KH Miksi haastajasta tuli haastettu? katolinen kirkko myöhäiskeskiajalla. Kaarlo Arffman Teologinen tiedekunta

Transkriptio

1 KH Miksi haastajasta tuli haastettu? katolinen kirkko myöhäiskeskiajalla Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

2 Kritiikki katolista kirkkoa kohtaan Kysymys kirkon omaisuudesta Vanha perinne: kirkon omaisuus köyhien omaisuutta Köyhän kirkon vaatimus (fransiskaanit) Kirkon johtajien samaistuminen rikkaisiin Kysymys vallasta Fransiskaanien vallasta luopumisen ihanne Maallisen ja hengellisen eriytyminen (eri ihanteet) Kysymys paavinistuimen ylläpitämisestä Avignonin paaviuden vaikutus ( ) Paaviuden olemus erittelyn kohteeksi

3 John Wycliff (k. 1384) kritiikin muotoilijana Tausta: mustan surman jälkeinen kriisikausi Maallisesta omistuksesta 1376 Kirkko palautettava Uuden testamentin mukaiseksi Maallisen vallan takavarikoitava kirkon omaisuus Wycliffin tuomitseminen harhaoppiseksi Näkemysten radikalisoituminen Uudessa testamentissa mainitsemattomat käytännöt poistettava, mainitut ymmärrettävä vertauskuvallisesti Paaviudessa antikristillisiä piirteitä Wat Taylerin kapina 1381 Kuninkaan ja kirkon johdon liittoutuminen Wycliffin tuomitseminen 1382 Lollardien vaino

4 Böömin irrottautuminen katolisesta kirkosta Wycliffin leviäminen Böömiin: Jan Hus Husin kuolema Konstanzin konsiilissa 1415 Tšekkien kapina ja hussilaissodat Prahan sovinto 1433: utrakvistinen kansalliskirkko Paavi ei hyväksynyt Taborilaiset (tappio 1434) Böömin veljet (Unitas fratrum)

5 Savonarola: kristillinen kaupunki Renessanssipaaviuden moraalinen rappio Porvariston tavoitteena uusi moraali Ryhmämoraalin tilalle kaikkia koskeva moraali Ihmisen valvottava koko ajan itseään Pitkäjänteisyys, ahkeruus, luotettavuus, ammattitaito Savonarolan parannussaarnat ja valtaannousu Firenzessä 1492 Yritys muuttaa Firenze todella kristilliseksi kaupungiksi Savonarolan ekskommunikointi ja kuolema (1498) Savonarola Sveitsin reformaation esikuvana

6 KH Uusien kulttuurien haaste ja 1600-luvun lähetystyö Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

7 Katolinen lähetystyö Amerikassa Keskiajan perintö Islamin vastaisen sodan ja pakkokäännytyksen perintö Paavinistuimen ja fransiskaanien perinne Meksikon valloitus 1519 ja Perun valloitus Kuninkaiden valta myös kirkossa (padroado-järjestelmä) Käännyttämisen nopeus Eurooppalaisten ylivoimaisuus Massaepidemiat Valloittajien uskonnon omaksumisen perinne Uusi lähetysteologia Jumalan luomisjärjestyksen mukaiset perinteet säilytettävä Ei pakkoa, alkuperäisväestö vapaita alamaisia Käytäntö usein intiaanien riistoa

8 Jesuiittojen toiminta Amerikassa Jesuiitat myöhemmin kerjäläisveljestöjen rinnalle Tavoitteena estää riisto ja luoda kristillinen intiaanikulttuuri Reduktiot (Paraguay, Argentiina, Brasilia, Kanada) Epäonnistuminen ja sen syyt

9 Jesuiittojen lähetystyö Japanissa Japanin sisäinen hajaannus 1500-luvulla Lähetystyön alku 1540-luvulla Akkommodaatiokiista Jesuiitat: kristinusko sopeutettava aasialaiseen kulttuuriin Kerjäläisveljestöt akkommodaation vastustajina Keisarin (shogunin) vallan vahvistuminen Kristittyjä 1600-luvun alussa jo Kristinuskon leimautuminen keisarille vaaralliseksi lahkoksi: vaino vuodesta 1620 lähtien Shimabaran kapina Lähetystystöntekijöiden karkottaminen 1639 Kirkon tuhoaminen ja Japanin sulkeutuminen Kiinassa myöhemmin samansuuntainen kehitys

10 Kaksi muuta kohtaamista Intian itärannikko Parava-kansan vaikea tilanne muslimien ahdistamana Pyrkimys päästä portugalilaisten suojelukseen Kääntyminen kristinuskoon 1580-luvulla Toteutunut akkommodaatio Kalvinilaisten suhtautuminen alkuperäisväestöön Kalvinilaiset siirtolaiset uusi Israel, Amerikka Uusi Kanaan John Eliot (k. 1690): rukoilevat intiaanikaupungit - Samansuuntainen ajatus kuin jesuiittojen reduktioissa Intiaanien ja siirtolaisten sota 1675

11 KH Miksi kristityt ryhtyivät tappamaan toisiaan? - uskonsodat Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

12 Väkivallan eskalaatio Lutherin uhkana kuolema polttoroviolla (kesä 1520) Rooman valtakunnankirkon perinne (vuodesta 380) Etelä-Euroopan inkvisition perinne (1200-luvulta lähtien) Lutherin ja hänen kannattajiensa uhkaukset väkivallasta Luther lainsuojattomaksi (kevät 1521) Lutherin kannattajien lähtö väkivallan tielle Erfurtin mellakat (kevät 1521) Messujen lopettaminen väkivalloin (Saksi syksy 1521) Evankelisen liikkeen tukahduttaminen väkivalloin sen vastustajien hallitsemilla alueilla Kuolemantuomioita vuodesta 1523 lähtien Evankelisen liikkeen väkivaltaisuus Esim. Riika, Tallinna, Magdeburg, Wittenberg

13 Ruhtinaiden näkökulma Talonpoikaissota 1525: haave tuhatvuotisesta valtakunnasta (kiliasmi) Kastajaliikkeen tukahduttaminen kerettiläisvastaisen lainsäädännön avulla myös evankelisilla alueilla Sveitsissä kuolemantuomioita vuodesta 1527 lähtien Saksissa kuolemantuomioita vuodesta 1530 lähtien Keisari Kaarle V:n näkökulma Laillista järjestystä pidettävä yllä Katolisen kirkon toiminta ja omaisuus turvattava Luterilaisten ruhtinaiden ja kaupunkien näkökulma Evankeliumin julistamisen vapaus turvattava

14 Kiista laajenee ruhtinaiden väliseksi Saksa jakautuu kahteen sotilaalliseen leiriin Schmalkaldenin liitto 1531 Kysymys vastarintaoikeudesta (Lutherin kanta) Nürnbergin uskonrauha 1532 (tilanne rauhoittuu Saksassa) Ulrich Zwinglin pyrkimys koko Sveitsin reformaatioon Kappelin sota 1531 (Zwinglin kuolema) Zwingliläisyyden leviämisen pysähtyminen Tanskan sisällissota : luterilaisuuden voitto

15 Schmalkaldenin sota Sovintoneuvottelujen epäonnistuminen Yleinen kirkolliskokous koolle Trentoon 1545 Protestantit kieltäytyvät osallistumasta konsiiliin Keisarin sotaretki Saksiin 1547 Augsburgin interim 1548 Luterilaisten sisäinen kiista siihen suhtautumisesta Luterilaisuuden loppu lähellä? Poliittiset muutokset ja luterilaisten hyökkäys etelään 1552 (Saksin herttua Moritz) Augsburgin uskonrauha 1555 Cuius regio, eius religio (katolisuus vai luterilaisuus?) Luterilaisuuden omaksuneet ruhtinaspiispat erotettava Toisinajattelijoiden muutettava toiseen ruhtinaskuntaan

16 KH Pimeyden voimien edessä? kirkko ja noituus Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

17 Tausta: harhaoppisuus ja inkvisitio Kirkon vanha kanta: usko taikuuteen (magiaan) harhaa Taistelu 1200-luvun alun harhaoppeja vastaan Paavillinen inkvisitio 1231 (vain yksi inkvisitioista) Inkvisitio modernin oikeudenkäynnin uranuurtajana Noitien nousu huomion kohteeksi keskiajan lopulla Yhteys mystiikkaan? (unio mahdollinen paholaisen kanssa?) Dominikaanien keskeinen rooli Noituusteorian synty Noitabulla 1480: noitia rangaistava polttamalla Noitavasara (Malleus maleficarum,1487) - Noituuden samaistaminen harhaoppisuuteen - Ohjeet noitien tunnistamisesta - Varsinkin poikkeavasti elävät naiset huomion kohteeksi

18 Reformaattoreiden suhtautuminen noituuteen Tausta: usko siihen, että paholainen pyrkii ottamaan myös noitien avulla vallan ennen maailmanloppua Uskoivat, että ihminen voi olla liitossa paholaisen kanssa Noitien rankaisemisen perusteleminen Raamatulla Esim. 2. Ms. 22:17 Noituusoikeudenkäynnit reformaatioaikana harvinaisia

19 Noituusoikeudenkäyntien huippukausi Taustana ihmisten pelko noitia kohtaan Oikeudenkäyntejä koko Euroopassa Syistä lukuisia teorioita Yhteys uskonsotiin Noitina surmattuja ehkä Oikeudenkäyntien luonne ja tuomiot eri maissa erilaisia Miesten ja naisten osuus tuomituista vaihteli Luterilaisilla alueilla noituuteen puuttuminen maallisen esivallan asia Vainosta puhuminen propagandistista

20 Noituusoikeudenkäyntien lakkaaminen Oikeudenkäyntien arvostelijoita 1500-luvulta lähtien Johan Weyer (k. 1588): kysymyksessä paholaisen juoni Friedrich von Spee 1631: tuomioista luovuttava Christian Thomasius (k. 1728): usko noituuteen järjetöntä Valistuksen propagandistinen kuva noitavainoista Katolinen kirkko murhannut keskiajalla miljoonia naisia noitina Propagandan tarkoituksena osoittaa kristinuskon todellinen luonne Lähteiden väärentäminen

21 KH Mitä tehdä, kun valtiokirkko ei tyydytä? - uskon uudet muodot 1600-luvun Englannissa Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

22 Kalvinilaisten tyytymättömyys Elisabet I:n aikaiseen valtiokirkkoon Vastarinta hallitsijan vallan kasvua kohtaan Pyrkimys säilyttää valtaa paikallisella tasolla Kirkon toiminnan yhtenäisyys vai paikallisseurakuntien vapaus? Puritaanien kannatuspohja Maanomistajat, kaupungit, teollisuus- ja merenkulkupiirit Puritaaninen mentaliteetti Järkevyys, käytännöllisyys, yksilöllisyys, korkea moraali Hartauskirjallisuuden merkitys

23 Kongregationalismi Lähtökohtana paikallisen itsehallinnon puolustaminen Kritiikki piispanvirkaa kohtaan Thomas Cartwright (k. 1603) Ulkomaille syntyneet vapaat englantilaiset seurakunnat Kongregationalistisen ajattelun leviäminen Hallituksen reaktio: Court of High Commission (1580)

24 Independentismi Uskovien yhteisö valtiokirkon puitteissa Henry Jacob (k. 1624) Independenttien vaino Mayflower-laivan independentit: Uusi Englanti (1620) Liittoteologia Uusi mentaliteetti: pyhien seurakunta, vapaaehtoisuus, riippumattomuus Myöhemmin sulautuminen anglikaaniseen kirkollisuuteen Laaja vaikutus

25 Baptismi Englantilaisten kosketukset Hollannin mennoniittoihin General baptists John Smyth (k. 1612) Valelukaste, armolahjat, maltillinen käsitys predestinaatiosta Particular baptists Upotuskaste, kalvinilainen käsitys predestinaatiosta Leviäminen hartauskirjallisuuden välityksellä Esim. John Bunyan: The Pilgrim s Progress

26 Kveekarit George Fox (k. 1691) Predestinaation luoma ahdistus Valon kokeminen varmuuden antajana James Naylerin palmusunnuntain ratsastus 1656 Kveekareiden järjestäytyminen yhteisöksi - Uskonnossa ei minkäänlaista pakkoa Pennsylvanian synty

27 KH Korvautuuko kristinusko uudella uskonnolla? Ranskan suuri vallankumous Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

28 Vallankumouksen tausta Valistus: järjettömän järjestyksen tilalle järkevä yhteiskunta Rousseau: perinteisen kristinuskon tilalle järkevä kansalaisuskonto Amerikan vallankumouksen esimerkki

29 Vallankumouksen radikalisoituminen Valtiopäivät koolle (toukokuu 1789) Perustuslakia säätävä kansalliskokous Kansalaisoikeudet, mm. uskonnonvapaus (elokuu 1789) Kirkon omaisuuden siirtäminen valtiolle (marraskuu 1789) Kirkon uusi asema (papistoa koskeva laki 1790) Hiippakuntien tilalle departementtijako Piispojen ja pappien valitseminen kansalle Papistosta valtion virkamiehiä (uskollisuudenvala valtiolle) Vallankumoushallituksen ja kirkon avoin kiista Papiston laajamittainen kieltäytyminen valasta (1792) Terrorin alku (syyskuun murhat 1792) Papiston laaja maastapako Maaseudun kapinat vallankumoushallitusta vastaan

30 Uusi uskonto? Uusi kalenteri (syyskuu 1792) Jakobiinien valtaannousu kesällä 1793 Järjen jumalattaren juhla Kristinuskon kieltäminen (joulukuu 1793) Kirkkojen hävittäminen Maanalaisen katolisen kirkon järjestäytyminen Hallituksen yritykset rauhoittaa tilanne Korkeimman Olennon kultista valtionuskonto (kesäkuu 1794) Jakobiinien kukistuminen (heinäkuu 1794)

31 Kompromissi kirkon kanssa Uskonnonvapauden palauttaminen 1795 Jatkuva yritys pitää yllä deististä valtionuskontoa Uudenlaisen marttyyrikirkon voimistuminen Vallankumouksen leviäminen Ranskan ulkopuolelle Paavin vangitseminen Napoleonin valtaannousu Konkordaatti 1801 Katolisesta kirkosta jälleen valtiokirkko Keisarin suuri valta kirkossa Vallankumouksen vaikutus Antiklerikalismi, ateismi, paremman uskonnon toive Uudenlainen, kansaan ja paaviin nojautuva katolisuus

32 KH Onko kristinuskolla sanottavaa köyhille? teollisuuskaupunkien haaste Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

33 Teollistumisen luoma uusi tilanne Euroopan teollistumisen alkuvaihe Englannin musta maa 1700-luvulla Belgia ja Pohjois-Ranska 1800-luvun alkupuolella Saksa 1800-luvun puolivälissä Auttamisjärjestelmän haasteet Valtiokirkkojen kyvyttömyys vastata kaupunkien hätään Julkisen auttamisen siirtyminen kirkolta yhteiskunnalle - Kuuluuko auttaminen enää kirkolle?

34 Saksan evankelinen sisälähetys Johann Hinrich Wichern Hampurin Rauhes Haus 1833 Theodor Fliedner Kaiserswerthin diakonissalaitos 1836 Wilhelm Löhe Diakonia seurakunnan toiminnan osana Saksan evankelisten kirkkojen diakonian keskustoimikunta 1848 Toiminnan vakiintuminen ja ongelmat Toiminta karitatiivista (monenlaisia työmuotoja) Kosketus teollisuustyöväestöön heikko

35 Saksan sosiaalinen katolisuus Adolf Kolping Kisälliseurat (Adolf-Kolping-Werk) Wilhelm von Ketteler Uudenlaisen ajattelun vaatimus (kirkon otettava kantaa) Katoliset työväenyhdistykset ja ammattiliitot (kristillis-sosiaalinen liike) Nykyaikaan asti ulottuva poliittinen vaikutus (esim. Baijeri) Vaikutus valtioon (sosiaalipolitiikka) ja katoliseen kirkkoon (paavien sosiaaliensyklikat)

36 Englantilaiset ratkaisut Metodismin vahva vaikutus teollisuusseuduilla Kristillinen sosialismi Frederick Denison Maurice ja Charles Kingsley Osuustoiminta ja ammattiyhdistykset Kotilähetys ja kaupunkilähetys Pelastusarmeija (Catherine ja William Booth) Auttaminen uskon toinen puoli Tausta metodismissa ja pyhitysliikkeissä (katumuspenkki) Toiminnan alku 1865, Pelastusarmeija 1878 Naisilla ja miehillä samanlainen rooli Spiritualismi (sakramenttien syrjäytyminen) Riippumattomuus kirkoista

37 KH Oma perinne vai länsimaistuminen? Venäjän kirkko 1800-luvulla Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

38 Ortodoksisen kirkon asema Kirkon aseman heikkeneminen Venäläisen hurskauden luonne - Oikea ylistys (pravoslavija) Keskiajalla kirkon asema suhteellisen vahva 1600-luvulla tsaarin valta lujittui (saa kehitys kuin lännessä) Pietari Suuri: Pietarilainen valtiokirkkojärjestelmä Valistuksen vaikutus Katariina Suuren (k. 1796) aikana Ylimystön länsimaistuminen

39 Reaktiot Ranskan suureen vallankumoukseen Paavali I:n aika ( ) Kristillinen perinne suojana vallankumousta vastaan Luostarilaitoksen elvyttäminen (jesuiittojen suosiminen) Aleksanteri I:n aika ( ) Protestanttisen vaikutuksen voimistuminen Hengellisten akatemioiden perustaminen - Pietari 1809, Kiova 1819, Kazan 1842) Pietarin raamattuseura (1812) Metropoliitta Filaretin katekismus

40 Käänne ortodoksiseen perinteeseen Myös lännessä käänne perinteeseen n Yksi Jumala, yksi tsaari, yksi kansa Slavofilia Aleksei Homjakov (k. 1860): paluu vanhavenäläisyyteen Venäläinen henki (sobornost) Fjodor Dostojevski Panslavismi Ortodoksia panslavismin palveluksessa Painostus uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan - Baltia, unioidut, Puola Unelma Konstantinopolin valloituksesta Luostariperinteen voimistuminen - Serafim Sarovilainen (k. 1833) - Staretsi-perinne

41 Vaihtoehto: suuntautuminen länteen Krimin sota (Venäjän heikkous länteen verrattuna) Aleksanteri II:n liberaali kausi ( ) Zapadnikit: Venäjän pakko avautua läntisille vaikutteille Protestantismin vaikutus raskolnikkeihin (baptismi) Vanhan Venäjän loppuvaihe Saksan pelko Panslavismin voimistuminen (Konstantin Pobedonostsev) Venäjän teollistuminen Radikaalien läntisten aatteiden leviäminen (marxilaisuus) Uskon uudet tiet: Leo Tolstoi (k. 1910)

42 KH Kristinusko väistyvän ideologian roolissa Itä-Euroopan kirkot kommunismin aikana Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

43 Neuvostoliiton voiton seuraukset Neuvostoliiton uskontopolitiikka Lähtökohta: uskonnon katoaminen sosialismin kaudella Toisen maailmansodan vaikutus: kirkon tunnustaminen 1943 Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon Kirkkojen toiminnan lamaannuttaminen Pakolaiskirkkojen synty (kenelle perinne kuuluu?) Kommunismin toteuttaminen Itä-Euroopassa Kirkkojen toiminnan rajoittaminen Kirkon vaikutusvallan laajuuden huomioon ottaminen Pyrkimykset saattaa kirkot huonoon valoon Vastarinnan henkilöityminen kirkon johtajiin - József Mindszenty, Stefan Wyszynski - Näytösoikeudenkäynnit Toimintamahdollisuudet Itä-blokin puitteissa Yleisortodoksinen kokous Moskovassa 1948

44 Alkava liennytys Stalinin kuoleman (1953) vaikutus Vuoden 1953 suojasää Nikita Hruštševin aika ( ) Neuvostoliitossa kirkkojen toiminnan vaikeuttaminen Suhde länteen: rauhanomainen rinnakkaiselo Ortodoksisten kirkkojen liittyminen KMN:on 1961 Itä-Euroopan kirkot ekumeenisessa liikkeessä Lännen kirkkojen rooli Uskonnon merkitys kylmässä sodassa Kansainvälisten yhteyksien merkitys Itä-Euroopan kirkoille - Taloudellinen tuki (esim. DDR:n kirkot) - Henkilökohtaiset yhteydet

45 Kirkkojen vaikutus kommunismin luhistumiseen Kommunistisen aatteen hiipuminen 1960-luvulta lähtien Kirkkojen sisäinen jako: yhteistyö ja vastarinta Puolalaisen paavin valitseminen 1978: Puolan katolilaistuminen Puolan katolinen kirkko kommunismin haastajana Kirkkojen rooli Itä-Euroopan vallankumouksissa

46 Kommunistisen ajan tilinpäätös Luterilaisten kirkkojen kutistuminen pieniksi vähemmistöiksi Viro, Latvia, DDR Katolisen kirkon taantuminen Tšekinmaa, Unkari Katolisen kirkon merkityksen korostuminen Puola, Liettua, Ukraina, Slovakia, Kroatia Laajamittainen paluu ortodoksisuuteen Serbia, Venäjä

47 KH Vallankumouksen teologia Latinalaisen Amerikan kirkkojen haasteet Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta

48 Siirtomaavallan perintö Padroado-järjestelmä: hallitsijoiden valta kirkossa Hallitsevan luokan Eurooppa-keskeinen ajattelutapa Synkretistinen kansanusko Itsenäistyminen (vuoteen 1824 mennessä) Yhteiskunnallisten olojen jääminen ennalleen Valistuksen kirkon vastaisen kritiikin vaikutus - Pyrkimys irrottautua siirtomaavallan perinteestä - Yhdysvaltain ihailu - Katolisen kirkon toiminnan vaikeuttaminen Uusien hallitusten yritys jatkaa padroado-järjestelmää - Hallitusten pyrkimys johtaa kirkkoa - Kiistat piispojen nimittämisestä - Tilapäisenä ratkaisuna vikaarien nimittäminen

49 Katolisen kirkon ongelmat Kansallisten kirkkojen yhteistoiminnan puute Latinalaisen Amerikan piispojen ensimmäinen kokous Roomassa vasta 1899 Papiston vähälukuisuus Seurakuntaorganisaation heikkous Synkretismi (Karibia, Brasilia) Kirkon johtamiseen liittyvien kiistojen jatkuminen 1960-luvulle saakka Meksikon vallankumouksen jyrkkä kirkonvastaisuus ( ) Kirkon ja valtion ero Neuvostoliiton esimerkin mukaisesti Satojen pappien surmaaminen

50 Vapautuksen teologian synty Tausta kolmannen maailman herääminen Kuuban vallankumous Vatikaanin 2. kirkolliskokous Latinalaisen Amerikan piispainkokous Kolumbian Medellínissä 1968 Kirkko köyhien asialle, kritiikki valtarakenteita kohtaan Gustavo Gutiérrez: Vapautuksen teologia 1971 Yhteiskunnan ongelmien analyysi Ratkaisut Raamatun ja kirkon kokemuksen avulla Katolisen kirkon sisäiset jännitteet Pelko kirkon marxilaistumisesta Kirkon sitoutuminen Medellínin päätöksiin Vatikaanin ohjeet 1980-luvulla

51 Protestantismi katolisen kirkon haastajana Yhdysvaltalaisten liikkeiden leviäminen Pohjana yhdysvaltalaisen kulttuurin leviäminen Helluntailaisuus ja karismaattisuus Protestanttisuuden hajanaisuus Eniten kannatusta Guatemalassa (yli 30 % väestöstä) Katolisen kirkon voimana aktiivinen osallistuminen kirkon toimintaan