MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALA"

Transkriptio

1 MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALA Katsaus alan työvoimaan ja kehitysnäkymiin Suomessa Eija Eloranta

2 Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 5 Julkaisija: Turun yliopiston Brahea-keskus ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

3 Esipuhe Maaseutu on merkittävää yritystoiminnan aluetta. Maaseudun elinkeinorakenne on palveluvaltaistunut ja monipuolistunut ja samalla alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt. Maatalous- ja puutarha-ala on kuitenkin edelleen maaseudun tärkeä työllistäjä, ja alojen tuotanto muodostaa kotimaisen elintarviketalouden perustan. Maaseudun uusien elinkeinojen lisäksi onkin huolehdittava nykyisten elinkeinojen toiminta- ja kehittymismahdollisuuksista. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteissa tähdätään muun muassa siihen, että maaseudulla toimivien yritysten käytössä on osaavaa työvoimaa, maaseudun työt ja niiden tekijät kohtaavat ja että monialaista koulutusta on saatavilla maaseudun elinkeinojen ja osaamisen vahvistamiseksi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) keskeisenä tehtävänä on maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä. Osana tätä työtä eri elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämä maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto (MESI). Tällä katsauksella maa- ja puutarhatalouden työvoiman määrään ja työntekijäryhmiin on tarkoituksena tukea MESI-verkoston elinkeinojen ja osaamisen kehittämistyötä. Raporttiin on koottu tietoa maatalouden ja puutarha-alan työvoimasta lukuina, ulkomaisesta työvoimasta, lomitusjärjestelmästä sekä alojen työvoima- ja osaamistarpeista. Katsauksessa hyödynnetään aihepiirin olemassa olevia tilastoja, aineistoja ja selvityksiä.

4 SISÄLTÖ Tiivistelmä 1 1. MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALAN TYÖVOIMA LUKUINA 2 2. ULKOMAINEN TYÖVOIMA 5 3. MAATALOUDEN LOMITUSJÄRJESTELMÄ 7 4. KEHITYSNÄKYMIÄ 9 Lähteet 12

5 Tiivistelmä Maa- ja puutarhatalouden rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti. Tyypillistä muutokselle on ollut tilakoon kasvu ja tilojen määrän vähentyminen. Tällä hetkellä Suomessa on noin maatalousja puutarhayritystä. Maa- ja puutarhatalous työllistää Suomessa noin ihmistä. Alalla työskentelevistä henkilöistä yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään on noin henkilöä. Vakituisesti palkattua työvoimaa tiloilla on noin henkilöä ja lyhytaikaisesti palkattua työvoimaa noin henkilöä. Palkatuista työntekijöistä ulkomaista työvoimaa on noin henkilöä. Alueelliset erot ulkomaalaisten työntekijöiden määrissä ovat suuria. Yrittäjät perheenjäsenineen tekevät 80 % alan vuosittaisesta työmäärästä, palkattu työvoima 14 %, lomittajat 4 % ja urakoitsijat 2 %. Maatalousyrittäjien mukaan vieraan työvoiman palkkaamisen estää suurimmaksi osaksi maatalouden huono kannattavuus ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Maatalouslomittajien suhteellisesti melko pienestä työmääräosuudesta huolimatta lomitusjärjestelmän toimivuudella on olennainen merkitys tilojen työn organisoinitiin ja työssä jaksamiseen. Lomituspalveluihin oikeutettujen, yhden ja kahden yrittäjän tilojen määrä on vähentynyt, kun taas suurempien, yli kahden yrittäjän tilat ovat lisääntyneet merkittävästi. Paikallisyksiköissä työskentelevien vakinaisten, maatalousyrittäjien suosittelemien ja suoraan maatalousyritykseen työsuhteessa olevien lomittajien määrät ovat pienentyneet. Ammatinharjoittajina ja lomitusyrityksen kautta työskentelevien lomittajien määrä taas on kasvanut. Tuetun maksullisen lomituspalvelun käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla ja muiden lomituspalveluiden työpäivät ovat vähentyneet. Maatalousyrittäjät ja -työntekijät -ammattiryhmässä työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 2020-lukua lähestyttäessä, keskimäärin henkilöä vuodessa. Työmarkkinoihin vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti huomattavan suuri työvoimapoistuma, ja vuosien aikana ammattiryhmän tehtäviin ennakoidaan avautuvan vuositasolla noin työpaikkaa. Suuri poistuma pitää myös maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. Maatalousalan muutokset, kuten yrityskoon kasvu, tuotantoteknologian monipuolistuminen ja markkinoiden muutokset lisäävät sekä työvoiman että yrittäjien koulutus- ja osaamistarpeita. Muutosten myötä erityisesti alan ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan kasvava. Eri koulutusalojen rajapintoja tulisi myös yhdistää nykyistä enemmän. Keskeisiksi kysymyksiksi alan työmarkkinoiden ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakoinnissa nousevat ammattitaitoisen kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuus, alan ja koulutuksen houkuttelevuus, lomituspalvelujärjestelmän uudistus, tilakohtaisen tuotannon monimuotoistuminen sekä maatalouden kannattavuus ja palkanmaksukyky. 1

6 1. MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALAN TYÖVOIMA LUKUINA Maa- ja puutarhatalouden rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti ja rakennemuutoksen odotetaan jatkuvan. Tyypillistä muutokselle on ollut tilakoon kasvu ja tilojen määrän vähentyminen. Tässä luvussa esitetyt tilastot maa- ja puutarhatalouden työvoimasta perustuvat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) maataloustilastoihin vuodelta Tiken tilastojen mukaan Suomessa oli maatalous- ja puutarhayritystä vuonna Vuodesta 2010 noin tilaa on lopettanut toimintansa, mutta viljelyssä oleva pinta-ala sen sijaan on pysynyt samana. Maa- ja puutarhatalous työllisti vuonna 2013 Suomessa noin ihmistä. Heistä noin henkilöä (38 %) oli viljelijöitä tai yhtymien osakkaita. Perheenjäseniä maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin henkilöä (31 %). Vakituisesti palkattua työvoimaa tiloilla oli noin henkilöä (5 %) ja lyhytaikaisesti palkattua työvoimaa noin henkilöä (27 %). Taulukko 1. Maa- ja puutarhayritysten työntekijät (hlöä) työmuodoittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. 2

7 Tuotantosuunnittain tarkasteltuna selkeästi eniten vakituisia työntekijöitä työskenteli kasvihuone-tuotannossa ja lypsykarjataloudessa. Avomaan tuotanto, viljan- ja muu kasvinviljely ja sikatalous työllistivät seuraavaksi eniten henkilöitä. Kasvihuonetuotanto Lypsykarjatalous Avomaan tuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu kasvinviljely Sekamuotoinen tuotanto Naudanlihantuotanto Muu laidunkarja Siipikarjatalous Muu nautakarjatalous Taulukko 2. Maa- ja puutarhayritysten vakituisesti palkatut työntekijät (hlöä) tuotantosuunnittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Lyhytaikaisempaa työvoimaa työskenteli vuonna 2013 eniten avomaan tuotannossa, ja viljanviljelyssä. Myös lypsykarjataloudessa ja sekamuotoisessa tuotannossa työskenteli useampi tuhat työntekijää lyhytaikaisissa työsuhteissa: Taulukko 3. Maa- ja puutarhayritysten lyhytaikainen työvoima (hlöä) tuotantosuunnittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. 3

8 Sekamuotoisen maatilatalouden merkitys työllistäjänä saattaa kasvaa tulevaisuudessa, sillä jatkavista tiloista puolet arvioi harjoittavansa tilalla maatalouden ohella lähivuosina muutakin yritystoimintaa. Useimmiten tällaisina muina yritystoiminnan muotoina mainitaan koneurakointi, polttopuun ja hakkeen valmistus sekä elintarvikkeiden jatkojalostus ja myynti. Myös matkailu-, majoitus- ja virkistyspalveluiden tuottaminen ja järjestäminen nähdään melko usein tulevina toimintamuotoina (TNS 2014). Tiloista enemmistö, noin 87 % on perheviljelmiä, maatalousyhtymiä on vajaa kahdeksan prosenttia ja osakeyhtiöitä reilu prosentti. Kuten taulukosta 1 nähtiin, myös suuri osa tilojen työvoimasta koostuu edelleen yrittäjän perheestä. Perheen ulkopuolelta palkatun työvoiman määrissä on alueellisia eroja. ELY-keskuksittain tarkasteltuna määrällisesti eniten vakituisesti palkattua, perheen ulkopuolista työvoimaa oli Varsinais-Suomen alueella (1 117 hlöä) ja Pohjanmaalla. Lyhytaikaista työvoimaa oli runsaimmin Pirkanmaalla (7 048 hlöä). Myös Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa lyhytaikaista työvoimaa oli runsaasti. Taulukko 4. Maatalous- ja puutarhayritysten työntekijäryhmät (hlöä) ELY-keskuksittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Suurimman osan maatalous- ja puutarha-alan työstä tekivät siis yrittäjät itse perheenjäsenineen. Viljanviljelytiloilla itse tehdyn työn osuus oli 93 % ja kaikissa muissakin maatalouden tuotantosuunnissa yli puolet työstä tehtiin yrittäjäperheen voimin vuonna Avomaan ja kasvihuonetuotannossa oman työn osuus oli pienempi, reilu 30 %. 4 Taulukko 5. Maa- ja puutarhatalouden vuosityömäärän osuus (%) kokonaistyömäärästä tuotantosuunnittain eri työntekijäryhmissä vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima.

9 Työaikana mitattuna maatalous- ja puutarha-alalla tehtiin töitä vuonna 2013 yhteensä henkilötyövuotta. Viljelijöiden ja perheenjäsenten työ kattoi lähes 80 % vuoden työmäärästä. Palkatun työvoiman osuus oli 14 %, maatalouslomittajien 4 % ja urakoitsijoiden vajaa 2 % vuoden työmäärästä. Taulukko 6. Maa- ja puutarhatalouden vuosityömäärä (htv) vuonna 2013 työntekijäryhmittäin. Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Maatalousyrittäjien mukaan vieraan työvoiman palkkaamisen estää suurimmaksi osaksi maatalouden huono kannattavuus. Lisäksi on koettu, että palkattu työvoima ei jousta riittävästi työhuippujen aikaan ja tästä syystä käytetään mieluummin ostopalveluita tai yhteistyötä viljelijöiden kesken kuin palkataan vierasta työvoimaa. Maaja puutarhatilayrittäjien mukaan ammattitaitoisen työvoiman saanti on myös vaikeutunut alalla ja mahdollisesti vaikeutuu tulevaisuudessa entisestään. Haasteeksi koetaan myös alan ja sen koulutuksen huono houkuttavuus nuorten keskuudessa, mikä heijastunee jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. (Pyykkönen et al. 2009, Leppälä et al ) Lisäksi osa maatilatalouden harjoittamisessa vaaditusta osaamisesta, kuten kirjanpito, neuvonta tai esimerkiksi siemennyspalvelut, on luontevampaa hankkia ostopalveluina. Vuokratyövoiman käyttö on alalla vielä vähäistä (TNS 2014.) Seuraavissa luvuissa tarkastellaan erikseen kahden, edellä esitetyissä tilastoissakin mukana olleen työntekijäryhmän, ulkomaisen työvoiman sekä lomittajien, erityispiirteitä. 2. ULKOMAINEN TYÖVOIMA Puutarha- ja viljelyalat ovat rakennusalan sekä metalli- ja konepajateollisuuden ohessa yleisimpiä aloja, joilla ulkomaista työvoimaa on Suomessa runsaasti. Vuonna 2013 maa- ja puutarhataloudessa työskenteli palkattua ulkomaista henkilöä. Yleisintä ulkomainen palkkatyövoima on puutarha-alalla, jossa avomaan tuotannossa 38 % ja kasvihuonetuotannossa 17 % palkatusta työvoimasta oli ulkomaista. Sekamuotoisessa tuotannossa ulkomaista työvoimaa oli 13 % palkatusta työvoimasta. Kotieläintuotannossa yleisintä ulkomainen palkkatyövoima oli sika- 5

10 taloudessa, jossa 7 % vuoden 2013 palkatusta työvoimasta tuli ulkomailta. Muilla aloilla ulkomaisen työvoiman osuudet olivat tätä pienempiä. Taulukko 7. Maa- ja puutarhayritysten ulkomainen palkkatyövoima (hlöä) tuotantosuunnittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. ELY-keskuksittain tarkasteltuna määrällisesti eniten ulkomaista työvoimaa oli vuonna 2013 Pohjois-Savon (4675 hlöä) ja Varsinais-Suomen (2616 hlöä) alueilla. Suhteellinen osuus koko palkatusta työvoimasta oli suurin Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. 6 Taulukko 8. Maa- ja puutarhatalouden ulkomaisten palkattujen työntekijöiden (hlöä) osuus palkatusta työvoimasta ELYkeskuksittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima.

11 Ulkomaisten työntekijöiden ja heidän tekemänsä työn määrästä maa- ja puutarhataloudessa saadaan nykyään jo melko tarkkaan tietoa muun tilastotiedon tapaan. Tätä tilastollista seurantaa haastavampaa onkin työtekijäryhmän työn ja Suomessa oleskelun luonteen määrittely ja seuranta. Ulkomaisten tilapäisen työnteon määrittely on vaikeaa, sillä tilapäisyydellä voidaan tarkoittaa mitä tahansa ajanjaksoa, joka ei tarkoita pysyvää oleskelua Suomessa. Tilapäisesti Suomessa töissä oleva henkilö voi siis työskennellä joistakin päivistä useampiin vuosiin, säännöllisissä jaksoissa tai useamman vuoden. Tällaisen työntekijän tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa tai jäädä pysyvästi Suomeen. (von Herzen-Oosi et al ) Erityisen haastavaa työnteon tilapäisyyden määrittely voi olla tilanteessa, jossa ulkomaalaisella työntekijällä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja työnteko Suomessa vaikuttaisi olevan luonteeltaan pysyvämpää. Työntekijän aikomuksena saattaa kuitenkin olla palata kotimaahansa, ja tästä väliaikaisesta työnteosta Suomessa kertovat usein esimerkiksi työntekijän tiiviit suhteet ja kanssakäyminen kotimaahansa. (von Herzen-Oosi et al ) Tämän katsauksen käytössä ei ollut tarkempaa laadullista aineistoa puutarha- ja maatalousalan ulkomaalaisten työntekijöiden työskentelystä ja oleskelusta Suomessa. Tilastojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että erityisesti puutarha-alalla työn teko on useimmiten määräaikaista ja kausittaista työn sesonkiluonteesta johtuen, ja sekä työskentely että oleskelu Suomessa määrittyvät sesongin mukaan. Maataloudessa ja kotieläintuotannossa tilanne saattaa useammin olla monimuotoisempi, ja selkeän lyhytaikaisen kausi- ja kiireavun lisäksi tiloilla työskennellee enemmän myös ulkomaista työvoimaa pidemmissä, myös toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Laadullista tutkimusta ulkomaalaisten työntekijöiden työnteosta erityisesti maatalous- ja kotieläintiloilla Suomessa voisi olla lisää käytössä, sekä työntekijän että työnantajan näkökulmat huomioiden. Tarkempi kuva aiheesta auttaisi kehittämään rekrytointia, tiedonvälitystä, täydennyskoulutusta, perehdyttämistä, vastaanottamista ja työntekijöiden kotiutumista. Tämä omalta osaltaan edistäisi esimerkiksi kielitaidon kehittymistä, sujuvoittaisi työhön perehdyttämistä ja lisäisi työturvallisuutta. Tarkempi kuva ulkomaalaisten työntekijöiden työnteosta Suomesta, suhteesta lähtömaahan ja tulevaisuuden näkymistä tukisi myös maatalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointia. 3. MAATALOUDEN LOMITUSJÄRJESTELMÄ Oma maatalouden työntekijäryhmänsä ovat maatalouslomittajat. Maatalouslomituspalveluja voivat käyttää pakollisesti MYEL-vakuutetut maatalousyrittäjät, jotka osallistuvat itse säännöllisesti omalla työllään maatalouden töihin. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti maatalousyrittäjä saa lomituspalveluina 1) vuosilomaa ja 2) sijaisapua. Lisäksi yrittäjän käytössä ovat 3) tuettu maksullinen sekä 4) täysin maksullinen lomitus. Näistä vuosiloma on yrittäjälle maksutonta lomitusta ja sijaisavusta taas peritään maksu. Maksuton vuosiloma on tarkoitettu päätoimisille kotieläintalouden harjoittajille, ja he voivat saada tätä vuosilomaa kalenterivuodessa 26 päivää. Sijaisapua taas myönnetään, kun maatalousyrityksen töistä säännöllisesti huolehtinut yrittäjä ei tilapäisesti pysty huolehtimaan tilan töistä. Sijaisapua myönnetään erillisten sijaisapuperusteiden mukaan, jotka on lueteltu lomituspalvelulaissa. Tyypillisiä tilanteita, joissa sijaisapua käytetään, ovat sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys ja perhevapaat. Sijaisapua voi saada kotieläintalouden harjoittajan lisäksi myös kasvinviljelijä ja sivutoiminen viljelijä. Sijaisavun hinta muodostuu kolmen euron tuntimaksusta sekä yrittäjän henkilökohtaisen työtuloon perustuvasta osuudesta. (Mela 2013, 2015.) Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi maatalousyrittäjä voi saada maksullista, mutta tuettua lomittaja-apua 120 tuntia vuodessa. Näitä tuettuja lisätunteja yrittäjä voi käyttää sijaisavusta poiketen vapaammin yrityksen töihin, esimerkiksi kiireapuna tai täydentämään lomittajan työpäivää. Yrittäjältä perittävän maksun suuruus on sidottu lomittajien palkkatasoon vastaten noin puolta lomittajan peruspalkasta. Lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus ostaa täysin maksullista lomituspalvelua. (Mela 2013, 2015.) 7

12 Paikallisyksiköt hoitavat lomituspalvelujen käytännön järjestelyt joko oman tai myös useamman muun kunnan alueella ja huolehtivat lomittajiensa täydennyskoulutuksesta ja sijoittamisesta työtehtäviin. Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus valita, käyttääkö hän kunnan lomituspalveluita vai järjestääkö hän lomituksensa itsenäisesti. Itse järjestetystä lomituksesta paikallisyksikkö maksaa viljelijälle korvauksen. Paikallisyksikkö voi myös palkata lomitusta tekemään jossakin tapauksessa myös maatalousyrittäjän suositteleman henkilön tai maatalousyrittäjän perheenjäsenen. Tällaiset itse ehdotetut lomittajat ovat aina paikallisyksikön työnjohdon alaisia, ja heitä koskevat samat työtaitovaatimukset kuin kunnan lomittajiakin. (Mela 2015.) Paikallisyksikkö, kuten maatalousyrittäjäkin, voi ostaa lomitustyötä myös itsenäiseltä ammatinharjoittajalta tai lomitusyrittäjältä. Ammatinharjoittajana pidetään henkilöä, joka harjoittaa ansiotoimintaa itsenäisesti olematta työsuhteessa. Lomituspalveluyrityksessä lomitusta tekevä lomittaja on työsuhteessa lomitusyritykseen mutta ei maatalousyrittäjään. Maatalousyrittäjä tai paikallisyksikkö on tällöin toimeksiantaja (Mela 2015.) Melan tilastojen mukaan vuonna 2013 lomituspalveluita käytettiin yhteensä päivää, ja lomittajan työpäivän keskimääräinen pituus oli 6,7 tuntia. Lukumääräisesti vakituisessa työsuhteessa olleita lomittajia työskenteli paikallisyksiköissä 4228 henkilöä. Näistä enemmistö työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa joko täysi- tai osa-aikaisesti. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli neljännes lomittajista. Vakituisten lomittajien lisäksi vuonna 2013 suuri joukko lomittajia, 3020 henkilöä, työskenteli muuhun kuin vakituiseen työsuhteeseen perustuen. Tähän ryhmään kuuluvat tuntipalkkaiset sekä yrittäjän suosittelemat lomittajat sekä ostopalveluita tarjoavat lomittajat. Melko tyypillistä on myös, että maatalousyrittäjä järjestää lomituspalvelunsa itse. Suoraan maatalousyrittäjään työsuhteessa oli vuonna 2013 yhteensä lomittajaa. Ammatinharjoittajana tai lomituspalveluyrityksen kautta työskenteli vuonna 2013 yhteensä 570 lomittajaa. Kaikkiaan vuonna 2013 maatalousyrityksissä työskenteli yhteensä 9046 lomittajaa. (Mela 2014.) Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna paikallisyksiköissä työskentelevien vakinaisten, maatalousyrittäjien suosittelemien ja suoraan maatalousyritykseen työsuhteessa olevien lomittajien määrät ovat pienentyneet. Ammatinharjoittajina ja lomitusyrityksen kautta työskentelevien lomittajien määrä taas on kasvanut: Kun tarkastellaan lomituspalveluiden käyttöä lomituspäivien määrinä, todetaan että tuetun maksullisen lomituspalvelun käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla ja muiden lomituspalveluiden työpäivät ovat vähentyneet. Vuosilomapäivien kokonaismäärämäärä on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka maatalousyrittäjän vuosilomaoikeutta on ko- Kunnan vakinaiset lomittajat Yrittäjän hankkimat/suosittele mat kunnan Maatalousyritykseen työsuhteessa Ammatinharjoittajat Lomitusyrityksen kautta työskentelevät vuosi työsuhteessa olevat olevat Taulukko 9. Lomittajien määrän muutos eräissä lomittajaryhmissä vuosina Lähde: Melan tilastot. 8

13 rotettu: vuonna 2000 maatalousyrittäjän vuosilomaoikeus oli 22 päivää kalenterivuodessa, josta sitä on asteittain korotettu. Nykyinen 26 päivän vuosilomaoikeus on ollut voimassa vuodesta 2010 saakka (HE 2012). Lomituspalveluiden käyttöä kuvaavissa luvuissa näkyy tilojen ja sitä kautta yrittäjien määrän väheneminen ja samanaikainen tilakoon kasvu. Toisin sanoen vuosilomaan ja sijaisapuun oikeutettujen yrittäjien määrä on vähentynyt, mutta työ tiloilla on lisääntynyt ja monipuolistunut. Tämä on siirtänyt osaltaan lomituspalveluiden käytön painopistettä tuetun, mutta yrittäjän itsensä osittain kustantaman lomituksen suuntaan. Vuosiloma Sijaisapu Tuettu Täysin Yhteensä vuosi maksullinen maksullinen Taulukko 10. Lomituspalveluina järjestettyjen lomituspäivien määrät vuosina Lähde:Melan tilastot. Kokonaisuutena tarkasteltuna lomituspalveluihin oikeutettujen maatilojen määrä on 2000-luvun aikana puolittunut. Vähennystä on tapahtunut yhden tai kahden yrittäjän tilojen määrässä, kun taas suurempien, yli kahden yrittäjän tilat, ovat lisääntyneet merkittävästi. Näiden suurempien lomituspalveluihin oikeutettujen tilojen määrä on 2000 luvun aikana lisääntynyt 45 %. 1 yrittäjää 2 yrittäjää yli 2 yrittäjää Yhteensä Taulukko 11. Lomituspalveluihin oikeutettujen maatilojen määrät vuosina Lähde: Melan tilastot. 9

14 Lomituspalveluita käyttäneiden maatilojen päätuotantosuunnittain vertailtuna kehitys on ollut 2000-luvulla samankaltaista: lomituspalveluita käyttäneiden lypsykarja-, lihakarja-, sikatilojen sekä kanaloiden määrä on laskenut. Voimakkainta lasku on ollut lihasikaloiden osalta, joiden määrä on 2000-luvulla laskenut kahdella kolmanneksella. Tiloilla, joilla tuotantosuuntana on muut kuin yllä mainitut eläimet, kehitys on ollut päinvastainen: lomituspalveluita käyttävien tilojen määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut. Esimerkiksi hevosalalla lomituslain uudistukset ovat helpottaneet lomitusoikeuden piiriin pääsyä alentamalla lomituspalveluihin oikeuttavien eläinyksiköiden vähimmäismäärää. Tilojen lukumäärän supistuminen, tilakoon kasvu ja kotieläintilojen teknistyminen vaikuttavat voimakkaasti tilan ja siten myös maatalouslomittajien työhön. Tilojen vähentyminen on vähentänyt lomitettavien yrittäjien määrää vaikuttaen lomittajien kysyntään. Toisaalta myös lakimuutokset ja lomitusjärjestelmään kohdistuvat säästötavoitteet vaikuttavat omalta osaltaan lomituspalveluiden kysyntään ja tarjontaan. Viime vuosina keskustelua on herättänyt esimerkiksi vuonna 2013 voimaan tullut lakimuutos. Muutoksella yli 20 eläinyksikön tilalla kahden yrittäjän samanaikaisten lomapäivien määrä nousi aiemmasta 16 päivästä 20 päivään vuotuisesta 26 lomapäivästä, ja tämän yhteisen loman aikana molempien työt hoitaa vain yksi lomittaja. Myös väliaikaiseen tarpeeseen tarkoitetun sijaisavun maksuilla on tavoiteltu kustannussäästöjä. (STM 2013.) Muutosten ja säästötavoitteiden on pelätty vähentävän lomittajien kysyntää ja vaikuttavan toisaalta työn kuormittavuuteen sekä lomittajilla että maatalousyrittäjillä. Muutoksia lomitusjärjestelmään on tulossa myös jatkossa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamana toimii työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää lomituspalvelujärjestelmää. Ryhmän tavoitteena on uudistaa maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki kokonaisuudessaan ja antaa esitys eduskunnalle seuraavan hallituskauden alussa. Työryhmässä valmistellaan lomituspalveluja koskevia lakeja niin, että ne vastaavat EU:n uusia valtiontukisääntöjä maataloudelle, sillä kaikkien jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä komission antaminen suuntaviivojen mukaisiksi. Nämä suuntaviivat muun muassa rajaavat lomitustuen keston kolmeen kuukauteen vuodessa tuen saajaa kohti ja äitiys- ja hoitovapaan lomitus rajataan kuuteen kuukauteen vuodessa. Suomen vaikutuksesta suuntaviivoihin lisättiin kohta, jonka mukaan komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia myös pidemmät tuetut lomitukset. Lomituspalvelulakiin odotetaan uudistusta tulevalla hallituskaudella (STM 2014.) Maatalouslomittajilta työ kasvaneilla ja koneellistuneilla tiloilla edellyttää uutta osaamista ja jatkuvaa lisäkoulutusta. Maatalouden rakennemuutos haastaa myös lomituksen paikallisyksiköt turvaamaan ammattitaitoisten lomittajien riittävyyden. Oma haasteensa lomitusjärjestelmälle on löytää alalle uusia työntekijöitä suurten ikäluokkien eläköityessä. Haasteiksi alan houkuttelevuuden kannalta koetaan usein epämukavat työajat ja pitkät työmatkat, joita lomittajille kertyy työajoista johtuen usein neljä päivässä. Esimerkiksi Mela on pyrkinyt lisäämään alan vetovoimaisuutta Minustakin maatalouslomittaja kampanjalla, joka pyrkii lisäämään alan tunnettuutta nuorten ja ammatin vaihtamista harkitsevin aikuisten keskuudessa (Mela 2014.) 4. KEHITYSNÄKYMIÄ 10 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät -ammattiryhmässä työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 2020-lukua lähestyttäessä, keskimäärin henkilöä vuodessa. Ammattiryhmän työllisten määrän supistumisen lisäksi alan työmarkkinoiden tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti huomattavan suuri työvoimapoistuma. Vuosina ammattiryhmistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle henkilöä, joka vastaa jopa 58 % vuoden 2007 työllisistä. Vaikka maataloudessa on meneillään edelleen voimakas rakennemuutos, niin maatalousyrittäjät ja -työntekijät ammattiryhmään tarvitaan myös tulevaisuudessa uusia alan ammattilaisia korvamaan osa työvoimapoistuman kautta avautuvista uusista työpaikoista. Vuosien aikana ammattiryhmän tehtäviin ennakoidaan avautuvan uutta työpaikkaa, joka tarkoittaa vuositasolla noin työpaikkaa. (OPH 2014.)

15 Puutarhayrittäjät ja -työntekijät -ammattiryhmän työllisten määrä on kasvanut viime vuosikymmenien aikana ja määrän ennakoidaan kasvavan jonkin verran edelleen 2020-lukua lähestyttäessä. Vuosina ammattiryhmistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle noin henkilöä, joka vastaa 36 % vuoden 2007 työllisistä. Vuosien aikana ammattiryhmän tehtäviin ennakoidaan avautuvan uutta työpaikkaa, joka tarkoittaa vuositasolla noin 200 työpaikkaa. (OPH 2014.) Maataloudessa toimiva työvoima on iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. Tämä koskee sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Tällä hetkellä maatalous- tai puutarhatalouden koulutus on joka toisella viljelijällä. Sikatilojen viljelijöistä alan koulutus on noin 74 prosentilla ja lypsykarjatilojen viljelijöistä 64 prosentilla. Vähiten alan koulutusta on muuta laidunkarjaa eli lampaita, vuohia ja hevosia pitävien tilojen viljelijöillä. Heistä noin 39 prosentilla on alan koulutus. (Tike 2014.) Esimerkiksi viljelijöistä noin puolet on yli 50-vuotiaita ja suuri määrä viljelijöitä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Kannattavuus vaikuttaa oleellisesti nuorten kiinnostukseen jatkaa tilanpitoa ja kouluttautua alalle (Tike 2014). Tällä hetkellä yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla jatkaja on tiedossa noin 40 prosentilla tiloista (TNS 2014). Tilojen toiminnan jatkuvuus ja onnistuneet sukupolvenvaihdokset ovat luonnollisesti perusedellytys työvoiman kysynnän kasvulle maataloudessa. Maatilatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan olevan 50 % korkeampi viime vuosien aloittajamäärään nähden. Näin suuri aloittajatarpeen kasvu johtuu siitä, että maatalousyritysten koon edelleen kasvaessa niiden johtamisessa tarvitaan yhä parempaa yritysjohtamisen ja tuotantoteknologian osaamista. Tämän vuoksi ennakoinnissa on oletettu, että aikaisempaa suurempi osa maatalousyrittäjiksi ryhtyvistä hankkisi ammattikorkeakoulutuksen. (OPH 2014.) Maatalousala kohtaa myös muutosvoimia, jotka muokkaavat alan osaamistarpeita. On arvioitu, että sekä ympäristötekijät, globalisaatio että kuluttajista lähtevät tarpeet lisäävät korkean tason osaamisen tarvetta myös maatalousammateissa. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousee tällöin koulutuksen rajapintojen yhdistäminen esimerkiksi energiantuotannon, maatalouden ja metsätalouden koulutuksissa. Markkinat synnyttävät kysyntää uusille tuotteille, palveluille ja elämyksille. Tämä luo linkin maatalouden perinteisistä palveluista uusille hyvinvointi- ja terveyspalveluille kuten sosiaalialaan (hevosterapia, green care) sekä jatkojalostukseen. Teknologian, ja erityisesti ympäristöteknologian, kehittymisen kautta alalla syntyy rajapintoja tekniikkaan ja liikenteeseen. Biotalous taas yhdistää maatalouden suoraan metsätalouteen, kalatalouteen, energiateollisuuteen, jätehuoltoon, teknologiaan, logistiikkaan sekä ekosysteemipalveluiden laaja-alaiseen tuottamiseen. Resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden vaatimukset ja osaamistarpeet kasvavat, samoin kasvavat tarpeet omaksua uutta teknologiaa sekä ymmärtää ympäristövaikutuksia. Kaikkien näiden muutosvoimien voidaan katsoa vaikuttavan sekä maatalouden yrittäjien että työvoiman koulutus- ja osaamistarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. (Kerkelä 2012.) Alan ammattitaitovaatimuksia on selvitetty myös alalla toimivilta itseltään. Teknologian kehittymisen on koettu lisänneen alan ammattitaitovaatimuksia runsaasti, mutta toisaalta esimerkiksi viljelijät kokevat edelleen olevan paljon töitä, joita pystyy tekemään vähälläkin koulutuksella. Alan ammattikoulutuksen on usein koettu olevan liian viljelijä- ja yrittäjäsuuntautunutta, eikä se huomioi tarpeeksi tilojen nykyistä työvoiman tarvetta. (Pyykkönen et al ) Ammatillisen asteen, ammattikorkea- ja yliopistotason tutkintokoulutuksen lisäksi ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus muodostaa keskeisen osan maatalouden osaamisjärjestelmää. Myös maatalousyrittäjät tarvitsevat koulutusta ja neuvontaa, nykyään myös aiempaa useammin työnantajana toimimiseen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tarjoaa jäsenpalveluna maatalousyrittäjille ajankohtaistietoa työnantajana toimimisesta sekä työehdoista. Lisäksi työnantajapuhelin tarjoaa jäsenetuhintaista neuvontaa työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä. Neuvontapalvelut perustuvat yhteistyösopimukseen Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n 11

16 kanssa. MTA on maaseutuelinkeinojen sekä puutarha-, viherrakennus- ja turkistuotantoalojen työnantajajärjestö, joka solmii näiden alojen työehtosopimukset. (MTK 2015.) Työn johtamiseen maatiloilla liittyy monia osatehtäviä, jotka yrittäjän on hallittava: työvoiman hankkiminen, työn organisointi, työntekijöiden työtyytyväisyys ja motivointi, hallinto ja palkanlaskenta sekä itse työnjohto ja siihen liittyvät vuorovaikutustilanteet (Pyykkönen et al. 2009, Mattila et al. 2010, Tuuma 2014). Mikäli muut työllistämisen reunaehdot (kannattavuus, palkanmaksukyky, työvoiman saatavuus) toteutuvat tiloilla, voidaan tilojen koon kasvaessa olettaa, että yrittäjien työnantajavalmiuksien tukeminen vaatii lisää huomiota jatkossa. Maatalousyrityksen työvoiman ja työmäärän hallinnalla arvioidaan olevan suuri vaikutus maatalousyrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin työssään. Tilakoon kasvaminen, teknologinen kehitys, toimintojen ulkoistaminen, tilan työvoiman lisääntyminen ja maatalousyritysten muuttuminen yritysmuodoiltaan entistä monipuolisemmiksi asettavat uusia vaatimuksia myös työnjohdolle ja vuorovaikutustaidoille. (Leppälä et al. 2013, Karttunen et al ) Maatalousyrittäjien työnjohtotaitoja, työn organisointiosaamista, työmäärän hallintaa ja kansainvälistymistaitoja on kehitettävä, jotta edellytykset työn sujumiseksi alan yrityksissä säilyvät. 12

17 LÄHTEET Hakola Katariina, Pietikäinen Jenni, Suorsa Niina toim. TUUMA-hanke (2014). Maatila työnantajana. Opas maatalousyrittäjälle. Savonia-ammattikorkeakoulu. HE 110/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta. Karttunen Janne, Lätti Markku, Puttonen Sampsa (2012). Kohtuullisen työmäärän suositukset maatalousyrityksissä terveyden, turvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista. TTS:n julkaisuja 415. Kerkelä Leena (2012). Maatalous- ja ympäristöalan muutosvoimat ja osaamistarpeet. Pellervon taloustutkimus PTT. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (2015). tyonantajapalvelu/ Mela (2013). Lomitusopas. Mela tilastot (2014). asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf Mela (2015). Maatalouslomitus Leppälä Jarkko, Lätti Markku, Smeds Pia, Väre Minna toim. (2013). Työvoiman ja työmäärän hallinta maatalousyrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina. MTT Raportti 117. Mattila Tiina, Sinisalo Alina, Lätti Markku toim. (2010). Työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus puutarha- ja maataloustuotannossa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 43. OPH (2014). Opetushallituksen arviointi- ja seurantatiedot. tietopalvelu_ensti/luonnonvara-_ja_ympäristöala/koulutus Pyykkönen Perttu, Tiilikainen Sanna (2009). Töiden organisointi Suomen maataloudessa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 217. Sosiaali-ja terveysministeriö, STM (2014) Sosiaali-ja terveysministeriö, STM (2013) Tike (2014). SVT. Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Maataloustilastot TNS Gallup, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy (2014). Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia (power point esitys) von Herzen-Oosi Nina, Harju Henna, Haake Niina, Aro Timo (2009). Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 37/

18 Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 5 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 1.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima Suomessa on noin 64 000 maatalous- ja puutarhayritystä Maatalouden työvoima vähentynyt kolmanneksen

Lisätiedot

Opettajalle. Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2)

Opettajalle. Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2) 1 Opettajalle Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2) Maatalouslomitus on ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa. Yrittäjistä lomitusta on tarjolla vain maatalousyrittäjille!

Lisätiedot

Ajankohtaista Melasta. Lomituksen ajankohtaispäivä Seinäjoella 18.2.2013 Elina Montonen

Ajankohtaista Melasta. Lomituksen ajankohtaispäivä Seinäjoella 18.2.2013 Elina Montonen Ajankohtaista Melasta Lomituksen ajankohtaispäivä Seinäjoella 18.2.2013 Elina Montonen 2 Aiheet Mikä lomituspalveluissa puhuttaa? Yhteistyöllä paras lopputulos! Lomituspalvelujen toiminta tunnuslukujen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Mela-turvaa lomitusta tarvitsevalle

Mela-turvaa lomitusta tarvitsevalle Mela-turvaa lomitusta tarvitsevalle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia

Lisätiedot

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 Lomituspalvelujen estyminen Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 2 Esitetyt muutokset - Maksujen maksamattomuus LPL 30 b - Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi Lomituspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin Ajankohtaista maatalouslomituksesta 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin 2 Sisältö Paikallisyksiköiden yhdistymisten taustatekijät Lomituspalvelulain muutokset vuoden 2011 alussa palvelusuunnitelma ja tilakohtainen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sydän-Savon lomituspalvelu 1 (4)

Kuopion kaupunki Sydän-Savon lomituspalvelu 1 (4) SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 27.1.2015 1 (4) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan

Lisätiedot

Opas yrittäjälomittajille

Opas yrittäjälomittajille Lomituksen Sysmän paikallisyksikön Opas yrittäjälomittajille Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa alueiden välinen Leader-hanke Hyvä yrittäjälomittaja, hienoa, että olet tullut yrittäjänä mukaan

Lisätiedot

SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU

SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 1 (5) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

OPAS YRITTÄJÄLOMITTAJILLE. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön. Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö

OPAS YRITTÄJÄLOMITTAJILLE. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön. Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön OPAS YRITTÄJÄLOMITTAJILLE Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen Joutsa Kärkölä Luhanka Padasjoki Pertunmaa

Lisätiedot

HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPAVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPAVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 964401 v. 3 1(5) 18.11.2015 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPAVELUISTA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus 2 Maatalouden kannattavuustaso heikko Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Työhyvinvointipalvelut Sujuvaa ja turvallista työtä Suojaintietoiskut Suojainnäyttelyt Työturvallisuuskilpailut

Lisätiedot

Poliittisin päätöksin aiheutetut elintarvikesektorin talousvaikeudet on korvattava poliittisin päätöksin

Poliittisin päätöksin aiheutetut elintarvikesektorin talousvaikeudet on korvattava poliittisin päätöksin Pohjois-Karjalan kansanedustajille Poliittisin päätöksin aiheutetut elintarvikesektorin talousvaikeudet on korvattava poliittisin päätöksin Ukrainan sisäpoliittisen tilanteen kriisiydyttyä kansainväliseksi

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

TÖIDEN ORGANISOINTI SUOMEN MAATALOUDESSA

TÖIDEN ORGANISOINTI SUOMEN MAATALOUDESSA PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 217 PELLERVO ECONOMIC RESEARCH INSTITUTE REPORTS No. 217 TÖIDEN ORGANISOINTI SUOMEN MAATALOUDESSA Perttu Pyykkönen Sanna Tiilikainen Helsinki 2009

Lisätiedot

Esitys lomituspalvelulain muutoksista 1.1.2016. Päivi Wallin Lomituksen ajankohtaisseminaari 10.11.2015 Varsinais-Suomi

Esitys lomituspalvelulain muutoksista 1.1.2016. Päivi Wallin Lomituksen ajankohtaisseminaari 10.11.2015 Varsinais-Suomi Esitys lomituspalvelulain muutoksista 1.1.2016 Päivi Wallin Lomituksen ajankohtaisseminaari 10.11.2015 Varsinais-Suomi 2 Hallituksen esitys lomituspalvelulaeiksi annettu eduskunnalle Hallitus antoi esityksen

Lisätiedot

Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta. Märta Strömberg-Nygård 2012

Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta. Märta Strömberg-Nygård 2012 Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta Märta Strömberg-Nygård 2012 2 Maatalousyrittäjien työterveyshuollon historia Maatalousyrittäjät voineet liittyä vapaaehtoisesti

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

Minkälaiset strategiat korostuvat tulevaisuuden maatilalla? Tutkimuspäällikkö Pasi Rikkonen, MTT

Minkälaiset strategiat korostuvat tulevaisuuden maatilalla? Tutkimuspäällikkö Pasi Rikkonen, MTT Minkälaiset strategiat korostuvat tulevaisuuden maatilalla? Tutkimuspäällikkö Pasi Rikkonen, MTT Esityksessä: 1. Minkälaisia tulevaisuuden tavoitteita suomalaisilla maatilayrityksillä on (kolme tilaryhmää)?

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Lomituspalvelulakeihin on tulossa muutoksia

Lomituspalvelulakeihin on tulossa muutoksia Kirje 20.11.2015 Lomituspalvelulakeihin on tulossa muutoksia Lomituspalveluita koskeva hallituksen esitys laeiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain JOHDANTO.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain JOHDANTO. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2001 vp Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 9 päivänä lokakuuta 2001 lähettänyt

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015 2017

Henkilöstösuunnitelma 2015 2017 Henkilöstösuunnitelma 201 2017 Päiväys 29.8.2014 Laatija Minna Anttila Toimiala Palveluketju / Liikelaitos 11 Konsernipalvelut 110 Toiminnanohjaus Palvelu 190 Elinvoima 1970, 1980 ja 1990 Perustehtävä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

HE 112/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia ja turkistuottajien lomituspalveluista annettua lakia.

HE 112/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia ja turkistuottajien lomituspalveluista annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Tutkimuksesta Osa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteensovittaminen -hanketta Viljelijäkysely huhtikuussa 2014 Vastaajia 411 Yleiskuva

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Riitta Mustola YRITTÄJÄLOMITTAJUUS POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

Riitta Mustola YRITTÄJÄLOMITTAJUUS POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA Riitta Mustola YRITTÄJÄLOMITTAJUUS POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA YRITTÄJÄLOMITTAJUUS POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA Riitta Mustola 2012 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot