Liikennemelusta. Marita Savo, ympäristötarkastaja FORUM MIKKELI XXI

Transkriptio

1 Liikennemelusta Marita Savo, ympäristötarkastaja FORUM MIKKELI XXI

2 Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa Ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto ja ympäristönsuojelu Toimipisteet Mikkelissä, Mäntyharjussa sekä Kangasniemellä Asukasluku toimialueella n

3 Jatkuva altistuminen liikennemelulle voi sairastuttaa mielen ja kehon. Näin sanoo erikoistutkija Timo Lanki THL:stä. Liikennemelusta kärsii noin puoli miljoonaa suomalaista. Liikenneviraston arvion mukaan liian kovalle liikennemelulle altistuvien suomalaisten määrä kasvaa noin kaksi prosenttia vuodessa. Torjuntaan ei ole rahaa. ( Ilta- Sanomat.)

4 Altistuminen Lähes joka viides suomalaisista altistuu ympäristömelulle, joka ylittää 55 db päiväajan keskiäänitason. Liikennemelu ja tieliikennemelu on pahin/laajin melun lähde. Käytännössä miltei jatkuva meluhaitta alueilla, jossa melurajat ylittyvät, toisin kuin ajoittain toimivilla murskaamoilla tms., joita säädellään lupaja ilmoitusmenettelyllä. VT 5:n alueella Mikkelissä altistuu 3700 asukasta liialle melulle. (Liikenneviraston maanteiden meluselvitys 2012)

5 Altistuminen Eniten melua syntyy vilkkaampien katujen varsilla taajamissa ja ohikulku-/valtateillä. Meluhaitta-alueen (>55 db) laajuus vilkkaiden teiden varsilla on metriä. Tieliikennemelun muodostamiseen osallistuu meistä liki jokainen. Tekeekö se siitä hyväksyttävämmän kuin muusta melusta?

6 Valvonnasta ympäristönsuojelulainsäädännön tulokulmasta Liikennemelu on lainsäädännön turvin erityissuojeluksessa? Voiko ympäristölautakunta antaa yksittäisen määräyksen liikennemelun vähentämiseksi YSL 180 mukaisesti? Voidaanko toiminta/liikenne keskeyttää (181 )? Vastaus: Ei voida. Määräystä ei voida antaa esimerkiksi liikenteen aiheuttaman ilman pilaantumisen tai melun ehkäisemiseksi. - Hallituksen esitys 84/1999.

7 Arkipäivää Liikennemelusta tulee valituksia tasaiseen tahtiin. Mittauspyyntöjä ja haitan torjuntatoiveita lähinnä maantieliikenteestä ja taajama-alueilla nuorison kaahailusta/mopojen pärinästä tai bassojen jytkeestä. Osaan kohteista kaupunki on voinut tuoda helpotusta ylijäämämaista rakennettavilla valleilla ja raskaan liikenteen ohjaamisella pois kaupungin keskustan alueelta (esim. Porrassalmenkadun mukulakivikatuosuus). Poliisi hoitaa järjestyshäiriöpuolta. Kaupungin rahaa käytetään meluntorjuntaan muutamia tuhansia euroja vuosittain (poislukien tiehankkeet).

8

9

10 Torjuntatoimista Maankäytölliset ja liikenteen ohjaustoimet tehokkaimmat (BEP). Ennaltaehkäisy. Kalliit ja tehottomammat meluntorjuntarakenteet vasta sen jälkeen (BAT).

11 Torjuntatoimista Riittävät suoja-alueet väylien ja asutuksen väliin. Melualueelle voidaan sijoittaa etenemisesteeksi lisäksi esim. liikerakennuksia. Rakennusten sijoittelu tontilla. Huoneiden sijoittelu rakennuksessa. Rakennusten rakenteet. Uudet ikkunat ja parvekelasit. Viilennyspumput helteillä vähentää ikkunoiden aukaisutarvetta.

12 Torjuntatoimista Hiljainen asfaltti Nopeusrajoitukset Melusuojaukset: aidat, kaiteet, vallit Käytännössä rakenteelliset torjuntatoimet voidaan tehdä vain tiehankkeiden yhteydessä.

13 Valvonnan vaikuttamiskeinoja Kaavoituksen yhteydessä osallistuminen/vaikuttaminen suunnitteluun. Tiehankkeiden suunnitteluun osallistuminen. Neuvottelut kadun ja tien pitäjän kanssa valitustapauksissa. Meluselvitykset ja kyselyt.

14 Esimerkkejä tiehankkeista VT 13/15 hankkeessa Mikkelin eteläpuolella välillä Kaihu-Silvasti vuosina oli varattu meluntorjuntaan noin 1,5 milj. euroa. Toimenpiteet olivat tiesuunnitelmassa (sen meluntorjunnan suunnitelmassa) hyväksytty. Rahan puutteeseen vedoten ne jätettiin tuolloin tekemättä. Arvot ja suunnittelut käytännöt eivät kohdanneet? Mikä taho tai ketkä tekivät toteuttamatta jättämisratkaisun? (Kunta/ELY/Liikennevirasto) Kohde on listoilla mukana odottamassa torjuntaa?

15 Esimerkkejä tiehankkeista Menossa oleva VT 5 parantamishanke Pitkäjärvi- Asema (noin 3 km pitkä osuus). Tiesuunnitelman mukaisten melusuojausten kustannusten arvioidaan olevan noin 2 milj. euroa (kaupunki ja valtio) ja sen lisäksi kaavoitukseen liittyvää melusuojausta on ehdolla noin 0,5 milj. edestä, jos rahoitus riittää. Vastuu melusuojauksen rakentamisesta lankeaa sille, joka saattaa ihmiset ja melun yhteen. Jos vanha tie ja asuinalue, niin suojausten kustannukset puolitetaan kaupungin ja Liikenneviraston kesken.

16

17

18 Hankkeissa tehdään hyvää työtä, mutta Meluntorjuntasuunnitelmat pohjautuvat kattaviin selvityksiin, mutta käytännössä aina jokin osa meluntorjunnasta jää sen varaan, että toteutetaan, jos hankkeessa on rahaa. Pitkäjärvi-Asema välillä tällainen kohta on Savilahden silta, jonka kupeeseen kaupunki osoittaa asutusta. Sillalla on selvä meluntorjunnan tarve, mutta VT5- hankealue päättyy sillan länsipäähän ja seuraava tiehanke (Mikkeli Nuutilanmäki) alkaa vasta sillan jälkeen. Tällaisilla tilanteissa oma roolinsa on kunnan ys-viranomaisella (viranhaltijoilla), mutta jos todetaan, että rahaa ei ole, niin käytännössä ys-viranomaisen keinot ovat aika vähissä.

19 Miten on valvonnassa toimittu? Melutilanteen huomioon ottaen vastaus kysymykseen on: Kuntien ja ELY-keskusten valvontaa?