NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Transkriptio

1 NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna Mika Isolahti

2 Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN RISTEYTYS SYNTEETTISEN LINJAN LISÄYS FINAALIKOKEET VIRALLINEN LAJIKEKOE SIEMEN- TUOTAN- TOKO- KEET SIEMENTUOTANTO jalostajansiemen perussiemen sertifioitu siemen

3 Siementuotanto ja sen arviointi jalostusohjelmassa ensimmäinen lisäys (Syn1) perustetaan risteytyssiemenellä potteihin kylvämällä peltoon istutetaan yksilöä satoa korjataan 1 2 vuotta lisäykset sijoitetaan eristysetäisyyksien vaatimusten mukaan satovaihtelu 0 12 kg (900 kg/ha)

4

5 lisäyksen siemenellä perustetaan satokokeet rehuntuotanto-ominaisuuksien arvioimiseksi, sekä siementuotantokoe siementuotantokokeissa kolme satovuotta parhailla linjoilla suuremmat lisäykset (yleensä potteina) sekä varmistuksena erillinen aitouslisäys listaamisen jälkeen ylimpien siemenluokkien tuotanto Borealin toimesta Jokioisten kartanoiden alueella Borealin sopimusviljelijät

6 Siementuotantokokeet Timotei satovaihtelu kg/ha vuosien väliset erot korjuun ajoitus ja sääolosuhteet Nurminadalla sadon vaihtelu kg/ha linjojen väliset erot vuosien väliset erot korjuun ajoitus ja sääolosuhteet sopiva lakoutuminen Puna-apila erittäin suuri vaihtelu kasvukauden olosuhteet pölyttäjien määrä vaihtelee (mehiläisiä ei käytetä) korjuuolosuhteet

7 Laajamittaiset siemenviljelykset ylimpien siemenluokkien tuotanto perustetaan normaalisti kylvämällä tavanomaiset viljelytoimenpiteet timotein siemensadot tasaisia nurminadalla satovaihtelu suurempaa ja keskimääräinen siemensato alempi puna-apilalla erittäin suuret satovaihtelut sääolosuhteiden, pölyttäjien määrän yms. mukaan puna-apilan satovaihtelu kg/ha kantasiemen tuotannossa parhaimmillaan sato 350 kg/ha (Saija) o pölyttäjien käyttö (mehiläispesät) o korjuu suhteellisen aikaisin, ennen syksyn sateita

8 OLOSUHTEIDEN JA VILJELYTOIMENPITEIDEN VAIKUTUS ERI KASVILAJIEN SIEMENTUOTANTOON

9 KUKINTOJEN MUODOSTUMINEN Nurmikasveilla tapahtuu kukinnon virittyminen ympäristön olosuhteiden, lähinnä päivänpituuden ja lämpötilan ohjaamana. Alhaisen lämpötilan seurauksena tapahtuvaa kukinnon virittymistä kutsutaan vernalisaatioksi. Ilman vernalisaatiota nurmikasvit eivät muodosta kukintoja. Kaksoisinduktio: kasvin on saatava kasvaa kylmässä olosuhteessa ja tämän jälkeen päivänpituuden pitää olla riittävä kukinnon muodostumista varten.

10 TIMOTEI Pitkänpäivän kasvi, vaatii kukkiakseen yli 16 tunnin päivänpituuden Ei vaadi kaksoisinduktiota Pohjoisilla tyypeillä vernalisaatiovaatimus Eteläisillä tyypeillä (esim. Lischka) ei vernalisaatiovaatimusta

11 NURMI- JA RUOKONATA, ENGLANNINRAIHEINÄ vaativat kaksoisinduktion nurminadalla primääri-induktio pitkän päivän olosuhteissa +7 o C lämpötilassa 7-8 viikkoa. sekundääri-induktiota varten 17,5 tunnin päivän pituus kukinnon muodostumista varten. ruokonadalla aika primääri-induktiota varten on jopa 20 viikkoa syksyn lämpötiloista riippuen.

12 NURMINADAN KUKINNON VIRITTYMINEN ERI OLOSUHTEISSA Seppänen 2012

13 KASVUSTON HOITOTOIMENPITEET KUKINTOJEN MUODOSTUMISEN KANNALTA kasvilajikohtainen vaatimus vernalisaatiosta huomioitava viljelytoimenpiteissä nadoilla varsinaisen sadonkorjuun jälkeen tapahtuva jälkikasvun käsittely ja oikea ajoitus tärkeää parasta olisi murskata puinnin jälkeen sänki välittömästi alas > jälkikasvun annetaan tapahtua rauhassa. puhdistusniitto riittävän aikaisin tai mahdollisimman myöhään > mahdollisimman pitkään sänkeen puhdistusniitto keväällä tai kasvuston polttaminen

14 Puna-apila Täysin hyönteispölytteinen kasvi Satovaihtelut erittäin suuria kg/ha (Saijan kantasiementuotannossa) Vaikuttavia tekijöitä ploidia-aste kasvukauden sää pölyttäjien määrä korjuun onnistuminen

15 MITEN VARMISTAA PUNA-APILAN PÖLYTTYMINEN? Luonnon kimalaisten elinolojen parantaminen pesimäpaikat (ojanpientareet, kivikasat, luonnonhoitokohteet jne.) ravintoa keväällä (kukkivat pajut) Siemenlisäysten sijoittelu ei keskelle suuria peltoaukioita peltoaukeiden reunoille pienille lohkoille joiden ympärillä luontaisia pölyttäjiä Houkutus- ja ravintokasveja pölyttäjille ennen apilan kukinnan alkamista hunajakukka niitettävä alas kun puna-apila alkaa kukkia Mehiläisten käyttäminen 3-6 pesää / ha

16 NURMIKASVILAJIKKEET AGRIMARKETIN TUOTANNOSSA

17 TUURE BOR - TIMOTEI Kasvutavaltaan myöhäinen Talvenkestävyys erittäin hyvä 1. Sato korkea Jälkikasvukyky keskimääräinen Laatu D-arvon perusteella lajikkeiston paras Siementuottajana hyvä

18 RHONIA BOR - TIMOTEI KOLMEEN NIITTOON Kasvutavaltaan aikainen Talvenkestävyys erittäin hyvä 1. Sato korkea Jälkikasvukyky hyvä Laatu kohtuullinen Siementuottajana hyvä

19 TUUKKA BOR - TIMOTEI Kasvutavaltaan myöhäinen Talvenkestävyys erittäin hyvä 1. Sato korkea Jälkikasvukyky hieman heikompi kuin Tuurella Laatu hyvä Siementuottajana erittäin hyvä

20 ILMARI BOR -NURMINATA Kasvutavaltaan myöhäinen Talvenkestävyys erittäin hyvä Sadontuottokyky keskimääräinen Laatu D-arvon perusteella erittäin hyvä Siementuottajana hyvä

21 KLAARA BOR -NURMINATA Kasvutavaltaan aikaisempi kuin Ilmari Talvituho virallisten kokeiden pienin 1. Sato korkea Jälkikasvukyky hyvä D-arvot hieman alempia kuin Ilmarilla Siementuottajana hyvä Siementuotantokokeissa ja kantasiementuotannon aloituksessa ok Ei vielä kokemuksia laajemmasta tuotannosta

22 KAROLINA BOR - RUOKONATA Korkea sato Talvenkestävyydeltään hyvä lajike Sato ja talvenkestävyys hyviä kaikilla viljelyvyöhykkeillä Laadultaan paras ruokonata 1. sadon D-arvo nurminatojen tasoa Siementuottajana parempi kuin Retu-lajike

23 RIIKKA BOR - ENGLANNINRAIHEINÄ Diploidi lajike Talvenkestävyydeltään paras lajike Talvenkestävyys riittää III-vyöhykkeelle Laatu korkea Hyvä siementuottaja

24 SAIJA BOR PUNA-APILA Diploidi lajike Hyvä talvenkestävyys Kokonaissato Bettyn (4n) luokkaa Jälkikasvukyky parempi kuin Bjurselella Siementuotantokyky kantasiementuotannossa kg/ha

25 KASVINSUOJELU

26 TIMOTEIN KASVITAUTIEN TORJUNTA Yleensä kokeissa ei ole saatu vasteita Poikkeavia vuosia? 2013 Timotein siemenviljelmillä esiintyi korsikäämikkää Aiheutti merkittäviä satotappioita 2013 jalostajansiemen lisäyksillä ruostetta -> sadonalennuksia -> 2014 tautitorjunta

27 Korsikäämikkä, Epichloe typhina

28 KASVUNSÄÄTEEN KÄYTTÖ TIMOTEILLA Yleensä kokeissa selvä satovaste Ruotsissa suositus Moddus 0,7 0,8 l/ha lippulehden tullessa esiin

29 Kasvunsääteen käytön (Moddus) vaikutus timotein siemensatoon ruotsalaisessa tutkimuksessa, käsittely BBHC 37 (Larsson 2006)

30 NURMINADAN LAONTORJUNTA Lievä lakoutuminen parantaa satoa Kasvunsääteen käyttö suositeltavaa rehevissä kasvustoissa Ruotsissa suositus Moddus 0,4 l/ha + CCC 2 l/ha aikaisessa vaiheessa tai Moddus 0,5 0,8 l/ha lippulehtivaiheessa

31 KASVUNSÄÄTEEN KÄYTTÖ RUOKONADALLA kasvunsääteen käytöllä on saatu sadonlisiä sekä Suomessa että Ruotsissa Sadonlisä Ruotsissa Modduksella (0,6 l/ha) oli 15% Käyttöajakohdalla (korrrenkasvun alku tai lippulehtivaihe) ei vaikutusta CCC:n käyttöä yksinään ei suositella

32 KASVUSÄÄDEKOKEET RUOTSISSA (SVENSK RAPS)

33

34 VAIHTOEHTOJA KORJUUTEKNIIKKAAN Puinti suoraan kasvustosta Vaihtoehtona korjuu luo olta Vaatii erityisen luo olleniittokoneen (swather) Niitto hieman ennen tuleentumista tai tuleentumisen alkaessa Puimurin noukinpää parantaa korjuujälkeä Muualla pääasiallinen nurmisiemenen korjuutekniikka Esim. Ruotsissa suositellaan nurminadan niittoa 5-6 päivää ennen puintia

35 Edut tasainen tuleentuminen Karisemistappio pienempi Riskit Sadejakso korjuun jälkeen? Riittävä sängen korkeus pienentää riskiä

36 Kokemuksia ainakin timoteilta, nurminadalta ja puna-apilalta esim. Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla timotein siemensato 100 kg/ha suurempi kun kasvusto niitetty ensin karholle nurminata luo olla vesisateessa viikon, sato 700 kg/ha menetelmä toimii myös puna-apilalla, Ruotsissa kokeissa 13 % satoa lisää

37

38