljely Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri merkitys
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotAlsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin
Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotRefine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotUutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotNurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Lisätiedotviljelyohjelma Viljelyohjelmapuhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( )
N urmen 2019 viljelyohjelma Viljelyohjelmapuhelinneuvonta 0207 708 708 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.lantmannenagro.fi NURMEN VILJELY Nurmen viljelyohjelma Satotavoite on vähintään 100000 MJ/ha
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotREHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotSyyskuussa! UBO parsimatto Kimmoisa, kulutusta kestävä ja hygieninen luonnonkumimatto. Karjatilan arjessa mukana
MONIPUOLISTA TARJONTAA Valvonta- ja riistakamera Wildgame Micro 4 Lightsout KAUPAN PÄÄLLE! (Arvo 139 ) Syyskuussa! Painepesuri Kärcher HDS 12/18 S Työpaine 30-180 bar. Vesimäärä 600-1200 l/h. Ottoteho
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
Lisätiedot2014 KARJATILAOHJELMA BOSKAPSFARMPROGRAM
2014 KARJATILAOHJELMA BOSKAPSFARMPROGRAM Maaliskuussa! Tankkaussäiliö CEMO diesel 200 l, 12 V, kannella Lev. 80 cm, pit. 60 cm ja kork. 59 cm. Paino tyhjänä 25 kg. 12 V pumppu, virtaus 40 l/min. 500907726
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotLannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotVAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI
VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI 4.10.2018 Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo ja Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala VAIHTOEHTOJA
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotNurmien kasvinsuojelu
Nurmien kasvinsuojelu Nurmex-tietoisku 14 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täystiheä nurmi Perustettaessa tavoitteena täystiheä nurmi, jolloin rikkakasveille ei jää tilaa! 1 Tavoitteena puhtaat
LisätiedotEnergiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio
Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg
LisätiedotVILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT
VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT Comet Pro s.2-3 Prosaro s.4 Juventus s.5 Sportak s.6 Tooler s.7 Puma Extra ja ExpressTwin s.8 Monitor s.9 Terpal ja Cycocel s.10 Foliar Extra s.11 Multiple s.12 K-maatalouden
Lisätiedot