Kuntoutusraha

Transkriptio

1 Kuntoutusraha

2 Sisällysluettelo Kuntoutusraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Oikeus ja edellytykset - Työnantajan oikeus - Konkurssipesä - Palkkaturvan maksaja - Ulkomainen työnantaja - Vakuutetun oikeus - Suomessa asuvat - Suomessa työskentelevät - Myöntämisedellytykset - Ikä - Työelämätavoite - Työstä estyminen - Kuntoutuspäätös - Omavastuuaika - Omavastuuaika 1 päivä - Omavastuuaika 30 päivää - Omavastuuaika 0 päivää - Omavastuuaika päivää - Kuntoutuskokonaisuus - Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada - Odotus- ja väliaika - Kuntoutuskokonaisuus - Koulutuksen loma-aika - Tilapäinen keskeytys - Poissaolo kuntoutuksesta - Ylläpitokorvaus ja aika - Kuntoutusavustus ja aika - Kv-säännökset - EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet - Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin - Työtulot - Päivärahaetuuksien maksaminen - Päivärahaetuuksien hakeminen - Työkyvyttömyyden menettelyt - Sosiaaliturvasopimukset - Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa - Kuntoutus perusteena - Kelan kuntoutus - Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus - Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus - Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus - Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus 2

3 - Lastensuojelulain mukainen kuntoutus - Kehitysvammalain mukainen kuntoutus - Päihdekuntoutus - Perhekuntoutus - Yksilökohtainen päihdekuntoutus - Oppisopimuskoulutus - RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus - Omaisen kuntoutusraha - Nuoren kuntoutusraha - Tavoitteena työelämä - Olennainen heikentyminen - KHOPS - Tukitoimet - Myöntämisaika - Odotus- ja väliaika - Kuntoutus keskeytyy - Seuranta - Ulkomailla annettava kuntoutus - Yleissivistävä peruskoulutus - Suhde muihin etuuksiin - Eläkkeet - Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke - Osatyökyvyttömyyseläke - Osa-aikaeläke - Kelan työkyvyttömyyseläke - Takuueläke - KEL 12 4 mom. - Lapsikorotus - Perhe-eläkkeet - Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke - Urheilijaeläkkeet - Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset - Erityishoitoraha - Opintoetuudet - Sairauspäiväraha - Työttömyysetuudet - Vanhempainpäivärahat - Kotihoidontuki - Maatalousyrittäjien erityistuet - Muun lain mukainen korvaus - Muun korvauksen viivästyminen - Työtapaturma - Liikennevahinko - Sotilastapaturma - Potilas- ja lääkevahinkokorvaus - Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto 3

4 - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Potilasvakuutuskeskus - Työnantaja - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Määrä - Määrä (sisältö) - Työtulojen perusteella - Ammatillisen kuntoutusrahan määrä - Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä - Vähimmäismäärä - Nuoren kuntoutusrahan määrä - Odotus- ja väliajan määrä - Edeltävä etuus - Harkinnanvarainen kuntoutusavustus - Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta - Työtulot koulutuksen aikana - Ylläpitokorvaus - Määräytymisperusteet - Määräytymisperusteet - Työtulot - Työtulot (sisältö) - Palkkatulot - Ei palkkaa - Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo - Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot - Yritysmuodot - YEL- ja MYEL-työtulot - Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen - Yrittäjäpalkan tarkistus - Vapaaehtoinen vakuutus - Työkorvaus - Vähennykset - Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö - Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö (sisältö) - Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet - Etuuslajin vaihtuminen - Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja - Osa-aikaeläke - Esitetyt työtulot - Luotettava selvitys - Jatkuvat työtulot 4

5 - Esitettyjen työtulojen arviointi - Edeltävät kuuden kuukauden tulot - Ammatinvaihtuminen - Ammatinvaihtumista vastaava muu syy - Tarkastelujakson pidentäminen - Uusi työsuhde tai työhönpaluu - Pätkätyöt - Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin - Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot - Apurahansaajan työtulo - Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot - Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo - Osatyökyvyttömyyseläke - Edeltävän etuuden perusteella - Työttömyysetuudet - Kuntoutusrahat - Opintoraha - Sairauspäiväraha - Eläkkeensaajan kuntoutusraha - Takautuva eläke - Eläkehakemus vireillä - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - KV-asioiden Käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Lisäselvitykset - Arvion pyytäminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Päätöksensaajat - Ilmoitusvelvollisuus - Maksaminen - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Maksunsaajat - Vakuutettu - Työnantaja - Palkkaturvan maksaja - Potilasvakuutuskeskus - Edunvalvoja - Kunta - Työttömyyskassa - Opintotuen vastuuyksikkö - Työpaikkakassa - Kelan toimisto 5

6 - Ulosottoviranomainen - Maksaminen regressinä - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Kuntoutusraha - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Maksun estäminen - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Tarkistaminen - Ulkomailta myönnetty etuus - Indeksi- ja määrätarkistukset - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressiperintä - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 6

7 Dokumentit Kuntoutusraha Kuntoutusraha Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on 7

8 kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Tavoitteena on myös ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta. Etuuden osat Etuuden osat Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat 8

9 kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Kuntoutusrahaan on oikeus edellytysten täyttyessä sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla vuotiaalla henkilöllä. Jos kuntoutusrahan hakija ei ole sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu, järjestelmä huomauttaa asiasta. Tässä tapauksessa selvitä henkilön vakuuttaminen. Työnantajan oikeus Työnantajan oikeus Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin työnantaja maksaa kuntoutujalle kuntoutusajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa kuntoutusajalta voi perustua: työ-, virka- tai oppisopimussuhteeseen työ- tai virkaehtosopimukseen Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työnantaja ja kuntoutuja ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta kuntoutujan sijasta työnantajalle. Kuntoutusrahaa ei makseta kuntoutujalle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana ja saanut siihen perustuvaa palkkaa tai korvausta. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Lue lisää kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle: Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja 9

10 Konkurssipesä Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon tai äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvan maksaja Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ottavat vastaan palkkaturvahakemuksia. Päätöksen palkkaturvaasiassa tekee ELY-keskus. Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 ). Lue lisää palkkaturvasta mol.fi. Jos vakuutetulle on maksettu palkkaturvana sairausajalta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, ELY-keskuksella on oikeus saada päivärahaetuus palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Etuuden maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaolon ajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. Ulkomainen työnantaja Ulkomainen työnantaja Ulkomaalaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta tai muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työ- tai työehtosopimuksessa on määräys päivärahan maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi TEOSPAIVARAHA/TEOS-postilaatikkoon. 10

11 Vakuutetun oikeus Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu. Suomessa asuvat Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomeen muutto > Vakinainen asumistarkoitus). Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/ ). Lisäksi soveltamisalalain 5 8 :ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomesta muutto). Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71 (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EU-lainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot 11

12 Suomessa työskentelevät Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 / luku 2 1 ja 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/ luku 3 ja 7 ) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää (Ratkaisutyö > Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityiset edellytykset > Palkansaajan työssäoloehto). Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta vakuuttamisesta (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Työskentelyn perusteella vakuuttaminen > Työskentely palkansaajana). Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Työskentelyn perusteella vakuuttaminen > Yrittäjä). [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c ). Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Laillinen oleskelu > Oleskelulupa). Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset. Myöntämisedellytykset Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat 12

13 kuntoutuja on vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/ ) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä. Ikä Ikä Kuntoutusrahaa voidaan myöntää vuotiaalle kuntoutujalle. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta. Työelämätavoite Työelämätavoite Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi työelämään palaamiseksi tai työelämään pääsemiseksi. Työelämätavoitteen voidaan katsoa täyttyvän välillisesti, kun myönnetään kuntoutusrahaa omaiselle, joka osallistuu kuntoutukseen kuntoutujan perheenjäsenenä tai muuna läheisenä lastensuojelulain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle. 13

14 Työstä estyminen Työstä estyminen Palkkatyö Oma työ Kuntoutusrahan edellytyksenä on, että asiakas on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä palkkatyötään tai omaa työtään (KKRL 566/ mom.). Jos asiakas työskentelee kuntoutusaikana, kuntoutusrahaan ei ole oikeutta työskentelypäivältä. Poikkeus: Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan aikana asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Kuntoutusrahan edellytyksenä on tällöin, että asiakas on kokonaisuutena arvioiden estynyt tekemästä päätoimista työtä. Lue lisää ammatillisen koulutuksen aikaisen työtulon yhteensovittamisesta kuntoutusrahan kanssa: Kuntoutusraha > Etuusohje > Suhde muihin etuuksiin > Vähennettävät työtulot ammatillisessa kuntoutuksessa Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa, vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osaaikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen aikana. Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Kuntoutusraha > Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja. Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä. Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla. Oma työ on siten yritystoimintaa, itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä, päätoimista opiskelua tai oman kotitalouden hoitamista. Asiakkaan tulee olla estynyt tekemästä omaa työtä kuntoutuksen aikana. Työttömän työnhakijan tulee olla estynyt työnhausta. Ei palkkatyötä eikä omaa työtä Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai 14

15 sinne palaamiseen. Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei lähtökohtaisesti riitä. Kokopäiväinentyöstä estyminen Kuntoutuksen tulee kestää matkoineen vähintään kuusi tuntia tai kuntoutuksen tulee muutoin tosiasiallisesti estää asiakas tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kuntoutuspäivältä. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Kuntoutusstandardi saattaa mahdollistaa yksilökohtaista kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet huomioivaa joustoa kuntoutuksen toteuttamiselle. Joustomahdollisuus sisältyy MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen ja työkokeilun alusta voimaan tuleviin standardeihin: Pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin tulee olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tällaisen kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan joustoon sisältyvien viikoittaisten poissaolopäivien ajalta kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää, sillä kuntoutuja on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos kuitenkin kuntoutuja työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä. Esimerkki Asiakas työskentelee päivittäistavarakaupan kassalla päivittäin klo Kuntoutuskurssi toteutetaan klo Vaikka kuntoutuksen kesto matkoineen jäisi alle kuuden tunnin, kokonaisuutta tarkastellen työpäivä voi olla työn luonteesta johtuen menetetty. Avokuntoutus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää myös avomuotoiseen kuntoutukseen, jos se on kokopäiväistä. Osapäiväinen avokuntoutus ei lähtökohtaisesti oikeuta kuntoutusrahaan. Arvioi, estääkö kuntoutus tosiasiallisesti asiakasta tekemästä työtä ja saamasta toimeentulo kuntoutuspäivältä. Esimerkki Ms-tautia sairastavan asiakkaan VAKE-avokuntoutuksen käyntikerta (3 h) saattaa oikeuttaa kuntoutusrahaan vaikka kokonaiskesto matkoineen jäisi alle kuuden tunnin, jos henkilön yksilöllisistä olosuhteista (B-lausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot) seuraa, ettei henkilöllä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia työskennellä kyseisenä päivänä kuntoutukseen osallistumisen lisäksi. Tällöin kuntoutus estää kuntoutujaa tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kuntoutuspäivältä ja kuntoutusraha voidaan myöntää. Esimerkki Kuntoutukseen sisältyy käyntikerta kuntoutuslaitoksessa ja sen kesto on vähintään 2 h. Asiakas hakee kuntoutusrahaa kuntoutuspäätöksen ajalle. Soita asiakkaalle ja pyydä häntä kertomaan, miten käyntikerta estää häntä tekemästä työtä, sekä miten paljon 15

16 matkustamiseen kuluu aikaa. Arvioi asiakkaan hakemuksen ja lisätietojen perusteella työstä estyminen. Päätoiminen opiskelu Ammatillisessa koulutuksessa oleva asiakas on estynyt työstään, kun opiskelu on päätoimisesta eikä asiakas voi tehdä päätoimeen verrattavaa työtä (poikkeus: oppisopimuskoulutus). Tutkintotavoitteiseen ammatilliseen monimuoto-opiskeluun liittyvän etäopiskelujakson, iltalinjalla tapahtuvan opiskelun tai yksityisopiskelun (esim. lopputyön tekeminen) ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa, jos kyseessä on päätoimisen opiskelu. Kirjeopistoopiskelun ajalta kuntoutusrahaa ei makseta lukuun ottamatta mahdollisia omavastuuajan ylittäviä lähiopetusjaksoja. Opiskelun päätoimisuuden selvittämisessä voi käyttää apuna oppilaitosrekisteriä. Oppilaitosrekisterin tietoja voi kysellä OSKY/Oppilaitokset-valinnalla. Kuntoutuspäätös Kuntoutuspäätös Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös. Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää ilman kuntoutuspäätöstä. Lue lisää: Etuusohje > Kuntoutus perusteena Omavastuuaika Omavastuuaika Kuntoutusrahassa on omavastuuaika, jolta kuntoutusrahaa ei makseta. Omavastuuaika voi olla 0 päivää 1 päivä (kuntoutuksen alkamispäivä) 1 päivä (kuntoutuksen alkamispäivä) + 9 seuraavaa arkipäivää 30 kalenteripäivää. Ensimmäinen omavastuupäivä voi olla myös sunnuntai. Omavastuuajan pituuteen vaikuttaa kuntoutuksen kesto sisältö kuntoutuksen alkamishetken tilanne kuntoutusrahan hakija (itse tai omainen). 16

17 Esimerkki Määritä omavastuuaika kuntoutuksen alkamishetkellä tiedossa olevan kuntoutuksen pituuden perusteella. Laske kesto kuntoutuksen alkamispäivästä lukien. Huomaa, että Kelan järjestämiin kuntoutustoimenpiteisiin voi kuulua kokopäiväisen kuntoutuksen lisäksi käyntikertoja. Määritä omavastuu kokopäiväisen kuntoutuksen mukaan. Älä laske käyntikertoja mukaan kuntoutuksen kokonaispituuteen. Aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssi koostuu 15 kurssipäivästä ja 5 yksilöllisestä käyntikerrasta. Omavastuuaika määritetään 15 kurssipäivän mukaan. Esimerkki Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto tai sisältö myöhemmin muuttuisi. Erityistilanne: Eläkkeensaajan kuntoutusrahan omavastuuaika voi muuttua 30 päivästä lyhyemmäksi. Tämä on mahdollista, jos kuntoutusrahan määräytymisperuste muuttuu kesken kuntoutuksen eläkkeen päättymisestä johtuen. Omavastuuajan muutos vaikuttaa kuntoutusrahan maksamiseen kuitenkin vasta eläkkeen päättymisestä lähtien. Työhönvalmennus on alkanut Kuntoutusraha on määräytynyt eläkkeensaajan kuntoutusrahana, sillä kuntoutuja saa kuntoutuksen alkaessa kuntoutustukea. Kuntoutustuki muuttuu 1.8. osatyökyvyttömyyseläkkeeksi kesken 30 päivän omavastuuajan. Tästä lukien kuntoutusraha määräytyy työtulojen perusteella. Omavastuuajaksi katsotaan muuttuneessa tilanteessa 1+9 arkipäivää. Koska kuntoutuksen alkamisesta on 1.8. kulunut yli 1+9 arkipäivää, kuntoutusrahan maksaminen alkaa 1.8. Jos kuntoutustoimenpide, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssi, toteutetaan jaksoissa, määritä omavastuuaika jaksojen yhteenlasketun pituuden mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat omavastuupäivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista. Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä, kun kyseessä on kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen * ammatillinen kuntoutusselvitys kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso * ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 17

18 kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) tai työterveyshuoltolain perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/ ja 14 ) tai uusi kuntoutus, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin. Omavastuuaika 30 päivää Omavastuuaika 30 päivää Omavastuuaika on 30 päivää kuntoutuksen alkamispäivästä kaikki kalenteripäivät mukaan lukien, jos kuntoutuja saa kuntoutuksen alkaessa eläkettä, jonka perusteella hänen kuntoutusrahansa määräytyy (KKRL 566/ ). Omavastuuaikaa ei ole, jos eläkkeensaaja osallistuu vanhempana lapsensa kuntoutukseen. Vastaavasti edeltävän etuuden perusteella eläkkeensaajan omavastuuaika voi olla 0 päivää. Eläkkeensaajan omavastuu voi olla 1 päivä, jos uusi kuntoutus, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin. Lue lisää: Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaikaa ei ole lainkaan, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa tai työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa. Omavastuuaikaa ei ole myöskään, kun kuntoutusrahaa myönnetään lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalle. Tällöin henkilö osallistuu kuntoutukseen, jotka järjestetään omalle lapselle 18

19 ottolapselle avio- tai avopuolisonsa lapselle muulle lapselle, jota tosiasiallisestihoitaa vanhemman tavoin Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalla. Omavastuuaika päivää Omavastuuaika päivää Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää ammatillisessa koulutuksessa yli 12 arkipäivää kestävässä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutuksessa yksilökohtaisessa kuntoutuksessa, joka kestää yli 18 arkipäivää odotusajan kuntoutusrahassa muissa kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanteissa. Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia (ks. Omavastuuaika 0 päivää). Kuntoutuskokonaisuus Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne perustuvat kuntoutussuunnitelmaan, edistävät asiakkaan työelämätavoitetta ja toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön noin 3 kuukauden ajan kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Omavastuuaika määritetään samaksi kuntoutukseksi katsottavan kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen toimenpiteen tai sitä edeltäneen odotusajan ajalta. Uutta omavastuuaikaa ei määritetä enää tähän kuntoutuskokonaisuuteen sisältyvistä myöhemmistä kuntoutusjaksoista tai niitä välittömästi seuraavista väliajoista. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Kuntoutuskokonaisuus 19

20 Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Tällä sivulla kerrotaan, miltä ajalta kuntoutusrahaa maksetaan, ja mille ajalle kuntoutusraha myönnetään koulutuksessa (ammatillinen kuntoutus ja oppisopimuskoulutus). Seuraavat alasivut tarkentavat ja täydentävät kuntoutusrahan maksamista: odotus- ja väliaika kuntoutuskokonaisuus kuntoutusraha koulutuksen loma-ajalta tilapäinen keskeytys poissaolo kuntoutuksesta. Nuoren kuntoutusrahan myöntöajoista kerrotaan erikseen nuoren kuntoutusrahaa koskevilla sivuilla. Kuntoutusaika Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen kuntoutukseen osallistumisen (KKRL 566/ luku 23 ) ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa. Sitä ei makseta sunnuntailta eikä arkipyhäpäiviltä. Huomaa, että ensimmäinen omavastuupäivä voi olla sunnuntai tai arkipyhä. Jos eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu, voidaan nämä jaksot yhdistää ja näin kuntoutusraha maksetaan myös lauantailta. Esimerkit, kun eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu 1) Työkokeilun selvitysjakso toteutuu keskiviikosta perjantaihin. Työn kokeiluvaihe alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. 2) Ammatillisen kurssin avomuotoinen jakso toteutuu maanantaista perjantaihin. Työharjoittelujakso alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. Kuntoutusjaksoon sisältyvältä lauantaipäivältä kuntoutusraha maksetaan riippumatta siitä, onko lauantaina järjestetty kuntoutusta. Esimerkit, kun kuntoutusjaksoon sisältyy lauantai 1) MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheen aikana kuntoutusraha maksetaan myös lauantaipäiviltä, vaikka asiakkaan kuntoutus toteutuu maanantaista perjantaihin. 2) Ammatillinen kuntoutusselvityksen jatkovaihe-jakso toteutuu keskiviikosta seuraavan viikon perjantaihin. Jaksoon sisältyy lauantaipäivä, mutta kuntoutusta ei järjestetä standardinmukaisesti lauantaina. Kuntoutusraha maksetaan lauantaipäivältä, koska se sisältyy kuntoutusjaksoon. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, kun siihen sisältyy perusteltu jousto. Esimerkki, kun kuntoutusjaksoon sisältyy perusteltu jousto 20

21 MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheessa työkokeilun työn kokeiluvaiheessa työhönvalmennuksen työn valmennusvaiheessa. Kuntoutusjakson aikana kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin edellytetään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, jos kuntoutus tosiasiallisesti estää työskentelyn myös joustopäiviltä. Selvitä ennen ratkaisua, milloin kuntoutusjakso alkaa ja päättyy. Kuntoutusrahan myöntämiseksi toteutumisajan pitää olla tiedossa vähintään ensimmäisen jakson osalta. Kuntoutusrahan aika koulutuksessa Valmistele koulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko koulutuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajaksot lukukausittain, esim (kuntoutusraha myönnetään enintään 12 kuukautta kerrallaan). Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan asiakkaalta tai oppilaitoksesta tai heidän verkkosivuiltaan. Seuraavista lukuvuosista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Valmistele oppisopimuskoulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko oppisopimuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajakso enintään 12 kuukauden ajalle. Seuraavista jaksoista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Huomioi työnantajalle maksaminen ja työnantajan palkanmaksutiedot. Odotus- ja väliaika Odotus- ja väliaika Tällä sivulla kerrotaan seuraavat asiat odotus- ja väliajasta: määritelmät asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan enimmäisajat tulojen riittävyyden ja kuntoutusrahan maksamisen arviointi odotus- ja väliajalta. Mitä ovat odotus- ja väliaika Odotusaika tarkoittaa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen välistä aikaa. Selvitä milloin kuntoutuspäätös on annettu. Esimerkki odotusajasta Kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta on tehty ja kuntoutus alkaa Odotusaika on Tältä ajalta voi olla oikeus odotusajan kuntoutusrahaan. Väliaika tarkoittaa kuntoutusjaksojen välistä aikaa. Eri kuntoutustoimenpiteiden rakenteet ja jaksotukset vaihtelevat. Selvitä asia Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kurssirekisteristä ja standardista sekä muun tahon kuntoutuksessa kuntoutuspäätöksestä ja osallistumistodistuksesta. 21

22 Esimerkki väliajasta Asiakkaan työkokeilun alkuvaihe toteutuu Työn kokeiluvaihe toteutuu 20.8.# 20.9 sekä Jaksojen väliset ajat ovat väliaikaa, joiden ajalta voi olla oikeus väliajan kuntoutusrahaan. Asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan Kuntoutusraha maksetaan ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta (KKRL 566/ luku 24 ), kun se on tarpeellista asiakkaan kuntoutuksen etenemisen varmistamiseksi asiakas ei saa tältä ajalta toimeentuloa työstä tai muista toimeentuloa turvaavista järjestelmistä. Huomioi kuntoutuksen kesto ja väliaikojen pituus. Arvioi, muodostaako kuntoutuksen odotusaika tai jaksojen väliajat kokonaisuuden, jonka ajalta on tarkoituksenmukaista turvata asiakkaan toimeentulo ja varmistaa kuntoutuksen etenemistä. Huomioi, että lyhyeltä odotus- tai väliajalta voi olla tarkoituksenmukaista myöntää kuntoutusraha sen sijaan, että asiakas ohjataan hakemaan työttömyysetuutta. Selvitä asiakkaalta, haluaako hän kuntoutusrahan lyhyelle väliajalle vai haluaako hän hakea työttömyysetuutta. Lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin 2-3 viikkoa. Huomioi harkinnassa, että odotus- ja väliajan kuntoutusraha on ensisijainen toimeentulotukeen nähden maksetaan nuoren kuntoutusrahan saajalle ilman tarveharkinta ei yleensä tule maksettavaksi eläkkeensaajalle, koska hänen toimeentulonsa on turvattu eläkkeellä. Oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Ennen ratkaisua selvitä haluaako asiakas kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta, jos se ei selviä hakemuksesta tai yhteydenotoista voiko asiakas saada toimeentulonsa työstä saako tai voiko asiakas saada työttömyysetuutta tai muuta toimeentuloa turvaavaa etuutta. Yleensä asiakkaan oma selvitys riittää. Tarvittaessa voit käyttää asiakaskirjettä KRL13. Enimmäisaika Odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahaa voi saada enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna. Kuukauteen katsotaan tällöin sisältyvän 25 arkipäivää. Odotus- ja väliajan 3 kuukauden enimmäisajat voidaan ylittää, jos asiakkaan toimeentulon turvaaminen koko kuntoutussuunnitelman tarkoittaman kuntoutuskokonaisuuden ajan on perusteltua kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi. Esimerkki enimmäisajan ylittämisestä 22

23 Kuntoutusjaksojen välinen kesäloma kestää 3 kuukautta ja 3 viikkoa. Enimmäisajan ylittämistä voidaan pitää perusteltuna, jotta kuntoutujan ei tarvitse kesken kuntoutuskokonaisuuden hakea toista etuutta, kuten työttömyysturvaa. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Enimmäisajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa kuntoutujan työllistymismahdollisuudet. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Miten tulojen riittävyys arvioidaan Käytä tulojen riittävyyttä arvioidessasi mittarina väliajan kuntoutusrahan vähimmäismäärää (25 x loma-ajan kuukausien lukumäärä x 24,02e / päivä vuonna 2015). Ota kuitenkin huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet, kuten elatusvelvollisuus. Jos asiakas ei ole työssä tai tulojen ei katsota turvaavan asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha koko väliajalle. Asiakkaan saamia tuloja ei vähennetä väliajan kuntoutusrahasta, jos niitä ei katsota riittäviksi. Kuntoutuskokonaisuus Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne: perustuvat kuntoutussuunnitelmaan edistävät asiakkaan työelämätavoitetta toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön, noin 3 kuukauden ajan, kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Kuntoutuskokonaisuus odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa Odotusajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen jakson odotusajalta, jos myöntöedellytykset täyttyvät. Väliajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden eri toimenpiteiden välisille ajoille, kun ne muodostavat kokonaisuuden ja myöntöedellytykset täyttyvät. Edellytyksenä kuntoutusrahan myöntämiselle on, että odotus- tai väliaikaa seuraavasta kuntoutustoimenpiteestä on tehty myönteinen päätös ja sen toteutuminen on todennäköistä. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Kuntoutuskokonaisuus 23

24 Koulutuksen loma-aika Koulutuksen loma-aika Ammatillisessa koulutuksessa kuntoutusjaksojen väliseksi ajaksi katsotaan lukuvuosien välinen opetussuunnitelmaan sisältyvä loma-aika. Kuntoutusrahaa ei myönnetä koulutukseen sisältyvälle loma-ajalle, jos asiakkaalla on tänä aikana palkka- tai muita tuloja ja ne turvaavat toimeentulon. Miten väliajan kuntoutusrahan maksaminen selvitetään Ammatillisessa koulutuksessa oleville kuntoutusrahan saajille lähetetään toukokuussa ohjelmallisesti kirje KRI03 (liitteinä vastauslomake KU14 ja vastaava ohjekirje kuin KRI01). Kirjeessä kerrotaan, mitä tietoja asiakkaan tulee ilmoittaa, jotta kuntoutusrahaoikeus kesän ajalta voidaan selvittää. Kaavio havainnollistaa, miten selvität kuntoutusrahan maksamisen. Jos asiakas opiskelee opetussuunnitelman mukaisena loma-aikana, myönnä päätoimisen opiskelun ajalle täysimääräinen kuntoutusraha. Yleensä asiakkaan oma selvitys loman ajalla suoritettavista opinnoista riittää eikä koulun selvitystä tarvita. Arvioi suoritettavien opintojen määrää opiskelusuunnitelmaan. Jos asiakas on loman aikana opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ja saa siitä palkkaa, tulot vähennetään kuntoutusrahasta. Lue lisää etuusohjeesta: Määrä > Vähennettävät työtulot ammatillisessa koulutuksessa Jos asiakas ei ole työssä tai kesätyön tulo ei turvaa asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha. Lue lisää etuusohjeesta: Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika (ja kappale Miten tulojen riittävyys arvioidaan) Jos asiakas on työssä ja toimeentulo on turvattu, väliajan kuntoutusrahaa ei makseta. Voit myöntää kuntoutusrahan loma-ajalle, vaikka asiakas ei olisi vielä toimittanut selvitystä lukukauden tai lukuvuoden aikana suorittamistaan opinnoista. Selvitys pitää toimittaa viimeistään seuraavan lukuvuoden alkaessa. Lue lisää etuusohjeesta: Seuranta Tilapäinen keskeytys Tilapäinen keskeytys Kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutus keskeytyy tilapäisesti ja poissaolon syy on hyväksyttävä (KKRL 566/ luku 29 ). Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. 24

25 Kelan kuntoutuksessa asiakkaan ilmoitus omasta sairastumisesta ohjeistetaan tarkemmin. Ohje löytyy myös Kela.fi > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kuntoutuksen palveluntuottajan ohjeet. Poissaolon syy Asiakas voi olla poissa kuntoutuksesta tai keskeyttää sen vain erityisen painavista syistä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oma tai lähiomaisen äkillinen sairastuminen, työhön tai lastenhoitoon liittyvät äkilliset syyt tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja pakottavat syyt. Maksaminen tilapäisen keskeytyksen ajalta Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää aina, että keskeytyminen on ilmeisen tilapäistä kuntoutuksen jatkuminen poissaolon tai keskeytyksen jälkeen on todennäköistä. Kuntoutusrahan maksaminen poissaolon tai tilapäisen keskeytymisen ajalta harkitaan edellä esitettyjen erityisen painavien syiden pohjalta. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa yhdenjakoisesti enintään 25 arkipäivältä erityisestä syystä pidemmältäkin ajalta, kuitenkin enintään 3 kuukautta. Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa, kun sairastuminen vaikuttaa pitkäaikaiselta. Sairauden ennusteesta voi pyytää arvioita asiantuntijalääkäriltä. Kelan kuntoutus: Asiakkaan oma ilmoitus sairastumisesta Kuntoutusraha voidaan maksaa asiakkaan oman sairausilmoituksen perusteella enintään 3 päivän ajalta. Tämän jälkeen asiakkaan tulee esittää todistus terveydentilasta tai muu luotettava selvitys poissaolosta. Sairastumisesta tulee ilmoittaa samana päivänä Kelaan ja kuntoutuslaitokseen tai ainakin toiseen niistä. Kuntoutusrahaan ei tehdä enintään 3 päivän sairauden vuoksi tarkistusratkaisua, jos kuntoutusraha on jo maksettu. Huomioi, että Kelan kuntoutuksessa palveluntuottaja voi standardin puitteissa ohjeistaa asiakasta poissaolojen ilmoittamisesta ja todistuksen toimittamisesta kuntoutuslaitokselle tiukemmin. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Seuranta Poissaolo kuntoutuksesta Poissaolo kuntoutuksesta Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että asiakas sitoutuu noudattamaan kuntoutuksen aikaista suunnitelmaa. 25

26 Pääsääntöisesti yksittäisen poissaolopäivän syytä ei jälkikäteen selvitetä eikä kuntoutusrahaa tarkisteta, ellei ratkaisija katso sitä perustelluksi. Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. Milloin kuntoutusrahaa ei makseta Kuntoutusrahaa ei makseta: luvattomien poissaolojen ajalta (yli 3 päivää) silloin, kun asiakas ei ole estynyt tekemästä työtään kuntoutuspäivän aikana. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa etukäteen poissaolosta (KKRL566/ luku 43 ) ja sen syystä Kelalle. Esimerkki Asiakas ilmoittaa Kelalle, että on sairaana eikä voi osallistua kuntoutukseen kahtena päivänä. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta. Asiakasta ohjataan toimittamaan todistus terveydentilasta, jos sairaus jatkuu yli kolme päivää. Asiakasta pyydetään ilmoittamaan poissaolosta kuntoutuslaitokseen. Poissaolojen selvittäminen: Kelan kuntoutus Jos asiakas on poissa kuntoutusjakson aikana enemmän kuin 3 päivää tai saman kuntoutustoimenpiteen aikana asiakkaalla on toistuvasti yksittäisiä poissaolopäiviä (yli 3 kpl), selvitetään poissaolojen syyt ja arvioidaan oikeus kuntoutusrahaan niiden ajalta. Selvitä poissaolo ensisijaisesti asiakkaalta. Voit olla yhteydessä myös palveluntuottajaan. Kuntoutusrahaoikeuden selvittämisessä huomioitavaa: Onko asiakas ilmoittanut poissaolosta Kelaan tai palveluntuottajalle viimeistään poissaolopäivänä? Mikä on poissaolon syy? Onko poissaololla vaikutusta kuntoutuksen tavoitteeseen? Esimerkki a) Palveluntuottaja ilmoittaa, että asiakkaalla on 4 yksittäistä poissaoloa eikä hän ole ilmoittanut niistä etukäteen. Asiakas haastatellaan ja selviää, että poissaoloa ei voida pitää tilapäisenä keskeytyksenä. Kuntoutusraha tarkistetaan ja poissaolopäivät viedään järjestelmään (MV) Muu väliaika. Esimerkki b) Selosteesta selviää, että asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen 3 päivänä eikä ole ilmoittanut siitä Kelalle tai palveluntuottajalle etukäteen. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta, ellei ole syytä epäillä asiakkaan työstä estymistä. Poissaolojen selvittäminen: muu kuin Kelan kuntoutus Muun tahon järjestämässä kuntoutuksessa kuntoutuksen toteutumisen seurannasta vastaa kuntoutuspäätöksen tekijä. Kuntoutusraha maksetaan osallistumistodistuksen perusteella. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje 26

27 Maksaminen > Maksun estäminen Seuranta Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Tilapäinen keskeytys Ylläpitokorvaus ja aika Ylläpitokorvaus ja aika Tällä sivulla kerrotaan ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ja miltä ajalta se voidaan maksaa. Myöntämisedellytykset Asiakkaalle, jonka kuntoutusrahan määrä on enintään sairausvakuutuslain mukainen kuntoutusrahan vähimmäismäärä (24,02e /päivä vuonna 2015), voidaan myöntää lisäksi harkinnanvaraista ylläpitokorvausta kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten kattamiseksi (KKRL 566/ luku 31 ). Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi: päivittäiset matkakustannukset kuntoutukseen tarvittavat vaate- ja jalkinekustannukset ylimääräiset ravinto- ja asumiskustannukset. Ylläpitokorvaus voidaan myöntää Kelan tai muun tahon järjestämiin eri kuntoutustoimenpiteisiin. Ylläpitokorvausta ei myönnetä pitkäkestoiseen kuntoutukseen: Näitä ovat: ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus nuoren kuntoutusraha muu vastaava pitkäkestoinen kuntoutus. Huomaa, että ylläpitokorvaus voidaan myöntää MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun ja ammatillisten kurssien ajalle. Ne eivät ole sisällöltään ammatillista koulutusta eivätkä sitä vastaavaa pitkäkestoista kuntoutusta. Jos kuntoutujalla on yhteensovitettavia tuloja ja korvauksia, ylläpitokorvausta voidaan myöntää vain, jos maksettavaksi jäävän kuntoutusrahan sekä tulojen ja korvausten yhteismäärä ei ylitä sairausvakuutuslain mukaista kuntoutusrahan vähimmäismäärää (24,02e / päivä vuonna 2015). Ylläpitokorvausta voi saada myös ajalta, jolta kuntoutusrahaa ei makseta esimerkiksi yhteensovituksen vuoksi. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Koska ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. 27

28 Mille ajalle maksetaan Ylläpitokorvaus myönnetään kokonaisharkinnan perusteella koko kuntoutusajalle. Ylläpitokorvausta maksetaan koko kuntoutuksen ajan, vaikka ylimääräiset kustannukset eivät ulottuisi koko kuntoutusajalle, esimerkiksi kun asiakkaalle myönnetään omavastuun täyttymisen jälkeen korvaus erikseen myös matkakustannuksista. Ylläpitokorvauksen maksaminen jatkuu, jos asiakkaalle maksetaan kuntoutusrahaa tilapäisenä keskeytyksenä. Jos kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuksen keskeytymisen vuoksi, lakkautetaan ylläpitokorvaus samasta ajankohdasta lukien. Miltä ajalta ei makseta Ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutusrahaan oikeutetulle vain kuntoutukseen osallistumisen ajalta, koska ylimääräisten kustannusten tulee aiheutua itse kuntoutuksesta. Sitä ei voi saada kuntoutuksen odotus- tai väliajoilta. Kuntoutusavustus ja aika Kuntoutusavustus ja aika Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusavustuksen myöntämisedellytykset, ja mille ajalle se myönnetään. Myöntämisedellytykset Harkinnanvarainen kuntoutusavustus (KKRL 566/ luku 30 1 mom.) on harkintaan perustuva etuus, jota voidaan myöntää kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle kuntoutusrahan päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutusavustuksen myöntäminen tulee harkittavaksi lähinnä ammatillisen koulutuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun tai nuoren kuntoutusrahan jälkeen. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan yksilöllisesti. Se saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on kuntoutuksen jälkeen sijoittunut aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Tällöin avustuksella voidaan kompensoida tulotasojen eroavuutta työsuhteen alkuvaiheen aikana ja näin tukea kuntoutujan työllistymistä myös heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus voidaan myöntää myös omaa yritystä aloittavalle kuntoutujalle. Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos Työssäoloajalle kuntoutujalla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen TE-toimisto maksaa samalta aikaa starttirahaa yrityksen perustamiseen. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta myönnetään työssäoloajalle. Avustus voidaan myöntää ehdollisena edellyttäen esimerkiksi, että kuntoutujan työsuhde jatkuu sen ajan, jolle avustus kohdistetaan. 28