Poliittisin päätöksin aiheutetut elintarvikesektorin talousvaikeudet on korvattava poliittisin päätöksin

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan kansanedustajille Poliittisin päätöksin aiheutetut elintarvikesektorin talousvaikeudet on korvattava poliittisin päätöksin Ukrainan sisäpoliittisen tilanteen kriisiydyttyä kansainväliseksi poliittiseksi selkkaukseksi asettivat EU ja muut länsimaat Venäjälle pakotteita. Venäjä vastasi tähän asettamalla EU:lle ja muille länsimaille vastapakotteita. Pakotteet ja vastapakotteet ovat poliittisesti päätettyjä ja koskettavat taloutta ja elinkeinoelämää. Poliittisin päätöksin aiheutetut taloudelliset menetykset ja markkinavaikeudet on korvattava poliittisin päätöksin päätöksen tekijöiden taholta. Vastapakotteet koskettavat laajasti elintarvikesektoria alkutuotannosta jalostukseen erityisesti Suomessa. Yksittäisenä yrityksenä tämä koskettaa erityisesti Valiota ja maidontuottajia. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä niin EU:n taholta, mutta erityisesti Suomen hallitukselta ja eduskunnalta. MTK Pohjois-Karjala ja maaseutunuoret yhtyvät maa- ja metsätalousministeri Petteri Orvon lupaukseen viljelijätukien leikkausten lykkäämisestä tai niistä luopumisesta kokonaan. Ministeri Orpo perustelee lykkäystä Ukrainan ja Venäjän kriisistä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle aiheutuvista ongelmista. MTK Pohjois- Karjala ja maaseutunuoret haluavat kiinnittää huomiota myös EU:n päätökseen poistaa maitokiintiöt keväällä Kiintiöiden poistaminen yhdessä Venäjän elintarvikkeille antamien tuontikieltojen johtaa EU:ssa ja Suomessa maito- ja lihatuotteiden ylitarjontaan, tuottajahintojen romahdukseen ja voi johtaa eräiden niin maito- ja lihatilojen kuin meijeri- ja lihateollisuuden alasajoon. Maatalousyrittäjien työssä jaksaminen on nyt koetuksella. MTT:n tutkimusten mukaan työuupumus on lisääntynyt ja alan taloudelliset ja poliittiset muutokset aiheuttavat lisää stressiä yrittäjille. Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseksi on kuultu paljon kauniita puheita, mutta tätä aikaa ilmentää resurssien kiristäminen ja maatalousyrittämisen taloudellisen pohjan kaventaminen, mikä osaltaan nakertaa työhyvinvoinnin tunnetta ja työssäjaksamista.

2 Maatalouden säästöistä eli viljelijäperheiden tuloista ja työhyvinvoinnin rahoituksesta neuvotellaan valtiovarainministeriön ja MMM:n sekä STM:n kahdenvälisissä budjettineuvotteluissa ja hallitus päättää lopullisesti budjettiriihessä elokuun viimeisellä viikolla. MTK Pohjois-Karjala ja maaseutunuoret esittävät, että te maakunnan kansanedustajana vaikuttaisitte siihen, ettei 83 miljoonan euron eli n. 11 % leikkauksia maatalousyrittäjien maataloustuloon tehtäisi. Toimenpiteellä on aivan ratkaiseva vaikutus viljelijäperheiden toimeentuloon ja yritystoiminnan jatkumiseen erityisesti nuorten ja investoineiden tilojen kohdalla. Vaikutus pohjoiskarjalaisten viljelijöiden maataloustuloon on noin 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan tukitoimia hintojen laskusta aiheutuviin maksuvalmiusongelmiin ajautuville viljelijöille, markkinoiden tasapainoa parantavia vienninedistämistoimia sekä maatalouden kustannuksia alentavia toimia, muun muassa energiaverojen alentamista. Samalla myös maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin toimintaedellytykset on turvattava nykyisessä laajuudessaan. Joensuussa MTK-Pohjois-Karjala Jouni Mäkisalo Puheenjohtaja Vilho Pasanen Toiminnanjohtaja

3 Maatalousyrittäjien jaksaminen ja sen tukeminen Ammattinsa hallitseva ja osaava yrittäjä jaksaa paremmin työssään. Tietoa ja palveluja tarjoavia tahoja ei puutu; MTK, Mela, TTL, MTT, ProAgria ja tukihenkilöverkko. Maatalousyrittäjät arvostavat keskeisiksi työkykyä tukeviksi palveluiksi toimivan työterveyshuollon kuntoutuksineen sekä maatalouslomituksen palvelut. Ennen kaikkea yrityksen taloudellinen kannattavuus luo pohjaa viljelijän työhyvinvoinnille. Työterveyshuolto työkyvyn tukena MYEL -vakuutetuista 47,5 % on liittynyt työterveyshuoltoon ja lypsykarjatilallisista yli 70 %. Tulos on toiseksi paras koko Suomessa, jossa liittymisaktiivisuus on 38,1 %, paras Lapissa 51,5 %. Kunnittain johtopaikkaa työterveyshuoltoon kuulumisessa pitää vuosi vuodelta Lieksa 62,1 % ja sitten Polvijärvi 59,6 % ja Rääkkylä 53,8 %. (Mela 2013). Yrittäjän kuuluminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. Työterveyshuolto on Kelan tukemaa kuten muillekin ammattiryhmille. Palvelua voivat tarjota kunnalliset työterveyshuollot/liikelaitokset ja yksityiset palvelun tarjoajat. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämisessä ja sen seurannassa on menossa valtakunnan tuulia. Työterveyshuollonpalvelujen ja vaikuttavuuden seurannan kehittämisestä on viimeksi keskusteltu ns. Risikon työryhmässä vuonna Maatalouslomitus työhyvinvointia tukevana Lomituksen nykytilaa valtiovallan kannalta kuvaa kaksi keskeistä asiakokonaisuutta; 1) Valtiontalouden kehyspäätöksen edellyttämiä säästötoimenpiteitä ja 2) EU:n valtiontukiuudistuksesta lomitusjärjestelmille aiheutuvia muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä kehittämään maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitusjärjestelmiä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia toimikaudelle etsii säästötoimia ja lomitusjärjestelmien kehittämistä. 1) Lomitukseen kohdistetaan säästövaateita valtion talousarvion johdosta Pohjois-Karjalassa on kolme maatalouslomituksen paikallisyksikköä. Viime aikoina lomituksen hallinto on laatinut palvelusuunnitelmia lomitustiloille ja tehostanut/kiristänyt lomittajien työajan käyttöä edelleen. Sijaisapulomituksissa on ilmennyt jatkuvasti saatavuusongelmia ja vaihtelua eri paikallisyksikköjen välillä on runsaasti.

4 Lomitusta on jo nyt heikennetty aiemmasta valtion leikkauksista johtuen. Maatalouslomituksesta on säästetty jo aiemmin ja tavoitteet ylitetty: Vuoden 2012 valtion lomitukseen asettama säästötavoite on täytetty ja vuoden 2013 säästötavoite on ylitetty; TAE2013 maatalouden lomituksen määrärahat olivat euroa ja käyttötoteuma euroa. Yrittäjäkunta on joutunut säästöjen kohteeksi mm. vuosilomien pitämisen yhtaikaisuusvelvoitteen muututtua 16 päivästä 20 päivään, kun velvoitteen piiriin on otettu enemmän tiloja ja yrittäjiä perusteena uusi eläinyksikön raja (enintään 20 ky, aiemmin 15 ky) tai lomituspäivän kesto enintään 9 tuntia. Liite 1. Tilastotietoa lomituksesta. Ajankohtaista Melasta, Lomitustoimen 40- vuotisjuhla -seminaari, , Päivi Wallin, Mela Yrittäjien osalla on tapahtunut seuraavaa: - Valtion säästövaatimuksista johtuen yrittäjien samanaikaista lomitusta on lisätty. On ilmennyt, että lomituslainsäädännöstä huolimatta on menty kellotuksiin ja kellotustuloksesta riippumatta lomituspäivän pituudeksi lomitusyksikkö päättää yksipuolisesti 9 tuntia ja samanaikaisen loman. Tämä loukkaa yrittäjän oikeusturvaa ja lain kunnioitusta. Kellotuksen tekijöiden ammattitaitoa ja puolueettomuutta kyseenalaistetaan. Tilan työtuntilaskelmista puuttuvat päivittäistä työtä harvemmin tehtävät työt, jotka tulevat vastaan muun muassa sijaisapulomituksissa. - mitä tilan työaikaan kuuluu työtehtävien osalta, on epäselviää yrittäjille - Jos yrittäjät ovat samanaikaisella lomalla säännöllisen työajan ulkopuolella, yrittäjä ei ole tilalla valvomassa tuotantoa, ja joutuu valvonnan järjestämiseksi lisäkustannuksiin, ellei lomittaja tee valvontaa. - Varallaolo lomituksen aikana, valvonta ja hälytysten vastaanotto on lomalle irrottautumisessa iso ongelma, ja asia tulee selkeyttää. Yrittäjän oikeus vuosilomaan on turvattava. - Sijaisavun saatavuus on etenkin äkillisissä tapauksissa huono tai avun saanti viivästyy tai sijaisapua ei saa koko sairausloman ajalle. Lomatointa ei tavoita etenkin akuutissa tilanteessa kun maatiloilla töitä tehdään 7 / 7 ja lomatoimissa 5 / 7. Maatalouslomittajille kuuluu seuraavaa: Maatalouslomittajat ry:ltä saatujen tilastojen mukaan lomittajien osa-aikaisuus on vuosi vuodelta lisääntynyt ja jo noin 50 % lomittajista on osa-aikaisia. Se johtaa myös tilanteeseen, että nuoret hakeutuvat muihin ammatteihin ja lomittajien ammattikunta ikääntyy sekä sukupuolivinoutuu. Osa-aikaisuus vaikuttaa merkittävästi lomittajien ansioihin sekä työnjohdon pyrkimyksiin kohdentaa lomittaja oikeaan kohteeseen lomittamaan ottaen huomioon työn vaativuus ja lomittajan ammattitaito sekä osaaminen. Lyhyt työpäivä aiheuttaa lomittajien turhaa kierrättämistä tilalta toiselle ja lisää pitkiä työmatkoja ja työhönsidonnaisuutta ilman korvausta. Se johtaa myös tilanteeseen, ettei lomittajilla ei ole säännöllistä vapaa-aikaa ja työn erottelua, mikä näkyy osaltaan lomittajien runsaana sairasteluna. Liite 2. Lomittajatilastoa / Maatalouslomittajat ry, Raimo Kivineva

5 2) EU:n valtiontukiuudistus aiheuttaa lomitusjärjestelmille ja lomituksen saatavuudelle muutoksia, ellei Jäsenvaltioiden tulee sopeuttaa nykyiset järjestelmänsä EU:n antamien uusien suuntaviivojen mukaisiksi. Aikataulu on tiukka; komissiolle on annettava syksyllä 2014 sitoumus järjestelmien sopeuttamisesta ja sopeuttamistoimet sisältävän lain pitää olla voimassa Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina /C 204/01 käsiteltiin Suomessa nopeassa aikataulussa. Asiakirjat olivat keskeisissä käsittelyissä englanniksi ja saatavilla ei ollut yksityiskohtaisia komission luonnoksia tarpeeksi ajoissa. Lopullinen komission tiedonanto muuttaisi Suomessa maatalouslomitusjärjestelmäämme ja rahoituksen kulkua sekä lomitusten pituutta. Komission suuntaviivoista ilmenee, että maatalousyrittäjien loma-oikeutta rajataan nykyisestä. EU:n virallinen lehti kirjoittaa: Tukea saavan lomituksen kokonaiskesto voi olla tuensaajaa kohden enintään kolme kuukautta vuodessa, lukuun ottamatta äitiys- ja hoitovapaata, joka on kussakin tapauksessa rajattu kuuteen kuukauteen. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi kuitenkin sallia pidemmän ajanjakson. Liite 3. Yhteenveto Maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamisesta Nyt tarvitaan yhteistä poliittista tahtoa kansallisesti maatalousyrittäjien työssäjaksamiseksi sekä saada aikaiseksi asianmukaiset perustelut komissioon! Nykyisellään MYEL-vakuutetuilla on lain mukaan (Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki ja asetus) Komission uusia suuntaviivoja laajemmat oikeudet. EU:n rajaus kohdistuisi erityisesti sijaisapuun ja sijaisapuun synnytystä ja vanhempainlomaa sekä alle 3-vuotiaan lapsen kotihoitoa varten. Käytännössä lomitus synnytyksen jälkeen päättyisi lapsen ollessa runsaasti alle puolen vuoden. EU:n puuttuessa maatalouslomitukseen, puuttuu samalla myös maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan, joka on STM:n hallinnonalaa. Maatalouslomitus tukee yrittäjien työhyvinvointia ja työssäjaksamista ja sen hallinnollinen paikka on edelleen STM, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisätietoja: järjestöagronomi Maija Kakriainen, puh Liitteet: 1 Tilastotietoa lomituksesta. Ajankohtaista Melasta, Lomitustoimen 40-vuotisjuhlaseminaari, , Päivi Wallin 2 Lomittajatilastoa / Maatalouslomittajat ry, Raimo Kivineva 3 Yhteenveto Maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamisesta

6 Liite 1 Tilastotietoa lomituksesta. Ajankohtaista Melasta, Lomitustoimen 40- vuotisjuhlaseminaari, , Päivi Wallin, Mela

7 Liite 2 Lomittajatilastoa / Maatalouslomittajat ry, Raimo Kivineva a) lomittajien työsuhde Kuukausipalkkaisia lomittajia (Lähde: Maatalousyrittäjien eläkelaitos) toistaiseksi määräajaksi yht. täysi työaika vuosi täysi työaika osaaikainen osaaik.% osaaikainen yht , ,88% ,04% ,74% ,70% b) Lomittajien tapaturmat - Maatalouslomittajien lukumäärä on vähentynyt, silti tapaturmataajuus on lisääntynyt. - Työsuojelussa paljon tehtävää. - Mittavia säästöjä voitaisiin saada aikaan. Myös palkkauksella voidaan kannustaa. - Tapaturmat johtavat usein kuntoutustukeen tai eläketapahtumaan. - Tehdäänkö työ kiireessä? Lähde: Maatalouslomittajat ry Raimo Kivineva

8 Liite 3: Yhteenveto Maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamisesta, laatinut Maija Kakriainen Maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamista (EUTORI-numero: EU/2013/0168 EU/2013/0163 EU/2013/0154 ) on käsitelty Suomessa. Ajalla asioiden kulku on (mahdollisesti) ollut seuraava: Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt kirjeen suurelle valiokunnalle ja se on ilmoitettu saapuneeksi suuressa valiokunnassa Huom! MMM:n kirjettä ei löydy netistä asiakirjana tai vireilletulo asiakirjaa E136/2013 vp Suuri valiokunta on lähettänyt valtioneuvoston selvityksen maa-ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamisesta (E 136/2013 vp) maa- ja metsätalousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten *Suuressa valiokunnassa valtiontukisääntöjen uudistamisesta on ollut käsittelyissä kolme eri kierrosta Suuren valiokunnan kokouksessa on käsitelty maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto, Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 3/2014 vp. MmVL 3/2014 vp Valtioneuvoston selvitys maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjen uudistamisesta on lähetetty valtioneuvostolle tiedoksi suuresta valiokunnasta. Komission asetusluonnos löytyy MMM:n E-jatkokirjeestä Suurelle valiokunnalle. Kirjeen tekstissä mainitaan, että E-kirjeen liitteenä on komission englanninkielinen luonnos valtion suuntaviivoiksi. Luonnosta ei ole tällä hetkellä saatavana suomeksi tai ruotsiksi. Muut komission ehdotukset on toimitettu aiempien selvitysten yhteydessä Kirjeen ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö Heimo Hanhilahti ja neuvotteleva virkamies Osmo Rönty: Huom! Komission suomenkielinen asetusluonnos( jota ei ole numeroitu tai päivämäärää) löytyi netistä Siinä ei ollut vielä tiukkoja mm. lomitukseen liittyviä aikarajoja lomituksen keston suhteen. 23 artikla Tuki maatilojen lomituspalveluihin. Seuraava asiakirja onkin jo Komissiosta: Komissio tiedote State aid: Commission adopts new rules for State Aids in Agriculture, Forestry and Rural Areas. Lehdistötiedote:

9 EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina /C 204/ Asiakirjassa kohdassa on Tuki lomituspalveluihin. jossa muun muassa: Tukikelpoiset kustannukset Tukea voi saada varsinaisiin lomituskustannuksiin, jotka aiheutuvat viljelijän, maatilakotitalouden jäsenen, joka on luonnollinen henkilö, tai maataloustyöntekijän poissaolosta sairauden (lapsen sairaus mukaan lukien), loman tai äitiys- tai hoitovapaan vuoksi tai kuolemantapauksessa. Tukea saavan lomituksen kokonaiskesto voi olla tuensaajaa kohden enintään kolme kuukautta vuodessa, lukuun ottamatta äitiys- ja hoitovapaata, joka on kussakin tapauksessa rajattu kuuteen kuukauteen. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi kuitenkin sallia pidemmän ajanjakson. Tuki-intensiteetti Tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.