VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa"

Transkriptio

1 VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa

2 1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 2 3 Hankkeen menetelmät ja tulokset 3 4 Hankkeen arviointia 6 5 Ryhmätoiminta 8 6 Hankkeen johtopäätökset ja jatkosuositukset 8 7 Hankkeen julkaisut 10 LIITTEET EPDS -lomake AVAIN synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen Iloa Varhain -ryhmät esite Masentuneiden äitien hoitoketju ja tuki Vantaan neuvoloissa Varhaisen vuorovaikutuksen hoidon ja tuen järjestäminen Vantaan neuvoloissa

3 2 1 HANKKEEN TAUSTA Synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy prosentilla kaikista synnyttäneistä. Vanhemman masennus on riski lapsen masentumiselle ennen aikuisikää. Masennus vie vanhemmuudelta voimavaroja ja heikentää lapsen ja vanhemman välisen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä. Tämä puolestaan altistaa lapsen erilaisille stressija traumakokemuksille, joiden on todettu olevan yhteydessä muutoksiin aivojen toiminnassa. Stressillä on lasten ja nuorten kohdalla keskushermoston kehittymisen ja kasvun keskeneräisyydestä johtuen laaja-alaisia pitkäaikaisvaikutuksia. Stressi on yhteydessä monien fyysisten ja psyykkisten sairauksien riskin lisääntymiseen ja sairauksien pahenemiseen. Lapsuus on aivojen rakenteiden ja hermoyhteyksien kannalta kriittistä aikaa. Masentuneisiin äiteihin ja heidän lapsiinsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vanhemman masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito palvelevat lapsen kehityksellisiä tarpeita, ja vähentävät riskiä lapsen myöhempään psyykkiseen ja fyysiseen oireiluun. Tutkimukset osoittavat, että raskaudenaikainen hoitamaton masennus ja ahdistuneisuus altistavat syntyvän lapsen myöhemmille käytös- ja tunne-elämän häiriöille. Jos masennusoireista kärsivä äiti pääsee ajoissa avun piiriin, voidaan masennus estää ja äidin vuorovaikutus vauvan kanssa paranee. Koko perhe alkaa voida paremmin, kun äidin masennusoireet helpottuvat. Äidin masennus koskettaa useita henkilöitä ja siksi juuri äitien masennus on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain. Uudenlaisia matalan kynnyksen auttamiskeinoja neuvoloihin tarvitaan. Vantaalla syntyi 2763 lasta vuonna Tutkimusten mukaan n.10 % äideistä sairastuu synnytykseen jälkeiseen masennukseen eli Vantaalla vuosittain noin 270 äitiä. Nyt raportoitavassa Vantaan Sateenvarjo-projektin osahankkeessa on vuodesta 2005 kehitetty varhaisia ja helppokäyttöisiä masennusoireiden tunnistamisen muotoja ja luotu uudenlaisia auttamiskeinoja masennusriskissä oleville ja masentuneille äideille. 2 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli: 1) edesauttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaista tunnistamista 2) luoda ja kokeilla menetelmiä neuvolan työntekijöiden käytettäväksi masennusriskissä olevien äitien tukemiseksi 3) lisätä neuvolan työntekijöiden osaamista masennusoireisen vanhemman kohtaamisessa 4) vahvistaa hoitopolkua masentuneen vanhemman hoidossa 5) testata psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvaa neuvolassa 6) kokeilla uutena menetelmänä depressiokoulumallisten ryhmien ohjaamista äideille ja vauvoille.

4 3 3 HANKKEEN MENETELMÄT JA TULOKSET Hankkeeseen palkattiin kokopäiväisesti kokenut psykiatrinen sairaanhoitaja projektityöntekijäksi neuvolaan. Psykiatrisen sairaanhoitajan taustatukena on työskennellyt konsultoiva psykiatri, joka on ollut helposti tavoitettavissa puhelimitse ja jonka kanssa projektityöntekijällä on ollut säännölliset kliiniset työnohjaukset. Hankkeen ohjausryhmä on ollut myös projektityöntekijän tukena. Vantaa on ollut edelläkävijä Vavu (Varhaisen vuorovaikutuksen) -koulutuksessa. Vantaalla on jo kymmenen vuoden ajan koulutettu lähes kaikki neuvoloiden terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät menetelmän käyttöön. Koulutukseen sisältyy kahden vuoden työnohjaus ja se on mahdollistanut masennuksen tunnistamis-projektin onnistumisen neuvoloissa. Vavu - koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu ja arviointiraportin tiedot löytyvät hankkeen julkaisut kohdasta Hanke on toiminut vuosina kolmella Vantaan alueella: Hakunila, Tikkurila sekä Myyrmäki. Alueilla asuu yhteensä noin asukasta eli 64 % Vantaan asukkaista. Kullakin alueella projektityöntekijä työskenteli vuoden ajan. Vuonna 2009 projekti on edennyt Martinlaakson alueelle ja vuonna 2010 on vuorossa Korso- Koivukylän alue. Sen jälkeen projekti on ulottunut kaikkiin Vantaan neuvoloihin (Taulukko 1). Taulukko 1. Hankkeen toiminta-alueet Alue ja aika Asukkaita Synnytyksiä / Neuvoloita Terveydenhoitajia vuosi Hakunila Tikkurila Myyrmäki Synnytyksen jälkeisen masennuksen varhainen tunnistaminen Masennuksen tunnistamiseen tarkoitettua Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) -seulan (Liite 1) käyttöönottoa on harjoiteltu Vantaalla vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2006 seula on otettu systemaattisesti käyttöön kaikissa Vantaan neuvoloissa kaikille synnyttäneille äideille synnytysten jälkitarkastuksissa tai viimeistään vauvan ollessa 4kk. Terveydenhoitaja pyytää äitiä täyttämään seulan vastaanotolla ja se käydään heti läpi yhdessä äidin kanssa. Joissain neuvoloissa neuvolalääkäri ottaa jälkitarkastuksen yhteydessä heti kantaa korkeisiin pisteisiin ja mahdollisiin masennusoireisiin ja hoitoon. Tämän osahankkeen aikana EPDS -seulan käyttöä on tehostettu ja projektityöntekijä on seurannut eri alueiden aktiivisuutta seulan käytössä. Uudet menetelmät masennusriskissä olevan äidin tukemiseksi Kun EPDS -seulan pisteitä on 13 tai yli, konsultoi terveydenhoitaja psykiatrista sairaanhoitajaa ja sovitaan yhteinen ns. bedside- tapaaminen, jossa mukana on äiti, vauva ja mahdollisuuksien mukaan myös isä. Yhdessä kartoitetaan perheen omaa

5 4 tukiverkostoa, kerrotaan neuvolan palveluista ja mietitään äidille ja koko perheelle sopivaa tukea ja hoitoa. Samalla terveydenhoitaja on oppinut tavan haastatella jatkossa korkeita seulapisteitä saaneita äitejä. Hankkeessa on kehitetty Iloa Varhain -ryhmämalli, joka pohjautuu depressiokouluryhmiin ja on sovellettu nimenomaan neuvoloita varten ja johon äidit ja vauvat osallistuvat yhdessä. Ryhmän tukiaineistoksi kehitetyssä Iloa Varhain -ohjekirjassa on huomioitu äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus, ilo ja leikki vauvan kanssa, vanhemmuus ja sosiaalinen verkosto. Neuvolan henkilökunnan osaamisen lisääminen masennusoireisen vanhemman kohtaamisessa Neuvolan terveydenhoitajat ja muu henkilöstö on koulutettu masennuksen puheeksi ottamiseen ja hoitamiseen. Hankkeen aikana neuvoloissa on ollut runsaasti erilaista koulutusta: synnytyksen jälkeinen masennus, masentunut äiti ja vauva, Depression käypä hoito-suositus, masennuksen lääkehoito ja persoonallisuushäiriöt. Hankkeen aikana on tarjottu neuvolan terveydenhoitajille ja perhetyöntekijöille mahdollisuus osallistua työntekijöiden omaan depressiokouluryhmään, jossa on ollut työnohjauksellinen ja työssä jaksamista tukeva ote. Yhteensä 27 neuvoloiden työntekijää on osallistunut ryhmiin. Projektityöntekijä on käynyt säännöllisesti konsultoimassa "vanhoilla" projektialueilla neuvolan sekä avoimen päiväkodin henkilökuntaa. Käyntien aiheena on ollut korkeita EPDS -pisteitä saaneiden äitien hoitoketju ja hoidon järjestäminen sekä mielenterveyteen liittyvän tiedon päivittäminen. Vuonna 2009 laadittiin esite "Avain Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen" (Liite 2). Esitettä jaetaan kaikille vanhemmille perhevalmennuksen yhteydessä sekä uudelleen synnyttäjille raskausviikolla 30 tai viimeistään jälkitarkastuksen yhteydessä. Esitteen avulla lisätään vanhempien tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tuetaan itsehoitoon ja tarvittaessa avun hakemiseen. Hoitopolut masentuneen vanhemman hoidossa Projektin aikana projektityöntekijä on laatinut yhdessä projektin ohjausryhmän kanssa masentuneen äidin sekä varhaisen vuorovaikutuksen hoitoketjun neuvoloihin (Liite 3). Psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuva neuvolassa Kaikilla projektialueilla on testattu neuvolassa työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvaa. Työnkuvan keskeisinä elementteinä ovat yhteiset tapaamiset neuvolan työntekijöiden ja äitien kanssa, henkilökunnan jatkuva koulutus ja konsultaatio, sekä ryhmämuotoisten mallien kehittäminen ja toteuttaminen. Taulukossa 1 on esitelty neuvolassa työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvaa.

6 5 Taulukko 1. Neuvolassa työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan työn kuvaus Terveydenhoitaja ohjaa äidin psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle, jos: Lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja: 1. Terveydenhoitajan tuki ei riitä 2. Tarvitaan masennuslääkityksen seuranta 4-6 kertaa depressiohoitajamallin mukaisesti 3. Havaitaan selvittelyä tarvitseva psyykkinen huonovointisuus. Käy masennuksen ennaltaehkäisyn ja itsehoidon ryhmän ohjaajakoulutuksen Ohjaa ja koordinoi alueella vanhemmille ryhmiä työparina terveydenhoitaja / perhetyöntekijä Ohjaa terveydenhoitajia masennuksen tunnistamisessa ja lievän masennuksen hoidossa Kerää tietoja äitien mielenterveysongelmista ja toipumisesta (EPDS, lääkitys) Kouluttaa terveydenhoitajia / perhetyöntekijöitä / neuvolalääkäreitä Iloa Varhain -ryhmät äideille ja vauvoille sekä raskaana oleville Iloa Varhain -ryhmä (Liite 4) on Vantaan neuvoloissa kehitetty ja käytössä oleva ryhmämuotoinen työmenetelmä synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisyyn, lievän masennuksen hoitoon sekä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Se on kehitelty Depressiokoulu-menetelmästä. Äiti ohjataan ryhmään yhdessä vauvansa kanssa, jos hän saa EPDS- seulasta 13 pistettä tai yli, jos hänellä on ollut aikaisempi masennus tai muuta psyykkistä oireilua, epävarmuutta vanhemmuudessa, jos hän kokee olevansa tuen tarpeessa, kuuluu masennuksen riskiryhmään, on ilman puolison tukea tai jos hän on hyvin nuori. Ryhmässä on 4-5 äiti-vauvaparia ja odottavien äitien ryhmässä voi olla jopa 7 äitiä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa kahden tunnin ajan 8-10 kertaa. Seurantatapaaminen järjestetään kolmen kuukauden kuluttua lopetuksesta. Ohjaajia on kaksi, joista toisella on mielellään terveydenhuollon koulutus. Työvälineenä käytetään Depressiokoulu-työkirjaa ja sekä Iloa Varhain -ohjekirjaa. Ryhmässä opetellaan tunnistamaan omia tunteita ja mielialoja sekä pyritään toimintojen ja ajatusten avulla vaikuttamaan niihin. Lisäksi tuetaan äidin ja vauvan vuorovaikutusta ja vanhemmuutta. Vertaistuki ryhmässä on erittäin tärkeää. Yli kaksikymmentä neuvolan terveydenhoitajaa, perhetyöntekijää ja psykologia on koulutettu projektin aikana depressiokouluohjaajiksi.vuoden 2008 lopussa Vantaan neuvoloissa oli yhteensä 18 depressiokouluohjaajaa. Projektityöntekijä on antanut

7 6 tarvittaessa työnohjausta ryhmien ohjaajille ja on koordinoinut kaikkia neuvoloiden ryhmiä. 4 HANKKEEN ARVIOINTIA Hankkeen aikana Sateenvarjo-projektin projektityöntekijä tapasi yhteensä 166 äitiä. Näistä Hakunilan alueella 48, Tikkurilassa 68 ja Myyrmäessä 50. Äitien keski-ikä oli 28.7 vuotta ja heistä 9 % oli alle 20-vuotiaita ja 17 % yli 35-vuotiaita. Raskaana olevia oli noin yksi kolmasosa ja ensisynnyttäjiä oli joka viides. Aikaisemmin hoidossa tai keskusteluissa psykiatristen syiden vuoksi oli käynyt noin kolmannes eli 54 äitiä. Äidit tulivat pääsääntöisesti (85 %) neuvolan oman terveydenhoitajan ohjaamana projektityöntekijän vastaanotolle. Joka kymmenes tuli neuvolan perhetyöntekijän ohjaamana. Yksittäisiä äitejä ohjasivat vastaanotolle depressiohoitajat, päiväkodit ja terveyskeskuslääkärit. Yli puolet äideistä tuli masennusoireiden vuoksi, eli heiltä oli mitattu EPDS -pisteet 13 tai enemmän. Joka neljäs äiti tuli projektityöntekijän vastaanotolle päästäkseen depressiokoulu tai Iloa Varhain -ryhmään. Muita lähettämisen syitä olivat parisuhdeongelmat, elämän kriisi, paniikkihäiriö tai työntekijän tarve konsultaatiolle. Äitien EPDS -pisteet laskivat selvästi projektityöntekijän tapaamisten aikana. Keskimäärin äitien EPDS -pisteet olivat alussa 15 ja lopussa 9 pistettä. Vantaalla masennuksen tunnistamisen ns. katkaisupisteenä on kansallisten suositusten tapaan käytetty 13 pisteen rajaa. Kun tarkastellaan 0-12 ja 13 tai enemmän pistettä saaneiden äitien lukumääriä ennen ja jälkeen tapaamisten huomataan, että muutos parempaan on selvä. Ennen tapaamisia 73 % äideistä sai 13 tai enemmän EPDS -pistettä ja tapaamisten jälkeen enää 27 % (Kuva 1). % äideistä Ennen Jälkeen 0-12 pistettä 13 pistettä tai yli Kuva 1. EPDS -pisteiden jakautuminen ennen ja jälkeen projektityöntekijän tapaamisen.

8 7 Keskimäärin äideillä oli 4.5 käyntiä projektityöntekijän luona. Yli puolelle äideistä riitti 1-2 käyntiä ja yksi neljäsosa äideistä tarvitsi 3-8 käyntiä. Loput yksi neljäsosa osallistui ryhmiin joissa oli 8-9 käyntiä ja seurantakäynti. Masennuslääkitystä pyrittiin äitien kohdalla tehostamaan. Lääkitys oli ennestään 11 %:lla äideistä ja 54 % ei tarvinnut tai halunnut lääkitystä tapaamisten aikana. Noin joka kolmannelle äideistä masennuslääkitys aloitettiin tapaamisten aikana (Kuva 2). Lääkitys aloitettiin tapaamisten aikana Lääkitys ennestään Ei lääkitystä Kuva 2. Selvityksessä mukana olleiden äitien masennuslääkitys Kaksi kolmasosaa projektityöntekijän tapaamista äideistä ei tarvinnut lainkaan jatkohoitoa tai heille riitti seuranta tai tuki neuvolan omalta henkilökunnalta. Vain 9 % äideistä ohjautui jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon. Depressiohoitajille ohjautui 8 % äideistä ja 14 % ohjautui muualle (mm. yksityiseen terapiaan, pariterapiaan, perheneuvolaan tai lastensuojelun asiakkaaksi) (Kuva 3). % äideistä Ei jatkohoitoa Jatkohoito omassa neuvolassa Erikoissairaanhoito Depressiohoitaja Muu Kuva 3. Selvityksessä mukana olleiden äitien jatkohoito.

9 8 5 RYHMÄTOIMINTA Projektin aikana syksystä 2005 vuoden 2008 loppuun mennessä neuvoloissa ohjattiin yhteensä 30 depressiokoulumallista ryhmää. Niihin on osallistunut yhteensä 142 äitiä ja 69 vauvaa. Äideillä on ollut lapsia yhteensä yli 300. Osaan ryhmistä äidit ovat osallistuneet yhdessä vauvojensa kanssa (Iloa Varhain -ryhmät). Lisäksi on ollut kolme ryhmää raskaana oleville äideille ja yksi nuorten äitien ryhmä. Vuoden 2009 aikana on tarkoitus tehdä kysely ryhmäläisten voinnista ja ryhmäkokemuksista 6 kk - 3 vuotta ryhmän loppumisen jälkeen 6 HANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUOSITUKSET Neuvoloiden terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät kokivat, että EPDS -seula on hyvä hoitotyön työväline ja sen avulla äitiin saa hyvän kontaktin. Se on hyvä keskustelunavaus. Yhteistapaamiset psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa on koettu neuvoloissa hyviksi. Suoraan kysyminen, empaattinen ja kuitenkin arkinen tapa kohdata äidit tuntui terveydenhoitajista hyvältä. Puolet eli 1-2 käynnin äidit edustavat todennäköisesti asiakasryhmää, joiden kanssa terveydenhoitajat selviävät jatkossa omin voimin, jos heillä on mahdollisuus joissakin tapauksissa konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. Joidenkin äitien kohdalla on tärkeää, että psykiatrinen sairaanhoitaja tekee arvion äidin masennuksen asteesta ja äidin sekä perheen tarvitseman avun luonteesta ja laajuudesta. Osa perheistä tarvitsee konkreettista apua vanhemmuuteen perhetyöntekijältä tai kodinhoitajalta. Masentunutta äitiä kohdatessa työntekijän on tärkeää arvioida äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja ohjata tarvittaessa tuen piiriin mm. psykologille. Masennus on syytä hoitaa, jotta äidillä vapautuu voimia vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Lääkärin aloittaessa lääkityksen sen seuranta on luontevaa olla neuvolan psykiatrisella sairaanhoitajalla. Lääkärille äiti tulee ohjata aina kun masennuslääkitystä mietitään. Projektin aikana neuvolan henkilökunnan asenne masennuslääkitystä kohtaan muuttui selvästi positiivisemmaksi ja sen käyttötarve tunnistettiin paremmin kuin projektin alussa. Jatkossa psykiatrisen sairaanhoitajan on tärkeää olla neuvoloissa varmistamassa, että opitut tiedot ja taidot masennuksesta pysyvät työntekijöiden mielessä. On tärkeää, että Iloa Varhain -ryhmät jatkuvat. Psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävänä on antaa työnohjausta muille ryhmäohjaajille sekä koordinoida ja ohjata ryhmiä. Hankkeen kokemusten perusteella äidin ja muun perheen, terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan yhteiset tapaamiset varmistavat sen, että masennusoireinen äiti saa avun ajoissa.

10 9 JATKOSUOSITUKSET 1. Tuki neuvolan henkilökunnalle on tärkeä, heillä on hyvä olla tuttu ja luotettava psykiatrinen sairaanhoitaja, jolta he voivat tarvitessaan kysyä neuvoa. 2. Psykiatrinen sairaanhoitaja tarvitaan jatkossa yksi / synnytystä / vuosi. Psykiatrin konsultaatiomahdollisuus on välttämätön. 3. Neuvoloissa tulee jatkossa järjestää Iloa Varhain -ja depressiokouluryhmiä, vähintään yksi ryhmä syksyisin ja yksi keväisin / alue, jolla vuosittain synnytystä. Uusia ohjaajakoulutuksia tulee järjestää vuosittain jotta toiminta voi jatkua. Työaikaa ryhmien ohjaaminen vie kolmisen tuntia viikossa kahdeksan viikon ajan. Kaikki neuvoloissa työskentelevät voivat ohjata ryhmiä, mielellään siten, että toisella ohjaajalla on terveydenhuollon koulutus. 4. Terveydenhoitajien työnohjaus on tärkeää kun jatkossa kaikkien äitien mielialaoireet seulotaan, terveydenhoitajat kohtaavat masentuneita äitejä ja perheiden ongelmat ovat yhä enemmän psykososiaalisia. 5. Neuvolalääkärin pitäisi vastata äidin masennuksen diagnoosista ja lääkityksen tarpeesta, koska he tapaavat äitejä raskauden aikana sekä vauvan syntymän jälkeen useita kertoja. Lääkityksen seuranta voi olla neuvolan psykiatrisella sairaanhoitajalla.

11 10 7 HANKKEEN JULKAISUT Lehtiartikkelit: Kuosmanen L, Melartin T, Pelkonen R, Peräkoski H, Kumpuniemi S & Vuorilehto M. Psykiatrisen sairaanhoitajan uudet vaatteet: Mielenterveyshoitotyötä neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja kotihoidossa. Sairaanhoitaja 9/2007, s Kumpuniemi S, Kuosmanen L, Ruponen A, Melartin T & Vuorilehto M. Masennuksen tunnistaminen hoito äitiys- ja lastenneuvoloissa Vantaalla. Terveydenhoitaja 8/2007, s Selvitykset: Vuorilehto M, Ahlroth A & Kuosmanen L. "Enemmän asenne kuin työmenetelmä". Koulutettujen arvioita varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä - koulutuksesta Vantaalla. Vantaan kaupunki ja Sateenvarjo-projekti Esitykset: Kumpuniemi S, Kuosmanen L, Vuorilehto M, Melartin T & Jaamala P. Lastenpsykiatrinen osaaminen neuvolassa -masentuneiden äitien ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Suullinen esitys yhdessä Päivi Jaamalan kanssa. Stakesin yhteistyöseminaari. Helsinki Kumpuniemi S, Kuosmanen L, Vuorilehto M & Melartin T. Mental Health Nurse in Mother Care Clinics. Suullinen esitys. 12th International NPNR conference. Oxford, UK Kumpuniemi, S, Kuosmanen L, Vuorilehto M & Melartin T. Depression screening and treatment program on Maternity and Child health clinics. Suullinen esitys. Nordic Midwifery Congress. Turku Kumpuniemi, S. Masentuneiden äitien hoitopolku Vantaan neuvoloissa, suullinen esitys. 9. valtakunnalliset neuvolapäivät. Espoo Kumpuniemi S, Kuosmanen L, Vuorilehto M & Melartin T. Project of depression screening and treatment program in maternity and child health clinics. Suullinen esitys. 13th International NPNR conference. Oxford, UK Kumpuniemi, S. Työkaluja masennuksen tunnistamiseen ja Vantaan hoitoketju. suullinen esitys. Valtakunnalliset perhetukipäivät. Vantaa Kumpuniemi S. Masennuksen tunnistaminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolassa. Suullinen esitys. Sairaanhoitajapäivät. Helsinki

12 11 Kumpuniemi S. Kognitiiviset depressiokoulumalliset ryhmät neuvolassa. Suullinen esitys. Mielenterveys- ja päihdetyön Valtakunnallinen kehittämisseminaari. Helsinki Kumpuniemi S, Kuosmanen L & Vuorilehto M. Project of Depression screening in Maternity clinics. Suullinen esitys. International Psychiatric Nursing Conference. Malta Kumpuniemi S, Kuosmanen L & Humaljoki K. Iloa Varhain - ryhmät. Posteriesitys. Mieli 2009 kansalliset mielenterveyspäivät. Rovaniemi Humaljoki K, Kumpuniemi S & Kuosmanen L. Iloa Varhain-ryhmät neuvoloissa mukaillen Depressiokoulutyömenetelmää. Posteriesitys. Terveydenhoitajapäivät. Oulu Kumpuniemi S, Kuosmanen L & Riihimäki K. Masennuksen tunistaminen neuvolassa. Posteriesitys. Sairaanhoitajapäivät. Helsinki Kumpuniemi S, Kuosmanen L & Riihimäki K. Outcomes of Depression prevention at maternity clinic. Hyväksytty poster-esitykseksi. 15th International NPNR conference. Oxford, UK Kumpuniemi S, Humaljoki, K, Toivanen R, Lukkarila A, Vuorilehto M, Mäkelä J. Iloa Varhain- ryhmien ohjekirjanen ohjaajille Depressiokoulu-työkirjan rinnalla. Saatavissa:

13 VANTAAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO MIELIALAKYSELY Ole hyvä ja ympyröi se vaihtoehto, joka eniten vastaa Sinun tuntemuksiasi viimeisen kuluneen viikon aikana, ei vain tämänhetkisiä tuntemuksiasi. Viimeisen seitsemän päivän aikana 1. Olen pystynyt nauramaan ja näkemään asioiden hauskan puolen 0 Yhtä paljon kuin aina ennenkin 1 En aivan yhtä paljon kuin ennen 2 Selvästi vähemmän kuin ennen 3 En ollenkaan 0 pistettä Olen odotellut mielihyvällä tulevia tapahtumia 0 Yhtä paljon kuin aina ennenkin 1 Hiukan vähemmän kuin aikaisemmin 2 Selvästi vähemmän kuin aikaisemmin 3 Tuskin ollenkaan 0 pistettä Olen syyttänyt tarpeettomasti itseäni, kun asiat ovat menneet vikaan 0 Kyllä, useimmiten 1 Kyllä, joskus 2 En kovin usein 3 En koskaan 3 pistettä Olen ollut ahdistunut tai huolestunut ilman selvää syytä 0 Ei, en ollenkaan 1 Tuskin koskaan 2 Kyllä, joskus 3 Kyllä, hyvin usein 0 pistettä Olen ollut peloissani tai hädissäni ilman erityistä selvää syytä 0 Kyllä, aika paljon 1 Kyllä, joskus 2 Ei, en paljonkaan 3 Ei, en ollenkaan 3 pistettä (1/06)

14 6. Asiat kasautuvat päälleni 0 Kyllä, useimmiten en ole pystynyt selviytymään niistä ollenkaan 1 Kyllä, toisinaan en ole selviytynyt niistä yhtä hyvin kuin tavallisesti 2 Ei, useimmiten olen selviytynyt melko hyvin 3 Ei, olen selviytynyt yhtä hyvin kuin aina ennenkin 3 pistettä Olen ollut niin onneton, että minulla on ollut univaikeuksia 0 Kyllä, useimmiten 1 Kyllä, toisinaan 2 Ei, en kovin usein 3 Ei, en ollenkaan 3 pistettä Olen tuntenut oloni surulliseksi tai kurjaksi 0 Kyllä, useimmiten 1 Kyllä, melko usein 2 En kovin usein 3 Ei, en ollenkaan 3 pistettä Olen ollut niin onneton, että olen itkeskellyt 0 Kyllä, useimmiten 1 Kyllä, melko usein 2 Vain silloin tällöin 3 Ei, en koskaan 3 pistettä Ajatus itseni vahingoittamisesta on tullut mieleeni 0 Kyllä, melko usein 1 Joskus 2 Tuskin koskaan 3 Ei koskaan 3 pistettä 2 1 0

15 VANTAA AVAIN synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen

16 Mitä synnytyksen jälkeinen masennus on? Synnytyksen jälkeen äidin mieliala vaihtelee herkästi. Jos mieliala jää päiväkausiksi matalaksi tai mikään ei tunnu miltään, voi olla kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Silloin on tärkeää saada apua. Synnytyksen jälkeiset mielentasapainohäiriöt jaetaan seuraavasti: Synnytyksen jälkeinen herkistyminen eli baby blues Synnytyksen jälkeen 1 2 viikon kuluessa voi ilmetä itkuherkkyyttä, väsymystä, alakuloisuutta ja nopeita mielialan muutoksia. Tätä esiintyy prosentilla synnyttäjistä. Ilmiö on ohimenevä ja rauhoittuu ilman hoitoa. Synnytyksen jälkeinen masennus: katso lisää alempana Synnytyksen jälkeinen psykoosi Lapsivuodepsykoosia esiintyy 0,1 0,2 prosentilla synnyttäjistä. Oireet alkavat yleensä 1. kuukauden aikana synnytyksestä. Oireina kiihtymystä, unettomuutta, ärtyneisyyttä, harhoja ja sekavuutta. Psykoosin ennuste on hyvä, mutta se vaatii lääke- ja sairaalahoidon. Miten synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee? Synnytyksen jälkeisen masennuksen yleisimmät oireet: mielialan lasku mielihyvän kokemisen vaikeus unen häiriöt: nukahtamisvaikeudet, unettomuus, aamuyön heräily, liika nukkuminen arvottomuudentunne ja itsesyytökset saamattomuus ja toimintakyvyn lasku: kotityöt tai vauvan hoito tuntuvat ylivoimaisilta itkuisuus ja ärtyisyys, pinna palaa helposti avuttomuudentunne ja toivottomuus itsetuhoiset ajatukset

17 Äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä oireita: kielteiset ajatukset vauvaa kohtaan voimakasta pelkoa siitä, että vauvalle tai jollekin läheiselle tapahtuu jotakin pahaa lähteminen vauvan kanssa kodin ulkopuolelle voi olla vaikeaa vauva voi tuntua vaikeahoitoiselta ja itkuiselta Jos jotkut edellä luetelluista oireista jatkuvat pari viikkoa, voi olla kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Siihen sairastuu Suomessa prosenttia kaikista synnyttäneistä naisista. Masennusta kannattaa hoitaa Hyvällä hoidolla synnytyksen jälkeisestä masennuksesta toipuu yleensä hyvin. Mitä aiemmin äiti pääsee avun piiriin, sitä parempi on ennuste. Varhainen avun saaminen on tärkeää sekä äidille että vauvalle. Hoitamaton masennus vaikuttaa myös vauvan hyvinvointiin ja kehitykseen. Usein masennusta on vaikea itse huomata. Muissa, esimerkiksi puolisossa, herännyt huoli kannattaakin ottaa todesta ja hakea apua. Läheisten ja puolison tuki synnytyksen jälkeen on äidille ensiarvoisen tärkeää ja se saattaa ehkäistä masennusta. Äidit tuntevat synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tavallista enemmän syyllisyyttä tai häpeää eivätkä ehkä halua tämän vuoksi puhua tuntemuksistaan muille ihmisille. Huolehdi itsestäsi hyvin Syö säännöllisesti vaikka ruoka ei aina maistuisikaan. Pyri ulkoilemaan päivittäin. Yritä levätä, kun vauva nukkuu tai sinulla on siihen mahdollisuus. Anna kotitöiden olla! Opettele rentoutumaan. Tee asioita, joista nautit aikaisemmin. Hakeudu ihmisten ilmoille. Pyydä rohkeasti apua käytännön asioihin.

18 Ota asia puheeksi läheisen ihmisen kanssa ja neuvolassa terveydenhoitajan sekä lääkärin kanssa. Pyri tekemään vauvan kanssa asioita, joista nautitte yhdessä. Juttele ja leiki vauvan kanssa katso häntä silmiin. Ammattiapu Kerro tuntemuksistasi omalle terveydenhoitajallesi neuvolassa. Hän voi auttaa sinua tai ohjaa sinut tuen piiriin. Neuvolalääkäri arvioi tarvittaessa mielialalääkityksen tarpeen. Vantaan neuvoloissa kaikilla äideillä on mahdollisuus täyttää EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) mielialakysely 6vk-3kk synnytyksen jälkeen. Se voi rohkaista puhumaan mielialasta terveydenhoitajan kanssa. Osassa neuvoloista on Iloa Varhain ryhmiä äideille ja vauvoille. Ryhmissä opetellaan tunnistamaan omia tunteita, ajatuksia ja mielialoja sekä työskentelemään niiden kanssa. Ryhmissä voidaan tukea äidin ja vauvan välistä suhdetta. Neuvolan perhetyöntekijä tarjoaa tukea vanhemmuuteen, kasvatukseen, parisuhteeseen ja arjen tilanteisiin perheen kotona. Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa apua lasten- ja kodinhoitoon tilapäisesti. Perhepalvelujen psykologit toimivat neuvoloissa ja terveysasemilla. Heiltä saa apua vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin ja pulmatilanteisiin. Psykiatrinen sairaanhoitaja terveysasemalla tai neuvolassa arvioi masennuksen asteen ja hoidon tarpeen ja tarvittaessa ohjaa hoidon piiriin. Tehokkaimmat hoitomuodot vakavaan masennukseen ovat psykoterapia ja mielialalääkitys tai molemmat yhdessä. Ne edellyttävät lääkärin arviota. Terveyskeskuslääkärillä on tarvittaessa mahdollisuus tehdä lähete psykiatrian poliklinikalle tai lastenpsykiatrian poliklinikan vauvaperhetoimintaan.

19 Yhteystietoja Vantaalla: Oman alueen neuvola Oman alueen terveysasema Terveysneuvonta (09)10023,vastaa joka päivä 24h, tavallisen puhelun hinnalla Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys, puh. (09) Lisätietoja masennuksesta ja sen hoidosta: Tarja Koffert& Katriina Kuusi: Depressiokoulu, Suomen Mielenterveysseura

20 Iloa Varhain -ryhmä äideille ja vauvoille TYÖRYHMÄ Kaisa Humaljoki, projektityöntekijä, terveydenhoitaja Sirpa Kumpuniemi, projektityöntekijä, sairaanhoitaja, psykoterapeutti Lauri Kuosmanen, projektipäällikkö, TtM Sateenvarjo-projekti, Vantaa TAUSTA JA TAVOITE Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii noin joka kymmenes äiti. Iloa Varhain -ryhmä on Vantaan neuvoloissa käytössä oleva ryhmämuotoinen työmenetelmä synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisyyn, lievän masennuksen hoitoon sekä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Iloa Varhain -ryhmä on kehitelty Depressiokoulu- menetelmästä vastaamaan neuvolaasiakkaiden tarpeita. MENETELMÄ Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 8 10 viikon ajan. Ryhmässä on neljä tai viisi äiti-vauva -paria. Vauvat ovat 2 viikon 8 kuukauden ikäisiä ja ovat mukana tapaamisissa. Työvälineenä käytetään Depressiokoulu -työkirjaa ja Iloa Varhain -ohjekirjaa. Ryhmän jälkeen voidaan järjestää jatkotapaamisia kerran kuussa ja seurantatapaaminen on 3 kuukauden kuluttua. Ryhmä ohjataan parityöskentelynä (terveydenhoitaja, psykologi, perhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja), toisella ohjaajista on hyvä olla terveydenhuollon koulutus. ÄITI OHJATAAN RYHMÄÄN, JOS: mielialan laskua, lievä masennus tai EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) pisteet yli 12 aikaisempi masennus tai muuta psyykkistä oireilua epävarmuutta vanhemmuudessa itse koettu tuen tarve kuuluu riskiryhmään, esimerkiksi puolison tuen puute, teiniäidit

21 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Masentuneiden äitien hoitoketju ja tuki Vantaan neuvoloissa Kaikille äideille tehdään synnytyksen jälkeen EPDS-seula, viimeistään vauvan ollessa 3kk Tarvittaessa myös raskauden aikana.kartoita perheen tilanne. Jos pisteitä 13 tai yli tai muuten epäilet masennusta, kysy: Kauanko tällainen olo on kestänyt? Onko suurimman osan päivää samanlainen olo? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Jos EPDS 13 tai yli Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset) (Th:n tukena psyk.sh ja työnohjaus) Perheen verkoston kartoitus ja aktivointi Informointi alueen lapsiperheiden palveluista (perhekahvilat,avoin pk., vertaisryhmät, seurakunta) Tarvittaessa neuvolan perhetyö ja/tai kotipalvelu Tarvittaessa psykologin konsultaatio Depressiokouluryhmä/Iloa Varhain-ryhmä Jos ei riitä Depressiohoitajan/neuvolan psyk.sairaanhoitajan konsultaatio Terveyskeskuslääkärin konsultaatio (diagnoosi, laboratoriotutkimukset, lääkityksen arviointi, lähetteet Parisuhdeasioissa ohjaus perheasiainneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Kuuselan perhekuntoutus (Pihlaja): Kuperkeikka, Kärrynpyörä Tarvittaessa lastensuojelun konsultaatio ja/tai tukitoimet/verkostopalaverit Aikuissosiaalityön tuki (taloudelliseen tilanteeseen) Jos ei riitä Lähete psykiatrian poliklinikalle Jos akuutti tilanne, yhteys HYKS, Peijaksen sairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikalle tai ensiapuun jossa osastohoidon ja terapian tarpeen arviointi JOS ÄIDILLÄ ON VAKAVIA ITSEMURHA-AJATUKSIA, HETI YHTEYS TK-LÄÄ- KÄRIIN TAI PEIJAKSEN ENSIAPUUN, silloin hoitoketjun voi ohittaa

22 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Varhaisen vuorovaikutuksen hoidon ja tuen järjestäminen Vantaan neuvoloissa/ Terveydenhoitaja arvioi äidin ja vauvan vuorovaikutusta Keskustelu äidin kanssa, kysymykset ja havainnointi, mahdollisesti VaVu-haastattelu 1. Äidin oma kokemus vauvasta ja jaksamisesta 2. Vauvan vaikeahoitoisuus 3. Havaittavat ongelmat äidin ja vauvan vuorovaikutuksessa 4. Puolison/läheisverkoston tuen kartoitus ja aktivointi Jos äiti tarvitsee tukea vuorovaikutuksessa Terveydenhoitajan tehostettu tuki Aktivointi alueen lapsiperhepalveluihin (avoin päiväkoti, perhekahvilat seurakunnan toiminta, äiti-vauvaryhmät,käsikynkkäryhmät) Tarvittaessa psykologin konsultaatio/hoito Tarvittaessa neuvolan perhetyö, jos ei riitä lastensuojelun konsultaatio Iloa Varhain-ryhmät Jos ei riitä Lääkärin konsultaatio,tarvittavat lähetteet Psykologien ohjaamat hoidolliset äiti-vauvaryhmät Perheneuvola Kuuselan perhekuntoutus (Pihlaja):Kärrynpyörä ja Kuperkeikka Lastensuojelun konsultaatio Jos ei riitä HUS, HYKS,Peijaksen vauvaperhetoiminta Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen arviointi ja sen jälkeen tarvittavat lastensuojelun tukitoimet, joita voivat olla esim. Kuuselan perhekuntoutusyksikön ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Helsingin ensikodin Baby Blues-yksikkö, päihdeäideille Esmiina, avopalveluyksikkö tai Helmiina, ensikoti JOS HUOLI LAPSESTA ON ERITTÄIN SUURI, OTA HETI YHTEYS LASTENSUOJELUUN JA TEE LASTENSUOJELUILMOITUS, kerro siitä vanhemmille

23 Julkaisija Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Sirpa Kumpuniemi, Lauri Kuosmanen, Maria Vuorilehto Kannen ulkoasu Kirsi Unhola 9/2009

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA

VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA VANHEMMAN MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN JA HOIDON KEHITTÄMISPROJEKTI HAKUNILAN ALUEEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLOISSA 2005-2006 Sirpa Kumpuniemi Maria Vuorilehto Päivi Jaamala Anna Cantell-Forsbom Marja-Liisa

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA Sateenvarjoprojektin työntekij ntekijä Sirpa Kumpuniemi Vantaan kaupunki Neuvolapäivien uusintatilaisuus 10.5.07 RUNO/ Anna-Mari Kaskinen (1997) Kukaan ei ollut

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa

Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa - Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Pirjo Valkama 27.6.2012 l Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeinen masennus RASKAUDEN- JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS, ennaltaehkäisy ja hoito Oireet Vuorovaikutus Seulonta ja hoito Rovaniemi 2.11.2007 Terv.hoit. ET-perhetrap perhetrap. Masennus

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN KEHITTÄMINEN

YHTEISÖLLINEN KEHITTÄMINEN YHTEISÖLLINEN KEHITTÄMINEN Reilu yhdessä tekemisen meininki Erilaisen osaamisen arvostaminen Yhdessä tekemisen arvostaminen Kaveri on saatava, jos ei väsyttämällä ja väkisten niin ainakin uutterasti ja

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

MONIAMMATTILLISUUS VOIMAVARANA Neuvolan perhetyöntekijöiden kokemuksia Sateenvarjoprojektista

MONIAMMATTILLISUUS VOIMAVARANA Neuvolan perhetyöntekijöiden kokemuksia Sateenvarjoprojektista MONIAMMATTILLISUUS VOIMAVARANA Neuvolan perhetyöntekijöiden kokemuksia Sateenvarjoprojektista Jaana Nyman ja Minna Uusimaa Opinnäytetyö, syksy 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot