VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA"

Transkriptio

1 VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA Sirpa Kumpuniemi Maria Vuorilehto Päivi Jaamala Anna Cantell-Forsbom Marja-Liisa Esko Lauri Kuosmanen

2 2 SISÄLLYS Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTA 3 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA KEINOT 4 4. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN EPDS -seulan kerääminen ja seuranta sekä bed side -opetus Potilaskonsultaatiot Työntekijöiden konsultaatiot ja työnohjaus Ryhmät Muu ryhmätoiminta projektin aikana Koulutus 8 5. PROJEKTIN ARVIOINTIA Bed side -opetus Analyysi seulapositiivisista Riskiryhmien tunnistaminen Tukitoimin, ryhmän ja aikaisempien hoitosuhteiden varassa selviävät Intensiivisempää psyykkistä hoitoa tarvitsevat 9 6. POHDINTA 9 7. JATKOSUOSITUKSET 11 Liitteet: Liite 1 EPDS-seula Liite 2 Yhteenveto projektityöntekijän järjestämistä koulutuksista Liite 3 Masentuneiden äitien hoitoketju ja tuki Vantaan neuvoloissa / luonnos

3 3 1. JOHDANTO Vanhemman masennus muodostaa moninkertaisen riskin lapsen masentumiselle ennen aikuisikää. Yksilötasolla vanhemmat, jotka laiminlyövät lapsiaan, ovat muita useammin masentuneita, heillä on enemmän stressiä ja yksinäisyyttä. Masennus vie vanhemmuudelta voimavaroja ja heikentää lapsen ja vanhemman välisen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä. Tämä puolestaan altistaa lapsen erilaisille stressi- ja traumakokemuksille, joiden on todettu olevan yhteydessä muutoksiin aivojen toiminnassa. Stressillä on lasten ja nuorten kohdalla keskushermoston kehittymisen ja kasvun keskeneräisyydestä johtuen laaja-alaisia pitkäaikaisvaikutuksia: stressi on yhteydessä monien fyysisten ja psyykkisten sairauksien riskin lisääntymiseen ja sairauksien pahenemiseen. Lapsuus on aivojen rakenteiden ja hermoyhteyksien kannalta kriittistä aikaa. Masentuneisiin äiteihin ja heidän lapsiinsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vanhemman masennuksen asianmukainen tunnistaminen ja hoito palvelevat lapsen kehityksellisiä tarpeita, ja vähentävät riskiä lapsen myöhempään psyykkiseen ja fyysiseen oireiluun. Tutkimukset osoittavat myös, että jo raskaudenaikainen hoitamaton masennus ja ahdistuneisuus altistavat syntyvän lapsen myöhemmille käytös- ja tunne-elämän häiriöille. 2. TAUSTA Hakunilan alueella Vantaalla oli vuonna asukasta, joista 0-1-vuotiaita 445 ja 1-6- vuotiaita Synnytyksiä oli 427. Synnyttäjiä ja pikkulapsiperheitä palvelee kolme neuvolaa, joissa työskentelee 10,5 terveydenhoitajaa ja kolme neuvolan perhetyöntekijää. Äitejä on 50 / terveydenhoitaja ja lapsia 265 / terveydenhoitaja. Alueella toimii kaksi puolipäiväistä psykologia, joista toinen tapaa äitejä ja vauvoja ja toinen tekee lähinnä lasten tutkimuksia. Alueen terveyskeskuslääkäreiden viroista on pitkäaikaisesti noin kolmasosa täyttämättä, joka heijastuu vakavasti neuvoloiden lääkärityövoimaan. Alueella aloitti depressiohoitaja, joka työskentelee alueen kahdessa terveyskeskuksessa. Hakunilan alueella on Vantaan alueista eniten pitkäaikaistyöttömiä ja yksinhuoltajaperheitä. Työttömyysaste oli 9.3 % vuonna 2006 (Suomessa keskimäärin 7.3%). Koulutusasteena yli 15-vuotiailla oli peruskoulu 40 %:lla asukkaista. Toimeentulotukea sai 12.9 % (muualla Suomessa 9.9 %), sijoitettuja lapsia oli 9% (muualla Suomessa 6.8 %). Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on 10 %. Vuoden 2006 synnyttäjistä 20 % oli maahanmuuttajataustaisia. Lastensuojelun asiakasperheitä on 3.6 % alueen lapsiperheistä, mikä on Vantaan suurin suhteellinen osuus. Vuonna 2003 Hakunilan alueella aloitettiin raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisen- ja hoidon kehittämistyö. Masennuksen tunnistamiseen tarkoitettua Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) -seulan (Liite 1) käyttöönottoa harjoiteltiin ja se otettiin systemaattisesti käyttöön synnytysten jälkitarkastuksissa ja tarvittaessa muulloinkin. Seulonnassa masennusoireita ilmeni paljon. Neuvolan henkilökunta on opetellut masennuksen puheeksi ottamista ja sen hoitamiseen liittyviä periaatteita.

4 4 Kehittämisprojekti toi esiin masentuneiden hoitoketjun aukot ja vajeet: 1) Vanhempien puutteelliset omat tukiverkostot, mikä altistaa yksinäisyydelle ja uupumiselle, jota seuraa masennus. 2) Terveydenhoitajien kiire ja vaihteleva uskallus/osaaminen masennusasioissa; masennus on helppo sivuuttaa tai jättää liian vähälle tuelle tai arviolle. Vavutyöotteen aktiivinen käyttö edellyttää työnohjauksellista tukea. 3) Puutteellinen yhteistyö neuvolalääkärin kanssa, lääkäreiden vaihtuvuus, kiire ja tiedon puutteet johtavat terveydenhoitajien jäämiseen yksin vaikeiden ongelmien kanssa. Lisäksi lääkitystarve jää arvioimatta. 4) Mahdollisen lääkehoidon seuranta puuttuu pääosin; terveydenhoitajilla ei ole siihen valmiuksia, lääkäreillä ei ole resursseja eikä alueella ollut depressiohoitajaa. Lääkehoito onnistui harvoin ilman seurantaa. 5) Psykologipalvelujen riittämättömyyden vuoksi vain osa tarvitsijoista saa ammattitaitoa vaativaa psykososiaalista tukea. 6) Aikuispsykiatrian erikoissairaanhoidon huonojen resurssien vuoksi vaikeimmin tai komplisoidusti masentuneet eivät pääse psykiatrin arvioon. 7) Hoitoketjun optimoimiseksi tarvitaan enemmän alueellista tietoa esitettiin psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamista vuodeksi äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyttöön. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin Hankerahoitusta haettiin Sosiaali- ja terveysministeriöstä sairaanhoitopiireille lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetuista varoista yhteensä Rahoitusta myönnettiin ja Vantaan omarahoitusosuus oli Kehittämisprojektia tukemaan ja seuraamaan nimettiin ohjaus- ja seurantaryhmä, johon kuului Peijaksen sairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Marjaliisa Esko, vs terveydenhuollon johtaja Carl-Johan Thoden, psykiatri Maria Vuorilehto, konsultoiva sosiaalityöntekijä Tejo de Bruijn, Hakunilan lasten- ja nuorten palvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon esimies Shani Rapp ( alkaen Päivi Jaamala). 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA KEINOT Projektin tavoitteeksi määriteltiin: Neuvolan tiedot ja taidot tunnistaa masennus lisääntyvät Neuvola pystyy nykyistä paremmin auttamaan lievästi masentuneita äitejä ja heidän perheitään Hakunilan alueelle laaditaan masentuneen äidin hoitoketju, joka leviää koko Vantaalle Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö lisääntyy Terveydenhoitajien psykiatrinen konsultaatio muodostuu osaksi neuvolatyötä.

5 5 Projektiin palkattavan psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvasta sovittiin, että hänen vastaanotolleen ohjataan jos: Terveydenhoitajan tuki ei riitä Tarvitaan masennuslääkityksen seuranta 4-6x depressiohoitajamallin mukaisesti Havaitaan selvittelyä tarvitseva psyykkinen huonovointisuus. Lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja: Käy masennuksen ennaltaehkäisyn ja itsehoidon ryhmän ohjaajakoulutuksen Ohjaa alueella vanhemmille ryhmiä työparina terveydenhoitaja / perhetyöntekijä Ohjaa terveydenhoitajia masennuksen tunnistamisessa ja lievän masennuksen hoidossa Kerää tiedot asiakkaanaan olevien vanhempien mielenterveysongelmista ja toipumisesta (EPDS, AUDIT, lääkitys) Kouluttaa terveydenhoitajia / perhetyöntekijöitä / neuvolalääkäreitä Kerää tietoa hoitoketjun laatimista varten Tekee raportin ohjausryhmän tuella projektin lopussa Psykiatrinen sairaanhoitaja voi konsultoida psykiatria tarvittaessa puhelimitse ja hänellä on kliininen työnohjaus jonka järjestämisestä vastaa Sateenvarjo-projekti. 4. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN 4.1 EPDS -seulan kerääminen ja seuranta sekä bed side -opetus Psykiatriseksi sairaanhoitajaksi palkattiin Sirpa Kumpuniemi, joka jäi virkavapaalle Peijaksen lastenpsykiatrian poliklinikalta. Hän aloitti projektityön Hakunilan neuvolassa puolipäiväisenä ja vuoden 2006 hän toimi projektissa kokopäiväisenä. Vuoden 2006 alusta Hakunilan neuvoloissa aloitettiin EPDS- seulonta kaikille synnyttäneille äideille vauvan ollessa kuuden viikon - kolmen kuukauden ikäinen. Lisäksi seula täytettiin tarvittaessa raskaana oleville. Vuoden aikana seuloja palautettiin yhteensä 260. Näistä 13 pistettä tai yli sai 28 äitiä eli seulapositiivisia äitejä löytyi noin 10 % (Kuvio 1). Kirjallisuuden mukaan synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy noin %:llä kaikista synnyttäneistä. Näistä 28:sta neuvolan asiakkaasta, joiden kohdalla saattoi epäillä depressiota, kuusi oli raskaana, 12 oli ensisynnyttäjiä, ikäjakauma oli vuotta ja lapsia heillä oli yhteensä 66. Jos seulan pisteet olivat 13 tai yli toteutettiin psykiatrisen sairaanhoitajan konsultointi: Bed side -opetus eli yhteinen tapaaminen: äiti (+ isä) ja vauva, terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja Tuen miettiminen Tarvittaessa hoitoon ohjaaminen.

6 6 Kuvio 1. Hakunilan alueen neuvoloista kerättyjen EPDS -seulojen pisteet vuonna Vuoden aikana laadittiin alueelle kirjallinen kuvaus masentuneen äidin hoitoketjusta sekä varhaisen vuorovaikutuksen tuesta ja hoidosta, jonka on tarkoitus levitä muihinkin Vantaan neuvoloihin. Psykiatrinen sairaanhoitaja kävi esittelemässä hoitoketjua (Liite 3) muissa neuvoloissa sekä yhteistyötapaamisissa. Hoitoketjun muokkaaminen jatkuu ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2007 aikana. 4.2 Potilaskonsultaatiot Projektityöntekijän konsultaatiossa kävi 36 asiakasta. Suurin osa asiakkaista tuli terveydenhoitajan tai perhetyöntekijän ohjaamana erilaisen psyykkisen oireilun tai korkeiden seulapisteiden vuoksi. Nämä asiakkaat kävivät pääasiassa 1-2 kertaa ja vajaa kolmannes kävi 6-12 kertaa. Keski-ikä oli 29,7 vuotta (17-40 v). Lasten lukumäärä oli keskimäärin 1,75 / äiti. Seitsemän äitiä oli raskaana ja kuudella äidillä oli ulkomaalaistausta. Lääkitys oli ennestään seitsemällä äidillä ja siihen päädyttiin 12 äidin kohdalla. Jatkohoitoon ohjattiin 13 äitiä (viisi neuvolan psykologille, neljä depressiohoitajalle ja neljä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon). Yhdessä terveydenhoitajan tai perhetyöntekijän kanssa ns. bedsidekonsultaatioita oli yhteensä 19 äidin kohdalla, joidenkin kohdalla useita kertoja. Kuuden äidin luokse tehtiin konsultaatiokotikäynti yhdessä perhetyöntekijän kanssa. Puhelinkonsultaatioita oli useita. Yhteispalavereita oli seitsemän äidin kohdalla, joskus useitakin. Läsnä oli neuvolan henkilökunnan lisäksi terveyskeskuslääkäri ja lastensuojelun henkilökuntaa. 4.3 Työntekijöiden konsultaatiot ja työnohjaus Vavu- työnohjausta annettiin alueen perhetyöntekijöille kerran kuukaudessa. Konsultaatioapua annettiin avoimen päiväkodin työntekijöille kolme kertaa ja päiväkodin työntekijöille kaksi kertaa. Koululla psykiatrinen sairaanhoitaja kävi yhteistyöpalaverissa kolme kertaa yhden lapsen asioissa ja kolme kertaa antoi työnohjausta erityisopettajille.

7 7 4.4 Ryhmät Syksyllä 2005 Hakunilan alueelta osallistui seitsemän henkilöä Depression ennaltaehkäisyn ja hoidon ryhmämuotoinen hoitomalli- ohjaajakoulutukseen. Osallistujat neuvolasta olivat Sirpa Kumpuniemi, perhetyöntekijä Katri Laaninen, terveydenhoitaja Päivi Elemo ja projektityöntekijä Merja Asplund perhekeskus Hakusesta. Muut osallistujat olivat terveyskeskuksesta ja sosiaalitoimesta. Muista neuvoloista mukana olivat terveydenhoitajat Kaisa Humaljoki Tikkurilasta, Heli Mikkola ja Thelma Pomoell Martinlaaksosta. He ohjasivat seuraavanlaisia ryhmiä. Taulukko 1. Depression ennaltaehkäisyn ja hoidon ryhmämuotoinen hoitomalli - ohjaajakoulutukseen osallistuneiden ohjaamat ryhmät Ajankohta Kohderyhmä Alue Osallistujia Kokoontumiset Ohjaajat Syksy 2005 Pienten lasten äidit Hakunila 5 10 Perhekeskuksen työntekijä ja sosiaalityöntekijä Syksy 2005 Pienten lasten äidit Hakunila 5 10 Neuvolan perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja Syksy 2005 Yläasteikäiset tytöt Hakunila 4 9 Psykiatrinen sh ja nuorten palvelujen johtaja Syksy 2005 Äidit ja vauvat Tikkurila Terveydenhoitaja ja psykologi Syksy 2005 Äidit Martinlaakso 4 9 Terveydenhoitajat Kevät 2006 Pienten lasten äidit Hakunila 5 9 Neuvolan perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja Kevät 2006 Nuorten äitien ryhmä + vauvat Hakunila Psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Kevät 2006 Naisten ryhmä Hakunila 4 10 Perhekeskuksen työntekijä ja sosiaalityöntekijä Kevät 2006 Äitien ja vauvojen ryhmä Tikkurila Terveydenhoitaja ja psykologi Syksy 2006 Äitien ja vauvojen ryhmä Hakunila Psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Syksy 2006 Odottavien äitien ryhmä Hakunila 4 7 Psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuvolan esimies Syksy 2006 Pienten lasten äitien ryhmä Hakunila 5 10 Terveydenhoitaja ja perhekeskuksen työntekijä Syksy 2006 Äitien ja vauvojen ryhmä Tikkurila Terveydenhoitaja ja psykologi Syksy 2006 Pienten lasten äitien ryhmä Tikkurila 5 9 Terveydenhoitajat Yleensä ryhmien jälkeen oli yksi- kolme boosterikertaa ja kolmen kuukauden kuluttua seurantatapaaminen. Yleisesti ottaen ryhmäläisten EPDS- seulapisteet laskivat, joskus tosin ryhmäläinen tunnisti oman masennuksensa ryhmän aikana ja pisteet nousivat. Ryhmäläinen ohjattiin avun piiriin sen jälkeen. Neuvoloissa depressiokouluja ohjaavat työntekijät kokoontuvat kerran lukukaudessa, psykiatrinen sairaanhoitaja toimii kokoonkutsujana. Hakunilan alueella ohjaajat tapaavat kerran lukukaudessa.

8 Muu ryhmätoiminta projektin aikana Depressiokouluja Hakunilan alueella oli myös yläasteella, sosiaalitoimessa sekä terveyskeskuksessa. Synnytysvalmennusryhmän jatkotapaamiset synnytyksen jälkeen kolme kertaa, paikalla psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuvolan terveydenhoitaja. Läsnä neljä perhettä, kaikissa äidit, isät ja vauvat. Lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja on ohjannut yhdessä avoimen päiväkodin ohjaajan kanssa 10 kerran Käsikynkkä- ryhmän vanhemmille ja heidän 1-3-vuotiaille lapsilleen. Ryhmään vanhemmat ohjattiin päivähoidosta ja neuvolasta, ryhmässä he saivat tukea vanhemmuuteen sekä vuorovaikutukseen lapsen kanssa. 4.5 Koulutus Projektin aikana psykiatrinen sairaanhoitaja on pitänyt erilaista koulutusta projektin aiheista eri ammattiryhmille. Kansainvälistä väriä on tullut Oxfordissa, Englannissa NPNR conferenssissa pidetty luento syyskuussa Sateenvarjo-projektin konsultoiva psykiatri Tarja Melartin on pitänyt kolme erilaista luentoa mielenterveysongelmista alueella. (Liite 2) Psykiatrisella sairaanhoitajalla oli mahdollisuus tarvittaessa soittaa konsultoivalle psykiatrille (Tarja Melartin) ja heillä oli sovittuna säännölliset työnohjaukset 3-4 viikon välein. Työnohjausten aikana psykiatrinen sairaanhoitaja kävi läpi potilastapauksia yhdessä psykiatrin kanssa sai ohjeita käytännön työhönsä, lääkityksen arviointiin tai terapiatarpeen arvioon. 5. PROJEKTIN ARVIOINTIA 5.1 Bed side -opetus Bed side -opetus ei toteutunut kaikkien työntekijöiden kohdalla. Psykiatrinen sairaanhoitaja joutui ottamaan potilaita vastaan akuutissa kriisissä ja/tai terveydenhoitajan oli vaikea löytää yhteistä aikaa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Parhaiten bedside-opetus onnistui neuvolan perhetyöntekijöiden kanssa. Psykiatrinen sairaanhoitaja kävi kaikkien perhetyöntekijöiden kanssa yhteisellä kotikäynnillä, joskus useammankin kerran. 5.2 Analyysi seulapositiivisista Riskiryhmien tunnistaminen Äideistä yksinhuoltajia oli 2, nuoria, alle 21-vuotiaita 3 ja maahanmuuttajia 6. He kuuluvat masennuksen osalta erityiseen riskiryhmään. Yksi äideistä oli sekä nuori että yksinhuoltaja, hänet ohjattiinkin lopulta erikoissairaanhoitoon, koska perhetyöntekijä, depressiokoulu eikä masennuslääkitys helpottanut masennusta. Toinen äiti, joka oli sekä nuori, että maahanmuuttaja, tarvitsi tiivistä lastensuojelun apua, äiti-vauvaryhmän tukea, masennuslääkitystä sekä muutaman kerran Peijaksen akuuttipsykiatrian poliklinikan konsultaatiokäyntejä. Uhkaava psykiatrinen osastohoitojakso kuitenkin vältettiin em. tukitoimien ansiosta. Hänen kohdallaan järjestettiin myös useita verkostopalavereita.

9 Tukitoimin, ryhmän ja aikaisempien hoitosuhteiden varassa selviävät Yli kaksi kolmasosaa (20/28) niistä äideistä, jotka tapasivat psykiatrista sairaanhoitajaa kävi 1-2 kertaa, jonka jälkeen muutama (2) jatkoi jo aikaisemmin alkanutta hoitoaan (depressiohoitaja tai psykologi) ja kolmannes (6) jatkoi depressiokoulussa. Muutamilla (4) oli lisäksi tukitoimia esim. perhetyöntekijä. Muutama (3) näistä äideistä koki mielialan nousun jo yhden yhteisen keskustelun jälkeen. He menivät kotiinsa ja kertoivat omalle puolisolleen tai äidilleen, että tarvitsevat apua eivätkä tahdo jaksaa enää vauvan kanssa ja saivat apua. Seulan pisteet laskivat jo seuraavalle kerralle ja vointi parantui. Pelkkä kuulluksi tuleminen ja oman tilanteen oivaltaminen oli ratkaisevaa. Todennäköisesti nämä tapaamiset edustavat sellaista asiakasryhmää, joiden kanssa terveydenhoitajat selviävät jatkossa omin voimin, jos heillä on mahdollisuus joissakin tapauksissa konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. Oleellista edelleen on mahdollisuus saada perheelle tukea perhetyöntekijältä ja mahdollisuus ohjata äitejä ryhmiin Intensiivisempää psyykkistä hoitoa tarvitsevat Vajaa kolmannes äideistä kävi 6-12 kertaa psykiatrisen sairaanhoitajan luona, heistä puolella oli lisäksi tukitoimia (perhetyöntekijä, lastensuojelu). Puolet heistä jatkoi intensiivisempään hoitoon ja toinen puoli depressiokouluryhmään. Tälle "vaikeammalle ryhmälle" tarvitaan jatkossa sujuva hoitopolku joko psykologille, jos kyseessä on vuorovaikutusongelma, tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Näiden äitien määrä on kuitenkin varsin pieni, vain 2 % kaikista synnyttäneistä. Vuoden aikana vain kolme äitiä ohjattiin erikoissairaanhoitoon psykiatrian poliklinikalle, joista yksi kävi muutaman kerran konsultaatiossa osastohoidon tarvetta varten ja palasi sitten perusterveydenhuoltoon. Psyko yhteistyöryhmän kokouksessa arvioitiin, että lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenivät projektin aikana Hakunilan alueelta. Lähes kaikilla äideillä EPDS- seulan pisteet laskivat ja mieliala nousi, kun he pääsivät avun piiriin. Kaksi kolmasosaa äideistä on mahdollista jatkossa hoitaa terveydenhoitajan tuella, jos hän saa konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. 6. POHDINTA Yhteistapaamiset (bed side) psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa koettiin hyviksi neuvoloissa, suoraan kysyminen, empaattinen ja kuitenkin arkinen tapa kohdata äidit tuntui terveydenhoitajista hyvältä. Alueen neuvoloissa tehtiin kysely yhteistyöstä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa sekä EPDS-seulan käytöstä maaliskuussa 2007 ja kyselyssä tuli esiin seuraavaa: Yhteistapaamiset koettiin opettavaisiksi ja toimiviksi, helppona, sujuvana, antoisana, antoi ideoita ja eväitä omaan työskentelyyn. Neuvolan työntekijät kokivat psykiatrisen sairaanhoitajan neuvolassa tarpeellisena, erittäin hyvänä yhteistyökumppanina, hyvänä tukena, helppona lähestyä ja konsultoida, yhteistyöskentely oli luontevaa, mutkatonta.

10 10 Projektin aikana neuvolan perhetyöntekijät ilmaisivat tyytyväisyyttään yhteisten kotikäyntien jälkeen, uusi tai vaikka itselläkin jo ollut näkökulma suhteessa äidin vointiin antoi puhtia työhön jatkossa. Perhetyöntekijät käyttivät mielialaseuloja säännöllisesti työssään. Yksi terveydenhoitajista ja yksi neuvolan perhetyöntekijä on käynyt depressiokouluohjaajakoulutuksen, kuusi osallistui syksyn 2006 aikana terveydenhoitajien omaan depressiokouluryhmään. Terveydenhoitajat kokivat tehdyssä kyselyssä EPDS- seulan käytön luontevaksi, helpoksi, hyödylliseksi ja hyväksi työvälineeksi, tuntuu jopa välttämättömältä. Seulan käyttö on selkeää ja sitä on helppo tulkita. Seulan avulla äitiin saa hyvän kontaktin ja pääsee puhumaan äidin mielialasta. Kyselyssä työntekijöiltä tiedusteltiin, miten hän nyt reagoi, jos seulan pisteet ovat 13 tai yli. Vastauksissa nousi esille seuraavaa: "En enää hermostu, pelästy, vaan keskustelemalla kartoitan taustoja, jaksamista ja tukinverkostoa. Mietin asiakkaan kanssa jatkotoimia." "Mietitään yhdessä jatkotarpeita ja mahdollisuuksia. Vastaanotolla tehostan voinnista keskustelua." "Teen tarvittaessa kontrolliseulan ja jatko hoitopolun mukaisesti." "Lisäksi konsultoin, ohjaan tarvittaessa lääkäriin, jos lääkitystarve. Keskustelen eri vaihtoehdoista depression hoidossa." "Juttelen asiakkaan kanssa, miten kauan ollut tuntemuksia, selvittelen tilannetta, mietitään, mitä apuja löytyisi. Ohjaus ryhmään tai depressiohoitajalle tarpeen mukaan." Mielialaseulan tekemistä kaikille synnyttäneille äideille siihen mennessä, kun vauva täyttää kolme kuukautta jatketaan edelleen Hakunilan alueella ja koko Vantaalla. Seulaan liittyviä koko neuvolan henkilökunnan kokouksia jatketaan Hakunilan alueella kerran lukukaudessa, kuten on tehty vuodesta 2003 alkaen. Mukana lisäksi psykiatri, projektipäällikkö Maria Vuorilehto ja psykiatrinen sairaanhoitaja, projektiyöntekijä Sirpa Kumpuniemi. Lääkärille äiti tulee ohjata aina, kun masennuslääkitystä mietitään. Projektityöntekijän mielestä vuoden aikana neuvolan henkilökunnan asenne masennuslääkitystä kohtaan muuttui selvästi positiiviseksi, sen käyttötarve tunnistettiin paremmin kuin projektin alussa. Masentunutta äitiä kohdatessa työntekijän on tärkeää arvioida myös äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja ohjata tarvittaessa tuen piiriin mm. psykologille. Masennus on syytä hoitaa, jotta äidillä vapautuu voimia vuorovaikutukseen vauvan kanssa.

11 11 Projektin tavoitteet täyttyivät hyvin: Neuvolan henkilökunnan tiedot ja taidot tunnistaa masennus lisääntyivät, koska he saivat tietoa aiheesta ja heillä oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. Bedside- tapaamisissa työntekijä näki ja samalla oppi tavan haastatella masentunutta äitiä. Neuvola pystyy nykyistä paremmin auttamaan lievästi masentuneita äitejä ja heidän perheitään, koska seulaa käytetään ja apua tarvitsevat äidit löydetään. Lisäksi terveydenhoitaja voi konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa ja ohjata äitejä ryhmiin tai perhetyöntekijälle. Kirjallinen hoitoketju laadittiin Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö lisääntyi, koska vuoden aikana yhteispalavereita pidettiin ja huomattiin niiden hyödyllisyys Terveydenhoitajien psykiatrisen sairaanhoitajan konsultaatiosta tuli osa neuvolatyötä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tuloskortissa vuodelle 2007 on tavoitteena laajentaa riskiryhmien seulontaa. Masennuksen varhaiseksi tunnistamiseksi EPDS- seulat tehdään kattavasti viimeistään kolme kuukautta synnytyksestä. Toiminnallisena tavoitteena on kerätä tehtyjen EPDS -seulojen määrä. Vantaan neuvoloissa jatketaan perehtymistä ja kouluttautumista masennuksen tunnistamiseen, hoitopolkuun sekä sen asianmukaiseen käyttöönottoon. Lisäksi depressiokouluohjaajakoulutusta laajennetaan. Ohjaaja-koulutuksen käyneiden ja pidettyjen ryhmien määrää ja niissä käyneiden osallistujien määrää seurataan. 7. JATKOSUOSITUKSET 1. Back up -tuki neuvolan henkilökunnalle on tärkeä ja sen voi järjestää esimerkiksi psykiatriselta sairaanhoitajalta. 2. Alueella tulee jatkossakin olla depressiokouluryhmiä neuvolan äideille, vähintään 1 / lukukausi / neuvola. 3. Neuvolan perhetyöntekijöitä tulisi olla ainakin yksi / neuvola. 4. Jotkut masentuneet äidit tarvitsevat kotiapua jaksaakseen päivästä toiseen. On tärkeää, että neuvolasta käsin voitaisiin järjestää perheelle kotiapu tarvittaessa. 5. Hakunilan alueella toimiva perhekeskus Hakusen toimintaa tulee tukea. Paikkoja, jonne äidit voivat lastensa kanssa mennä vapaasti ja tutustua toisiin äiteihin, tarvitaan ehdottomasti. Kyseinen toiminta on erittäin tärkeää ja ennaltaehkäisevää masennuksen kannalta. 6. Sijaishenkilöstö neuvolatyössä on tarpeellinen, jotta aikaa äidin kanssa jää tarpeeksi henkilökunnan sairaslomista huolimatta. 7. Terveydenhoitajien työnohjaus on tärkeää, kun jatkossa kaikki äidit seulotaan ja terveydenhoitajat kohtaavat masentuneita äitejä. 8. Neuvolalääkärin pitäisi vastata äidin masennuksen diagnoosista ja lääkityksen tarpeesta. 9. Lastensuojelun mielenterveysosaamista tulee lisätä. 10. Päiväkodin ja lastensuojelun yhteistyötä lisättävä. Päivähoidon henkilöstön mielenterveysosaamista on lisättävä.

12 12 LIITE 1 EPDS-lomake (Edinburgh Postnatal Depression Scale ) (min = 0 pistettä, max = 30 pistettä) Nimi: pvm: Ole hyvä ja ympyröi se vaihtoehto, joka eniten vastaa Sinun tuntemuksiasi viimeisen kuluneen viikon aikana, ei vain tämänhetkisiä tuntemuksiasi. Viimeisen viikon aikana: 1. Olen pystynyt nauramaan ja näkemään asioiden hauskan puolen 0. Yhtä paljon kuin aina ennenkin 0 PISTETTÄ 1. En aivan yhtä paljon kuin ennen 1 2. Selvästi vähemmän kuin ennen 2 3. En ollenkaan 3 2. Olen odotellut mielihyvällä tulevia tapahtumia 0. Yhtä paljon kuin aina ennenkin 0 PISTETTÄ 1. Hiukan vähemmän kuin aikaisemmin 1 2. Selvästi vähemmän kuin aikaisemmin 2 3. Tuskin ollenkaan 3 3. Olen syyttänyt tarpeettomasti itseäni, kun asiat ovat menneet vikaan 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, joskus 2 2. En kovin usein 1 3. En ollenkaan 0 4. Olen ollut ahdistunut tai huolestunut ilman selvää syytä 0. Ei, en ollenkaan 0 PISTETTÄ 1. Tuskin lainkaan 1 2. Kyllä, joskus 2 3. Kyllä, hyvin usein 3 5. Olen ollut peloissani tai hädissäni ilman erityistä selvää syytä 0. Kyllä, aika paljon 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, joskus 2 2. Ei, en paljonkaan 1 3. Ei, en ollenkaan 0 6. Asiat kaatuvat päälleni 0. Kyllä, useimmiten en ole pystynyt selviytymään niistä ollenkaan 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, toisinaan en ole selviytynyt niistä ylitä hyvin kuin tavallisesti 2 2. Ei, useimmiten olen selviytynyt melko hyvin 1 3. Ei, olen selviytynyt yhtä hyvin kuin aina ennenkin 0

13 13 7. Olen ollut niin onneton, että minulla on ollut univaikeuksia 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1 Kyllä, toisinaan 2 2. Ei, en kovin usein 1 3. Ei, en ollenkaan 0 8. Olen tuntenut oloni surulliseksi tai kurjaksi 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, melko usein 2 2. En kovin usein 1 3. En, en ollenkaan 0 9. Olen ollut niin onneton, että olen itkeskellyt 0. Kyllä, useimmiten 3 PISTETTÄ 1. Kyllä, melko usein 2 2. Vain silloin tällöin 1 3. Ei, en ollenkaan Ajatus itseni vahingoittamisesta on tullut mieleeni 0. Kyllä, melko usein 3 PISTETTÄ 1. Joskus 2. Tuskin ollenkaan 1 3. Ei ollenkaan 0 MASENNUKSEN KATKAISUPISTE = 13

14 14 LIITE 2 Yhteenveto projektityöntekijän järjestämistä koulutuksista Hakunilan ja Länsimäen alueella järjestetty koulutus: Synnytyksen jälkeinen masennus 3/06 Masennusseulan käyttö ja hoitoketju usean kerran vuoden aikana Hakunilan alueen neuvolan henkilökunta Synnytyksen jälkeinen masennus ja projekti sekä EPDS- seula-info Hakunilan terveyskeskuslääkärit 3/06 Länsimäen terveyskeskuslääkärit 3/06 Vanhemman masennus x 4 vuoden 2006 aikana Hakunilan alueen päiväkodin henkilökunta Melartin Tarja: Persoonallisuushäiriöt sekä Depression käypä hoito Hakunilan terveysaseman ja neuvolan henkilökunta 3/06 Kumpuniemi Sirpa ja Tarja Melartin: Masentunut äiti ja vauva, Persoonallisuushäiriöt Sosiaalitoimen henkilökunta 10/06 Projektin ja hoitoketjun esittely Sosiaalitoimen henkilökunta 10/06 Synnytyksen jälkeinen masennus Avoin päiväkoti Majakka, äidit lapsineen 10/06 Perhekeskus Hakunen, äidit lapsineen 11/06 Varhainen vuorovaikutus Perhekeskus Hakunen, äidit lapsineen 11/06

15 15 Vantaalla järjestetty koulutus: Synnytyksen jälkeinen masennus Laurean Amk, valmistuvat terveydenhoitajat 1/06 Korson neuvoloiden henkilökunta 3/06 ja 11/06 Martinlaakson neuvoloiden henkilökunta 10/06 Myyrmäen neuvoloiden henkilökunta 11/06 Melartin Tarja: Psykoosilääkkeet Terveystoimen henkilökunta 5/06 Raskaana olevien äitien ryhmät Vantaan depressiohoitajat 1/06 Hyvän mielen koulun henkilökunta/keski-uudenmaan sopimuskoti 4/06 Vanhemman mielenterveysongelmat - mitä tehdä? HUS, HYKS, Peijaksen sairaalan lasten - ja nuorten poliklinikkasairaanhoitajat 5/06 Vanhemman masennus Vantaan kaupungin sijaishuollon tukiperheet 9/06 Hoitoketjun ja projektin esittely Vantaan neuvoloiden laatutyöryhmä 8/06 Vantaan varhaisen vuorovaikutuksen työryhmä 5/06

16 16 Muualla Suomessa järjestetty koulutus: Masentuneiden äitien hoitopolku. 8.valtakunnalliset neuvolapäivät, Dipoli, Otaniemi, Espoo Kumpuniemi Sirpa ja Vuorilehto Maria: Synnytyksen jälkeinen depressio sekä Hakunilan projekti Kuopion sosiaali- ja terveystoimi 9/06 Kumpuniemi Sirpa ja Konttavaara Maritta: Masentuneen äidin hoitoketju ja EPDS- seulan käyttö Kuopion sosiaali- ja terveystoimi 12/06 Kumpuniemi Sirpa, Jaamala Päivi ja Numminen Heli: Hoitoketjun ja EPDS- seulan esittely Rovaniemen Napero-hanke, lapsiperhepalvelut 11/06 Hoitoketjun ja EPDS -seulan esittely Pääkaupunkiseudun perheryhmien kokous, Helsinki 10/06 Kansainväliset kontaktit: Mental Health Nurse in maternity clinics Korean sosiaalityöntekijät/ vierailu Hakunilassa 12/06

17 17 Julkaisut: Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Mental Health Nurse in Mother Care Clinics. Oral presentation, 12th International NPNR conference, Oxford, England, Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Depression screening and treatment program on Maternity and Child health clinics. Oral presentation, Nordic Midwifery Congress Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Jaamala, P. Lastenpsykiatrinen osaaminen neuvolassa -masentuneiden äitien ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Suullinen esitys yhdessä Päivi Jaamalan kanssa, Stakesin yhteistyöseminaari, Helsinki, Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L., Vuorilehto, M.& Melartin, T. Melartin Project of depression screening and treatment program in maternity and child health clinics. Lähetetty arvioitavaksi 13th International NPNR conference, Oxford, England,

18 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Masentuneiden äitien hoitoketju ja tuki Vantaan neuvoloissa/luonnos Kaikille äideille tehdään synnytyksen jälkeen EPDS-seula, viimeistään vauvan ollessa 3kk Tarvittaessa myös raskauden aikana.kartoita perheen tilanne. Jos pisteitä 13 tai yli tai muuten epäilet masennusta, kysy: Kauanko tällainen olo on kestänyt? Onko suurimman osan päivää samanlainen olo? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Jos EPDS 13 tai yli Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset) (Th:n tukena psyk.sh ja työnohjaus) Perheen verkoston kartoitus ja aktivointi Informointi alueen lapsiperheiden palveluista (perhekahvilat, vertaisryhmät, seurakunta) Tarvittaessa neuvolan perhetyö Tarvittaessa psykologin konsultaatio Depressiokouluryhmä Jos ei riitä Depressiohoitajan tai psykiatrin konsultaatio Terveyskeskuslääkärin konsultaatio (diagnoosi, laboratoriotutkimukset, lääkityksen arviointi, lähetteet) Parisuhdeasioissa ohjaus perheasiainneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Tarvittaessa lastensuojelun tukitoimet ja perhetyö/toimeentulotuki/verkostopalaverit Jos ei riitä Lähete psykiatrian poliklinikalle Jos akuutti tilanne, yhteys HYKS, Peijaksen sairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikalle tai ensiapuun jossa osastohoidon ja terapian tarpeen arviointi Kuuselan perhekuntoutus JOS ÄIDILLÄ ON VAKAVIA ITSEMURHA-AJATUKSIA, HETI YHTEYS TK-LÄÄ- KÄRIIN TAI PEIJAKSEN ENSIAPUUN, silloin hoitoketjun voi ohittaa

19 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Varhaisen vuorovaikutuksen hoidon ja tuen järjestäminen Vantaan neuvoloissa/luonnos Terveydenhoitaja arvioi äidin ja vauvan vuorovaikutusta Keskustelu äidin kanssa, kysymykset ja havainnointi, mahdollisesti VaVu-haastattelu 1. Äidin oma kokemus vauvasta ja jaksamisesta 2. Vauvan vaikeahoitoisuus 3. Havaittavat ongelmat äidin ja vauvan vuorovaikutuksessa 4. Puolison/läheisverkoston tuen kartoitus Jos äiti tarvitsee tukea vuorovaikutuksessa Terveydenhoitajan tehostettu tuki Tarvittaessa psykologin konsultaatio/hoito Perheen tukiverkoston kartoitus ja aktivointi Aktivointi alueen lapsiperhepalveluihin (avoin päiväkoti, perhekahvilat, äiti-vauvaryhmät, Käsikynkkäryhmät) Tarvittaessa neuvolan perhetyö, jos ei riitä sosiaalityö ja lastensuojelun avohuollon tukitoimet Seurakunnan keskusteluryhmät Jos ei riitä Lääkärin konsultaatio Psykologien/psyk.sairaanhoitajien ohjaamat hoidolliset äiti-vauvaryhmät Perheneuvola HUS, HYKS,Peijaksen vauvaperhetoiminta Jos ei riitä Tarvittaessa lastensuojelun tukitoimet Kuuselan perhekuntoutusyksikkö: ryhmäpäiväkuntoutus, Kärrynpyörä, yksilöpäiväkuntoutus Kuperkeikka tai ympärivuorokautinen perhekuntoutus Laitokset: Helsingin ensikodin Baby Blues-yksikkö, päihdeäideille Esmiina avopalveluyksikkö tai Helmiina ensikoti Diakonissalaitos, vauvojen sijoitus JOS HUOLI LAPSESTA ON ERITTÄIN SUURI, OTA HETI YHTEYS LASTENSUOJELUUN, ja kerro siitä vanhemmille

20 Lisätietoja: Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa 1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 2 3 Hankkeen menetelmät ja tulokset 3 4 Hankkeen arviointia 6 5

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA Sateenvarjoprojektin työntekij ntekijä Sirpa Kumpuniemi Vantaan kaupunki Neuvolapäivien uusintatilaisuus 10.5.07 RUNO/ Anna-Mari Kaskinen (1997) Kukaan ei ollut

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa

Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa - Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Pirjo Valkama 27.6.2012 l Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen

Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Tampere 12.10.2011 Pälvi Kaukonen, ylilääkäri,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeinen masennus RASKAUDEN- JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS, ennaltaehkäisy ja hoito Oireet Vuorovaikutus Seulonta ja hoito Rovaniemi 2.11.2007 Terv.hoit. ET-perhetrap perhetrap. Masennus

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä

Lisätiedot

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

Iloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus NETTI SIVUJEN UUDISTUS LAPSIPERHDEN PALVELUT Apua lapsiperheille (Hätätilanne) Äitiys-ja lastenneuvola Isyysasiat Päivähoito Esiopetus Koulut

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 Eila Koivunen, terveyspalvelupäällikkö Vantaan kaupunki Taustaa: Ensin Mielen Avain

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely Tamperelainen hyvinvointineuvolan toimintamalli reipas (noin) 10-vuotias Lähtölaukauksena Pirkanmaan mielenterveyshankkeen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Profiam Sosiaalipalvelut Oy Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan )

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan ) YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan ) Lapsen/nuoren tiedot Nimi Syntymäaika / tulevan lapsen laskettu aika

Lisätiedot

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto

Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille Piia Murto 30.11.2017 1 Taustaa Ryhmäneuvola isille ja vauvoille on toteutunut Nortamon Perhekeskuksessa maaliskuusta 2016 lähtien Malli syntyi kehittämistyönä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot