Oivalletaan yhdessä! Osuuskuntayrittämisen tietoisku Ritva Kivistö INNOtyöverkko Osuuskunta

Transkriptio

1 Oivalletaan yhdessä! Osuuskuntayrittämisen tietoisku Ritva Kivistö INNOtyöverkko Osuuskunta Osuuskuntayrittäjäksi yhteiseen yritykseen Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA,

2 Osuuskuntien viisi perinnettä teollistuvissa yhteiskunnissa 1800-luvulta alkaen Palveluosuuskunnat eri puolilla Eurooppaa Työosuuskunnat ensin vahvimpina Ranskassa Osuuskassat Saksasta Kehitys alkoi kuluttajaosuuskuntina 1800-luvun Englannissa Maatalousosuuskunnat Tanskasta ja Saksasta Lähde ICA:n kannanotto 3 Osuuskunta sopii moneen liiketoimintaan Suuryritysten juuret alkoivat 1900-luvun alun Suomessa Kuluttajaosuuskuntien perinteen jatkajina osuuskaupat Asiakkaat omistajina Maatalous- ja tuottajaosuuskunnat Osuusmeijerit ja teurastamot Metsänomistajien metsäteollisuusyritykset Palveluosuuskuntien ja osuuskassojen perinteestä Rahoituslaitokset Keskinäiset vakuutusyhtiöt Pk-yritystoimintana uusi kehityskausi 1990-luvun alusta Työosuuskuntien perinteen jatkajina Työ- ja asiantuntijaosuuskunnat Markkinointiosuuskunnat Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäosuuskunnat Matkailuosuuskunnat Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialat Palveluosuuskunnat yhteiskunnallisen rakenteiden ja palveluiden kehittäjinä Kylä- ja kehittämisosuuskunnat Vesiosuuskunnat Energiaosuuskunnat Sijoitusosuuskunnat Kalastusosuuskunnat Hankintaosuuskunnat maatalouden ja teollisuuden yhteistyömuotoina Lisätietoja Pellervo seuran osuuskuntarekisteristä 4 2

3 Osuuskuntalaki määrittelee yritysmuodon Osuuskuntalaki 2 (2001) Lakiuudistus Osuuskuntalaki 2 (2001): Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää eikä osuuspääomaa ole ennalta määrätty. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisöjensä avulla tai muulla tavalla. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen. Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten, kuin tässä laissa säädetään. Tarkoitus määritellään muutoin samalla tavalla, mutta aatteelliseen toimintaan ei viitata enää suoraan vaan todetaan lyhyesti, että Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin. Aatteellinen tai voittotavoittelematon tarkoitus edelleen mahdollinen Mahdollisuus säännöissä määritellä voitontavoittelu sijoitusosuuksille Lakiuudistus on annettu hallituksen esityksenä eduskunnalle 5 Yritysmuodon erityispiirteitä: Jäsenet omistavat osuuskunnan 1. Yrityksen tarkoitus on ensisijaisesti jäsenten talouden ja elinkeinon tukeminen Vrt. oy:ssä voiton tavoittelu omistajien sijoittamalle pääomalle 2. Yrityksen perusmäärittelynä ovat säännöt Rekisteriviranomainen tarkistaa niiden laillisuuden Vrt. oy:ssä on yhtiöjärjestys 3. Omistajia kutsutaan jäseniksi Osk hyväksyy ja erottaa jäsenet itsenäisesti sääntöjensä mukaan Jäsenmäärää ei ole ennalta määritelty Vrt. oy:ssä osakkaat 4. Kullakin jäsenellä on yhden äänen päätäntävalta Demokraattisen hallinnon perusta Lain mukaan on mahdollista säännöissä erilaistaa äänimäärää Vrt. oy:ssä äänimäärä määritellään yleensä omistussuhteen mukaan 5. Ylintä päätäntävaltaa käyttää osuuskunnan kokous Lakimääräinen jäsenten kokous, joka päättää mm. miten voittovarat eli ylijäämä käytetään Vrt. oy:ssä yhtiökokous 6 3

4 Yritysmuodon erityispiirteitä: Oma pääoma vaihtelee jäsen- ja osuusmäärien mukaan 6. Omistuksen kohteena on osuus Osuuden arvo eli osuusmaksun suuruus määritellään perustettaessa tai säännöissä Lakiuudistuksessa 2013 ehdotettu, että määrittely voidaan jättää hallituksen tai osuuskunnan kokouksen tehtäväksi Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty Jäsenyys raukeaa, jos osuusmaksu jää suorittamatta Osuusmaksu palautetaan jäsenille, kun he eroavat tai heidät on erotettu osuuskunnasta Lisäosuuksina eli osakkeina voidaan sijoittaa osuusmaksua enemmän osuuskuntaan, jos säännöt sen sallivat Osakenimitys lakiuudistuksessa 2013 Vrt oy:ssä omistetaan osakkeita, joille sovitaan lukumäärä perustettaessa 7. Osuuskunnan oma pääoma koostuu osuus- ja osakepääomasta, jotka vaihtelevat Osuuspääoma koostuu maksetuista osuusmaksuista ja vaihtelee jäsenmäärään mukaan Sijoitusosuuksista eli osakkeista muodostuu osakepääoma uuden lain mukaan. Se vaihtelee maksettujen lisäosuuksien eli osakkeiden mukaan. Toiminta voidaan aloittaa pienellä pääomalla ja osuusmaksulla Vrt. oy:ssä vähimmäispääoman (2500e) oltava perustettaessa, eikä sillä ole vararahastointivelvollisuutta 7 Yritysmuodon erityispiirteitä: Voittovarat kuluvat osuuskunnalle 8. Tilikauden voittoa kutsutaan ylijäämäksi Yhtiöön kertynyt varallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle Jakokelpoista ylijäämää voidaan jakaa ja palauttaa jäsenille käytettyjen palveluiden suhteessa Tai korkona osuuksista Tai nostaa osuuden arvoa rahastokorotuksena vrt. oy:n nettovarallisuus ja voitot kuuluvat omistajille ja niitä voidaan jakaa osinkoina tai osakepääoman korotuksina 9. Jäsen ei vastaa henkilökohtaisesti osuuskunnan veloista sijoitustaan eli osuusmaksuaan enempää. Poikkeuksena tilanne, jossa säännöissä on määritelty jäsenille lisämaksuvelvollisuus osuuskunnan pääoman turvaamiseksi On eri asia kuin lisäosuus tai osake 10.Jäsenyyttään ei voi myydä Sen voi siirtää toiselle sääntöjen salliessa, mutta siirronsaajan on anottava jäsenyyttä Vrt. oy:n osakkeet voidaan myydä kolmannelle osapuolelle Lakiuudistuksessa 2013 lisäsijoitukset =osakkeet ovat myytävissä Oivalletaan yhdessä Ritva Kivistö

5 Perushallintorakenne pk-osuuskunnissa Osuuskuntalaki Määrittelee yritysmuodon Sovelletaan osuuskunnan toimintaan Laaditaan perustettaessa Jäsenten eli omistajien tahto ääni/jäsen periaatteella Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan kokous Muutokset osuuskunnan kokouksessa enemmistöpäätöksin Lakisääteiset ja säännöissä määritellyt tehtävät Lakisääteiset hallintotoimet Hallitus Liikkeenjohdolliset tehtävät Mahdollinen toimitus- tai toiminnanjohtaja Säännöissä voidaan päättää, ettei tj:tä ole Jos ei käytetä, hallitus hoitaa juoksevat hallintotehtävät 9 Osuuskunnan kokouksessa käytetään ylintä päätäntävaltaa Kutsutaan koolle lain ja sääntöjen mukaisesti Yleensä kerran vuodessa tilikauden mukaan Voidaan pitää teknisten apuvälineiden avulla Jäsen voi olla läsnä tai edustettuna antamallaan valtakirjalla Tasavertainen äänivalta ääni/jäsen periaate Mikäli säännöissä äänivaltaa ei ole erilaistettu Päätökset kokouksessa edustettuina olevien jäsenten äänimäärän enemmistöllä 2/3 määräenemmistö tarvitaan mm. sääntömuutoksiin, osuuksien oikeuden muuttamiseen, yritysmuodon vaihtamiseen tai osuuskunnan lopettamiseen Päätetään mm. Hyväksytäänkö tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus hallitukselle Jaetaanko ylijäämä vai jätetäänkö osk:n kehittämiseen Hallituksen kokoonpanosta sääntöjen mukaisesti Muista säännöissä määrätyistä seikoista kuten sääntömuutoksista ja osuusmaksun korotuksista 10 5

6 Hallitus vastaa hallintotoimista Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen jäsenet Tehtävään valitun tulee antaa siihen suostumuksensa Hallituksella on oltava puheenjohtaja Hallituksessa lain mukaan 1-5 henkilöä. Määrä voidaan säännöissä ylittää (2013 laki) Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai sen jäsen Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on läsnä Lakisääteisesti hallitus Huolehtii kirjanpidon ja varainvalvonnan järjestämisestä Pitää yllä jäsenluetteloa Allekirjoittaa ja hyväksyy tilinpäätöksen Edustaa osuuskuntaa ja kirjoittaa sen toiminimen Valitsee toimitusjohtajan, jos säännöissä määrätään Liikkeenjohdollisesti Huolehtii yrityksen kehittämisestä Täsmentää osk:n toiminnan tavoitteet ja päämäärät Hoitaa juoksevia asioita tai ohjaa tj:n toimintaa Toimiva hallitus nauttii jäsenistön luottamusta Sopiva ryhmäkoko, jotta Pystyy tekemään päätöksiä Edustaa jäsenistön näkemyksiä Työmäärää pystytään jakamaan Pystyy vuorovaikutukseen jäsenistön kanssa, apuna Mielipidetiedustelut Vapaamuotoiset jäsenkokoukset Erilaiset valmistelevat työryhmät Toimitus- tai toiminnanjohtaja ja muut palkatut hallintoasioita hoitavat henkilöt 11 Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja Osuuskuntalaki ei edellytä sitä Säännöissä voidaan määrätä toimitusjohtajan käyttämisestä Yleensä hallitus valitsee, harvemmin osuuskunnan kokous Hallitus voi valita toimitusjohtajan myös ilman, että säännöissä niin määrätään Toimitusjohtajaksi valitulta saatava kirjallinen suostumus tehtävän Tehtävänä Hoitaa ja johtaa osuuskunnan päivittäistä toimintaa osuuskunnan edun ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti Nimenkirjoitusoikeus osuuskuntalain ja sääntöjen mukaisissa tehtävissä esim. osk:taa sitovissa sopimuksissa 12 6

7 Osuustoiminta antaa voimaa yhteisöön Se on yhteistoimintaa, jota jäsenet harjoittavat toteuttaakseen yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia tavoitteitaan 13 Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä lujittavat osuustoiminnalliset arvot Perusarvot Omatoimisuus Omavastuisuus Demokratia Tasa-arvo Oikeudenmukaisuus Solidaarisuus Eettiset arvot Rehellisyys Avoimuus Yhteiskunnallinen vastuu Muista ihmisistä välittäminen 14 7

8 ICA:n määritelmä Osuustoiminnan 7 periaatetta Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys Osuuskuntiin voidaan liittyä ja erota vapaaehtoisesti Ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osk:n palveluita Demokraattinen jäsenhallinto Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää toimintalinjoista Jäsenten taloudellinen osallistuminen Jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti pääoman kartuttamiseen Itsenäisyys ja riippumattomuus Itsenäisiä organisaatioista Koulutus, oppiminen ja viestintä Osk tarjoaa mahdollisuuksiensa mukaan koulutusta ja yhteisöllistä oppimista Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö Osuustoiminnallisuutta vahvistetaan osk:n yhteistyöllä Vastuu toimintaympäristöstä Toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti jäsenten päättämällä tavalla 15 Oma panos liikevaihtoon Yhteinen yritys ja oppiminen Päätöksentekoon osallistuminen Imagon rakentaminen Osk-yrittäjä omasta tahdostaan Oikeudenmukainen hyöty Oivalletaan yhdessä Ritva Kivistö ja Tuija Hämäläinen

9 Osuustoiminnan henki tukee yrittäjyyttä Monta pientä, samaan suuntaan ja samaan aikaan toimivaa yrittäjää luovat markkinavoiman Heidän liiketointansa tavoitteet ja päämäärät päätetään demokraattisesti yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta Yhteisesti omistetulla ja yhteiseen lukuun harjoitettavalla yritystoiminnalla saatava hyöty jaetaan mahdollisimman tasaisesti kaikille yritystoimintaan osallistuneille Oivalletaan yhdessä Ritva Kivistö ja Tuija Hämäläinen Osuuskuntayrittäjyys vaihtoehtoinen tapa tehdä työtä Osuuskunnat valitsevat itse tavoitteensa ja toimintatapansa Toiminta perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja keskinäiseen luottamukseen Vastuu työllistymisestä jäsenellä itsellään Osuuskunnat voivat tarjota Laskutuskanavan Markkinointikanavan ja toimintaympäristön liiketoiminnan ja elinkeinon harjoittamiseen Yhteistyöverkoston Taustatyöyhteisön Kaikki edellä mainitut tai vain osan niistä 18 9

10 Monta tapaa organisoitua Osuuskunnat järjestäytyvät tavoitteidensa ja päämääriensä mukaisesti Perinteisistä organisaatioista Erilaisiin verkostorakenteisiin Pienyrityksinä pyritään kevyisiin ja joustaviin hallintorakenteisiin ja -käytäntöihin Jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Jäsen jäsen hallinto jäsen jäsen jäsen Jäsen jäsen jäsen jäsen 19 Jäsenillä tavallisesti kaksoisrooli ovat omistajia, jotka käyttävät yrityksensä ylintä päätösvaltaa Omistajuus tukee yrittäjyyttä Mikäli osuuskuntaan ei liitytä jäseninä, niin omistajuutta ei synny (vrt rekisteröidytään laskutuspalvelun käyttäjäksi tai vuokratyöntekijäksi) työntekijöitä, joilla on työsopimus osuuskunnan kanssa Juridisesti yleensä määräaikainen ja tehtäväkohtainen eli on voimassa aina silloin, kun tuotetaan palveluita tai valmistetaan tuotteita asiakkaille Voi olla myös muunlainen työsopimus osk:n tavoitteiden mukaisesti Jos omistajana yrityksenä (juridisena henkilönä) työsopimusta ei välttämättä synny lainkaan Työnsuorittajina omatoimisuus ja vastuisuus tukevat sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjähenkisyyttä 20 10

11 Jäsenellä eli omistajalla säilyy työttömyysturva Kun hänen omistusosuuteensa osuuskunnasta Yksin ei ylitä 15% Tai hän ei perheensä kanssa omista enempää kuin 30% Eikä häntä katsota päätoimiseksi yrittäjäksi jonkin muun yrityksen omistajana Ja hänen katsotaan olevan työmarkkinoiden käytettävissä Kun osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä, kaikkien omistusosuus jää alle 15 prosentin. Jäsenellä katsotaan olevan johtava asema osuuskunnassa Hallituksen jäsenenä Toimitus- tai toiminnanjohtajana Myös hyvin itsellistä yrittäjyysperusteista asemaa oman työnsä päättäjänä voidaan arvioida johtavaksi asemaksi Johtavalla asemalla ei yleensä ole merkitystä työttömyysturvan kannalta, jos omistusosuusrajat eivät samalla ylity tai toimi ei estä ottamasta vastaan muuta työtä. Lisätietoja työttömyysturvalain yrittäjän määritelmästä esim. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta 21 Erilaisia yhteistyötapoja Yrittäjyysperiaate Työtilaus- tai toimituskeskus Yrittäjien yhteistyöverkosto Aatteellinen ja yhteiskunnallinen toiminta Pelkkä laskutuskanava Sekä lukuisia näiden yhdistelmiä 22 11

12 Yrittäjyysperiaatteella toimivissa osuuskunnissa Jäsenet yleensä luonnollisia henkilöitä toteuttavat liikeideoitaan ja harjoittavat liiketoimintaa osuuskunnan nimissä Jäsenet päättävät itse tarjonnastaan, hinnoittelusta ja tarjontansa tuottamistavasta siten, että ne sopivat yhteiseen liikeideaan ja tukevat osuuskunnan yrityskuvaa Osuuskunta on vaihtoehto muille yritysmuodoille Osuuskunta tarjoaa toimintaympäristön, kuten Yhteisen laskutuskanavan Yhteistyökumppaneita, vertaistuen ja taustayhteisön Markkinointituen imagon ja yhteisten toimenpiteiden kautta Muita jäsenten toimintaa tukevia hankintoja esim. laitteita ja tiloja 23 Yrittäjyysperusteisessa osuuskunnassa Tyypilliset sopimussuhteet Toimeksiantosopimukset tehdään osuuskunnan nimissä työn tilaajan kanssa Jäsen on työnsuorittaja palvelun tuottajana tai tuotteen valmistajana Sopimuksen allekirjoittavat ne, joilla osuuskunnan nimen allekirjoitusoikeus tai jäsen itse nk. asemavaltuudellaan Toimeksiantosopimus sitoo laillisesti osuuskuntaa Isoissa toimeksiannoissa mietittävä varahenkilöjärjestelyt ja tuotantokapasiteetin riittävyys Sopimuksissa rajataan usein mahd. vahingonkorvausvaateet tilauksen arvon suuruisiksi (vrt. alan yleiset toimitusehdot) 24 12

13 Yrittäjyysperusteisissa osuuskunnissa Rahankierron perusmalli Asiakas Osuuskunta toimitussopimus työsuoritus, tuotteet lasku maksusuoritus jäse n työsopimus palkka 25 Yrittäjyysperusteisissa osuuskunnissa Tyypillinen palkanmuodostuminen Pääsääntöisesti jäsen saa palkan asiakkaille tehdystä työstä Jäsen tekee työn asiakkaalle, osuuskunta laskuttaa siitä Asiakkaan maksettua osuuskunta maksaa palkan jäsenelle. Osuuskunta hoitaa: Työhön tai toimitukseen liittyvät kulut (kuten tarvikkeet) kuittien ja ostolaskujen perusteella Alv:n ja työnantajamaksut Osuuskunnan yhteisten kulujen peittämiseksi varataan osk-siivu Usein osk:n ylijäämäksi (voitoksi) muodostuvaa osk-siivua palautetaan jäsenille oikeudenmukaiseksi katsotulla tavalla Osuuskunta hoitaa ennakonpidätystilitykset kunkin verokortin mukaan Loppu jää jäsenen nettopalkaksi Esimerkki asiakkaalta laskutettavan summan kulujakaumasta Osksiivu Nettopalkka Enn. pidätys Alv TAmaksut Tarvikkeet 26 13

14 Osuuskunta työtilaus- tai toimituskeskuksena Välittävät työtilaisuuksia ja toimituspyyntöjä jäsenilleen Yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti Jäsenet usein luonnollisia henkilöitä Toiminta keskittyy usein alueellisesti Yhdelle toimialalle esim. rakennuspalvelut Tai monelle toimialalle nk. monitoimiosuuskunnat Osk:n tarjonnasta asiakkaille päätetään yhdessä Jäsenet tuottavat yhteisiä palveluita tai tuotteita esim. siivous-, kirvesmies, ja talonmiespalveluita Tarjonta hinnoitellaan yhdessä esim. kunkin palvelun tuntihinnat Osalla jäsenistä voi olla omat tuotteensa, jolloin toimivat itsenäisemmin Työskennellään usein perinteisempänä työntekijänä Tehtäviä jaetaan esim. siten, että toiset myyvät ja hankkivat tilauksia toiset keskittyvät työtilausten suorittamiseen ja tuotteiden valmistamiseen Yrittäjyys omaksutaan oma-aloitteisuutena, itsenäisenä otteena työhön ja valmiutena hankkia uusia työtilaisuuksia 27 Yrittäjien verkostoitumisena ja yhteistyömuotoa Jäsenet ovat jo yrittäjiä esim. oma toiminimi tai oy Jäseneksi liittyy yritys, ei välttämättä luonnollinen henkilö Yrittäjän ja osuuskunnan välille ei välttämättä synny työsopimusta Oma yritys perustelut esim. Jäsenten liiketoiminnat ovat kulu- ja investointitarpeiltaan hyvin erilaisia Yrittäjä halua osallistua vain jollakin liiketoiminnalla osuuskuntaan Yrittäjä ei välttämättä ole työttömyysturvan piirissä Yrittäjät liittyvät osuuskuntaan verkostoituakseen Markkinointiyhteistyö osuuskunta myy tuotteita/ palveluita eteenpäin esim. käsityöläisten yhteinen kauppa Tai yrittäjä markkinoin tarjontaansa osuuskunnan nimellä tai tuotemerkillä Hankintayhteistyö esim. tarvikkeiden ja raaka-aineiden yhteishankinnat Kehittämisyhteistyö 28 14

15 Aatteellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan järjestäminen Sopii aatteellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan järjestämiseen esim. Kun toimintaan halutaan liittää liiketoimintaa Useita toimijoita, jotka tarvitsevat taloudenpitoon tai omistuksen järjestämiseen yhteistoimintamuodon Ei välttämättä tavoitella rahallista voittoa Halutaan säilyttää demokraattinen päätöksentekomalli Vaihtoehto tai täydennys yhdistykselle ja säätiölle Toiminta voi olla esim. Kylien tai alueiden kehittämistoimintaa Kulttuuritoimintaa Yhteiskunnallisten rakenteiden ja palveluiden järjestäminen Jäsenistö koostuu yleensä sekä luonnollisista että juridista henkilöistä esim. vesiosuuskunnissa jäseninä kunnat ja vesiliittymien o 29 Pelkät laskutuskanavan tarjoajat Markkinoilla on sekä osuuskuntia että osakeyhtiöitä Rekisteröidytään yleensä heidän asiakkaiksi Ei yleensä edellytä omistajaksi liittymistä Jos ei synny omistajuutta, ei synny myöskään omistajan oikeuksia yrityksen asioista päättämiseen, eikä ylijäämään tai voittoon Tarjoavat pelkästään laskutuspalvelun Työsuoritus tai tuotteet laskutetaan yrityksen nimissä Palkka muodostuu yleensä samalla tavalla kuin yrittäjyysperusteisissa osuuskunnissa Hoitavat alv- ja työnantajamaksujen tilitykset Veloittavat palvelustaan yleensä prosenttiperusteisen provision heidän kautta kulkeneesta laskutuksesta Tarkista veloitusten vertailua varten, mistä laskutusluvusta provisio määritellään ( esim. kokonaismyynnistä, liikevaihdosta vai työlaskutuksen osuudesta) Työsuorituksen ajaksi syntyy yleensä määräaikainen, tehtäväkohtainen työsuhde Etuina helppokäyttöisyys ja nopeus tilapäisten työsuoritusten laskutukseen Eivät yleensä välitä työtilauksia, eivätkä tue markkinointia tai tarjoa muuta yhteisöllisyyden tukea 30 15

16 Osuuskunnan perustaminen alkaa Ihmisistä Ideoista Yhteisistä päämääristä 31 Kootaan perustajajäsenet Visioidaan yhteinen tahtotila ja päämäärä Työstetään toimiva liikeidea ja näkemys jäsenkunnan koostumuksesta Selvitetään rahoitustarpeet ja -lähteet Hoidetaan perustamistoimet Laaditaan säännöt ja perustamisasiakirjat Rekisteröidään osuuskunta Käynnistetään toiminta Selvitetään mahdolliset luvanvaraisuudet Järjestetään kirjanpito ja hallinto sekä tarvittavat vakuutukset ja työterveyshuolto Ratkaistaan toimintatavat, tilatarpeet ja aloitetaan markkinointi 32 16

17 Perustamiseen tarvitaan kolme henkilöä Jotka voivat olla luonnollisia henkilöitä Työttömyysturvan vuoksi yleensä perustajia vähintään 7, jotta omistusosuus jää alle 15% Tai juridisia henkilöitä kuten yrityksiä, yhdistyksiä ja muita yhtymiä Lakiuudistuksessa 2013 ehdotettu, että osuuskunnan voi perustaa yksin Ajatuksena, että myöhemmin jäsenmäärää lisätään tavoitteiden mukaisesti 33 Luodaan toimiva liikeidea menestyksen perustaksi Osuuskunnan sisäinen palveluidea kertoo, miten osuuskunta auttaa ja tukee jäsenistöään Henkilökohtaisen liike- ja työllistymisidean avulla jäsen hahmottaa, mikä merkitys yhteisyrityksellä on hänen toiminalleen Eli millaista liiketoimintaa harjoittaa sen avulla tai mitä työtä tekee osuuskunnan kautta Osuuskunnan yhteinen liikeidea kokoaa toiminnan markkinoitavaan muotoon 34 17

18 Viralliset, lakisääteiset säännöt Täydentävät jäsensopimukset Käytännön toimintaohjeet 35 Viralliset, julkiset säännöt Minimivaatimuksena tulee määritellä osuuskunnan 1. toiminimi ja sen kieliversiot, jos aiotaan käyttää käännösnimiä 2. Kotipaikka 3. Toimiala 4. Osuuden nimellisarvo eli osuusmaksu, sen suorittamisaika ja tapa 5. Tilikauden pituus, alkamis- ja päättymispäivä Uuden lain 2013 mukaan riittävät kohdat 1-3 Lisäksi voidaan määritellä muita toimintaa ohjaavia, pitkäaikaisia perusperiaatteita Jäsenen kelpoisuusehdot ja hyväksymismenettely Jäsenen eroamisoikeudet Osuuskunnan koolle kutsuminen (nk. Vuosikokous) Hallituksen koko Toimitusjohtajan valinta (osk:lla ei tarvitse olla) Tilintarkastajien määrä Muut mahdolliset pääomamaksut (esim. liittymismaksu) Vahvistetaan kaupparekisterissä Ovat julkinen asiakirja vrt. oy:ssä yhtiöjärjestys 36 18

19 Jäsenten keskinäiset sopimukset luovat vakautta Jäsensopimuksella voidaan sopia Tarkemmin toimintatavoista, joita ei ole määritelty virallisissa säännöissä Jäsenten keskinäisistä sopimussuhteista Syntyy yleensä kaikkien jäsenten suostumuksella Uudet jäsenet voidaan velvoittaa sitoutumaan niihin ja eroavat jäsenet vapauttaa siitä (vrt. jäsenyyden ehdot) Muutokset tehdään sitä sitovien jäsenten yhteisellä päätöksellä Tyypillisiä sopimusasioita ovat esim. Ylijäämän (voiton) jakamisperusteet Muiden maksujen keräysperusteet kuten liittymis- tai jäsenmaksu tai osksiivu Työtilaisuuksien jakoperusteet Palkanmaksunperusteet Kilpailurajoitukset jne Osuuskunnan perustamisen kannalta vapaaehtoisia sopimuksia Sopimusta ei tarvitse julkistaa ulkopuolisille (vrt viralliset säännöt) Jäsensopimusten tavoitteet samat kuin oy:ssä osakassopimuksilla 37 Toimintaohjeista tehoa ja selkeyttä Sovitaan kuinka toimitaan käytännön asioissa Hyväksi havaittujen käytänteiden keskinäinen jakaminen Prosessikuvaukset perehdyttämisen apuna Kehitetään kokoajan Luodaan esim. laatujärjestelmän avulla 38 19

20 Selvitä ryhdytkö omistajaksi vai asiakkaaksi Kumpia osk:ssa ollaan? Selvitä liittymisen hinta Mitkä oikeudet sillä saat? Perehdy sääntöihin ja sitoumuksiin Tutustu toimintatapoihin ja palveluihin Tarkista sopiiko ympäristö tavoitteisiisi Jäsenyyden ehdot ja palveluiden käyttöehdot Millaisen tuen saat yrittämiseen Mitkä ovat osk:n yhteiset tavoitteet, päämäärät ja liikeidea Tee päätös onko osk ratkaisusi Kirkasta tavoitteesi Liikeideasi ja työllistymistavoitteesi Kehitä yrittäjätaitojasi Oppien yhteisöllisesti ja/tai itsenäisesti

21

22 22 Oivalletaan yhdessä Ritva Kivistö Kun harkitset osuuskuntaan liittymistä tutustu toimintatapoihin ja palveluihin Oivalletaan yhdessä Ritva Kivistö

23

24 47 Osuuskunta menestyy, kun Sillä on liikeidea, jolle on kysyntää Tuotteita ja palveluita osataan markkinoida Jäsenet sitoutuvat yritykseensä On hyvät, yhdessä luodut pelisäännöt On taitava johto ja vastuullinen hallinto Jäsenet ovat yrittäjähenkisiä Jäsenet pystyvät yhteistyöhön ja ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia Toteutetaan osuustoiminnallisia arvoja ja periaatteita 48 24

25 Menestyt osuuskuntayrittäjänä Toimit ja hankit elantosi osuuskunnassa, kun Sitoudut yhteiseen yritykseen Olet omatoiminen työpanoksesi myyjä Koet osuustoiminnalliset arvot omiksesi Kehität henkilökohtaista liike- ja työllistymisideaasi Mitä työtä haluat tehdä, mitä tarjoat osk:n kautta Kuka sitä tarvitsee, kuka on asiakkaasi Miten tuotat tarjontasi osk:n kautta Millaisen mielikuvan haluat antaa toiminnastasi/ tuotteistasi 49 Osuuskunta sopii verkottuvaan maailmaan Yhteiset osuustoiminnalliset arvot luovat luottamuksen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön raamit verkostolle Verkosto on yhteinen tausta- ja työyhteisö Verkostosta voi löytää samalla intressillä toimivat yhteistyökumppanit Vertaistuki yrittäjyyteen tai aatteelliseen toimintaan Tasavertainen kumppanuus 1+1>2 Sopii korvien välissä olevaan pääoman hyödyntämiseen, koska hyöty tulee molemmille oman työ- ja osaamisen suhteessa (ei rahallisen pääoman suhteessa) Verkoston kehittämiseen joustava yhtiömuoto Osuuskunta valitsee itse jäsenensä Jäsenien eli omistajien määrää ei tarvitse määritellä perustettaessa (vrt oy) Yleensä yksinkertaiset liittymis- ja eroamismenettelyt Osuus- ja liittymismaksut yleensä kohtuullisia Osuusmaksu palautetaan, kun jäsen eroaa osuuskunnasta (ei tarvita osakkeiden arvonmäärityksiä luovutuksen toteuttamiseen) Lisäbonuksena työttömyysturvan säilyminen (tietyin edellytyksin) 50 25