RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS

Transkriptio

1 Ohjelma-asiakirja 1 (18) Emma ja Elias -avustusohjelma Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman ( ) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja lapsiperheiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Avustusohjelman avulla pystytään myös nostamaan esille järjestötyön mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä esimerkiksi varhaisen tuen, vapaaehtoistyön ja vertaistuen keinoin. 1 Tavoitteet ja kohderyhmä Avustusohjelmaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja käytännön koordinoinnista vastaa Lastensuojelun Keskusliitto (). Avustusohjelmaan valitut hankkeet ja toiminnot muodostat yhteisen verkoston ja kehittämisalustan. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehittämistyön tulosten ja vaikutusten aikaansaamista ja esille nostamista. Emma & Elias -ohjelma sai nimensä vuoden 2010 suosituimpien lasten nimien mukaan. Ohjelman visiona on, että vuonna 2018 Suomessa kannetaan yhteisesti vastuuta lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja puututaan varhaisessa vaiheessa arjen haasteisiin. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten, 15-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa aikuisten yhteistä vastuuta, tukea vanhemmuutta sekä edistää lasten osallisuutta. Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen Ohjelman tavoitteena on vahvistaa aikuisten yleistä vastuuta lapsen huomioimiseksi sekä asenteellisilla että toiminnallisilla tasoilla. Tavoitetta edistävissä toiminnoissa voi olla kyse: - aikuisten asenteisiin vaikuttamisesta, - lapsia ja perheitä tukevasta vapaaehtoistoiminnasta - olemassa olevien tai uusien toimintojen kehittämisestä lapset paremmin huomioiviksi. RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Turuntie 42, ESPOO Puhelin PL 32, ESPOO Faksi Y-tunnus

2 Ohjelma-asiakirja 2 (18) Vanhemmuuden tukeminen ja vahvistaminen Ohjelmassa huomioidaan perhekäsitteen monimuotoistuminen, joka liittyy kansainvälistymiseen, kulttuurin, parisuhteen ja avioliiton kehitykseen, yksinhuoltajuuden yleistymiseen jne. Vastuu lapsesta ja aikuisen läsnäolo lapsen elämässä ovat avustusohjelmassa tärkeitä ydinasioita riippumatta perheen konkreettisesta muodosta. Ohjelmassa korostetaan aikuisen vastuuta ja valmiuksia huolehtia lapsen kasvun ja lapsena olemisen edellytyksistä. Vanhemmuudessa keskeistä on lapsen ja hänestä huolehtivan aikuisen/aikuisten läheissuhde, joka luo puitteet turvalliselle lapsuudelle. Tavoitteena on: - vanhemmuuden vahvistaminen - vanhemmuuteen liittyvien valmiuksien ja voimavarojen tukeminen - vanhemmuutta uhkaavien riskien tunnistaminen ja varhainen tuki sekä riskeiltä suojautuminen Lapsen osallisuuden edistäminen Lapsen oikeuksien ja lapsen oman hyvinvoinnin näkökulmasta ohjelmassa korostetaan sekä lapsen oikeutta olla lapsi että lapsen omia sosiaalisia verkostoja. Lisäksi nostetaan esille lapsen aktiivisen ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia. Tavoitteena on: - lisätä toiminnallisia ympäristöjä lapsen ehdoilla tapahtuville harrasteille, osallistumiselle ja lasten omille sosiaalisille verkostoille - turvata lapsen oikeus omaan turvalliseen lapsuuteen - suojata väkivallalta tai sen pelolta joko omassa perhepiirissä tai lapsen omissa sosiaalisissa verkostoissa OHJELMAN LÄPILEIKKAAVA TEEMA LAPSEN ASIA NÄKYVÄKSI ERI TOIM I JOIDEN VÄLI NEN YHTEISTYÖ JA TIEDON KULKU SUJUVAKSI 1. AIKUISTEN YHTEISEN VASTUUN VAHVISTAMINEN NOSTAA ESILLE LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN ARKEEN LIITTYVIÄ MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA EMMA & ELIAS -OH J ELMAN PÄÄTAVOITTEET 2. VANHEMMUUDEN TUKEMINEN JA VAHVISTAMINEN LUODA JA VAHVISTAA KOHTAAMISEN PAIKKOJA VANHEMPIEN KANSSAKÄYMISELLE EDISTÄÄ JA TUKEA LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN PARISSA TOIMIVIEN TAHOJEN YHTEISTYÖTÄ 3. LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN KAIKILLA OIKEUS HYVÄÄN LAPSUUTEEN VAHVISTAAAJATTELU - JA TOIMINTATAPOJA VARHAISEENJA YHTEISEEN VÄLITTÄMISEEN LIITTYEN VAHVISTAA VANHEMMAN ROOLIAAIKUISENA SUHTEESSA LAPSEEN TARJOTA KEINOJA LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN OSALLISUUDEN, HYVINVOINNINSEKÄ YHTEISÖ LISYYDEN VAHVISTAMISEKSI TUKEA LAPSIPERHEIDEN ARJEN HALLINTAA MONIARVOISUUS VAHVISTAA MONIARVOISUUTTA JA SUVAITSEVAISUUTTA

3 Ohjelma-asiakirja 3 (18) 2 Emma & Elias -ohjelman toteutus 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi Hankkeet ja toiminnot nivoutuvat tavoitteiden alle kuitenkin niin, että niissä painottuu jokin ohjelman tavoite. Kaikkien hankkeiden tai toimintojen ei siis tarvitse toteuttaa kaikkia ohjelman tavoitteita. Ohjelman avulla edistetään lapsen ja lapsiperheiden elämäntilanteiden huomioimista yhteiskunnan eri tasoilla: lainsäädännössä, työmarkkinoilla, elinkeinoelämässä, palvelujärjestelmässä. Ohjelma pyrkii edistämään yhteiskuntamme lapsimyönteisyyttä ja korostaa sitä, että me kaikki voimme tehdä jotakin lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi on tärkeää pyrkiä muuttamaan sellaisia ajattelu- tai toimintamalleja (kuten välinpitämättömyyttä, vähättelyä ja kuritusväkivaltaa), jotka rajoittavat lasten hyvinvointia. Emma & Elias -avustusohjelmaa koordinoivat yhteistyössä Rahaautomaattiyhdistys ja Lastensuojelun Keskusliitto. RAY valitsee ohjelman hankkeet ja -toiminnot osana normaalia avustusvalmistelua ja valvoo ohjelmaan valittujen avustuskohteiden avustusten käyttöä. Lisäksi RAY seuraa ohjelmalla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä toteuttaa ohjelmateemaan liittyvää kansalaisviestintää. Lastensuojelun Keskusliiton tehtävänä on tukea ohjelmaan valittavien hankkeiden toimintaa ja lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävien käytäntöjen juurruttamista sekä edistää lapsinäkökulman huomioon ottamista laajemmin. Lisäksi ylläpitää hanketoimijoiden keskinäistä verkostoa, tukee hankkeiden välistä viestintää ja toteuttaa ohjelmaan kuuluvien hankkeiden ja toimintojen asiakastason vaikutuksiin liittyvää tutkimusta.

4 Ohjelma-asiakirja 4 (18) Sidosryhmäyhteistyö ja ohjelman sisältöjen esillä pitäminen kuuluu sekä RAY:n että :n vastuualueelle. Ohjelman tueksi on perustettu monialainen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea ohjelman toteutusta. Lisäksi RAY:n ja :n ohjelmasta vastaavat henkilöt tapaavat säännöllisesti suunnittelukokouksissa. 2.2 Avustuksen hakeminen ja ohjelman hankkeille tarjottava kehittämistyön tuki Avustuksen hakeminen RAY vastaa avustusta hakevien ja avustusta jo saavien ohjaus- ja neuvontatyöstä avustusvalmisteluun ja avustuksen käyttöön liittyvissä asioissa. Avustusvalmistelun tehtävänä on vastata yksittäisten avustushakemusten valmistelusta, avustusesitysten tekemisestä ja perustelemisesta. Avustusvalmistelija neuvoo tarvittaessa hakemuksen tekemisessä, avustuksen mitoituksessa ja toiminnan sisällön suunnittelussa. Avustuksen hakijan on puolestaan annettava RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käyttötarkoituksesta ja muista avustusharkintaan vaikuttavista seikoista. Valmistelu toimii yhteistyössä valvonnan ja seurannan kanssa. Ohjelmien osahankkeiden valinta kuuluu RAY:n vastuulle. Emma & Elias - ohjelmaan otetaan uusia avustuskohteita vuosina , ja ohjelmakausi päättyy vuoden 2017 lopussa. Jatkossa ohjelmaan valitaan ensisijaisesti alkavia projekteja. Vuodelle 2014 RAY toivoo saavansa erityisesti hakemuksia, joissa tavoitteena on edistää lapsen omaa hyvinvointia ja luoda osallistumismahdollisuuksia lapsille. Lisäksi rahoitusta pyritään suuntaamaan erityisesti Etelä-Suomen ulkopuolelle. Avustusohjelmiin ei ole erillistä hakua, vaan avustusta haetaan RAY:n normaaleina hakuaikoina ja samoilla hakulomakkeilla kuin muitakin RAYavustuksia. Uudet projektiavustukset haetaan toukokuun loppuun mennessä. Saapuneet hakemukset käsitellään tiimeissä, jotka muodostuvat RAY:n avustusstrategian kolmesta linjasta: hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy sekä heikoimmassa asemassa olevien auttaminen ja tukeminen. Käsitellessään hakemuksia RAY arvioi esitettyjen toimintojen tai hankkeiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta. Normaalien valmistelukriteerien lisäksi hankehakemuksista arvioidaan

5 Ohjelma-asiakirja 5 (18) hankkeen tai toiminnon nivoutumista ohjelman tavoitteisiin ja muiden ohjelmaan kuuluvien hankkeiden muodostamaan kehittämisverkostoon. Avustusehdotus ja -päätös Avustushakemukset käsitellään avustusosastolla, ja RAY:n hallituksen jakoehdotus julkistetaan joulukuun puolen välin jälkeen. Valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen avustusten jaosta seuraavan tammi-helmikuun vaihteessa. Avustusohjelmaan osallistuvan järjestön tulee sitoutua rahaautomaattiavustuksista annetussa laissa ja avustuspäätöksessä mainittujen velvoitteiden lisäksi: - toteuttamaan ohjelman tavoitteiden mukaista toimintaa, - tuomaan esille osallistumisensa ohjelmaan tiedottaessaan omasta toiminnastaan, - esittelemään toimintaansa erikseen sovittavissa ohjelman seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa, - vahvistamaan omaa osaamistaan osallistumalla ohjelman järjestämiin verkostotilaisuuksiin ja koulutuksiin, - jakamaan omaa osaamistaan ja tietämystään myös muiden ohjelmaan osallistuvien hyväksi, - osallistumaan erikseen sovittavalla tavalla ohjelman yhteisen viestinnän toteuttamiseen, - toteuttamaan ohjelman edellyttämää seurantaa ja keräämään seuranta- ja arviointitietoa, - solmimaan yhteistyösuhteita toiminta-alueellaan toiminnan levittämiseksi ja juurruttamiseksi. Mikäli toimintavuoden aikana tulee tarve muuttaa tai täsmentää toiminnan sisältöä tai tavoitteita, hakijan tulee olla yhteydessä avustusvalmistelijaan. Taloudellisissa ja kirjanpidollisissa kysymyksissä kannattaa kääntyä avustuksesta vastaavan tarkastajan puoleen. Kehittämistyön tuki ohjelmassa Lastensuojelun Keskusliitto tukee ohjelmaan valittujen hankkeiden ja toimintojen kehittämistyötä. Hanke- ja toimintokohtaista tukea Kehittämistyön tuki on räätälöity hankekohtaisesti, huomioiden kunkin hankkeen erityistarpeet. Kehittämistyön tuki rakentuu kunkin hankkeen

6 Ohjelma-asiakirja 6 (18) tavoitteista, jonka ohella tuella varmistetaan ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen sekä toteutetaan yhteistä suunnitelmaa ja rakennetta. Kehittämistyön tuki sisältää muun muassa vuosittaiset alku- ja toimintasuunnitelmatapaamiset sekä kehittämiskeskustelut. Keskeinen tuen muoto on myös puhelin- ja sähköpostikonsultaatio. Kullakin hankkeella on oma vastuuhenkilö :n ohjelmatiimissä. Vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa hankkeen saama tuki. Kehittämistoiminnan sisäinen verkostoiminen Sisäisen verkostoimisen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa ohjelman hankkeiden keskinäistä kehittämistyötä ja yhteistyötä. Sisäinen verkostoiminen toteutetaan hankekoreissa tietyn teeman mukaisesti. Teemoja ovat: - Lapsiperheiden kokonaisvaltainen tuki - Koulu toimintaympäristönä - Vertaistukea vanhemmille - Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminta - Vaikuttaminen toiminnan kärkenä - Toiminnan juurruttaminen Verkostotapaamiset Sisäisen verkostoimisen keskeisin toimintamuoto ovat verkostotapaamiset. Verkostotapaamisia järjestetään vuosittain lähtökohtaisesti neljä. Ensimmäinen verkostotapaaminen on keväällä, toinen ja kolmas Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivien yhteydessä kesäkuussa sekä syksyllä ja viimeinen verkostotapaaminen sijoittuu loppuvuoteen. Viimeisen tapaamisen aiheena on arviointi, ja tapaaminen järjestetään yhteistyössä RAY:n kanssa. Vuoden 2013 verkostotapaamiset: Helsinki Pori Tampere Helsinki (arviointipäivät) Koulutus Ohjelma järjestää kehittämistyötä tukevia koulutuksia. Niiden avulla pyritään edistämään hankkeiden tiedon vahvistumista ja tiedon kulkua, yhteistyötä, verkostoitumista ja näkyvyyttä.

7 Ohjelma-asiakirja 7 (18) Lisäksi ohjelma voi järjestää laajempia seminaareja, yleisötilaisuuksia ja messutapahtumia, joissa ohjelmaan kuuluvat hankkeet ja toiminnot voivat olla mukana. 2.3 RAY:n seuranta ja ohjelman seuranta ja tutkimus RAY:n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa Emma & Elias -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi. RAY tarkastelee ohjelmaa yhtenä, useista eri projekteista ja toiminnoista koostuvana kokonaisuutena. Ohjelman arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille avustuskohteiden toimintaan liittyviä kehittämiskohteita ja -tarpeita, jotta toiminta vastaisi mahdollisimman hyvin kohderyhmien tarpeisiin sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on tuottaa johtopäätöksiä ja konkreettisia ehdotuksia ohjelman sekä siihen kuuluvien yksittäisten toimintojen ja projektien kehittämisen tueksi. Arvioinnin toinen keskeinen tavoite on tuottaa tietoa ohjelmalla aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Tuloksilla ja vaikutuksilla tarkoitetaan niitä asioita ja kehitystä, jota ohjelmalla saadaan aikaiseksi. Arvioinnin keskiössä ovat aikaansaadut tulokset ja vaikutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä loppukäyttäjien kokema hyöty. Ohjelman arvioinnissa noudatetaan viitekehystä, jonka mukaisesti avustusohjelmia arvioidaan kolmella tasolla: ohjelma, projekti/toiminto ja osallistuja. Arvioinnin kehittävä ulottuvuus koskee erityisesti ohjelma- ja projekti-/toimintotasoja. Tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan kaikilla kolmella tasolla. Arviointi kohdentuu viitekehyksen mukaisesti yhdeksään osaalueeseen: 1. Toimeenpano 2. Tavoitteiden asettelu 3. Kohderyhmien valinta ja tavoittaminen 4. Organisointi, koordinaatio ja johtaminen 5. Toimenpiteet, toteutus ja resursointi 6. Kumppanuudet ja yhteistyö 7. Viestintä 8. Tulosten juurruttamiseen varautuminen 9. Tulokset ja vaikutukset

8 Ohjelma-asiakirja 8 (18) Vuonna 2013 RAY toteuttaa ohjelman arvioinnissa seuraavat toimenpiteet: Toimenpide Tarvekartoitus ohjelmaan mukaan tuleville uusille projekteille ja toiminnoille Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys vuonna 2012 ohjelmassa aloittaneille projekteille ja toiminnoille Kysely ohjelmassa mukana olevien projektien ja toimintojen henkilöstölle Arviointipäivä Yhteenveto ja raportointi Ajoitus Huhti-kesäkuu Tammi-huhtikuu Syys-lokakuu Loka-marraskuu Marraskuu Lisäksi RAY auttaa ja tarjoaa tukea ohjelmaan kuuluville projekteille ja toiminnoille seuranta- ja arviointikäytäntöjen suunnittelussa sekä toimintojen kehittämisessä yhdessä :n kanssa. Tarvittaessa RAY toteuttaa myös yksittäisiä tutustumis- ja seurantakäyntejä ohjelmaan kuuluviin projekteihin ja toimintoihin. Ohjelman seuranta- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään vuosittain. :n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa tarjoaa ohjelmaan kuuluville projekteille ja toiminnoille käytännön tukea oman toiminnan seurantaan ja arviointiin yhdessä RAY:n kanssa. tuottaa tutkimus- ja arviointitietoa yksilö- ja lähiyhteisötason tuloksista ja vaikutuksista, joita ohjelmalla sekä siihen kuuluvilla yksittäisillä projekteilla ja toiminnoilla saadaan aikaiseksi. :ssä työskentelee päätoiminen tutkija, jonka tehtävänä on kerätä ja analysoida aineistoa mm. seuraaviin kysymyksiin liittyen: Missä määrin lasten, lapsiperheiden ja lähiyhteisöjen tarpeet ja valmiudet on kyetty huomioimaan toimenpiteissä? Mitä hyötyä ja kenelle ohjelmasta ja siihen kuuluvista yksittäisistä toiminnoista ja projekteista on ollut? Mitä hyötyä lapset ja lapsiperheet kokevat saaneensa omaan arkeensa ohjelmasta?

9 Ohjelma-asiakirja 9 (18) 2.4 Viestintä Yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma valmistuu kevään 2013 aikana. Tutkimussuunnitelmaa täsmennetään vuosittain. ja RAY tekevät tutkimuksen suunnittelun ja toteuttamisen osalta tiivistä yhteistyötä. RAY hyödyntää :n tutkimustuloksia tehdessään kokonaisarviota ohjelman myötä aikaansaaduista hyödyistä yksilö- ja lähiyhteisötasolla. Ohjelmaan kuuluvien yksittäisten projektien ja toimintojen tehtävät Jokainen avustusohjelmassa mukana oleva toimija tuottaa RAY:lle seurantatietoja (=tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys) oman toiminnan sisällöstä, sen laajuudesta, kehittämistarpeista sekä aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Vuonna 2012 RAY otti asteittain käyttöön uuden seurantajärjestelmän, jonka mukaisesti avustettavista toiminnoista tulee tuottaa tietoa neljästä näkökulmasta: työntekijät (itsearviointi), osallistujat (kohderyhmä), kumppanit sekä vapaaehtoistoimijat. Seurantatiedot toimitetaan RAY:lle kerran vuodessa, maaliskuun loppuun mennessä, päättyneen kalenterivuoden osalta. Vuonna 2013 toimintansa aloittavat projektit ja toiminnot tekevät tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset RAY:lle keväällä RAY ohjeistaa ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot seurantakäytäntöihin yhdessä :n kanssa. Seurantalomakkeet löytyvät RAY:n internet-sivuilta osoitteesta: ja opas itsearvioinnin toteuttamiseksi osoitteesta: Ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot ovat velvoitettuja toimittamaan RAY:n erikseen pyytämää arviointiaineistoa (esim. vastamaan erillisiin kyselyihin, osallistumaan haastatteluihin tai arviointipäivään) ja tekemään yhteistyötä :ssä työskentelevän tutkijan kanssa. Emma & Elias -avustusohjelmaan liittyvä viestintä tekee avustusohjelmasta näkyvän ja tukee järjestöjä ja hankkeita tavoitteiden saavuttamisessa. Viestinnän avulla useampi suomalainen tiedostaa, että perhekäsitys on monipuolistunut eri elämäntilanteissa tarvitaan tukea

10 Ohjelma-asiakirja 10 (18) jokainen meistä voi vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin mikä on lapsen näkökulma ja että kaikilla on oikeus hyvään lapsuuteen. Viestinnällä pyritään myös lisäämään kiinnostusta järjestöjen toimintaan, vapaaehtoistoimintaan yleisesti sekä kannustamaan järjestöjä kehittämään ohjelman tavoitteita edistäviä hankkeita. Avustusohjelman viestintä kytkeytyy osaksi RAY:n avustustoiminnan viestintää ja kampanjaluonteisesti myös osaksi koko RAY:n viestintää. Ohjelman teemojen avulla kansalaisille kerrotaan RAY:n tuottojen käytöstä ja tuodaan esiin RAY:n yhteiskunnallinen rooli. Avustusohjelman viestintä on suunnattu aikuisille, erityisesti yli 30- vuotiaille sekä lasten kanssa työskenteleville ja päätöksentekijöille. Lisäksi tavoitellaan järjestökentän toimijoita, järjestöjen toiminnan paikallisia sidosryhmiä, vapaaehtoisia ja hankkeiden kohderyhmiä. Viestinnällä parannetaan myös hankkeiden välistä yhteydenpitoa ja luodaan sitä kautta uutta synergiaa. Tässä koordinoivan järjestön rooli on keskeinen. Viestintää suunnitellaan yhteistyössä RAY:n avustusviestinnän ja koordinoivan järjestön kanssa. Avustusohjelman viestintäyhteistyön roolit:

11 Ohjelma-asiakirja 11 (18) 2.5 Sidosryhmät ja verkostoiminen Avustusohjelma on keino nostaa esille lapsille ja lapsiperheille tärkeitä asioita. Ohjelman tavoitteena on vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin tekemällä lasten ja lapsiperheiden tilanteita näkyviksi sekä nostamalla keskusteluihin näkökulmia, jotka liittyvät lapsen turvalliseen elämään. Ohjelmatyössä sitoudutaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, jonka avulla voidaan vaikuttaa myös palvelurakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Tämä edellyttää uudenlaisia kumppanuuksia ja yhteistyörakenteita, joiden avulla ohjelman kehittämistyön tulosten juurruttaminen osaksi arkea on mahdollista. Järjestöt, seurakunnat Kunnat Kehittämisohjelmat ja -hankkeet Emma & Elias avustusohjelma: Hankkeet, RAY, Valtiovalta Ministeriöt Oppilaitokset Media Tavoitteena on, että eri toimijat tekevät yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa, silloin kun mietitään uusien palveluiden ja tukimuotojen tarvetta. 2.6 Yhteystiedot RAY:n ohjelmatiimi: Ohjelmatyö: kehittämispäällikkö Elina Varjonen Ohjelmaan hakeutuvien uusien projektien valmistelu: valmistelutiimit normaalien avustuksenhakukäytäntöjen mukaisesti Ohjelmaan valittujen hankkeiden ja toimintojen valmistelu: avustusvalmistelija Marika Heimo Seuranta: seurannan asiantuntija Tuomas Koskela ja avustusvalmistelija Anne-Mari Tuominiemi Viestintä: Marja Konttinen, Liisa Kairesalo ja Johanna Kotonen Sähköpostiosoitteet:

12 Ohjelma-asiakirja 12 (18) :n ohjelmatiimi: Ohjelman koordinointi: ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist ja ohjelmakoordinaattori Tiina Kononen Ohjelman viestintä: Tuuli Daavittila Tutkimus: tutkija Petri Paju Sähköpostiosoitteet:

13 Ohjelma-asiakirja 13 (18) Emma & Elias -ohjelman arviointikysymykset LIITE 1 1. Toimeenpano Miten ohjelman toimeenpanovaihe on onnistunut? Mitkä tekijät edistivät tai vaikeuttivat ohjelman onnistunutta toimeenpanoa? Millaista tukea ohjelmaan valitut projektit ja toiminnot tarvitsevat RAY:ltä sekä koordinoivalta projektilta? Onko tarjottu tuki ollut riittävää ja tarkoituksenmukaista? Miten vuosittain ohjelmaan valittavat uudet projektit ja toiminnot on saatu integroitua mukaan ohjelmaan? Miten toimeenpanovaihetta tulisi kehittää? 2. Tavoitteiden asettelu Onko ohjelmalle sekä siihen kuuluville projekteille ja toiminnoille asetettu realistiset ja mitattavat tavoitteet? Ovatko tavoitteet riittävän konkreettisia? Tukevatko yksittäisten projektien ja toimintojen tavoitteet ohjelmatason tavoitteiden saavuttamista? Mitä kehittämis-/täsmentämistarpeita ohjelma- tai projekti-/ toimintotason tavoitteisiin liittyy? 3. Kohderyhmien valinta ja tavoittaminen Onko ohjelmalla ja siihen kuuluville yksittäisille projekteille ja toiminnoille valittu selkeä kohderyhmä? Tukevatko kohderyhmien valinta ja rajaukset ohjelmatason tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Onko ohjelmassa sekä siihen kuuluvissa yksittäisissä projekteissa ja toiminnoissa kyetty tavoittamaan oleelliset kohderyhmät? Mitkä tekijät ovat edistäneet kohderyhmien tavoittamista? Entä vaikeuttaneet? Mitä kehittämis-/täsmentämistarpeita kohderyhmien valintaan/rajaukseen ja tavoittamiseen mahdollisesti liittyy? 4. Organisointi, koordinaatio ja johtaminen Tukeeko ohjelman organisointi ohjelman tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Onko ohjelma koordinoitu ja johdettu selkeästi? Tukevatko ohjelman koordinointi ja johtaminen ohjelman tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Ovatko RAY:n ja :n vastuut ja roolit selkeitä ja tarkoituksenmukaisia tavoitteiden saavuttamisen kannalta? Tekevätkö

14 Ohjelma-asiakirja 14 (18) 5. Toimenpiteet, toteutus ja resursointi ohjelmaan kuuluvissa projekteissa ja toiminnoissa mahdollisesti päällekkäisiä toimintoja? Tukevatko ohjelmatason toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Entä yksittäisten projektien ja toimintojen tasolla? Tehdäänkö ohjelmassa sekä yksittäisissä projekteissa ja toiminnoissa oikeita asioita tavoitteiden saavuttamisen kannalta? Onko ohjelmalla sekä yksittäisillä projekteilla ja toiminnoilla käytössä riittävästi resursseja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? Käytetäänkö resursseja optimaalisella tavalla? Missä määrin lasten ja lapsiperheiden tarpeet ja valmiudet on kyetty huomioimaan toimenpiteissä? Miten seuranta- ja arviointitietoa hyödynnetään toimintojen kehittämisessä? Mitä kehittämistarpeita ohjelman sekä yksittäisten projektien ja toimintojen toteutukseen liittyy? Uskalletaanko tarvittavia muutoksia tehdä? 6. Kumppanuudet ja yhteistyö 7. Viestintä Millaisia kumppanuuksia ohjelmassa ja siihen kuuluvissa yksittäisissä projekteissa ja toiminnoissa hyödynnetään? Tukevatko kumppanuudet ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa tavoitteiden saavuttamista? Tehdäänkö yhteistyötä oleellisten tahojen kanssa tavoitteiden saavuttamisen kannalta? Miten ohjelman sisäinen yhteistyö toimii? Tukeeko se ohjelmatason sekä yksittäisten projektien ja toimintojen tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä kehittämistarpeita kumppanuuksiin ja eri tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy? Miten ohjelmatason viestintä tukee ohjelman tavoitteiden saavuttamista? Ovatko RAY:n ja :n vastuut ja työnjako selkeitä viestinnän osalta? Onko yksittäisten projektien ja toimintojen viestintä riittävän suunnitelmallista? Onko projekteissa ja toiminnoissa riittävästi viestintäosaamista? Saavatko projektit ja toiminnot tarvittaessa ohjelman sisältä tukea viestintään ja tiedottamiseen? Tavoittaako viestintä ja tiedottaminen kohderyhmät halutulla tavalla? Ovatko viestit selkeitä? Hyödynnetäänkö tarkoituksenmukaisia viestintäkeinoja ja -kanavia kohderyhmän tavoittamiseksi? Mitä kehittämistarpeita viestintään ja tiedottamiseen liittyy?

15 Ohjelma-asiakirja 15 (18) 8. Tulosten juurruttamiseen varautuminen Miten ohjelmatasolla on varauduttu tulosten juurruttamiseen? Entä yksittäisten projektien ja toimintojen tasolla? Onko ohjelmassa aikaansaaduilla/tavoiteltavilla tuloksilla mahdollisuuksia juurtua pysyviksi toiminnoiksi ohjelman päättymisen jälkeen? Mitä tämä edellyttää ja miten siihen voidaan varautua jo ohjelman aikana? Mitä juurruttamista tukevia toimenpiteitä on jo tehty? 9. Tulokset ja vaikutukset Mitä tuloksia ohjelmassa sekä yksittäisissä projekteissa ja toiminnoissa on saatu aikaiseksi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? Missä määrin asetetut tavoitteet on saavutettu? Mitä muutosta/lisäarvoa ohjelman myötä on saatu aikaiseksi verrattuna ohjelmaa edeltäneeseen aikaan? - Mitä hyötyä ohjelmasta on ollut ja kenelle? - Mitä hyötyä ja lisäarvoa lapset ja lapsiperheet kokevat saaneensa omaan arkeen ohjelmasta? - Missä määrin hyödyt ovat vastanneet osallistujien odotuksia ja tarpeita? Ovatko ohjelman tulokset ja vaikutukset kestäviä myös pidemmällä aikajänteellä? Mitä ns. ei-tavoiteltuja tuloksia on saatu aikaiseksi?

16 Ohjelma-asiakirja 16 (18) LIITE 2 Emma & Elias -ohjelma /Tapahtumakalenteri 2013 Emma & Elias verkosto Koordinaatiovastuu Hankekohtainen toiminta Koordinaatiovastuu TAMMIKUU Kehittämiskeskustelut (vuonna 2012 ohjelmassa aloittaneet) HELMIKUU Sitouttamiskierros (vuonna 2013 ohjelmassa aloittaneet toimijat) ja RAY MAALISKUU E & E verkostotapaamine n (uudet ja vanhat) Helsinki Sosiaalialan asiantuntijapäivät (mahdollisuus osallistua ständille ja päiville) Helsinki Tuloksellisuus- ja vaikutusseuranta 1.4. mennessä (vuonna 2012 ohjelmassa aloittaneille) RAY HUHTIKUU Lapsimessut RAY, Tutustumis/ seurantakäynnit (vuonna 2012 aloittaneet) Vuosiselvitys avustusten käytöstä 30.4 mennessä RAY RAY

17 Ohjelma-asiakirja 17 (18) TOUKOKUU TerveSos Turku (osasto) Tutustumis/ seurantakäynnit (vuonna 2012 aloittaneet) RAY KESÄKUU E & E verkostotapaamine n Pori :n kesäpäivät Pori (ständi ja päivät) HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU E & E verkostotapaaminen Tampere Projektiavustusten jatkohakemukset ja kohdennettujen toimintaavustusten hakemukset syyskuun loppuun mennessä RAY Kysely hankehenkilöstölle syys-lokakuun aikana RAY LOKAKUU :n sijaishuollon päivät Tampere (osasto ja päivät) Valtakunnalliset neuvolapäivät (osasto) Helsinki

18 Ohjelma-asiakirja 18 (18) Varhaiskasvatusmessut (osasto) Helsinki MARRASKUU Arviointipäivät RAY ja JOULUKUU Glögit ja uudet hankkeet Jakoehdotuksen julkaisu RAY