MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALA"

Transkriptio

1 MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALA Katsaus alan työvoimaan ja kehitysnäkymiin Suomessa Eija Eloranta

2 Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 5 Julkaisija: Turun yliopiston Brahea-keskus ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

3 Esipuhe Maaseutu on merkittävää yritystoiminnan aluetta. Maaseudun elinkeinorakenne on palveluvaltaistunut ja monipuolistunut ja samalla alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt. Maatalous- ja puutarha-ala on kuitenkin edelleen maaseudun tärkeä työllistäjä, ja alojen tuotanto muodostaa kotimaisen elintarviketalouden perustan. Maaseudun uusien elinkeinojen lisäksi onkin huolehdittava nykyisten elinkeinojen toiminta- ja kehittymismahdollisuuksista. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteissa tähdätään muun muassa siihen, että maaseudulla toimivien yritysten käytössä on osaavaa työvoimaa, maaseudun työt ja niiden tekijät kohtaavat ja että monialaista koulutusta on saatavilla maaseudun elinkeinojen ja osaamisen vahvistamiseksi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) keskeisenä tehtävänä on maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä. Osana tätä työtä eri elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämä maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto (MESI). Tällä katsauksella maa- ja puutarhatalouden työvoiman määrään ja työntekijäryhmiin on tarkoituksena tukea MESI-verkoston elinkeinojen ja osaamisen kehittämistyötä. Raporttiin on koottu tietoa maatalouden ja puutarha-alan työvoimasta lukuina, ulkomaisesta työvoimasta, lomitusjärjestelmästä sekä alojen työvoima- ja osaamistarpeista. Katsauksessa hyödynnetään aihepiirin olemassa olevia tilastoja, aineistoja ja selvityksiä.

4 SISÄLTÖ Tiivistelmä 1 1. MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALAN TYÖVOIMA LUKUINA 2 2. ULKOMAINEN TYÖVOIMA 5 3. MAATALOUDEN LOMITUSJÄRJESTELMÄ 7 4. KEHITYSNÄKYMIÄ 9 Lähteet 12

5 Tiivistelmä Maa- ja puutarhatalouden rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti. Tyypillistä muutokselle on ollut tilakoon kasvu ja tilojen määrän vähentyminen. Tällä hetkellä Suomessa on noin maatalousja puutarhayritystä. Maa- ja puutarhatalous työllistää Suomessa noin ihmistä. Alalla työskentelevistä henkilöistä yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään on noin henkilöä. Vakituisesti palkattua työvoimaa tiloilla on noin henkilöä ja lyhytaikaisesti palkattua työvoimaa noin henkilöä. Palkatuista työntekijöistä ulkomaista työvoimaa on noin henkilöä. Alueelliset erot ulkomaalaisten työntekijöiden määrissä ovat suuria. Yrittäjät perheenjäsenineen tekevät 80 % alan vuosittaisesta työmäärästä, palkattu työvoima 14 %, lomittajat 4 % ja urakoitsijat 2 %. Maatalousyrittäjien mukaan vieraan työvoiman palkkaamisen estää suurimmaksi osaksi maatalouden huono kannattavuus ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Maatalouslomittajien suhteellisesti melko pienestä työmääräosuudesta huolimatta lomitusjärjestelmän toimivuudella on olennainen merkitys tilojen työn organisoinitiin ja työssä jaksamiseen. Lomituspalveluihin oikeutettujen, yhden ja kahden yrittäjän tilojen määrä on vähentynyt, kun taas suurempien, yli kahden yrittäjän tilat ovat lisääntyneet merkittävästi. Paikallisyksiköissä työskentelevien vakinaisten, maatalousyrittäjien suosittelemien ja suoraan maatalousyritykseen työsuhteessa olevien lomittajien määrät ovat pienentyneet. Ammatinharjoittajina ja lomitusyrityksen kautta työskentelevien lomittajien määrä taas on kasvanut. Tuetun maksullisen lomituspalvelun käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla ja muiden lomituspalveluiden työpäivät ovat vähentyneet. Maatalousyrittäjät ja -työntekijät -ammattiryhmässä työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 2020-lukua lähestyttäessä, keskimäärin henkilöä vuodessa. Työmarkkinoihin vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti huomattavan suuri työvoimapoistuma, ja vuosien aikana ammattiryhmän tehtäviin ennakoidaan avautuvan vuositasolla noin työpaikkaa. Suuri poistuma pitää myös maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. Maatalousalan muutokset, kuten yrityskoon kasvu, tuotantoteknologian monipuolistuminen ja markkinoiden muutokset lisäävät sekä työvoiman että yrittäjien koulutus- ja osaamistarpeita. Muutosten myötä erityisesti alan ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan kasvava. Eri koulutusalojen rajapintoja tulisi myös yhdistää nykyistä enemmän. Keskeisiksi kysymyksiksi alan työmarkkinoiden ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakoinnissa nousevat ammattitaitoisen kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuus, alan ja koulutuksen houkuttelevuus, lomituspalvelujärjestelmän uudistus, tilakohtaisen tuotannon monimuotoistuminen sekä maatalouden kannattavuus ja palkanmaksukyky. 1

6 1. MAATALOUS- JA PUUTARHA-ALAN TYÖVOIMA LUKUINA Maa- ja puutarhatalouden rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti ja rakennemuutoksen odotetaan jatkuvan. Tyypillistä muutokselle on ollut tilakoon kasvu ja tilojen määrän vähentyminen. Tässä luvussa esitetyt tilastot maa- ja puutarhatalouden työvoimasta perustuvat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) maataloustilastoihin vuodelta Tiken tilastojen mukaan Suomessa oli maatalous- ja puutarhayritystä vuonna Vuodesta 2010 noin tilaa on lopettanut toimintansa, mutta viljelyssä oleva pinta-ala sen sijaan on pysynyt samana. Maa- ja puutarhatalous työllisti vuonna 2013 Suomessa noin ihmistä. Heistä noin henkilöä (38 %) oli viljelijöitä tai yhtymien osakkaita. Perheenjäseniä maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin henkilöä (31 %). Vakituisesti palkattua työvoimaa tiloilla oli noin henkilöä (5 %) ja lyhytaikaisesti palkattua työvoimaa noin henkilöä (27 %). Taulukko 1. Maa- ja puutarhayritysten työntekijät (hlöä) työmuodoittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. 2

7 Tuotantosuunnittain tarkasteltuna selkeästi eniten vakituisia työntekijöitä työskenteli kasvihuone-tuotannossa ja lypsykarjataloudessa. Avomaan tuotanto, viljan- ja muu kasvinviljely ja sikatalous työllistivät seuraavaksi eniten henkilöitä. Kasvihuonetuotanto Lypsykarjatalous Avomaan tuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu kasvinviljely Sekamuotoinen tuotanto Naudanlihantuotanto Muu laidunkarja Siipikarjatalous Muu nautakarjatalous Taulukko 2. Maa- ja puutarhayritysten vakituisesti palkatut työntekijät (hlöä) tuotantosuunnittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Lyhytaikaisempaa työvoimaa työskenteli vuonna 2013 eniten avomaan tuotannossa, ja viljanviljelyssä. Myös lypsykarjataloudessa ja sekamuotoisessa tuotannossa työskenteli useampi tuhat työntekijää lyhytaikaisissa työsuhteissa: Taulukko 3. Maa- ja puutarhayritysten lyhytaikainen työvoima (hlöä) tuotantosuunnittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. 3

8 Sekamuotoisen maatilatalouden merkitys työllistäjänä saattaa kasvaa tulevaisuudessa, sillä jatkavista tiloista puolet arvioi harjoittavansa tilalla maatalouden ohella lähivuosina muutakin yritystoimintaa. Useimmiten tällaisina muina yritystoiminnan muotoina mainitaan koneurakointi, polttopuun ja hakkeen valmistus sekä elintarvikkeiden jatkojalostus ja myynti. Myös matkailu-, majoitus- ja virkistyspalveluiden tuottaminen ja järjestäminen nähdään melko usein tulevina toimintamuotoina (TNS 2014). Tiloista enemmistö, noin 87 % on perheviljelmiä, maatalousyhtymiä on vajaa kahdeksan prosenttia ja osakeyhtiöitä reilu prosentti. Kuten taulukosta 1 nähtiin, myös suuri osa tilojen työvoimasta koostuu edelleen yrittäjän perheestä. Perheen ulkopuolelta palkatun työvoiman määrissä on alueellisia eroja. ELY-keskuksittain tarkasteltuna määrällisesti eniten vakituisesti palkattua, perheen ulkopuolista työvoimaa oli Varsinais-Suomen alueella (1 117 hlöä) ja Pohjanmaalla. Lyhytaikaista työvoimaa oli runsaimmin Pirkanmaalla (7 048 hlöä). Myös Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa lyhytaikaista työvoimaa oli runsaasti. Taulukko 4. Maatalous- ja puutarhayritysten työntekijäryhmät (hlöä) ELY-keskuksittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Suurimman osan maatalous- ja puutarha-alan työstä tekivät siis yrittäjät itse perheenjäsenineen. Viljanviljelytiloilla itse tehdyn työn osuus oli 93 % ja kaikissa muissakin maatalouden tuotantosuunnissa yli puolet työstä tehtiin yrittäjäperheen voimin vuonna Avomaan ja kasvihuonetuotannossa oman työn osuus oli pienempi, reilu 30 %. 4 Taulukko 5. Maa- ja puutarhatalouden vuosityömäärän osuus (%) kokonaistyömäärästä tuotantosuunnittain eri työntekijäryhmissä vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima.

9 Työaikana mitattuna maatalous- ja puutarha-alalla tehtiin töitä vuonna 2013 yhteensä henkilötyövuotta. Viljelijöiden ja perheenjäsenten työ kattoi lähes 80 % vuoden työmäärästä. Palkatun työvoiman osuus oli 14 %, maatalouslomittajien 4 % ja urakoitsijoiden vajaa 2 % vuoden työmäärästä. Taulukko 6. Maa- ja puutarhatalouden vuosityömäärä (htv) vuonna 2013 työntekijäryhmittäin. Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Maatalousyrittäjien mukaan vieraan työvoiman palkkaamisen estää suurimmaksi osaksi maatalouden huono kannattavuus. Lisäksi on koettu, että palkattu työvoima ei jousta riittävästi työhuippujen aikaan ja tästä syystä käytetään mieluummin ostopalveluita tai yhteistyötä viljelijöiden kesken kuin palkataan vierasta työvoimaa. Maaja puutarhatilayrittäjien mukaan ammattitaitoisen työvoiman saanti on myös vaikeutunut alalla ja mahdollisesti vaikeutuu tulevaisuudessa entisestään. Haasteeksi koetaan myös alan ja sen koulutuksen huono houkuttavuus nuorten keskuudessa, mikä heijastunee jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. (Pyykkönen et al. 2009, Leppälä et al ) Lisäksi osa maatilatalouden harjoittamisessa vaaditusta osaamisesta, kuten kirjanpito, neuvonta tai esimerkiksi siemennyspalvelut, on luontevampaa hankkia ostopalveluina. Vuokratyövoiman käyttö on alalla vielä vähäistä (TNS 2014.) Seuraavissa luvuissa tarkastellaan erikseen kahden, edellä esitetyissä tilastoissakin mukana olleen työntekijäryhmän, ulkomaisen työvoiman sekä lomittajien, erityispiirteitä. 2. ULKOMAINEN TYÖVOIMA Puutarha- ja viljelyalat ovat rakennusalan sekä metalli- ja konepajateollisuuden ohessa yleisimpiä aloja, joilla ulkomaista työvoimaa on Suomessa runsaasti. Vuonna 2013 maa- ja puutarhataloudessa työskenteli palkattua ulkomaista henkilöä. Yleisintä ulkomainen palkkatyövoima on puutarha-alalla, jossa avomaan tuotannossa 38 % ja kasvihuonetuotannossa 17 % palkatusta työvoimasta oli ulkomaista. Sekamuotoisessa tuotannossa ulkomaista työvoimaa oli 13 % palkatusta työvoimasta. Kotieläintuotannossa yleisintä ulkomainen palkkatyövoima oli sika- 5

10 taloudessa, jossa 7 % vuoden 2013 palkatusta työvoimasta tuli ulkomailta. Muilla aloilla ulkomaisen työvoiman osuudet olivat tätä pienempiä. Taulukko 7. Maa- ja puutarhayritysten ulkomainen palkkatyövoima (hlöä) tuotantosuunnittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima. ELY-keskuksittain tarkasteltuna määrällisesti eniten ulkomaista työvoimaa oli vuonna 2013 Pohjois-Savon (4675 hlöä) ja Varsinais-Suomen (2616 hlöä) alueilla. Suhteellinen osuus koko palkatusta työvoimasta oli suurin Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. 6 Taulukko 8. Maa- ja puutarhatalouden ulkomaisten palkattujen työntekijöiden (hlöä) osuus palkatusta työvoimasta ELYkeskuksittain vuonna Lähde: Tike, Maa- ja puutarhatalouden työvoima.

11 Ulkomaisten työntekijöiden ja heidän tekemänsä työn määrästä maa- ja puutarhataloudessa saadaan nykyään jo melko tarkkaan tietoa muun tilastotiedon tapaan. Tätä tilastollista seurantaa haastavampaa onkin työtekijäryhmän työn ja Suomessa oleskelun luonteen määrittely ja seuranta. Ulkomaisten tilapäisen työnteon määrittely on vaikeaa, sillä tilapäisyydellä voidaan tarkoittaa mitä tahansa ajanjaksoa, joka ei tarkoita pysyvää oleskelua Suomessa. Tilapäisesti Suomessa töissä oleva henkilö voi siis työskennellä joistakin päivistä useampiin vuosiin, säännöllisissä jaksoissa tai useamman vuoden. Tällaisen työntekijän tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa tai jäädä pysyvästi Suomeen. (von Herzen-Oosi et al ) Erityisen haastavaa työnteon tilapäisyyden määrittely voi olla tilanteessa, jossa ulkomaalaisella työntekijällä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja työnteko Suomessa vaikuttaisi olevan luonteeltaan pysyvämpää. Työntekijän aikomuksena saattaa kuitenkin olla palata kotimaahansa, ja tästä väliaikaisesta työnteosta Suomessa kertovat usein esimerkiksi työntekijän tiiviit suhteet ja kanssakäyminen kotimaahansa. (von Herzen-Oosi et al ) Tämän katsauksen käytössä ei ollut tarkempaa laadullista aineistoa puutarha- ja maatalousalan ulkomaalaisten työntekijöiden työskentelystä ja oleskelusta Suomessa. Tilastojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että erityisesti puutarha-alalla työn teko on useimmiten määräaikaista ja kausittaista työn sesonkiluonteesta johtuen, ja sekä työskentely että oleskelu Suomessa määrittyvät sesongin mukaan. Maataloudessa ja kotieläintuotannossa tilanne saattaa useammin olla monimuotoisempi, ja selkeän lyhytaikaisen kausi- ja kiireavun lisäksi tiloilla työskennellee enemmän myös ulkomaista työvoimaa pidemmissä, myös toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Laadullista tutkimusta ulkomaalaisten työntekijöiden työnteosta erityisesti maatalous- ja kotieläintiloilla Suomessa voisi olla lisää käytössä, sekä työntekijän että työnantajan näkökulmat huomioiden. Tarkempi kuva aiheesta auttaisi kehittämään rekrytointia, tiedonvälitystä, täydennyskoulutusta, perehdyttämistä, vastaanottamista ja työntekijöiden kotiutumista. Tämä omalta osaltaan edistäisi esimerkiksi kielitaidon kehittymistä, sujuvoittaisi työhön perehdyttämistä ja lisäisi työturvallisuutta. Tarkempi kuva ulkomaalaisten työntekijöiden työnteosta Suomesta, suhteesta lähtömaahan ja tulevaisuuden näkymistä tukisi myös maatalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointia. 3. MAATALOUDEN LOMITUSJÄRJESTELMÄ Oma maatalouden työntekijäryhmänsä ovat maatalouslomittajat. Maatalouslomituspalveluja voivat käyttää pakollisesti MYEL-vakuutetut maatalousyrittäjät, jotka osallistuvat itse säännöllisesti omalla työllään maatalouden töihin. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti maatalousyrittäjä saa lomituspalveluina 1) vuosilomaa ja 2) sijaisapua. Lisäksi yrittäjän käytössä ovat 3) tuettu maksullinen sekä 4) täysin maksullinen lomitus. Näistä vuosiloma on yrittäjälle maksutonta lomitusta ja sijaisavusta taas peritään maksu. Maksuton vuosiloma on tarkoitettu päätoimisille kotieläintalouden harjoittajille, ja he voivat saada tätä vuosilomaa kalenterivuodessa 26 päivää. Sijaisapua taas myönnetään, kun maatalousyrityksen töistä säännöllisesti huolehtinut yrittäjä ei tilapäisesti pysty huolehtimaan tilan töistä. Sijaisapua myönnetään erillisten sijaisapuperusteiden mukaan, jotka on lueteltu lomituspalvelulaissa. Tyypillisiä tilanteita, joissa sijaisapua käytetään, ovat sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys ja perhevapaat. Sijaisapua voi saada kotieläintalouden harjoittajan lisäksi myös kasvinviljelijä ja sivutoiminen viljelijä. Sijaisavun hinta muodostuu kolmen euron tuntimaksusta sekä yrittäjän henkilökohtaisen työtuloon perustuvasta osuudesta. (Mela 2013, 2015.) Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi maatalousyrittäjä voi saada maksullista, mutta tuettua lomittaja-apua 120 tuntia vuodessa. Näitä tuettuja lisätunteja yrittäjä voi käyttää sijaisavusta poiketen vapaammin yrityksen töihin, esimerkiksi kiireapuna tai täydentämään lomittajan työpäivää. Yrittäjältä perittävän maksun suuruus on sidottu lomittajien palkkatasoon vastaten noin puolta lomittajan peruspalkasta. Lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus ostaa täysin maksullista lomituspalvelua. (Mela 2013, 2015.) 7

12 Paikallisyksiköt hoitavat lomituspalvelujen käytännön järjestelyt joko oman tai myös useamman muun kunnan alueella ja huolehtivat lomittajiensa täydennyskoulutuksesta ja sijoittamisesta työtehtäviin. Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus valita, käyttääkö hän kunnan lomituspalveluita vai järjestääkö hän lomituksensa itsenäisesti. Itse järjestetystä lomituksesta paikallisyksikkö maksaa viljelijälle korvauksen. Paikallisyksikkö voi myös palkata lomitusta tekemään jossakin tapauksessa myös maatalousyrittäjän suositteleman henkilön tai maatalousyrittäjän perheenjäsenen. Tällaiset itse ehdotetut lomittajat ovat aina paikallisyksikön työnjohdon alaisia, ja heitä koskevat samat työtaitovaatimukset kuin kunnan lomittajiakin. (Mela 2015.) Paikallisyksikkö, kuten maatalousyrittäjäkin, voi ostaa lomitustyötä myös itsenäiseltä ammatinharjoittajalta tai lomitusyrittäjältä. Ammatinharjoittajana pidetään henkilöä, joka harjoittaa ansiotoimintaa itsenäisesti olematta työsuhteessa. Lomituspalveluyrityksessä lomitusta tekevä lomittaja on työsuhteessa lomitusyritykseen mutta ei maatalousyrittäjään. Maatalousyrittäjä tai paikallisyksikkö on tällöin toimeksiantaja (Mela 2015.) Melan tilastojen mukaan vuonna 2013 lomituspalveluita käytettiin yhteensä päivää, ja lomittajan työpäivän keskimääräinen pituus oli 6,7 tuntia. Lukumääräisesti vakituisessa työsuhteessa olleita lomittajia työskenteli paikallisyksiköissä 4228 henkilöä. Näistä enemmistö työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa joko täysi- tai osa-aikaisesti. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli neljännes lomittajista. Vakituisten lomittajien lisäksi vuonna 2013 suuri joukko lomittajia, 3020 henkilöä, työskenteli muuhun kuin vakituiseen työsuhteeseen perustuen. Tähän ryhmään kuuluvat tuntipalkkaiset sekä yrittäjän suosittelemat lomittajat sekä ostopalveluita tarjoavat lomittajat. Melko tyypillistä on myös, että maatalousyrittäjä järjestää lomituspalvelunsa itse. Suoraan maatalousyrittäjään työsuhteessa oli vuonna 2013 yhteensä lomittajaa. Ammatinharjoittajana tai lomituspalveluyrityksen kautta työskenteli vuonna 2013 yhteensä 570 lomittajaa. Kaikkiaan vuonna 2013 maatalousyrityksissä työskenteli yhteensä 9046 lomittajaa. (Mela 2014.) Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna paikallisyksiköissä työskentelevien vakinaisten, maatalousyrittäjien suosittelemien ja suoraan maatalousyritykseen työsuhteessa olevien lomittajien määrät ovat pienentyneet. Ammatinharjoittajina ja lomitusyrityksen kautta työskentelevien lomittajien määrä taas on kasvanut: Kun tarkastellaan lomituspalveluiden käyttöä lomituspäivien määrinä, todetaan että tuetun maksullisen lomituspalvelun käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla ja muiden lomituspalveluiden työpäivät ovat vähentyneet. Vuosilomapäivien kokonaismäärämäärä on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka maatalousyrittäjän vuosilomaoikeutta on ko- Kunnan vakinaiset lomittajat Yrittäjän hankkimat/suosittele mat kunnan Maatalousyritykseen työsuhteessa Ammatinharjoittajat Lomitusyrityksen kautta työskentelevät vuosi työsuhteessa olevat olevat Taulukko 9. Lomittajien määrän muutos eräissä lomittajaryhmissä vuosina Lähde: Melan tilastot. 8

13 rotettu: vuonna 2000 maatalousyrittäjän vuosilomaoikeus oli 22 päivää kalenterivuodessa, josta sitä on asteittain korotettu. Nykyinen 26 päivän vuosilomaoikeus on ollut voimassa vuodesta 2010 saakka (HE 2012). Lomituspalveluiden käyttöä kuvaavissa luvuissa näkyy tilojen ja sitä kautta yrittäjien määrän väheneminen ja samanaikainen tilakoon kasvu. Toisin sanoen vuosilomaan ja sijaisapuun oikeutettujen yrittäjien määrä on vähentynyt, mutta työ tiloilla on lisääntynyt ja monipuolistunut. Tämä on siirtänyt osaltaan lomituspalveluiden käytön painopistettä tuetun, mutta yrittäjän itsensä osittain kustantaman lomituksen suuntaan. Vuosiloma Sijaisapu Tuettu Täysin Yhteensä vuosi maksullinen maksullinen Taulukko 10. Lomituspalveluina järjestettyjen lomituspäivien määrät vuosina Lähde:Melan tilastot. Kokonaisuutena tarkasteltuna lomituspalveluihin oikeutettujen maatilojen määrä on 2000-luvun aikana puolittunut. Vähennystä on tapahtunut yhden tai kahden yrittäjän tilojen määrässä, kun taas suurempien, yli kahden yrittäjän tilat, ovat lisääntyneet merkittävästi. Näiden suurempien lomituspalveluihin oikeutettujen tilojen määrä on 2000 luvun aikana lisääntynyt 45 %. 1 yrittäjää 2 yrittäjää yli 2 yrittäjää Yhteensä Taulukko 11. Lomituspalveluihin oikeutettujen maatilojen määrät vuosina Lähde: Melan tilastot. 9

14 Lomituspalveluita käyttäneiden maatilojen päätuotantosuunnittain vertailtuna kehitys on ollut 2000-luvulla samankaltaista: lomituspalveluita käyttäneiden lypsykarja-, lihakarja-, sikatilojen sekä kanaloiden määrä on laskenut. Voimakkainta lasku on ollut lihasikaloiden osalta, joiden määrä on 2000-luvulla laskenut kahdella kolmanneksella. Tiloilla, joilla tuotantosuuntana on muut kuin yllä mainitut eläimet, kehitys on ollut päinvastainen: lomituspalveluita käyttävien tilojen määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut. Esimerkiksi hevosalalla lomituslain uudistukset ovat helpottaneet lomitusoikeuden piiriin pääsyä alentamalla lomituspalveluihin oikeuttavien eläinyksiköiden vähimmäismäärää. Tilojen lukumäärän supistuminen, tilakoon kasvu ja kotieläintilojen teknistyminen vaikuttavat voimakkaasti tilan ja siten myös maatalouslomittajien työhön. Tilojen vähentyminen on vähentänyt lomitettavien yrittäjien määrää vaikuttaen lomittajien kysyntään. Toisaalta myös lakimuutokset ja lomitusjärjestelmään kohdistuvat säästötavoitteet vaikuttavat omalta osaltaan lomituspalveluiden kysyntään ja tarjontaan. Viime vuosina keskustelua on herättänyt esimerkiksi vuonna 2013 voimaan tullut lakimuutos. Muutoksella yli 20 eläinyksikön tilalla kahden yrittäjän samanaikaisten lomapäivien määrä nousi aiemmasta 16 päivästä 20 päivään vuotuisesta 26 lomapäivästä, ja tämän yhteisen loman aikana molempien työt hoitaa vain yksi lomittaja. Myös väliaikaiseen tarpeeseen tarkoitetun sijaisavun maksuilla on tavoiteltu kustannussäästöjä. (STM 2013.) Muutosten ja säästötavoitteiden on pelätty vähentävän lomittajien kysyntää ja vaikuttavan toisaalta työn kuormittavuuteen sekä lomittajilla että maatalousyrittäjillä. Muutoksia lomitusjärjestelmään on tulossa myös jatkossa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamana toimii työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää lomituspalvelujärjestelmää. Ryhmän tavoitteena on uudistaa maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki kokonaisuudessaan ja antaa esitys eduskunnalle seuraavan hallituskauden alussa. Työryhmässä valmistellaan lomituspalveluja koskevia lakeja niin, että ne vastaavat EU:n uusia valtiontukisääntöjä maataloudelle, sillä kaikkien jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä komission antaminen suuntaviivojen mukaisiksi. Nämä suuntaviivat muun muassa rajaavat lomitustuen keston kolmeen kuukauteen vuodessa tuen saajaa kohti ja äitiys- ja hoitovapaan lomitus rajataan kuuteen kuukauteen vuodessa. Suomen vaikutuksesta suuntaviivoihin lisättiin kohta, jonka mukaan komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia myös pidemmät tuetut lomitukset. Lomituspalvelulakiin odotetaan uudistusta tulevalla hallituskaudella (STM 2014.) Maatalouslomittajilta työ kasvaneilla ja koneellistuneilla tiloilla edellyttää uutta osaamista ja jatkuvaa lisäkoulutusta. Maatalouden rakennemuutos haastaa myös lomituksen paikallisyksiköt turvaamaan ammattitaitoisten lomittajien riittävyyden. Oma haasteensa lomitusjärjestelmälle on löytää alalle uusia työntekijöitä suurten ikäluokkien eläköityessä. Haasteiksi alan houkuttelevuuden kannalta koetaan usein epämukavat työajat ja pitkät työmatkat, joita lomittajille kertyy työajoista johtuen usein neljä päivässä. Esimerkiksi Mela on pyrkinyt lisäämään alan vetovoimaisuutta Minustakin maatalouslomittaja kampanjalla, joka pyrkii lisäämään alan tunnettuutta nuorten ja ammatin vaihtamista harkitsevin aikuisten keskuudessa (Mela 2014.) 4. KEHITYSNÄKYMIÄ 10 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät -ammattiryhmässä työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 2020-lukua lähestyttäessä, keskimäärin henkilöä vuodessa. Ammattiryhmän työllisten määrän supistumisen lisäksi alan työmarkkinoiden tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti huomattavan suuri työvoimapoistuma. Vuosina ammattiryhmistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle henkilöä, joka vastaa jopa 58 % vuoden 2007 työllisistä. Vaikka maataloudessa on meneillään edelleen voimakas rakennemuutos, niin maatalousyrittäjät ja -työntekijät ammattiryhmään tarvitaan myös tulevaisuudessa uusia alan ammattilaisia korvamaan osa työvoimapoistuman kautta avautuvista uusista työpaikoista. Vuosien aikana ammattiryhmän tehtäviin ennakoidaan avautuvan uutta työpaikkaa, joka tarkoittaa vuositasolla noin työpaikkaa. (OPH 2014.)

15 Puutarhayrittäjät ja -työntekijät -ammattiryhmän työllisten määrä on kasvanut viime vuosikymmenien aikana ja määrän ennakoidaan kasvavan jonkin verran edelleen 2020-lukua lähestyttäessä. Vuosina ammattiryhmistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle noin henkilöä, joka vastaa 36 % vuoden 2007 työllisistä. Vuosien aikana ammattiryhmän tehtäviin ennakoidaan avautuvan uutta työpaikkaa, joka tarkoittaa vuositasolla noin 200 työpaikkaa. (OPH 2014.) Maataloudessa toimiva työvoima on iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. Tämä koskee sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Tällä hetkellä maatalous- tai puutarhatalouden koulutus on joka toisella viljelijällä. Sikatilojen viljelijöistä alan koulutus on noin 74 prosentilla ja lypsykarjatilojen viljelijöistä 64 prosentilla. Vähiten alan koulutusta on muuta laidunkarjaa eli lampaita, vuohia ja hevosia pitävien tilojen viljelijöillä. Heistä noin 39 prosentilla on alan koulutus. (Tike 2014.) Esimerkiksi viljelijöistä noin puolet on yli 50-vuotiaita ja suuri määrä viljelijöitä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Kannattavuus vaikuttaa oleellisesti nuorten kiinnostukseen jatkaa tilanpitoa ja kouluttautua alalle (Tike 2014). Tällä hetkellä yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla jatkaja on tiedossa noin 40 prosentilla tiloista (TNS 2014). Tilojen toiminnan jatkuvuus ja onnistuneet sukupolvenvaihdokset ovat luonnollisesti perusedellytys työvoiman kysynnän kasvulle maataloudessa. Maatilatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan olevan 50 % korkeampi viime vuosien aloittajamäärään nähden. Näin suuri aloittajatarpeen kasvu johtuu siitä, että maatalousyritysten koon edelleen kasvaessa niiden johtamisessa tarvitaan yhä parempaa yritysjohtamisen ja tuotantoteknologian osaamista. Tämän vuoksi ennakoinnissa on oletettu, että aikaisempaa suurempi osa maatalousyrittäjiksi ryhtyvistä hankkisi ammattikorkeakoulutuksen. (OPH 2014.) Maatalousala kohtaa myös muutosvoimia, jotka muokkaavat alan osaamistarpeita. On arvioitu, että sekä ympäristötekijät, globalisaatio että kuluttajista lähtevät tarpeet lisäävät korkean tason osaamisen tarvetta myös maatalousammateissa. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousee tällöin koulutuksen rajapintojen yhdistäminen esimerkiksi energiantuotannon, maatalouden ja metsätalouden koulutuksissa. Markkinat synnyttävät kysyntää uusille tuotteille, palveluille ja elämyksille. Tämä luo linkin maatalouden perinteisistä palveluista uusille hyvinvointi- ja terveyspalveluille kuten sosiaalialaan (hevosterapia, green care) sekä jatkojalostukseen. Teknologian, ja erityisesti ympäristöteknologian, kehittymisen kautta alalla syntyy rajapintoja tekniikkaan ja liikenteeseen. Biotalous taas yhdistää maatalouden suoraan metsätalouteen, kalatalouteen, energiateollisuuteen, jätehuoltoon, teknologiaan, logistiikkaan sekä ekosysteemipalveluiden laaja-alaiseen tuottamiseen. Resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden vaatimukset ja osaamistarpeet kasvavat, samoin kasvavat tarpeet omaksua uutta teknologiaa sekä ymmärtää ympäristövaikutuksia. Kaikkien näiden muutosvoimien voidaan katsoa vaikuttavan sekä maatalouden yrittäjien että työvoiman koulutus- ja osaamistarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. (Kerkelä 2012.) Alan ammattitaitovaatimuksia on selvitetty myös alalla toimivilta itseltään. Teknologian kehittymisen on koettu lisänneen alan ammattitaitovaatimuksia runsaasti, mutta toisaalta esimerkiksi viljelijät kokevat edelleen olevan paljon töitä, joita pystyy tekemään vähälläkin koulutuksella. Alan ammattikoulutuksen on usein koettu olevan liian viljelijä- ja yrittäjäsuuntautunutta, eikä se huomioi tarpeeksi tilojen nykyistä työvoiman tarvetta. (Pyykkönen et al ) Ammatillisen asteen, ammattikorkea- ja yliopistotason tutkintokoulutuksen lisäksi ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus muodostaa keskeisen osan maatalouden osaamisjärjestelmää. Myös maatalousyrittäjät tarvitsevat koulutusta ja neuvontaa, nykyään myös aiempaa useammin työnantajana toimimiseen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tarjoaa jäsenpalveluna maatalousyrittäjille ajankohtaistietoa työnantajana toimimisesta sekä työehdoista. Lisäksi työnantajapuhelin tarjoaa jäsenetuhintaista neuvontaa työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä. Neuvontapalvelut perustuvat yhteistyösopimukseen Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n 11

16 kanssa. MTA on maaseutuelinkeinojen sekä puutarha-, viherrakennus- ja turkistuotantoalojen työnantajajärjestö, joka solmii näiden alojen työehtosopimukset. (MTK 2015.) Työn johtamiseen maatiloilla liittyy monia osatehtäviä, jotka yrittäjän on hallittava: työvoiman hankkiminen, työn organisointi, työntekijöiden työtyytyväisyys ja motivointi, hallinto ja palkanlaskenta sekä itse työnjohto ja siihen liittyvät vuorovaikutustilanteet (Pyykkönen et al. 2009, Mattila et al. 2010, Tuuma 2014). Mikäli muut työllistämisen reunaehdot (kannattavuus, palkanmaksukyky, työvoiman saatavuus) toteutuvat tiloilla, voidaan tilojen koon kasvaessa olettaa, että yrittäjien työnantajavalmiuksien tukeminen vaatii lisää huomiota jatkossa. Maatalousyrityksen työvoiman ja työmäärän hallinnalla arvioidaan olevan suuri vaikutus maatalousyrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin työssään. Tilakoon kasvaminen, teknologinen kehitys, toimintojen ulkoistaminen, tilan työvoiman lisääntyminen ja maatalousyritysten muuttuminen yritysmuodoiltaan entistä monipuolisemmiksi asettavat uusia vaatimuksia myös työnjohdolle ja vuorovaikutustaidoille. (Leppälä et al. 2013, Karttunen et al ) Maatalousyrittäjien työnjohtotaitoja, työn organisointiosaamista, työmäärän hallintaa ja kansainvälistymistaitoja on kehitettävä, jotta edellytykset työn sujumiseksi alan yrityksissä säilyvät. 12

17 LÄHTEET Hakola Katariina, Pietikäinen Jenni, Suorsa Niina toim. TUUMA-hanke (2014). Maatila työnantajana. Opas maatalousyrittäjälle. Savonia-ammattikorkeakoulu. HE 110/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta. Karttunen Janne, Lätti Markku, Puttonen Sampsa (2012). Kohtuullisen työmäärän suositukset maatalousyrityksissä terveyden, turvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista. TTS:n julkaisuja 415. Kerkelä Leena (2012). Maatalous- ja ympäristöalan muutosvoimat ja osaamistarpeet. Pellervon taloustutkimus PTT. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (2015). tyonantajapalvelu/ Mela (2013). Lomitusopas. Mela tilastot (2014). asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf Mela (2015). Maatalouslomitus Leppälä Jarkko, Lätti Markku, Smeds Pia, Väre Minna toim. (2013). Työvoiman ja työmäärän hallinta maatalousyrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina. MTT Raportti 117. Mattila Tiina, Sinisalo Alina, Lätti Markku toim. (2010). Työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus puutarha- ja maataloustuotannossa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 43. OPH (2014). Opetushallituksen arviointi- ja seurantatiedot. tietopalvelu_ensti/luonnonvara-_ja_ympäristöala/koulutus Pyykkönen Perttu, Tiilikainen Sanna (2009). Töiden organisointi Suomen maataloudessa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 217. Sosiaali-ja terveysministeriö, STM (2014) Sosiaali-ja terveysministeriö, STM (2013) Tike (2014). SVT. Maa- ja puutarhatalouden työvoima. Maataloustilastot TNS Gallup, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy (2014). Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia (power point esitys) von Herzen-Oosi Nina, Harju Henna, Haake Niina, Aro Timo (2009). Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 37/

18 Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 5 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

HE 182/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta

HE 182/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU

SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 1 (5) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sydän-Savon lomituspalvelu 1 (4)

Kuopion kaupunki Sydän-Savon lomituspalvelu 1 (4) SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 27.1.2015 1 (4) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin Ajankohtaista maatalouslomituksesta 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin 2 Sisältö Paikallisyksiköiden yhdistymisten taustatekijät Lomituspalvelulain muutokset vuoden 2011 alussa palvelusuunnitelma ja tilakohtainen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016

Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 2 koskee sekä kunnan lomituspalveluja käyttäviä että itse järjestettyä lomitusta koskee vain

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA LOMITUSPALVELUISTA

AJANKOHTAISTA LOMITUSPALVELUISTA AJANKOHTAISTA LOMITUSPALVELUISTA Ostopalvelulomituksesta Sijaisavusta Non-sote valmistelusta Päijät- Hämeessä Maatalousyrittäjälle annetaan lomituspalveluja niin, että 1. Paikallisyksikkö osoittaa hänelle

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPAVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPAVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 964401 v. 3 1(5) 18.11.2015 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 112/2015 VP - HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPAVELUISTA

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Lomituspalvelulain muutokset Lomituksen ajankohtaispäivät MTK Etelä-Pohjanmaa Päivi Wallin/ Elina Montonen

Lomituspalvelulain muutokset Lomituksen ajankohtaispäivät MTK Etelä-Pohjanmaa Päivi Wallin/ Elina Montonen Lomituspalvelulain muutokset 2016 Lomituksen ajankohtaispäivät MTK Etelä-Pohjanmaa 26.-28.1.2016 Päivi Wallin/ Elina Montonen 2 Lomituspalvelulaki muuttui 1.1.2016 Lakimuutosten tavoitteena on saattaa

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta. Märta Strömberg-Nygård 2012

Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta. Märta Strömberg-Nygård 2012 Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta Märta Strömberg-Nygård 2012 2 Maatalousyrittäjien työterveyshuollon historia Maatalousyrittäjät voineet liittyä vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen 13.-14.2012 Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät, OPH 7.11.2012 Ruoka on maailmanlaajuinen kasvuala

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön toimiala maakuntauudistuksessa ja lomituspalvelut

Maa- ja metsätalousministeriön toimiala maakuntauudistuksessa ja lomituspalvelut Maa- ja metsätalousministeriön toimiala maakuntauudistuksessa ja lomituspalvelut 27.9.2016 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion esityksen pohjalta Timo Lehtiniemi 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lomituspalvelulakeihin on tulossa muutoksia

Lomituspalvelulakeihin on tulossa muutoksia Kirje 20.11.2015 Lomituspalvelulakeihin on tulossa muutoksia Lomituspalveluita koskeva hallituksen esitys laeiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot