Heli Kokkoniemi-Tarkkanen Pirkko Kuusela. Liite projektin Kriittisen infrastruktuurin tilannetietoisuus loppuraporttiin - Haastattelurungot

Transkriptio

1 Heli Kokkoniemi-Tarkkanen Pirkko Kuusela Liite projektin Kriittisen infrastruktuurin tilannetietoisuus loppuraporttiin - Haastattelurungot

2 SISÄLLYS Kriittisen infrastruktuurin tilannetietoisuus Haastattelurungot toimialoittain... 3 Johdatus tutkimukseen ja kysymyksiin... 3 Haastattelurunko pelastustoimi ja poliisi... 4 Haastattelurunko sähkönjakelu... 7 Haastattelurunko tietoliikenne... 10

3 KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN TILANNETIETOI- SUUS HAASTATTELURUNGOT TOIMIALOITTAIN Tässä dokumentissa esitetään Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvassa Kriittisen infrastruktuurin tilannetietoisuus -hankkeessa käytettyjen haastattelujen yleisrakenne. Työssä ei ole tehty varsinaista haastattelututkimusta vaan nk. teemahaastatteluja, joilla on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen taustatiedon ja erilaisten näkemysten keräämiseen. Työssä haastateltiin kymmentä henkilöä pelastustoimen, poliisin, sähkönjakelun ja tietoliikenteen toimialoilta. Haastateltavien valinta sekä tulokset on esitetty loppuraportissa. Jokainen haastattelu oli aihealueita ja haastattelurunkoa lukuun ottamatta erilainen ja sisälsi haastateltavakohtaisesti kohdennettuja kysymyksiä. Kaikki haastattelut alkoivat samanlaisella johdatuksella tutkimukseen ja kysymysten aihepiireihin. Tiedon kerääminen aloitettiin kaikissa haastatteluissa häiriöihin keskittyvällä haastattelulla, joka vastaa pääpiirteittäin tässä raportissa esitettyjä haastattelurunkoja. Tämän jälkeen kysymykset noudattivat haastattelurungoissa mainittuja osa-alueita, joita eri haastatteluissa saatettiin käsitellä hieman poikkeavissa järjestyksissä. Kaikissa haastatteluissa ei käsitelty kaikkia osa-alueita samanlaisella tarkkuudella ja osa-alueiden järjestystä saatettiin vaihtaa. Jokainen haastattelu suunniteltiin toimialakohtaisesti siihen mennessä kerääntyneen tiedon perusteella ja huomioiden haastateltavien omat erityisosaamisalueet. Tällöin haastatteluissa saatettiin tiivistää aiemmin kertynyttä tietoa ja pyytää täydentämään tai kommentoimaan sitä. Verkkojen teknisen kehityksen asiantuntijoilta kysyttiin mm. simulointityössä tarvittavia teknisiä yksityiskohtia, joita ei ole raportoitu tässä. Haastateltavilla oli myös mahdollisuus esittää kysymys, joka seuraavassa haastattelussa haluttiin esitettävän eri toimialan henkilölle. Tällä tavalla pyrittiin selvittämään toimialojen välillä olevia akuutteja kysymyksiä. Johdatus tutkimukseen ja kysymyksiin Haastattelijat johdateltiin haastatteluun seuraavan sekvenssin mukaisesti: Kiitos, että saimme tulla haastattelemaan! Kerromme aluksi vähän taustatietoja tästä tutkimuksesta ja siirrymme sen jälkeen kysymyksiin. Haastattelun on tarkoitus kestää 1,5-2 h. Haastattelua käytetään tutkimustarkoitukseen. Sitä ei luovuteta muille eikä sen sisältöä raportoida. Saammeko nauhoittaa haastattelun? Voimmeko mainita nimesi tutkimusraportissa yhtenä haastatelluista henkilöistä? Haastattelijat johdateltiin kysymyksiin seuraavalla tavalla: Tutkimuksemme tehdään VNK:n rahoituksella yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. 3

4 Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää simulointimallia Suomen kriittisen infrastruktuurin keskeisten toimintojen, kuten tieto- ja sähköverkkopalvelujen saatavuudesta normaaliolosuhteissa sekä vakavissa poikkeusolosuhteissa, joita aiheuttavat mm. tuhoisat luonnonilmiöt ja kyberhyökkäykset. Samalla pyritään parantamaan tilannetiedon jakamista eri alojen toimijoiden välillä. Toimialat, joihin tämä tutkimus erityisesti kohdennetaan, ovat sähkön jakeluverkkojen ylläpito, tietoliikenneverkkojen ylläpito ja pelastustoimi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan em. toimialojen toimintoja sekä nykyhetkellä että tulevaisuudessa (vuonna 2030). Tarkastelu tehdään ennalta määrätyn skenaarion kautta: Syysmyrskyn heikentämän tietoliikenneverkon kautta tehdään Raaseporin alueella palvelunestohyökkäys. Myrskyn aiheuttamien sähkö- ja tietoliikenneverkkovikojen vuoksi äkillinen palvelunestotilanne ruuhkauttaa tietoliikenneverkkoa ja siten haittaa sähköverkkojen etäohjausta ja siten molempien kriittisten verkkojen palautumista. Myrskyn seurauksena tulleet infrastruktuurivauriot saadaan korjattua pitkän ajan kuluessa. (esim. Hannu- Tapani-myrsky) Haastattelurunko pelastustoimi ja poliisi Teemme sinulle kysymyksiä, jotka liittyvät mm. työn kohteeseen ja tehtävään, myrskytilanteen toimintoihin, varautumiseen, priorisointiin ja tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työn kohde ja tehtävät 1. Millainen on suurmyrsky? 2. Miten pienempien myrskyjen ja rajuilmojen aikaiset työtehtävät eroavat suurmyrskyjen aikaisista työtehtävistä? 3. Mikä on pelastustoimen ensisijainen tehtävä edellä mainittujen luonnonmullistusten aikana? 4. Mitä muita tehtäviä pelastuslaitokselle aiheutuu edellä mainittujen luonnonmullistusten aikana? 5. Mistä pelastustoimi on vastuussa ja kenelle? 6. Millaisia tilannekuvavaatimuksia alasi työhön yleisesti ottaen liittyy? (tilannekuva =kokonaiskuva tapahtumista ja tilanteen ratkaisemisesta, tarkoitetaan kokonaisuutta laajemmin kuin pelastustoimen omaa tilannetietoa) 7. Minkälaiset asiat tilannekuvan muodostamisessa ovat haasteellisia? 8. Millaisia välineitä ja menetelmiä alallasi käytetään tiedon välittämiseksi ja tilannekuvan saamiseksi? 9. Toimivatko nämä välineet ja menetelmät luotettavasti? a. Jos eivät toimi: Millaisia ongelmia välineiden toimimattomuus aiheuttaa? 10. Millaisia päätöksiä palopäällikkö/palomestari joutuu yleisesti ottaen myrskyjen ja suurmyrskyjen aikana tekemään? a. Millaisia epävarmuustekijöitä päätöksentekoon liittyy? 11. Miten alallasi saadaan tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista? Nimeäisitkö myös tahot, joilta tietoa saadaan. Myrskytilanteen toimintojen kuvaus 4

5 12. Ajatellen erityisesti takavuosien suurten myrskyjen aikaisia tapahtumia, selittäisitkö lyhyesti mitä pelastustoimessa tehdään myrskyn aikana. (ajanjakso normaalitilanteesta normaalitilanteeseen) 13. Mitä eri vaiheita (n. 3-6 kpl) voit nähdä tässä tapahtumaketjussa? Vaihekohtaiset kysymykset a. Selittäisitkö tarkemmin mitä tässä vaiheessa on tärkeintä tehdä ja miksi? b. Millaisia haasteita tähän vaiheeseen liittyy? i. Kuinka hyvin niistä selvitään? c. Mitä toimijoita ja yhteistyötahoja tähän vaiheeseen liittyy? d. Mitkä ovat tässä vaiheessa oleellisimmat tiedot omasta toiminnasta? e. Mitä tietoa tässä vaiheessa tarvitaan muilta toimijoilta ja miten se saadaan? Nimeäisitkö tahot, joilta tietoa tarvitaan ja saadaan. f. Saatteko tietoa muilta toimijoilta riittävän nopeasti, ja ovatko tiedot käytettävissä silloin kun niitä tarvitsette? i. Jos ei: Miksi ei? g. Voiko saatuun tietoon luottaa? (oma tai muilta tullut tieto) i. Jos ei: Millaisia haasteita epävarma tieto aiheuttaa? h. Mitä tietoa muut toimijat yleensä haluavat teiltä tässä vaiheessa ja missä muodossa? Nimeäisitkö tahot, jotka haluaisivat teiltä tietoa. i. Kuka tässä vaiheessa viimekädessä päättää miten toimitaan? i. Hajaantuuko vastuu useammalle henkilölle? 14. Jos ei ole tullut esille vaihekohtaisissa kysymyksissä, kysy: Nimeäisitkö yhteistyötahoja, joiden kanssa toimisitte eri vaiheissa esimerkkinä olevassa skenaariossa, jossa Raaseporin alueella on suurmyrsky ja palvelunestotilanne? 15. Miten myrskyjen aikaista toimintaa analysoidaan jälkikäteen? 16. Miten kokemuksia hyödynnetään tulevaisuuden varalta? Varautuminen 17. Miten yleensä varaudutte suureen myrskyyn? 18. Onko teillä ennakoivaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa? a. Jos on: Millaista se on? 19. Millaista ennakoivaa tietoa käytätte ennen myrskyä ja myrskytilanteen aikana? (=sääennuste, toiminta-ajan ennuste, palautumisen ennuste) a. Kuinka hyödyllistä se on? Toiminnan prioriteetit 20. Mitä tehtäviä tai kohteita vakavien tieto- ja sähköverkkoihin vaikuttavien myrskyjen aikana priorisoidaan? a. Onko prioriteettien määrittäminen helppoa? 21. Voidaanko prioriteettien määrittäminen tehdä etukäteen vai voivatko prioriteetit muuttua tilanteiden edetessä? 22. Voiko eri toimijoiden välillä olla ristiriitoja siinä, mitä toimenpiteitä kukin toimija haluaa priorisoida? 5

6 a. Onnistuuko kommunikointi ja prioriteeteistä sopiminen jouhevasti eri toimijoiden kesken? b. Onko muille yhteistyötahoille selvää mitä te priorisoitte ja onko teille selvää mitä muut toimijat priorisoivat? 23. Onko toiminta-alueellanne kohteita, joissa sähkön saanti ja tietoliikenneyhteydet olisi ensisijaisesti turvattava? 24. Voiko uusia tärkeitä kohteita muodostua myrskyn aikana? a. Jos voi: Millaisia? (vedenjakelupiste, vanhusten evakuointipaikka tms.) Tietoliikenneverkkojen häiriöt 25. Tuleeko pelastuslaitokselle tehtäviä tietoliikenneverkkojen häiriöistä johtuen? a. Kuinka yleisiä ne ovat? 26. Millaisia ongelmia pelastuslaitoksen tehtävien suorittamiselle aiheutuu tietoliikenneverkkojen häiriöistä? a. Kuinka yleisiä ne ovat? 27. Miten havaitsette ongelmat tietoliikenneverkoissa? 28. Minkä tahojen kanssa teette yhteistyötä tilanteiden selvittämiseksi? a. Millaista tietoa yhteistyötahojen välillä vaihdetaan? 29. Miten varaudutte etukäteen tietoliikenneverkkojen häiriöihin? 30. Mitä tietoa alallasi tarvitaan myrskyjen aikana tietoliikenneverkkojen toiminnasta? Sähköverkkojen häiriöt 31. Minkä tyyppisiä tehtäviä pelastuslaitokselle tulee sähköverkkojen häiriöistä johtuen? a. Kuinka yleisiä ne ovat? 32. Millaisia ongelmia pelastuslaitoksen toiminnalle aiheutuu sähköverkkojen häiriöistä? a. Kuinka yleisiä ne ovat? 33. Miten havaitsette ongelmat sähköverkoissa? 34. Minkä tahojen kanssa teette yhteistyötä tilanteiden selvittämiseksi? a. Millaista tietoa yhteistyötahojen välillä vaihdetaan? 35. Miten varaudutte etukäteen sähköverkkojen häiriöihin? 36. Mitä tietoa alallasi tarvitaan myrskyjen aikana sähköverkkojen toiminnasta? Tulevaisuuden kehityssuunnat 37. Onko näköpiirissäsi muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan pelastustoimeen ja erityisesti tilannekuvan muodostamiseen seuraavien vuosien aikana? a. Jos on: Millaisia? 38. Ajatellen millainen Raaseporin ympäristö voisi olla 2030 (väestö, asutus, energian tuotanto, liikkuminen, pelastustoimi) ja ajatellen edellä kuvattua myrskyskenaariota ja sen vaiheita, mitä arvelet muuttuneen ja millä tavalla? 39. Miten kuvittelisit asioiden muuttuneen alallasi vuonna 2030? 40. Olisiko esim. Raaseporin alueen myrsky- ja palvelunestotilanteen hoitaminen helpompaa vai vaikeampaa kuin nyt? 41. Olisiko yleisesti ottaen pelastustehtäviä avustavien toimijoiden määrä tai rooli muuttunut? 6

7 a. Nimeäisitkö mahdollisia uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa toimimisesta voisi tulevaisuudessa olla teille hyötyä. 42. Kertoisitko, millainen olisi mielestäsi ihanteellinen tilannekuvajärjestelmä, jossa kaikki kolme osa-aluetta (pelastustoimi, tietoliikenneverkot ja sähköverkot) olisi katettu? Loppukevennys 43. Jäikö tässä haastattelussa jotain mielestäsi oleellista kysymättä? Mitä? 44. Millainen kysymys oli yllätyksellisin tai uusi näkökulma sinulle? 45. Mitkä asiat ovat erityisen palkitsevia pelastustehtävissä? Haastattelurunko sähkönjakelu Teemme sinulle kysymyksiä, jotka liittyvät mm. työn kohteeseen ja tehtävään, myrskytilanteen toimintoihin, varautumiseen, priorisointiin ja tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työn kohde ja tehtävät 1. Millainen on suurhäiriötilanne ja miten häiriötilanne eroaa suurhäiriötilanteesta? a. Kuinka vakavista asioista tiedotetaan tai otetaan vikatietoja vastaan ja millä vasteajalla? 2. Mikä on sähkönjakeluverkko-operaattorin ensisijainen tehtävä suurhäiriötilanteessa? a. Mistä sähkönjakeluverkko-operaattori on vastuussa ja kenelle? 3. Millaisia tilannekuvavaatimuksia alasi työhön yleisesti ottaen liittyy? (tilannekuva =kokonaiskuva tapahtumista ja tilanteen ratkaisemisesta, tarkoitetaan kokonaisuutta laajemmin kuin operaattorin oman verkon tilannetietoa) 4. Minkälaiset asiat tilannekuvan muodostamisessa ovat haasteellisia? 5. Millaisia välineitä ja menetelmiä alallasi käytetään tiedon välittämiseksi ja tilannekuvan saamiseksi? 6. Toimivatko nämä välineet ja menetelmät luotettavasti? a. Jos eivät toimi: Millaisia ongelmia välineiden toimimattomuus aiheuttaa? 7. Millaisia päätöksiä jakeluverkkotoimija joutuu yleisesti ottaen suurhäiriötilanteessa tekemään? a. Millaisia epävarmuustekijöitä päätöksentekoon liittyy? Myrskytilanteen toimintojen kuvaus 8. Ajatellen erityisesti takavuosien suurien myrskyjen aikaisia tapahtumia, selittäisitkö lyhyesti mitä sinun alallasi tehdään myrskyn aikana. (ajanjakso normaalitilanteesta normaalitilanteeseen) 9. Mitä eri vaiheita (n. 3-6 kpl) voit nähdä tässä tapahtumaketjussa? Vaihekohtaiset kysymykset a. Selittäisitkö tarkemmin mitä tässä vaiheessa on tärkeintä tehdä ja miksi? b. Millaisia haasteita tähän vaiheeseen liittyy? i. Kuinka hyvin niistä selvitään? c. Mitä toimijoita ja yhteistyötahoja tähän vaiheeseen liittyy? 7

8 d. Mitkä ovat tässä vaiheessa oleellisimmat tiedot omasta verkosta ja omasta toiminnasta? e. Mitä tietoa tässä vaiheessa tarvitaan muilta toimijoilta ja miten se saadaan? Nimeäisitkö tahot, joilta tietoa tarvitaan ja saadaan. f. Saadaanko tietoa muilta toimijoilta riittävän nopeasti? i. Jos ei: Miksi ei? g. Voiko saatuun tietoon luottaa? (oma tai muilta tullut tieto) i. Jos ei: Millaisia haasteita epävarma tieto aiheuttaa? h. Mitä tietoa muut toimijat haluaisivat teiltä tässä vaiheessa? Nimeäisitkö tahot, jotka haluaisivat teiltä tietoa. i. Kuka viimekädessä päättää miten toimitaan? (onko sama henkilö eri vaiheiden aikana) ii. Hajaantuuko vastuu useammalle henkilölle? 10. Jos toimijat eivät tulleet vaiheiden aikana esille, kysy: Nimeä yhteistyötahoja, joiden kanssa toimitte esimerkkinä olevassa skenaariossa, jossa Raaseporin alueella on suurmyrsky ja palvelunestotilanne? 11. Millaisia ovat yleisimmät vikatapahtumat, ja minkälaisiin kategorioihin ne voisi jakaa? 12. Miten suurhäiriötilanteiden (esim. myrskyjen) aikaista toimintaa analysoidaan jälkikäteen? a. Miten kokemuksia hyödynnetään tulevaisuuden varalta? Varautuminen 13. Miten yleensä varaudutte etukäteen suureen myrskyyn? 14. Millaista ennakoivaa tietoa käytätte ennen myrskyä ja myrskytilanteen aikana? (=sääennuste, toiminta-ajan ennuste, palautumisen ennuste, oma verkko, tietoliikenneverkko) a. Onko tarvetta suuremmalle määrälle ennakoivaa tietoa? Mitä tietoa? b. Olisiko ennakoiva tieto hyödyllisempää, jos se saataisiin suoraan sähköyhtiön omiin järjestelmiin? Mikä tieto ja millä tavoin? Tietoliikenne 15. Millaisia vaatimuksia teillä on tietoliikenteen suhteen normaalioloissa ja miten ne täyttyvät suurhäiriötilanteessa? a. Miten tietoliikenteen puuttuminen tai heikko laatu vaikuttaa myrskyn eri vaiheessa? b. Miten tärkeä osuus mobiilipuhelimella on raivaustöissä ja miten paljon VIRVEverkkoa käytetään? 16. Onko etähallittavissa laitteissa akkuvarmennus? (kuinka kauan, kuinka monissa) 17. Miten IoT ja M2M-kommunikaation lisääntyminen mielestäsi vaikuttavat sähkönjakeluverkkoihin? Otetaan ensiksi vaikka IoT. Tulevaisuuden kehityssuunnat Ajatellen tulevaisuuteen vuotta 2030, miten kuvittelisit asioiden muuttuneen? Kysymme seuraavaksi sähkön tuotannosta ja käytöstä. 8

9 18. Miten sähkön tuottaminen voisi olla muuttunut? Millaisia tuotantolaitoksia ajetaan alas ja millaisilla ne korvataan? (tuotantolaitosten määrä, uusiutuvien osuus tuotannosta, muiden energiavaihtoehtojen käyttö) 19. Olisiko kotitalouksien, asukasryhmittymien tai yritysten oma sähkön tuottaminen lisääntynyt? 20. Kuinka paikallista tuotantoa voitaisiin käyttää suurten häiriötilanteiden ratkaisemiseksi? a. Miten hyvin microgridejä ja tuulivoimapuistoja voidaan käyttää sähkökatkosalueen minimointiin? i. Mitkä ovat rajoitteita niiden käytölle? 21. Millä tavalla sähkönjakeluverkot voisivat olla muuttuneet etenkin taajamien ulkopuolella? (Onko sähkölinjoja siirretty eri paikkoihin? Kuinka suuri osuus maakaapelointia/ilmajohtoja?) a. Miten suuri osa sähkökomponenteista tulee olemaan etäohjattavia / monitoroitavia langattomasti? b. Miten erotinasemien määrä muuttuu ja miten suuri osa niistä on etäohjattavia? c. Ovatko verkkorakenteet vikasietoisempia? (puut korvattu mesh-verkolla?) 22. Kuinka paljon sähkönjakeluverkot voivat tulevaisuudessa mukautua poikkeustilanteisiin? a. Sähkönjakelun mukautuminen häiriöihin etähallinnan keinoin? b. Olisiko verkon mukautuminen kokonaan tai osittain automaattista vai ohjattua? c. Kuinka suuri osuus nyt suurhäiriössä ilman sähköä olevista käyttöpisteistä saataisiin sähkönjakelun pariin vuoden 2030 sähkönjakeluverkossa etätoimintojen avulla? (siis häiriön rajaaminen minimialueelle ja mahdolliset korjaavat toimet) 23. Millä tavalla häiriötilanteiden hallinta ja korjaustyöt olisivat muuttuneet? a. Kaksisuuntaisen sähkön hyödyntäminen? b. Olisiko varsinaisten vikapaikkojen korjaaminen nopeampaa kuin nyt? Kuinka paljon? (Onko vian paikantaminen ja diagnoosi oleellisesti parempaa) 24. Miten vuoden 2030 sähkönjakeluverkot hyödyntävät tietoverkkoja? Millaisia tarpeita? 25. Millaisia ovat vuoden 2030 suurhäiriön syyt? Sääherkkyys? Kyber? 26. Olisiko yleisesti ottaen suurhäiriötilanteissa toimijoiden määrä tai rooli muuttunut? a. Nimeäisitkö mahdollisia uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa toimimisesta voisi tulevaisuudessa olla teille hyötyä. 27. Miten sähkön kuluttaminen ja varastointi voisivat olla muuttuneet? (taajama-alueilla vs. taajamien ulkopuolella) a. Miten esim. kotitalouksien tai yritysten sähkön kulutuksen ohjaaminen voisi olla muuttunut? (kuluttajat itse vs. sähköyhtiöt) b. Entä kotitalouksien ja yritysten sähkön varastointi? Voisiko sillä olla vaikutusta sähkön jakeluun? (esim. sähköautot) Kybertilanteet (kybertilanne = sähköisten tai verkotettujen järjestelmien häiriö, tahallinen tai tahaton) 28. Millaisia kybertilanteita sähkönjakeluverkossa voi olla ja miten ne havaitaan? a. Kuinka yleisiä ne ovat? (esim. verrattuina fyysisiin vikatilanteisiin) 29. Minkä tahojen kanssa teette yhteistyötä tilanteiden selvittämiseksi? a. Millaista tietoa yhteistyötahojen välillä vaihdetaan? 30. Mitä toimenpiteitä sähkön jakeluverkon toimija tekee tilanteen vakauttamiseksi? Entä mitä tehdään tietoliikenneverkko- operaattorin kanssa yhteistyössä? 9

10 31. Miten kybertilanteisiin varaudutaan etukäteen? Toiminnan prioriteetit 32. Mitä tehtäviä tai palveluita vakavien tieto- ja sähköverkkoon vaikuttavien myrskyjen aikana priorisoidaan? 33. Onko prioriteettien määrittäminen helppoa? 34. Voivatko prioriteetit muuttua tilanteiden edetessä? (oman toiminnan kautta tai muiden toimijoiden taholta) 35. Voiko eri toimijoiden välillä olla ristiriitoja siinä, mitä toimenpiteitä kukin toimija haluaa priorisoida? 36. Onnistuuko kommunikointi ja prioriteeteistä sopiminen jouhevasti eri toimijoiden kesken? Onko muille yhteistyötahoille selvää mitä te priorisoitte ja onko teille selvää mitä muut toimijat priorisoivat? Loppukevennys 37. Jäikö tässä haastattelussa jotain mielestäsi oleellista kysymättä? Mitä? 38. Mitä haluaisit kysyttävän tietoliikenneoperaattorilta? 39. Mitkä asiat ovat erityisen palkitsevia häiriötilanteiden ratkaisemisessa? Haastattelurunko tietoliikenne Teemme sinulle kysymyksiä, jotka liittyvät mm. työn kohteeseen ja tehtävään, myrskytilanteen toimintoihin, varautumiseen, priorisointiin ja tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työn kohde ja tehtävät 1. Millainen on suurhäiriötilanne? 2. Entä millainen on häiriötilanne? 3. Mikä on tietoliikenneoperaattorin ensisijainen tehtävä suurhäiriötilanteessa? 4. Mistä tietoliikenneoperaattori on vastuussa ja kenelle? 5. Millaisia tilannekuvavaatimuksia alasi työhön yleisesti ottaen liittyy? (tilannekuva =kokonaiskuva tapahtumista ja tilanteen ratkaisemisesta, tarkoitetaan kokonaisuutta laajemmin kuin operaattorin oman verkon tilannetietoa) 6. Minkälaiset asiat tilannekuvan muodostamisessa ovat haasteellisia? 7. Millaisia välineitä ja menetelmiä alallasi käytetään tiedon välittämiseksi ja tilannekuvan saamiseksi? 8. Toimivatko nämä välineet ja menetelmät luotettavasti? a. Jos eivät toimi: Millaisia ongelmia välineiden toimimattomuus aiheuttaa? 9. Millaisia päätöksiä tietoliikenneoperaattori joutuu yleisesti ottaen suurhäiriötilanteessa tekemään? a. Millaisia epävarmuustekijöitä päätöksentekoon liittyy? 10. Miten alallasi saadaan palautetta tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista? Nimeäisitkö myös tahot, joilta palautetta saadaan. 11. Nimeä yhteistyötahoja, joiden kanssa toimitte esimerkkinä olevassa skenaariossa, jossa Raaseporin alueella on suurmyrsky ja palvelunestotilanne? 10

11 Myrskytilanteen toimintojen kuvaus 12. Ajatellen erityisesti takavuosien suurien myrskyjen aikaisia tapahtumia, selittäisitkö lyhyesti mitä sinun alallasi tehdään myrskyn aikana. (ajanjakso normaalitilanteesta normaalitilanteeseen) 13. Mitä eri vaiheita (n. 3-6 kpl) voit nähdä tässä tapahtumaketjussa? Vaihekohtaiset kysymykset a. Selittäisitkö tarkemmin mitä tässä vaiheessa on tärkeintä tehdä ja miksi? b. Millaisia haasteita tähän vaiheeseen liittyy? i. Kuinka hyvin niistä selvitään? c. Mitä toimijoita ja yhteistyötahoja tähän vaiheeseen liittyy? d. Mitkä ovat tässä vaiheessa oleellisimmat tiedot omasta verkosta ja omasta toiminnasta? e. Mitä tietoa tässä vaiheessa tarvitaan ja saadaan muilta toimijoilta ja miten? Nimeäisitkö tahot, joilta tietoa tarvitaan ja saadaan. f. Saadaanko tietoa muilta toimijoilta riittävän nopeasti ja ovatko tiedot käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan? i. Jos ei: Miksi ei? g. Voiko saatuun tietoon luottaa? (oma tai muilta tullut tieto) i. Jos ei: Millaisia haasteita epävarma tieto aiheuttaa? h. Mitä tietoa muut toimijat haluaisivat teiltä tässä vaiheessa? Nimeäisitkö tahot, jotka haluaisivat teiltä tietoa. i. Mitä tietoa ja missä muodossa tässä vaiheessa voidaan välittää muille toimijoille? Nimeäisitkö tahot, joille tietoa voidaan välittää. j. Kuka tässä vaiheessa viimekädessä päättää miten toimitaan? i. Hajaantuuko vastuu useammalle henkilölle? 14. Miten suurhäiriötilanteiden (esim. myrskyjen) aikaista toimintaa analysoidaan jälkikäteen? 15. Miten kokemuksia hyödynnetään tulevaisuuden varalta? Varautuminen 16. Miten yleensä varaudutte etukäteen suureen myrskyyn? Onko teillä ennakoivaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa? a. Millaista se on? 17. Millaista tietoa tilanteista saadaan ennakoivasti ennen myrskyä ja myrskytilanteen aikana? 18. Millaista ennakoivaa tietoa käytätte? (=sääennuste, toiminta-ajan ennuste, palautumisen ennuste) a. Kuinka hyödyllistä se on? Toiminnan prioriteetit 19. Mitä tehtäviä tai palveluita vakavien tieto- ja sähköverkkoon vaikuttavien myrskyjen aikana priorisoidaan? 11

12 20. Onko prioriteettien määrittäminen helppoa? 21. Voidaanko prioriteettien määrittäminen tehdä etukäteen vai voivatko prioriteetit muuttua tilanteiden edetessä? 22. Voiko eri toimijoiden välillä olla ristiriitoja siinä, mitä toimenpiteitä kukin toimija haluaa priorisoida? 23. Onnistuuko kommunikointi ja prioriteeteistä sopiminen jouhevasti eri toimijoiden kesken? Onko muille yhteistyötahoille selvää mitä te priorisoitte ja onko teille selvää mitä muut toimijat priorisoivat? Palvelunestotilanteet 24. Millaisia ovat yleisimmät palvelunestotilanteet? a. Kuinka yleisiä ne ovat? (esim. verrattuina fyysisiin vikatilanteisiin) 25. Miten palvelunestotilanteet havaitaan? 26. Minkä tahojen kanssa teette yhteistyötä tilanteiden selvittämiseksi? a. Millaista tietoa yhteistyötahojen välillä vaihdetaan? 27. Mitä toimenpiteitä tietoliikenneverkon operaattori tekee tilanteen vakauttamiseksi? 28. Miten palvelunestotilanteisiin varaudutaan etukäteen? Tulevaisuuden kehityssuunnat 29. Ajatellen tulevaisuuteen vuotta 2030, miten kuvittelisit asioiden muuttuneen alallasi? 30. Millä tavalla tietoverkkoteknologia ja valvomotyöskentely voisi olla muuttunut? 31. Kuinka paljon tietoliikenneverkot voivat tulevaisuudessa mukautua poikkeustilanteisiin? Olisiko tämä kokonaan tai osittain automaattista vai ohjattua? 32. Millaisia seuraavan sukupolven (5G) verkkojen ominaisuuksia tietoliikenneverkon operaattori luultavasti haluaisi käyttää häiriötilanteiden hallinnassa ja miten? a. Millaisia älykkäitä funktioita tukiasemilla tulee näkemyksesi mukaan olemaan (antennien kääntö, matalampien taajuuksien käyttö peiton kasvattamisessa kapasiteetin kustannuksella) ja tullaanko näitä käyttämään etenkin maaseutualueella? b. Miten todennäköisenä pidät tukiasemien ja taajuuksien dynaamista käyttöä operaattoreiden kesken ja multi-sim:ien yleistymistä päätelaitteissa? c. Onko tulevaisuudessa hyödyllistä käyttää liikuteltavia tukiasemia ja millaisia käytännön rajoitteita niissä esiintyy? 33. Miten IoT ja M2M-kommunikaatio mielestäsi vaikuttavat vuoden 2030 verkkoihin? Otetaan ensiksi vaikka IoT. 34. Miten paljon sähkön saannin varmistuksessa käytetään nyt ja miten paljon tulevaisuudessa tullaan käyttämään akkuja? a. entä uusiutuvia energialähteitä (aurinkokennoja/tuulivoimaloita)? b. entä varageneraattoreita (kiinteitä tai siirrettäviä)? 35. Millä tavalla häiriötilanteiden korjaus voisi olla muuttunut? 36. Olisiko esim. Raaseporin myrsky- ja palvelunestotilanteen hoitaminen helpompaa vai vaikeampaa kuin nyt? 37. Olisiko yleisesti ottaen suurhäiriötilanteissa toimijoiden määrä tai rooli muuttunut? 12

13 a. Nimeäisitkö mahdollisia uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa toimimisesta voisi tulevaisuudessa olla teille hyötyä. Loppukevennys 38. Jäikö tässä haastattelussa jotain mielestäsi oleellista kysymättä? Mitä? 39. Mitä haluaisit kysyttävän sähköverkkojen kehityksestä vastaavalta henkilöltä? 40. Mitkä asiat ovat erityisen palkitsevia häiriötilanteiden ratkaisemisessa? 13