Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin"

Transkriptio

1 Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin sopiva monivuotinen lajike sopii laidunseoksiin valkoapilan ohella matala kasviestrogeenipitoisuus hyvä mehiläiskasvi - hunajapotentiaali 250 kg/ha (+siitepöly) kylvömäärä 3-6 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm ympätyn siemenen käyttö suositeltavaa

2 Puna-apila hyvä maankuohkeuttaja, erityisesti savimailla syvä paalujuuri, joten vierastaa korkeaa pohjavettä kestää hyvin kuivuutta eloperäisillä mailla talvehtiminen on epävarmaa Saija ja Betty kestävimpiä lajikkeita Ilte ja Varte ylivoimaisen satoisia Etelä-Suomessa voidaan perustaa suojaviljaan menestyy huonosti laidunnurmissa sisältää kasviestrogeenejä, joten rehun runsas punaapilapitoisuus voi aiheuttaa hedelmällisyyshäiriöitä kylvömäärä 2-7 kg seoksissa, kylvösyvyys 1-2 cm ympätyn siemenen käyttö suositeltavaa

3 Persianapila eli tuoksuapila yksivuotinen ja vaatimaton palkokasvi matala juuristo, kasvusto muodostaa tiheän maton kukkii kauan ja tuottaa siitepölyä eli on hyvä mehiläiskasvi niiton jälkeen kasvaa tehokkaasti ja kestää hyvin pakkasta jälkivaikutus kg N/ha sopii myös maisemakasviksi sopii aluskasviksi, jos kylvetään jo viljan orastuttua kylvömäärä 8-12 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm ympätyn siemenen käyttö suositeltavaa

4 Valkoapila monivuotinen ja matalakasvuinen palkokasvi matala juuristo erittäin korkea valkuaispitoisuus, kuiva-aineessa valkuaista jopa 25% sopii hyvin laidunseoksiin ja etenkin yksivuotiset lajikkeet aluskasviksi viljoille kaunis lannoituskasvi pihanurmikoihin paras lajike Jõgeva4, eniten käytetty lajike Sonja matala kasviestrogeenipitoisuus erittäin vaatimaton ja hyvä mehiläiskasvi - hunajapotentiaali 250 kg/ha + siitepöly kylvömäärä on 1-3 kg/ha ja kylvösyvyys 1 cm ympätyn siemenen käyttö suositeltavaa

5 Veriapila yksivuotinen palkokasvi paalujuurinen rehu- ja viherlannoitusapila vaatimaton, mutta tarvitsee kuitenkin lämpimät kasvu-olosuhteet erittäin kaunis purppuranpunainen kukka, soveltuu hyvin maisemakasviksi hyvä mehiläiskasvi, hunajakapasiteetti 250 kg/ha (+siitepöly) kylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm, ymppäys tehostaa typensidontaa

6 Herne soveltuu parhaiten seosviljelyyn kauran tai ohran kanssa valkuaispitoisuus n. 20 % ja valkuaisen laatu hyvä kaikille kotieläimille Erittäin satoisa Brutus lajike sopivat leikkuupuintiin. Karita varma, myös Rocket hyvä Florida-herne reheväkasvuinen, sopii tuorerehun korjuuseen ja viherlannoitukseen kärsii herkästi liiallisesta kosteudesta, kuivana aikana hyötyy sadetuksesta viljan käyttö tukikasvina varmistaa sadon herneelle sopii sama ymppi virnojen kanssa kylvömäärä puitavissa seoksissa on kg + tukikasvia kg/ha kylvösyvyys 4-5 cm

7 Härkäpapu siemenen valkuaispitoisuus n. 30 % Kontu ainoa puitava lajike Suomessa sopii leikkuupuitavaksi kauran kanssa Fuego- ja Tangenta -lajikkeiden tanniinipitoisuudet ovat matalia, joten sopii tukikasviksi rehuseoksiin, viherlannoitusseoksiin tai riistapeltoihin kestää hernettä paremmin kosteutta ja on lähes lakoutumaton myös kasvupaikan suhteen hernettä vaatimattomampi kylvömäärä puitavissa seoksissa kg härkäpapua ja kg kauraa/ha, kylvösyvyys 5-7 cm, ymppäys suositeltava

8 Rehuvirna yksivuotinen rehu- ja viherlannoituskasvi parhaimpia yksivuotisia typensitojakasveja erittäin satoisa etenkin seoksissa esimerkiksi kauran ja raiheinän kanssa sopii tuorerehunurmiin, laitumiin ja monivuotisten kasvien suojakasviksi viherlannoituskasvuston puhdistusniitto tarvittaessa korkeaan sänkeen heinäkuun alussa rehuntuotannossa ymppäys kannattaa aina menestyy huonosti raivausalueilla tms. viljelemättömillä alueilla lajikkeiden satotasoerot tuhansia kuiva-ainekiloja/ha Suomen suosituin lajike viljelyvarma Ebena kylvömäärä seoksissa kg/ha käyttötarkoituksen mukaan kylvösyvyys 3-5 cm

9 Ruisvirna yksivuotinen rehu- ja viherlannoituskasvi syysyksivuotinen kuten syysruis keväällä kylvettynä kasvaa syksyn pakkasiin saakka satoisuudeltaan rehuvirnan luokkaa kestää rehuvirnaa paremmin kuivaa ja happamuutta sopii tuorerehunurmiin, laitumiin ja monivuotisten kasvien suojakasviksi kylvömäärä seoksissa kg/ha käyttötarkoituksen mukaan kylvösyvyys 3-5 cm siemenen ymppäys kannattaa

10 Rehumailanen monivuotinen palkokasvi, juuristo syvä ja voimakas tuottaa runsaasti valkuaista vaatii melko paljon lämpöä, mutta ei ole poudanarka kasvupaikan kuivatuksen oltava kunnossa rönsyilevä kasvutapa, joten osa rönsyistä talvehtii lähes aina hyvä odelmankasvu, kestä jatkuvaa laidunnusta ja niittoa kasviestrogeenipitoisuudet pieniä erinomainen vaihtoehto apilalle lajikkeet Karlu ja Juurlu kylvömäärä seoksissa 5-10 kg/ha, kylvösyvyys 2 cm ympätyn siemenen käyttö tärkeä

11 Lupiini kauniskukkainen typensitojakasvi kukkii nimensä mukaisesti keltaisin, sinertävin tai valkoisin kukin ja sopii mainiosti maisemakasviksi erityisesti valkolupiini muodostaa hyvin voimakkaan paalujuuren ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata sini- ja valkolupiinin siemen sopii myös ihmisravinnoksi nämä lupiinit ovat yksivuotisia kylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 3-4 cm ymppäys tarpeellinen

12 Sinimailanen monivuotinen palkokasvi, juuristo syvä ja voimakas tuottaa runsaasti valkuaista vaatii paljon lämpöä, mutta ei ole poudanarka kasvupaikan kuivatuksen oltava kunnossa talvehtii parhaiten viettävillä runsasmultaisilla savi- ja hietamailla, joiden ph yli 6 alkukehityksen aikana herkkä kestorikkakasveille riistapeltokasvina maistuu hyvin hirville ja peuroille hyvä odelmankasvu, mutta ei kestä jatkuvaa laidunnusta kasviestrogeenipitoisuudet pieniä lajikkeista paras talvehtija Pondus mehiläiskasvi(mesi) kylvömäärä seoksissa 5-10 kg/ha, kylvösyvyys 2 cm ympätyn siemenen käyttö tärkeä

13 Vuohenherne monivuotinen rehupalkokasvi hidas alkukehitys, jolloin herkkä kestorikkakasveille ei siedä varjostusta, mutta ravinteiden suhteen vaatimaton parhaimmillaan karkeilla kivennäismailla ja savimailla ei sovellu eloperäisille maille voimakas juuristo kasvuun päästyään erittäin pysyvä ja satoisa säilörehuja viherlannoituskasvi ei sisällä kasviestrogeenejä hyvä mehiläiskasvi (mesi +siitepöly) kylvövuonna puhdistusniitto paikallaan kesä-heinäkuun vaihteessa korkeaan sänkeen satovuosina kahden niiton kasvi, ensimmäinen niitto kukinnan alkaessa, toinen myöhäissyksyllä kylvömäärä seoksissa 8-12 kg/ha, kylvösyvyys 2 cm ympätyn siemenen käyttö välttämätöntä

14 Valkomesikkä kaksivuotinen palkokasvi, valkoiset kukat aikaisin kylvettynä voi kukkia jo samana vuonna erittäin syvä ja voimakas juuristo, kestää hyvin kuivuutta kestää huonosti seisovaa vettä kasvusto on roteva ja korkea sopii viherlannoitukseen ja säilörehuksi erinomainen mehiläiskasvi, hunajakapasiteetti 500 kg/ha (+siitepöly) kylvömäärä n. 15 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm ymppäys tarpeellinen

15 Rohtomesikkä kaksivuotinen palkokasvi, keltaiset kukat ominaisuuksiltaan valkomesikän kaltainen nimensä mukaisesti käytetty erilaisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin kasvupaikan suhteen hyvin vaatimaton menestyy parhaiten viettävillä lohkoilla aikaisin kylvettynä voi kukkia jo samana vuonna syvä ja voimakas juuristo, kestää hyvin kuivuutta kasvusto on melko roteva ja korkea erinomainen mehiläiskasvi, hunajakapasiteetti 500 kg/ha (+siitepöly) kylvömäärä n. 15 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm ymppäys tarpeellinen

16 Keltamaite luonnossa erittäin pitkäikäinen palkokasvi parhaimmillaan laidunseoksissa valkuaisen laatu ja tuotantovaikutus erittäin hyvät ehkäisee puhaltumista ja lampailla tiettävästi joidenkin parasiittien leviämistä ei sisällä juurikaan kasviestrogeenejä erittäin vaatimaton ja menestyy vaativissa olosuhteissa paremmin kuin valkoapila keväinen kasvuunlähtö hidas, sato vaatimaton kylvömäärä seoksissa 1-3 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm ympätyn siemenen käyttö välttämätöntä

17 Italianraiheinä nopeakasvuinen yksivuotinen heinä Etelä-Suomessa jotkin lajikkeet voivat talvehtia melko vaatimaton ja menestyy kaikilla maalajeilla soveltuu rehu- ja kesantokasviksi satoisin lajike Meroa käytetään myös aluskasvina viljoilla kylvömäärä puhtaana kg/ha, aluskasvina viljan seassa 1-2 kg kylvösyvyys 1-2 cm

18 Westerwoldinraiheinä italianraiheinää olennaisesti nopeammin valmistuva erityisesti Pohjois-Suomessa italianraiheinää satoisampi yksivuotinen rehukasvi westerwoldinraiheinää suositellaan viljeltäväksi italianraiheinän asemesta erityisesti vyöhykkeillä IV-V paras lajike Lemnos nopean kasvunsa vuoksi soveltuu huonosti aluskasviksi kylvömäärä puhdaskasvustona kg/ha kylvösyvyys 1-2 cm

19 Englanninraiheinä monivuotinen rehukasvi parhaimmillaan monivuotisissa heinäseoksissa, jolloin nostaa ensimmäisen vuoden satoa parhaimmat lajikkeet Riikka ja Svea sopii hyvin laidunseoksiin kylvömäärä seoksissa 3-5 kg/ha pakkauskoko 10 kg

20 Timotei kestää hyvin talvea ja soveltuu kaikille maalajeille maittavin monivuotinen heinä perusheinä kaikkiin nurmiseoksiin odelman kasvu vaatimaton kylvömäärä seoksissa on 6-15 kg/ha kylvösyvyys 1-2 cm

21 Nurminata laitumiin ja niittonurmiin niiton jälkeinen kasvu timoteitä parempi, mutta talvenkestävyydessä häviää timoteille käyttö vähenee ruokonadan yleistyessä kylvömäärä seoksissa 4-8 kg/ha kylvösyvyys 1-2 cm

22 Ruokonata hieman nurminataa karkeampi ja satoisampi rehukasvi maailman suosituimpia nurmiheiniä Retu on viljelyvarmin ja laadultaan paras lajike Suomessa sopii kaikille maalajeille kestää hyvin happamuutta sopii heinä- säilörehu- ja laidunnurmiin Retun satotaso ja talvenkestävyys erittäin hyvä kaikilla viljelyvyöhykkeillä syyssato huomattavan suuri eli tasapainottaa syyskorjuun apilapitoisuutta odelman kasvu silmiinpistävän nopea kasvusto melko pysty ja ilmava, joten homeita ja ruosteita esiintyy vähän voimakas ja syvä juuristo, ottaa ravinteita erittäin tehokkaasti juuri kuohkeuttaa maata tehokkaasti kestää kuivaa jopa koiranheinääkin paremmin kylvömäärä seoksissa 4-8 kg/ha

23 Rainata italianraiheinän ja nurminadan tai ruokonadan risteytys ruokonatatyyppi karkeampi ja nurminatatyyppi laadukaampi Hykor-lajike on nurminadan ja italianraiheinän risteytys talvehtii kohtuullisesti Etelä-Suomessa sopii usein korjattaviin nurmiin nostaman ensimmäisen vuoden satoa hyvä jälleenkasvukyky kylvömäärä seoksissa 2-4 kg/ha

24 Niittynurmikka matalakasvuinen heinä kestää erittäin hyvin tallausta ja menestyy myös kostealla kasvualustalla hyvä jälleenkasvukyky maittava ja soveltuu mainiosti etenkin laitumiin peittää tehokkaasti muilta viljelykasveilta jääneet talvituhoaukot kylvömäärä seoksissa 2-3 kg/ha

25 Punanata matalakasvuinen heinä rönsyilevä tyyppi soveltuu laitumiin kestää poikkeuksellisen hyvin tallausta ja jatkuvaa syöttöä erittäin kuivankestävä ja sopii varsinkin poutiville maille parhaimmillaan laidunseoksissa kylvömäärä seoksissa 1-2 kg/ha

26 Ruokohelpi erittäin kestävä ja satoisa monivuotinen heinä vaatimaton, sopii kaikille maille tuottaa hyvän sadon kohtuulannoituksella tuottaa hyvin satoa viisi vuotta ja keskinkertaista satoa jopa 10 vuotta toistaiseksi kaikki käytössä olevat lajikkeet rehulajikkeita käytetään lähinnä polttotarkoituksiin hakkeen, turpeen ja kivihiilen seassa ränsistynyt kasvusto korjataan keväällä paalaamalla tai silppuna aumaan hyvin nuorena korjattua kasvustoa voidaan käyttää myös rehuna alkukehitys hidas ja erityisesti perustamisvaiheessa kärsii herkästi varjostuksesta juolavehnän torjunta olennaista ennen perustamista kylvömäärä kg/ha

27 Syysrypsi syysyksivuotinen öljykasvi joskus talvehtii myös keväällä kylvettynä suosii lämpimiä kivennäismaita ja hyötyy kalkituksesta voimakas juuri on hyvä maan kuohkeuttaja Largo satoisin ja talvenkestävin lajike kylvömäärä 4-6 kg/ha, kylvösyvyys 2 cm kylvö harjaan suositeltava syyskylvössä peittauksesta ei hyötyä

28 Auringonkukka yksivuotinen öljykasvi suosii lämpimiä kivennäismaita ja hyötyy kalkituksesta voimakas juuri on hyvä maan kuohkeuttaja käytetään leikkokukkina ja maisemakasvina parhaimmillaan rivikylvössä, riviväli 30 cm, taimiväli 20 cm kylvömäärä 4-6 kg/ha, kylvösyvyys 3 cm

29 Hunajakukka mainio yksivuotinen mehiläiskasvi hunajakapasiteetti liki 500 kg/ha ja siitepölyn tuotto hyvä erittäin nopeakasvuinen ja vaatimaton, mutta poudanarka normaalisti kukinta kestää 5-6 viikkoa käytetään paljon maisemakasvina kylvömäärä 5-10 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm

30 Maissi yksivuotinen lyhyen päivän kasvi vaatii lämpöä ja kosteutta, sopii parhaiten hikeville maille kylvö lämpimään maahan n. 70 cm:n rivivälein hyötyy varjostuksesta, esim. metsän varjostamat kasvupaikat, kasvu voimistuu syksyä kohden päivän lyhetessä korkea sokeripitoisuus, energiarehu korjuu syksyllä laiduntaen tai syysmyöhään säilörehuksi kylvömäärä siementä/ha kylvösyvyys 3-4 cm

31 Kehäkukka yksivuotinen mainio maisema- ja yrttikasvi lämmin kasvupaikka, kukkii pitkään. Eloperäisillä mailla kukinta heikompaa käytetään salaateissa, ruoanlaitossa ja rohdoskasvina kylvömäärä 5-7 kg/ha

32 Öljyretikka yksivuotinen erittäin voimakas paalujuuri ja roteva varsi kasvusto voi olla jopa kaksi metriä korkea ja tiheä hyötyy runsaasta kalkituksesta, ottaa ravinteita tehokkaasti biofumigaatiovaikutus; puhdistaa maata ja torjuu taudinaiheuttajia sopii hyvin esikasviksi mm. perunalle käytetään paljon riistapeltoseoksissa kylvömäärä 5-10 kg/ha kylvösyvyys 1-2 cm

33 Rehurapsi yksivuotinen kasvuunlähtö melko hidas, joten puhdaskasvusto herkkä rikkakasveille parhaimpia ristikukkaisia rehukasveja herkkä pahkahomeelle, sopii viljelykiertoon vain muutaman vuoden välein hyötyy runsaasta kalkituksesta kasvusto lehtevä, rehuksi tehtynä melko märkää käytetään yksivuotisissa rehuseoksissa ja riistapeltoseoksissa kylvömäärä seoksissa 1-3 kg/ha kylvösyvyys 1-2 cm

34 Rehukaali yksivuotinen suosituimpia riistapeltokasveja rehurapsia hieman vaatimattomampi eloperäisillä mailla kärsii helposti boorin puutteesta hyötyy runsaasta kalkituksesta kasvusto rehevä käytetään yksivuotisissa riistapeltoseoksissa ja jonkin verran rehuseoksissa kylvömäärä seoksissa 1-3 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm

35 Kylvökone EVN valmistettu USA:ssa näppärä käsikäyttöinen ripustetaan olalle ja tuetaan lanteelle portaaton syötön säätö säiliö muovitettua kangasta, vetoketjulla suljettavissa työleveys 3-5 m tuulioloista riippuen työsaavutus kylvömäärästä ja kävelynopeudesta riippuen 1-2 ha/h

36 Retu-timotei seos 25 % Retu-ruokonataa, 75 % timoteitä perusseos säilörehu- tai heinänurmeksi Retu kestää niittoa, kuivuutta, talvea ja on erittäin satoisa timotei perusvarma viljeltävä. Hyvä sato ensimmäisessä niitossa. maalajista riippuen seosta kannattaa terästää puna- ja alsikeapilalla 3-6 kg/ha. Apilat varmistavat rehun laadun ja pidentävät optimaalista korjuuaikaa. Multa- ja turv la alsikeapilan osuutta kannattaa lisätä. Apilan mahdollinen ymppäys kannattaa tehdä aina ennen kuin ne sekoitetaan heinän siemeniin kokonaiskylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm

37 Retu-apilanurmiseos 10 % Bjursele-puna-apila, 10 % Frida-alsikeapila, 25 % Retu-ruokonata, 55 % timotei valmis apilaa sisältävä rehunurmiseos sopii säilörehu- ja heinänurmeksi, odelma myös laitumeksi menestyy kuivilla mailla ja alsikeapilan ansiosta vähän multavimmillakin kasvupaikoilla apilan siemenet valmiiksi bakteeriympätty ja suojapilleröity kokonaiskylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm

38 Retu-laidunnurmiseos 5 % punanata Gondolin, 10 % ruokonata Retu, 5 % niittynurmikka Balin, 15 % englanninraiheinä Riikka/Svea, 15 % nurminata Kasper, 40 % timotei Tammisto2/Iki/Grindstad laadukas ja toimiva perusseos laidunnurmeksi sopii myös säilörehuun ja jopa heinäksi timotei seoksen perusvarma heinä, mikä varmistaa alkukesän sadon Retu-ruokonadan odelman kasvu on erinomainen. Retu myös kestää hyvin tallausta, kuivuutta ja talvea nurminadan sato ja odelman kasvu ovat hyviä englanninraiheinä kasvaa nopeasti jo kylvövuonna. Sen odelman kasvu on hyvä. Englanninraiheinä myös lisää maittavuutta ja nostaa ensimmäisen vuoden satoa niittynurmikka kestää erittäin hyvin jatkuvaa syöttöä ja tallausta ja on melko satoisa punanata kestää hyvin jatkuvaa syöttöä ja tallausta. Kuivankestävyys erinomainen tarvittaessa laidunnurmeen voi lisätä valkoapilaa 1-2 kg/ha, alsikeapilaa 2kg/ha sekä keltamaitetta 1-2 kg/ha apilan ymppäys kannattaa tehdä aina ennen kuin apilan siemenet sekoitetaan heinän siemeniin kokonaiskylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm

39 Hevoslaidunseos 40 % niittynurmikka Balin, 20 % timotei Tammisto2/Iki/Grindstad, 15 % englanninraiheinä Riikka/Svea, 15 % nurminata Kasper, 10 % punanata Gondolin suosittu monipuolinen ja toimiva laidunseos sopii myös säilörehuksi niittynurmikka on maittava, kestää erittäin hyvin jatkuvaa syöttöä ja tallausta ja lisäksi on melko satoisa timotei varmistaa alkukesän satoa englanninraiheinä kasvaa hyvin odelmaa, lisää maittavuutta ja nostaa ensimmäisen vuoden satoa nurminadan sato ja odelman kasvu ovat hyviä lisäämällä seokseen pieni määrä valkoapilaa saa lisää maittavuutta ja ilmasta typpeä kokonaiskylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm

40 Timotei-apilanurmi -seos 10 % Bjursele-puna-apila, 10 % Frida-alsikeapila, 80 % timotei perusvarma seos viherlannoitukseen ja rehunurmeksi, mikä sopii kaikille maalajeille

41 Kotipiha-nurmikkoseos, käyttöluokka 1 30 % Juliska/Casanova-puistonata, 35 % Conni-niittynurmikka, 30 % Corail-punanata, 5 % Taya-englanninraiheinä monipuolinen ja erittäin laadukas yleisnurmikko puistonata ja niittynurmikka extra-luokan lajikkeita punanata 1.käyttöluokan lajike englanninraiheinä varmistaa nopean kasvuunlähdön sopii hyvin vaativampaankin kotinurmikkoon ja mainiosti myös viherrakentamiseen

42 Tieluiskaseos 78 % Herald-punanata, 5 % Balin-niittynurmikka, 5 % Ridu-lampaannata, 5 % Highland-nurmirölli, 5 % Gator-englanninraiheinä, 2 % Rivendel-valkoapila kestävä ja monipuolinen seos toisarvoisille viheralueille kestää kuivaa ja sopii vaatimattomillekin kasvualustoille

43 Maisemaseos 50 % Marco Polo-persianapila, 25 % Balo-hunajakukka, 15 % Meroa-italianraiheinää, 10 % valko/keltamesikkä monipuolinen hyväksytty LHP-maisemaseos kukkii lähes koko kesän pitkälle syksyyn persianapila on kukkiva typensitojakasvi hunajakukka aloittaa kukinnan n.6 viikkoa kylvöstä mesikkä sitoo typpeä ja kuohkeuttaa maata paalujuurellaan italianraiheinä täyttää mahdolliset aukot kasvustossa ja ottaa ravinteet talteen syysmyöhään kylvömäärä 10 kg/ha, kylvösyvyys 2-3 cm persianapila ja mesikät valmiiksi bakteeriympättyjä

44 Riistapeltoseos 5 % Balo-hunajakukka, 15 % Proteor-rehukaali, 25 % Akela-rehurapsi, 25 % Meroa-italianraiheinä, 30 % Marco Polo-persianapila monipuolinen EU-hyväksytty LHP-seos riistapeltoon hunajakukka kehittyy nopeasti ja aloittaa kukinnan houkutellen hyönteisiä rehukaali ja rapsi riistapellon peruskasvit raiheinä kasvaa syysmyöhään ja peittää mahdolliset aukot kasvustossa persianapila sitoo typpeä ilmasta hoitaen viherlannoitusta. Se myös kukkii houkutellen hyönteisiä ja maittaa riistalle syksylläkin. kylvömäärä 10 kg/ha, kylvösyvyys 2-3 cm persianapilan siemen on valmiiksi bakteeriympätty mukaan voi lisätä 50 kg kauraa

45 Niittyseos 2 % ruiskaunokki, 2% päivänkakkara, 5 % westerwoldinraiheinä, 16 % Balo-hunajakukka, 75 % lampaannata/jäykkänata monipuolinen EU-hyväksytty LHP-seos monivuotiseksi niityksi yksivuotiset ruiskaunokki ja hunajakukka kukkivat kylvövuonna ja siementävät syksyllä, joten voivat kukkia seuraavanakin vuonna päivänkakkara kukkii toisena tai kolmantena vuonna lampaannata/jäykkänata on matalakasvuinen ja erittäin kestävä heinä seos sopii myös vesistöjen suojeluvyöhykkeille kylvömäärä kg/ha, kylvösyvyys 2-3 cm

46 Oma seos kokoa listasta haluamasi lajit ja lajikkeet ja pyydä tarjous erittäin tasalaatuinen sekoittaminen 200kg ja suuremmat erät pakkaus 20 kg tai suursäkki apilan siemenet valmiiksi ympätty

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen

Lisätiedot

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala 14.2.2019 Välimaan alue syksyllä 2018 Tavoitteet Perustetaan nonfood - kasvikokeita noin 1000 m 2 :n alalle

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet

Lisätiedot

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija Viljelykierto luomussa 8.3.2018 Mustiala Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija Kylvöpäätökseen vaikuttavat tekijät Viljelykierto Peltolohkojen ominaisuudet Tukipolitiikka Eläinten rehuntarpeet

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Palkokasvien hyödyt Kasvinviljelyssä Typpiomavaraisuus ja esikasviarvo

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Palkokasvien hyödyt Kasvinviljelyssä Typpiomavaraisuus biologisesta

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Rehua optimaalisesti seoksista Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Sisältö Tuova Tuota valkuaista hanke Markkinat Puitavat ja kokoviljaseokset Herne

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Viherlannoituskasvit Rehunurmet Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI 4.10.2018 Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo ja Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala VAIHTOEHTOJA

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Luomuvalkuaisen tuotanto

Luomuvalkuaisen tuotanto Luomuvalkuaisen tuotanto Tutkittua tietoa luomusta 18.2.2014 Mikkeli Vanhempi tutkija, MMM Päivi Kurki, MTT MTT:n SOLID hanke Sustainable Organic and Low Input Dairying, EU FP7 puitephjelma-sopimus n o

Lisätiedot

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg

Lisätiedot

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 137 5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) 5.5.1 VIHERLANNOITUSSUUNNITELMAN PÄÄOSAT Viherlannoitusta käytetään, kun tilalla ei käytettävissä

Lisätiedot

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 429089 S-posti: arja.nykanen@proagria.fi

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Ravinnepiika kevätinfo, , Kyyhkylä, Mikkeli

Ravinnepiika kevätinfo, , Kyyhkylä, Mikkeli VIHERLANNOITUS Juha-Antti Kotimäki ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika kevätinfo, 22.3.2017, Kyyhkylä, Mikkeli Lähteenä: Hannu Känkänen: Viherlannoitusopas, Jukka Rajala: Luonnonmukainen maatalous, Petri

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys

Lisätiedot

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Uusia kasveja nurmiin maailmalta Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi NURMISIEMEN Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi NURMEN PERUSTAMINEN Huolehdi nurmea perustaessasi pellon peruskunnostuksesta. Viljavuustutkimukseen perustuen on hyvä tehdä kalkitus ja hiven lannoitus.

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Lisätiedot

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? 1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNEN Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta 1.7.2012-30.6.2013 EU:n ulkopuoliset maat Pakkauksen tila Pakattu määrä yht, kg Summat CA Puna-apila Altaswede Sertifioitu 20 500 Sinimailanen

Lisätiedot

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa

Lisätiedot

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot