Kemiön kunnantoimisto 23. kesäkuuta 2016

Transkriptio

1 6/2016 KOKOUSKUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 14. kesäkuuta 2016 klo Kokouspaikka Kunnantoimisto, Kemiö Päättäjät Muut Wilhelm Liljeqvist Veijo Lücke Brita Drugge Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Fredrik Laurén Ann Nyström Kim Viljanen Inger Wretdal Rune Friman Kristian Lindroos Jorma Leppänen Anneli Pahta Erika Strandberg, sihteeri Gunilla Granberg Mats Johansson Greger Lindholm Maria Wallin Linus Guseff puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen valt. puh.joht. valt. I varapj. valt. II varapj. valt. III varapj. kunnanjohtaja hallintojohtaja kehitysjohtaja sivistysjohtaja vt. tekninen johtaja peruspalvelujohtaja nuorisoparlamentin edustaja Asiat Allekirjoitus Puheenjohtaja Sihteeri Tarkistus, paikka ja aika Wilhelm Liljeqvist Kemiön kunnantoimisto 23. kesäkuuta 2016 Erika Strandberg Fredrik Laurén Pöytäkirja on nähtävänä Kemiö 27. kesäkuuta 2016 Ann Nyström Erika Strandberg

2 6/2016 ESITYSLISTA Laatimispäivä Kokousaika Tiistai 14. kesäkuuta 2016 klo Kokouspaikka Kunnantoimisto, Kemiö Asianumero Asia 73 LAILLISUUS JA VALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN TALOUSARVIO 2016 Investointimäärärahojen uudelleenjärjestely PAKOLAISTEN VASTAANOTTAMINEN VIRAN PERUSTAMINEN Sosiaaliohjaaja JÄTETTY ALOITE "Turunmaan sairaalan on jatkettava liikelaitoksena" JÄTETTY ALOITE Aurinkokennovoimala Kemiönsaarelle DRAGSFJÄRDS VÄSTRA SKÄRGÅRDS STRANDDELGENERALPLANÄNDRING Loholmen samt stranddetaljplanen för Söholmen, godkännande av planerna KEMIÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kiinteistö Solliden, kaavan hyväksyminen KEMIÖNSAARI-SAUVO-TURKU JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Hankinta ajalle MAAKUNNALLISEN ITSEHALLINNON JA SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELU VARSINAIS-SUOMESSA KONSERNIYHTIÖT Läpikäynti KORKORISKIEN HALLINTA TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET ILMOITUSASIAT Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Puheenjohtaja Kemiö 27. kesäkuuta 2016 Wilhelm Liljeqvist

3 3 73 LAILLISUUS JA VALTAISUUS EHDOTUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 4 74 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valintavuorossa ovat Fredrik Laurén ja Ann Nyström.

5 5 75 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN hyväksyy esityslistan.

6 6 Dnro: KONCERN 214/ TALOUSARVIO 2016 Investointimäärärahojen uudelleenjärjestely VLLJ VALMISTELU (vt. tj Raimo Parikka) a) VA verkon kaukovalvonnan budjettia nostetaan :oon. b) Tyskaholmenin vedenpuhdistamolle varattu määräraha siirretään. c) Sakolietteen vastaanottoaseman investointimääräraha oli yhteensä Summa oli jaettu vuodelle 2015 ( ) ja vuodelle 2016 ( ). Budjetti vuonna 2016 on määrärahojen siirron jälkeen d) Vesilinjan Nivelax Björkboda määrärahaa nostetaan summaan Kyseiselle linjalle on myönnetty avustus , joka anotaan myöhemmin. e) Långön vesi- ja viemäröintiin varattu määräraha ( ) siirretään. f) Uusia asemakaava-alueita ei ole, joten vesi- ja viemäröinteihin varattu määräraha ( ) siirretään. g) Vesi- ja viemäriverkoston saneerausta ei toteuteta vuonna Määräraha ( ) siirretään. Laskelmat liitteenä 1/ EHDOTUS (vt. tj Raimo Parikka) Kemiönsaaren Veden johtokunta hyväksyy osaltaan määrärahojen siirron ja esittää edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätettäväksi. Investointibudjetti kasvaa :sta :oon. Kemiönsaaren Veden johtokunta hyväksyy, että rahoitus tehdään lainarahalla. Ehdotuksen mukaan. Kh ~ käännös ehdottaa valtuustolle, että Kemiönsaaren Veden määrärahojen uudelleenjärjestely ja investointibudjetin korottaminen hyväksytään. Investointibudjetti kasvaa eurosta euroon. Lisämääräraha rahoitetaan lainarahalla. Liite Laskelmat 76/1

7 7 Dnro: KONCERN 316/ PAKOLAISTEN VASTAANOTTAMINEN Kh ~ käännös VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Kemiönsaaren kunta vastaanotti 20 syyrialaista kiintiöpakolaista helmikuussa Vastaanoton valmistelua ja kotoutumisprosessin helpottamista varten on rakennettu erillinen organisaatiorakenne. Pakolaisohjaaja palkattiin vuoden ajaksi joulukuusta 2015 alkaen. Kokemukset vastaanotosta ovat olleet hyviä. Kotoutumiskoulutus on järjestetty etäkoulutuksena. Kotouttamiskieli on suomi. Pakolaisten kuntapaikoille on valtakunnallisesti tarvetta. Tarve koskee sekä kiintiöpakolaisille että turvapaikan saaneille, Suomessa jo oleskeleville tarkoitettuja kuntapaikkoja. Kemiönsaaren olisi nyt ajankohtaista ottaa kantaa siihen, onko kunta valmis vastaanottamaan vielä uuden ryhmän pakolaisia. Esimerkiksi 20 hengen ryhmä arabiankielisiä syyrialaisia pakolaisia, 4 5 perhettä, voisi olla optimaalinen Kemiönsaaren kunnalle. Noin vuoden mittaisen, etäkoulutuksena annettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen vaaditaan yhteensä 20 hengen ryhmä. Koulutuksen järjestäminen paikan päällä ei olisi mahdollista pienemmälle ryhmälle. Isompi ryhmä olisi liian haastava henkilöstön kannalta. Edellytykset pakolaisten vastaanottamisen jatkamiselle ovat hyvät. Taalintehtaalla on vapaita asuntoja, ja alueen päivähoidossa on tilaa uusille lapsille. Pakolaisohjaaja voi valmistella uusien pakolaisten vastaanottoa syksyn aikana. Ensimmäinen pakolaisryhmä voi, mikäli kiinnostusta löytyy, toimia myöhemmin saapuvien tukena. Kaikkein parasta olisi, että kaikki uudet pakolaiset saapuisivat samalla kertaa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että seuraava ryhmä koostuisi kiintiöpakolaisista eikä jo maahan saapuneista pakolaisista. Kemiönsaaren kunta päättää vastaanottaa noin 20 arabiankielistä syyrialaista pakolaista, 4 5 perhettä, vuoden 2016 loppupuolella tai vuoden 2017 alkupuoliskon aikana edellyttäen, että valtion taloudellinen tuki/rahoitus ei pienene merkittävästi nykyisestä. Kotouttamiskieli on suomi. Pykälä tarkastetaan välittömästi.

8 8 78 VIRAN PERUSTAMINEN Sosiaaliohjaaja Ptl ~ käännös VALMISTELU (sosiaalipäällikkö Lilian Nordell) Dnro: OMSORG 162/2016 Valtuusto perusti sosiaalityöntekijän viran , sosiaaliyksikön perhepalvelutoiminnan aloituksen yhteydessä voimaan astuneen uuden lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) myötä, on tilapäisen epäpätevän henkilöstön, kuten sosiaalityöntekijän, palkkaamisen mahdollisuuksia rajoitettu. Ajalla virkaa on tilapäisesti hoitanut sosionomi (AMK). Sosiaalityöntekijän virka on julistettu haettavaksi mennessä, mutta yksikään pätevä hakija tai sosiaalityöntekijäopiskelija ei virkaa hakenut. Virkaa tekevä sosiaaliohjaaja voisi suurilta osin hoitaa samoja työtehtäviä ja siksi tulisi sosiaalityöntekijän viran vaihtoehdoksi perustaa sosiaaliohjaajan virka. Molemmat virat eivät olisi samanaikaisesti täytettyinä. EHDOTUS (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Ehdotetaan, että peruspalvelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että sosiaaliohjaajan virka perustetaan sosiaalityöntekijän viran vaihtoehdoksi. Ehdotetaan, että peruspalvelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että sosiaaliohjaajan virka perustetaan sosiaalityöntekijän viran vaihtoehdoksi. Virka perustetaan määräaikaisena, vuodeksi, ensin asti. Kh ~ käännös ehdottaa valtuustolle, että sosiaaliohjaajan virka perustetaan sosiaalityöntekijän viran vaihtoehdoksi. Virka perustetaan määräaikaisena, vuodeksi, ensin asti.

9 9 79 JÄTETTY ALOITE "Turunmaan sairaalan on jatkettava liikelaitoksena" Ptl ~ käännös VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Dnro: KONCERN 303/2015 Kemiönsaaren sosiaalidemokraatit ovat jättäneet aloitteen, jossa Kemiönsaaren kuntaa kehotetaan työskentelemään sen hyväksi, että Turunmaan sairaalan toiminta jatkuu liikelaitoksena uudella hoitoalueella, ja että sairaalaan suunniteltu lisärakennus toteutetaan. Katso liite 27/1. Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on Johan Sundqvist. Vastaus aloitteeseen Kemiönsaaren kunnan, Paraisten kaupungin, Turunmaan sairaalan ja Eschnerska Frilasarettet - säätiön edustajat ovat kokoontuneet keskustelemaan Turunmaan sairaalan kohtalosta ensimmäisen kerran Tämän jälkeen kunnat sekä Turunmaan sairaala osallistuivat yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin kanssa Tyksissä järjestettyyn kokoukseen, jossa keskusteltiin sairaanhoitopiirin ruotsinkielisistä palveluista. Turunmaan sairaala on erittäin tärkeä osa ruotsinkielisiä palveluita. Työryhmä kokoontui vielä keskustelemaan tästä samasta aiheesta. Peruspalvelujohtaja Maria Wallin osallistui kahteen viimeksi mainittuun kokoukseen. Kemiönsaaren kunnan, Paraisten kaupungin ja Turunmaan sairaalan edustajat eivät voineet hyväksyä kokousten jälkeen laadittua loppuraporttia kokonaisuudessaan, jonka vuoksi asiakirjaan liitettiin eriävä mielipide. Turunmaan sairaala, Eschnerska Frilasarettet -säätiö ja kunnat ovat tehneet asiassa yhteistyötä asianajaja Marcus Henricsonin kanssa. Sairaanhoitopiirin työryhmän työ on jatkunut kolmessa kokouksessa 4.2., ja Kunnanjohtaja Anneli Pahta on edustanut Kemiönsaaren kuntaa. Peruspalvelujohtaja Maria Wallinilla on ollut kokouksissa läsnäolo-oikeus. Kemiönsaaren ja Paraisten edustajat kokoontuneet kerran kokousten välillä keskustelemaan siitä mitä lähipalveluita kunnissa tulisi olla. Työryhmä on ainakin tällä erää lopettanut työnsä. Kemiönsaaren, Paraisten, Turunmaan sairaalan ja Eschnerska Frilasarettet -säätiön edustajat ovat kokoontuneet keskustelemaan sairaanhoitopiirin strategialuonnoksesta Kemiönsaaren edustajat ovat siis aktiivisesti osallistuneet kokouksiin, joissa on käsitelty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ruotsinkielisiä palveluita ja näin valvoneet etuaan Turunmaan sairaalan toiminnan jatkumisen hyväksi. EHDOTUS (peruspalvelujohtaja) Peruspalvelulautakunta ehdottaa että yllä oleva annetaan vastauksena niille, jotka ovat aloitteen jättäneet, ja että aloite, kun valtuusto on siihen antanut vastauksensa, katsotaan loppuun käsitellyksi. Kokouksessa peruspalvelujohtaja täydensi vastauksen aloitteeseen seuraavalla lauseella: On toistaiseksi epäselvää, mahdollistaako suunniteltu maakuntauudistus Turunmaan sairaalan toiminnan jatkamista. Kun uudistusta koskeva lakiehdotus on valmistunut, pitäisi kuntien jatkaa jo

10 10 aloitettu työ. Mahdollisesti löytyy muita ratkaisuja, kuin että Turunmaan sairaala toimii liikelaitoksena. Peruspalvelulautakunta ehdottaa että annetaan seuraava vastaus niille, jotka ovat aloitteen jättäneet: Kemiönsaaren kunnan, Paraisten kaupungin, Turunmaan sairaalan ja Eschnerska Frilasarettet - säätiön edustajat ovat kokoontuneet keskustelemaan Turunmaan sairaalan kohtalosta ensimmäisen kerran Tämän jälkeen kunnat sekä Turunmaan sairaala osallistuivat yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin kanssa Tyksissä järjestettyyn kokoukseen, jossa keskusteltiin sairaanhoitopiirin ruotsinkielisistä palveluista. Turunmaan sairaala on erittäin tärkeä osa ruotsinkielisiä palveluita. Työryhmä kokoontui vielä keskustelemaan tästä samasta aiheesta. Peruspalvelujohtaja Maria Wallin osallistui kahteen viimeksi mainittuun kokoukseen. Kemiönsaaren kunnan, Paraisten kaupungin ja Turunmaan sairaalan edustajat eivät voineet hyväksyä kokousten jälkeen laadittua loppuraporttia kokonaisuudessaan, jonka vuoksi asiakirjaan liitettiin eriävä mielipide. Turunmaan sairaala, Eschnerska Frilasarettet -säätiö ja kunnat ovat tehneet asiassa yhteistyötä asianajaja Marcus Henricsonin kanssa. Sairaanhoitopiirin työryhmän työ on jatkunut kolmessa kokouksessa 4.2., ja Kunnanjohtaja Anneli Pahta on edustanut Kemiönsaaren kuntaa. Peruspalvelujohtaja Maria Wallinilla on ollut kokouksissa läsnäolo-oikeus. Kemiönsaaren ja Paraisten edustajat kokoontuneet kerran kokousten välillä keskustelemaan siitä mitä lähipalveluita kunnissa tulisi olla. Työryhmä on ainakin tällä erää lopettanut työnsä. Kemiönsaaren, Paraisten, Turunmaan sairaalan ja Eschnerska Frilasarettet -säätiön edustajat ovat kokoontuneet keskustelemaan sairaanhoitopiirin strategialuonnoksesta Kemiönsaaren edustajat ovat siis aktiivisesti osallistuneet kokouksiin, joissa on käsitelty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ruotsinkielisiä palveluita ja näin valvoneet etuaan Turunmaan sairaalan toiminnan jatkumisen hyväksi. On toistaiseksi epäselvää, mahdollistaako suunniteltu maakuntauudistus Turunmaan sairaalan toiminnan jatkamista. Kun uudistusta koskeva lakiehdotus on valmistunut, pitäisi kuntien jatkaa jo aloitettu työ. Mahdollisesti löytyy muita ratkaisuja, kuin että Turunmaan sairaala toi-mii liikelaitoksena. Kh ~ käännös merkitsee asian tiedoksi ja ehdottaa valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Liite Aloite 79/1

11 11 Dnro: KONCERN 38/ JÄTETTY ALOITE Aurinkokennovoimala Kemiönsaarelle Valt ~ käännös Kristian Lindroos jätti aloitteen Solcellskraftverk till Kimitoön (Aurinkokennovoimala Kemiönsaarelle). Liite Solcellskraftverk till Kimitoön 13/1 Puheenjohtaja totesi, että aloite toimitetaan kunnanhallitukselle valmistelutoimenpiteitä varten. Kh ~ käännös VALMISTELU (yritysneuvoja Mats Nurmio) Kristian Lindroos jätti valtuustoaloitteen Aloitteen taustalla on suunnitelma osuuskunnan perustamisesta aurinkoenergian tuotantoa varten. Aloitteessa pyydetään vastausta neljään kysymykseen, joihin annetaan vastaukset alla. Aloite annetaan tiedoksi taustamateriaalina. 1. Onko Kemiönsaaren kunnalla sopivia maa- tai kattoalueita yhdelle tai useammalle aurinkokennovoimalalle? Kiinteistöt Taloudellisin tapa hyödyntää suoraa aurinkoenergiaa on lämmön muodossa. Tällä hetkellä kunnan kiinteistöt lämmitetään 93-prosenttisesti hiilidioksidineutraaleilla tai uusiutuvilla polttoaineilla, joiden tuottamisesta vastaa pääosin kunnan omistama yhtiö. Käytännössä kaikki aktiivisessa käytössä olevat rakennukset lämmitetään tällä tavalla. Siksi ei ole tällä hetkellä perusteltua rakentaa aurinkolämpöä kunnan kiinteistöihin. Kannattavuussyistä aurinkosähkötuotannosta saatava energia täytyy voida käyttää suoraan kiinteistössä. Tämä edellyttää, että kiinteistössä on toimintaa kesäisin, minkä vuoksi koulurakennukset eivät ole kovinkaan kiinnostavia aurinkosähkökohteita. Peruspalvelun käytössä olevissa rakennuksissa on ympärivuotinen sähkön tarve. Sote-uudistuksen vuoksi on epäselvää, minkälaista käyttöä kunnalla on näille rakennuksille tulevaisuudessa. Siksi ei ole aiheellista investoida näihin energiaratkaisuihin juuri nyt. Aurinkoenergian kannalta otollisimpia kunnan rakennuksista ovat päiväkodit. Kunnalla on valmiudet kustannusarvion tekemiseen aurinkosähkön asentamisesta esimerkiksi Hultan päiväkodin osalta. Maa-alueet Kunnan omistuksessa olevat maa-alueet, jotka soveltuisivat teknisesti aurinkoenergian tuotantoon, on ensisijaisesti tarkoitettu teollisuus- tai asuntorakentamiseen. Kunnalla ei ole vähätuottoisia maita, kuten rantaniittyjä, jotka soveltuisivat parhaiten energiantuotannon lisärakentamiseen. 2. Onko Kemiönsaaren kunnalla sopivaa yksikköä tai teollisuutta, jolla olisi sopiva sähköntarve?

12 12 Koska aurinkoenergian varastointi ei toistaiseksi ole kannattavaa, on sopivilla yksiköillä oltava korkea sähkönkulutus kesäisin. Kuten aiemmin jo todettiin, päiväkodit ovat yksiköitä, jotka parhaiten täyttävät nämä vaatimukset, vaikka nekään eivät ole sähkön suurkuluttajia kesäkaudella. Kunnan tytäryhtiöillä, Kemiönsaaren Vedellä ja Kemiönsaaren Lämmöllä, on molemmilla jatkuva sähkön tarve. Käytön näkökulmasta katsottuna molemmat yhtiöt voisivat tulla kyseeseen. Koska molemmat yhtiöt ovat tehneet suuria investointeja, ei ole tällä hetkellä viisasta lisätä investointeja entisestään ennen kuin velkataakka on normalisoitunut. 3. Onko Kemiönsaaren kunnalla kiinnostusta neuvotella osuuskuntamuotoiseen aurinkokennovoimalaan osallistumisesta? Energiantuotanto ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Tämänkaltainen energiantuotanto tulee pääosin hoitaa yksityissektorin toimesta. Kunta suhtautuu kuitenkin myönteisesti hiilidioksidineutraaleja energiamuotoja koskeviin aloitteisiin. Edellytyksenä sille, että kunta osallistuisi aurinkokennovoimalaan on, että toiminta voitaisiin saada nopeasti kannattavaksi. Myös siinä tapauksessa kunnan roolina tulisi olla enemmänkin infrastruktuurin kehittäminen kuin suora omistaminen. Kunta on kuitenkin valmis keskustelemaan asiasta. 4. Onko Kemiönsaaren kunnalla mahdollisuus järjestää opintomatkoja sekä mahdollisesti toteuttaa idea hankkeen muodossa? Kunta voi järjestää opintomatkoja suomalaisiin aurinkovoimaloihin. Paras tapa selvittää aurinkovoimaloiden käynnistämistä osuuskuntamuodossa on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää hajautettua energiantuotantoa. Yhteistyöhanke edellyttää yritysten välistä yhteistyötä, johon voivat osallistua myös kehittämis- ja tutkimuslaitokset. Yritysten sitouttaminen hankkeeseen tekee hanketoiminnasta konkreettisempaa. Hankealoitteen tulisi tulla aloitteessa mainitulta ryhmältä. Liite Aloite 80/1 merkitsee asian tiedoksi ja esittää valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

13 13 Dnr: MOT 280/ DRAGSFJÄRDS VÄSTRA SKÄRGÅRDS STRANDDELGENERALPLANÄNDRING Loholmen samt stranddetaljplanen för Söholmen, godkännande av planerna TN , 7 översättning BEREDNING (planläggningsarkitekt Åke Lindeberg) Markägaren till fastigheterna Loholmen och tontti 1/ , Yrjö Palotie anhåller om att Kimitoöns kommun skulle anhängig göra en ändring av stranddetaljplanen för Söholmen fastighet tontti 1/3, samt ändring av Dragsfjärds västra skärgård stranddelgeneralplan gällande fastigheten Loholmen. Målet med planändringarna är att flytta en byggplats för fritidsbostad från Söholmens stranddetaljplan till Dragsfjärds västra stranddelgeneralplan. Byggrätten för byggplatserna på fastigheten anvisas enligt samma principer som andra uppgjorda stranddelgeneralplaner och stranddetaljplaner i närområdet under de senaste åren. Markägaren har meddelat att han godkänner planändringen av stranddetaljplanen för Söholmen respektive planändringen av stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds västra skärgård gällande fastigheten Loholmen. Planeringsavtalet delges som bakgrundsmaterial. Planläggningskonsulten Sweco Miljö i Åbo har gjort planutkast med tillhörande planer för deltagande och bedömning för att framläggas för hörande i beredningsskedet i enlighet med MBL 62. Planändringarna bör föras framåt parallellt med varandra. Planförslagen presenteras för nämnden i elektronisk form och finns tillhanda som bakgrundsmaterial. FÖRSLAG (tf. tekniska chefen Greger Lindholm) Tekniska nämnden besluter enligt följande: 1. Besluter anhängig göra planändringarna och kungöra dem. 2. Besluter att framlägga planutkasten och programmen för deltagande och bedömning till påseende i 14 dagar i enlighet med MBL 62 samt att kungöra dem. 3. Markägarna åläggs att betala avgiften för planläggningsarbete i enlighet med kommunens serviceprislista. BESLUT Förslaget godkändes. Distribution: - Kungörelse TN , 34 - översättning BEREDNING (planläggningsarkitekt Åke Lindeberg) Planutkasten till planändringarna har varit framlagda till påseende under tiden Under påseendetiden har inga åsikter inlämnats.

14 14 Nu föreligger planförslag färdiga att framläggas till påseende i enlighet med MBL 65 och MBF 19. Planförslagen presenteras för nämnden i elektronisk form och finns tillhanda som bakgrundsmaterial. FÖRSLAG (tf. tekniska chefen Greger Lindholm) Tekniska nämnden besluter enligt följande: 1. Framlägga planförslagen till påseende i 30 dagar i enlighet med MBL 65 och MBF 19 samt kungöra det. 2. Begära myndighetsutlåtanden av ELY-centralen, landskapsförbundet samt kommunens bygg- och miljötillsynsnämnd. 3. Rågrannar (intressenter) som har sin adress utanför kommunen hörs per brev. BESLUT Förslaget godkändes. Distribution: - Kungörelse TN , 93 översättning BEREDNING (planläggningsarkitekt Åke Lindeberg) Planförslagen för ändring av Dragsfjärds västra skärgårds stranddelgeneralplan gällande fastigheten Loholmen, och ändring av Söholmens stranddetaljplan gällande fastigheten tontti 1/ har varit framlagda till offentligt påseende under tiden Under påseendetiden har inga anmärkningar angående planerna inkommit. Kommunens Byggoch miljötillsynsnämnd, Landskapsförbundet och NTM-centralen har meddelat att man inte uttalar sig på grund av ändringarnas ringa betydelse. Nu föreligger två planförslag för godkännande. Planförslagen presenteras för nämnden i elektronisk form och finns tillhanda som bakgrundsmaterial. FÖRSLAG (tf. tekniska chefen Greger Lindholm) Tekniska nämnden besluter godkänna planändringarna och framlägger för kommunstyrelsen och fullmäktige att godkänna planändringarna. Paragrafen justeras genast. BESLUT Distribution: - Kommunstyrelsen

15 15 Kst ~ översättning Kommunstyrelsen föreslår att fullmäktige godkänner planerna. Bilagor Planförslag 81/1 4 BESLUT

16 16 Dnro: MOT 229/ KEMIÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kiinteistö Solliden, kaavan hyväksyminen TL , 6 käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Maanomistajan Ronny Nilssonin pyynnöstä pannaan vireille rantaosayleiskaavan muutos koskien kiinteistöä, , Solliden Degerdalin kylässä. Kaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa rakennuspaikkaa, jotta rakennukset on mahdollista sijoittaa rakennuspaikalle käytön kannalta katsottuna paremmin ottaen huomioon rakennuspaikan läpi kulkeva tie. Rakennuspaikan rakennusoikeus osoitetaan voimassa olevan Kemiön rantayleiskaavan mukaisesti. Kaavoituskonsultti Sweco ympäristö on valmistellut mainitun kaavamuutoksen luonnoksen ja siihen kuuluvan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Maanomistaja on hyväksynyt kaavaluonnoksen. Kaavoitussopimus annetaan tiedoksi taustamateriaalina. Kaavaluonnos esitellään lautakunnalle sähköisessä muodassa ja on saatavilla tausta aineistona. EHDOTUS (vt. tekninen johtaja Greger Lindholm) Tekninen lautakunta päättää seuraavasti: 1. Päättää kaavamuutoksen vireille tulosta sekä kuuluttaa vireille tulon. 2. Päättää asettaa kaavamuutos luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 14 päivää MRL 62 mukaisesti, ja kuuluttaa ne. 3. Maanomistajien tulee suorittaa kunnan palveluhinnaston mukaisen kaavoitusmaksun ja myös vastata kaikista muista kaavoituksen yhteydessä syntyvistä kustannuksista. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: - Kuulutus TL , 35 - käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana mielipiteitä kaavasta ei ole jätetty kuntaan. Nyt on olemassa kaavaehdotus valmiina asetettavaksi nähtäville MRL65 ja MRA 19 mukaisesti. Kaavaehdotus esitellään lautakunnalle sähköisessä muodassa ja on saatavilla tausta aineistona. EHDOTUS (vt. tekninen johtaja Greger Lindholm) Tekninen lautakunta päättää seuraavasti: 1. Asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivää MRL 65 ja MRA 19 mukaisesti.

17 17 2. Pyytää viranomaislausunnot ELY-keskukselta, maakuntaliitolta sekä kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta. 3. Rajanaapureita (osallisia) joidenka osoite on kunnan ulkopuolella kuullaan kirjeitse. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: - Kuulutus TL , käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Kaavamuutosehdotus Kemiön rantayleiskaavaan koskien Sollidenin tilaa, on ollut virallisesti nähtävillä aikana Nähtävillä oloaikana ei ole jätetty yhtään huomautusta kaavaehdotuksesta. Kunnan Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto ovat ilmoittaneet etteivät lausu kaavasta muutoksen vähäisen merkityksen takia. Kaavaehdotus on valmis hyväksyttäväksi. Kaavaehdotus esitellään lautakunnalle sähköisessä muodassa ja on saatavilla tausta aineistona. EHDOTUS (vt. tekninen johtaja Greger Lindholm) Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan kaavaehdotuksen ja ehdottaa että kunnanhallitus ja valtuusto hyväksyisi kaavamuutoksen. Pykälä tarkistetaan välittömästi. Jakelu: - Kh ~ käännös Liitteet Kaavaehdotus 82/1 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kaavan.

18 18 Dnro: MOT 188/ KEMIÖNSAARI-SAUVO-TURKU JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Hankinta ajalle Kh ~ käännös VALMISTELU (vt. tekninen johtaja Greger Lindholm) Tausta J. Vainion Liikenne Oy on vastannut Kemiönsaaren, Sauvon ja Turun välisestä joukkoliikenteestä. Liikennettä on hoidettu liikenteenharjoittajan ja ELY-keskuksen välisillä, vanhoja linjaliikennelupia seuranneilla, siirtymäajan liikennöintisopimuksilla. Sopimuksista kaksi (SIIRTYMÄ ja SIIRTYMÄ ) on päättymässä Kolmas yhteysvälin siirtymäajan sopimus (SIIR- TYMÄ ) päättyy vasta , mutta liikenteenharjoittaja on esittänyt osaa tämänkin sopimuksen vuoroista lakkautettavaksi alkaen. Myös Kemiönsaaren sisäistä liikennettä koskevia sopimuksia (SIIRTYMÄ ja KÄYTTÖ ) on päättymässä Päättyviä sopimuksia ei ole muuttuneen lainsäädännön takia mahdollista jatkaa. Joukkoliikennettä koskeva lainsäädäntö on uudistunut sekä EU- että kansallisella tasolla Joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä on kaksi mahdollisuutta joko liikenne järjestyy yrittäjäaloitteisesti ilman valtion tai kuntien rahallista tukea tai sitten toimivaltainen viranomainen (=tämän liikenteen osalta ELY-keskus) kilpailuttaa sen ja valtio ja kunnat vastaavat liikenteen kustannuksista. Myös järjestämistapojen yhdistelmä on mahdollinen. J. Vainion Liikenne Oy on jättänyt reittiliikennelupahakemuksen (yrittäjäaloitteinen liikenne, ei valtion tai kuntien tukea) osasta päättyvää liikennettä. Hakemuksen mukainen liikenne ei korvaa kokonaisuudessaan päättyviä vuoroja. ELY-keskus suosittelee reittiliikennelupahakemuksen hyväksymistä saakka ja sen lisäksi täydentävän hankinnan käynnistämistä. Hankintaa puoltavat seuraavat seikat: * Asiakaspalautteista voi vetää johtopäätöksen, että tällä hetkellä liikenteen palvelutaso on liikennettä käyttävien asiakkaiden mielestä minimissään. Jäljelle jäävä sopimusliikenne ja J. Vainion Liikenne Oy:n hakema reittiliikenne eivät vastaa liikenteen nykyvolyymia. Palvelutarjontaan jäisi merkittäviä puutteita, jotka vaikeuttaisivat myös koululaisten kulkemista. * Yhteysvälin asiakastulot ovat sen verran pienet, että nykytasoinen liikenne ei todennäköisesti järjesty ilman valtion ja kuntien rahoitusta. Liikenne kannattaa järjestää kokonaisuutena välille Kemiönsaari-Sauvo-Turku. Siten sekä Sauvon että Kemiönsaaren asiakastulot hyödyttävät liikennekokonaisuutta. Hankintaan sisällytetään optio ajalle Optiota ei ole pakko hyödyntää, sen käytöstä sovitaan kuusi kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä. Esitys hankittavasta liikenteestä ELY-keskus esittää hankittavaksi liitteen 2 mukaista liikennettä. Liikenne on lähtökohtaisesti vastaava kuin nykyinen liikenne. Kilpailun puolueettomuuden vuoksi kokonaisuus on koottu itsenäiseksi kahden auton autokierroksi. Vuorot eivät siten ole täysin yksi yhteen entisen tilanteen kanssa. Sauvon ja Kemiönsaaren kuntien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja asiakaspalautteiden perusteella on tehty seuraavia parannuksia:

19 19 * viikonloppuliikenteen (L,S) lisäys * iltaliikenteen lisäys Kustannukset Täydentävän hankinnan kustannukset (alv 0 %) on arvioitu seuraavasti: * Bruttohinta /v * Lipputuloarvio /v (lipputuloja saattaa kertyä nykyistä enemmän, koska myös vuorotarjonta on nykyistä laajempi) * Arvio Turun viranomaisen maksamista nousukorvauksista Piikkiön alueelta, 110-tieltä /v * Maksettavaa jää /v Puutteellisten lähtötietojen (asiakastulot eivät kaikilta ajopäiviltä tiedossa) takia kustannusarvio on suuntaa-antava. Valtakunnallisen linjauksen mukaan valtio/ ELY-keskus maksaa 50 % ja kunnat 50 % aiheutuvista kustannuksista. ELY-keskus esittää, että kustannusjako (alv 0 %) toteutetaan seuraavasti: * ELY-keskus 50 % /v * Sauvo 21,1 % /v * Kemiönsaari 28,9 % /v Kumpaakin kuntaa palvelevan liikenteen kustannukset on jaettu tasan ja pelkästään Sauvoa tai pelkästään Kemiönsaarta palvelevan liikenteen kustannukset on jaettu kilometriperusteisesti. ELY-keskus on pidetyssä tapaamisessa todennut, että se vastaa täydentävän hankinnan kustannuksista saakka. Kuntien tulisi huomioida hankinnan kustannusvaikutus vuoden 2017 budjetissaan. Joukkoliikenne alkaen Tällä täydentävällä hankinnalla taataan joukkoliikennepalvelut suunnilleen nykytasoisena saakka. ELY-keskus palaa liikenteen järjestämistapakysymyksiin alkuvuodesta Silloin päätetään, millä järjestämistavalla yhteysvälin joukkoliikennepalvelut järjestetään alkaen. Liitteet Päättyvät sopimukset SIIRTYMÄ , SIIRTYMÄ , SIIRTYMÄ ja KÄYTTÖ Siirtymäajan sopimus SIIRTYMÄ ja siitä lakkautettavat vuorot, 83/1 Esitys liikenteen kokonaisuudesta - hankittavat täydentävät vuorot merkitty keltaisella, 83/2 hyväksyy täydentävän joukkoliikennepalvelujen hankinnan ja siitä kunnalle aiheutuvat kustannukset.

20 20 Dnro: KONCERN 186/ MAAKUNNALLISEN ITSEHALLINNON JA SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELU VARSINAIS- SUOMESSA Kh VALMISTELU (kunnanjohtaja Anneli Pahta) Aluehallinnon ja sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt Varsinais-Suomessa. Molempien uudistusten osalta ylin valmisteluelin on Varsinais-Suomen kuntakokous. Valmistelun poliittisesta ohjauksesta puolestaan vastaa poliittinen ohjausryhmä. Varsinais-Suomen Liitto on lähettänyt kunnanhallituksille kirjeen, jossa se pyytää kunnanhallituksia käsittelemään seuraavat Varsinais-Suomen kuntakokouksen kuntiin lähettämät asiat. 1. Maakunnallisen itsehallinnon valmistelun tilannekatsaus Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen esittämä tilannekatsaus maakunnallisen itsehallinnon valmistelusta (liite 84/1). Valtakunnan tasolla uudistus koskee yli 400 organisaatiota, joista siirtyy noin henkilötyövuotta maakunnille. Varsinais-Suomen osuus tästä on noin henkilötyövuotta (10 %). Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää presidentin vaalien yhteydessä 1/2018. Tuolloin valittava valtuusto päättää mm. hallintosäännön ja toimielimet, sekä päättää maakuntastrategiasta ja yhteistyöstä maakuntien välillä. Varsinais-Suomessa maakunnallisen itsehallinnon ja soten valmistelu toteutetaan osittain saman valmisteluorganisaation toimesta. 2. Sote-uudistuksen käynnistämispäätös, projektisuunnitelma ja valmisteluorganisaatiorakenne Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelun projektisuunnitelma (versio ) (liite 84/2). Muutosjohtaja Antti Parpon laatimaa projektisuunnitelmaa käsiteltiin ja siitä tehtiin päätös kuntakokouksessa Nyt se on lähetetty kuntiin ja sote-kuntayhtymiin hyväksyttäväksi. Projektisuunnitelmassa käsitellään Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelun periaatteita ja tavoitteita, kuvataan uudistuksen valmisteluorganisaatio sekä valmisteluorganisaation tehtävät ja vastuut. Suunnitelmassa kiinnitetään lisäksi huomiota valtakunnan tason avoinna oleviin, lähinnä uudistuksen rahoitusta ja sekä itsehallintoalueille että palvelujen tuottajille allokoitujen resurssien jakoa koskeviin asioihin. Alustavan aikataulun osalta todetaan, että alueellinen valmistelutyö Varsinais-Suomessa on aloitettu, mutta täysipainoinen valmistelutyön eteneminen edellyttää valtakunnan tason ratkaisuja vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Projektisuunnitelman liitteestä käy ilmi valmistelutyötä tekevien alaryhmine nimet ja tehtävät. Valmisteluorganisaation jäseniä ei ole vielä tässä vaiheessa nimetty. 3. Kunnissa ja kuntayhtymissä valmisteltavat maakunnallisen tason soteuudistukseen vaikuttavat asiat

21 21 Kunnassa ja kuntayhtymissä valmisteltavat maakunnallisen tason sote-uudistukseen vaikuttavat asiat tulisi jatkossa käsitellä sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiossa. Yhteyshenkilönä asiassa toimii muutosjohtaja Antti Parpo. Sote-uudistuksen valmisteluorganisaatio ei kuitenkaan ole päätöksentekoelin asiassa, mutta yhteisen ja yhdenmukaisen valmistelutyön edistämiseksi on hyvä alistaa tässä tarkoitetut asiat jatkossa yhteiselle pohdinnalle ja keskustelulle sote-uudistuksen valmisteluorganisaatioon. Liite Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen tilannekatsaus 84/1 päättää: 1. merkitä tiedoksi maakunnallisen itsehallinnon valmistelun tilannekatsauksen, 2. hyväksyä sote-uudistuksen käynnistämispäätöksen, projektisuunnitelman sekä valmisteluorganisaatiorakenteen sellaisina kuin ne on päätetty pidetyssä Varsinais- Suomen kuntakokouksessa, sekä 3. hyväksyä, että kunnassa ja kuntayhtymissä valmisteltavat maakunnallisen tason soteuudistukseen vaikuttavat asiat käsitellään jatkossa sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiossa. Yhteyshenkilönä asiassa toimii muutosjohtaja Antti Parpo ja kunnan puolelta kunnanjohtaja Anneli Pahta.

22 22 Dnro: KONCERN 321/ KONSERNIYHTIÖT Läpikäynti Kh ~ käännös VALMISTELU (kunnanjohtaja Tom Simola) saa jatkossa kunnan tytäryhtiöitä ja niiden tilannetta koskevaa tietoa kaksi kertaa vuodessa. Tällä kunta haluaa varmistaa, että konsernikokonaisuuden ohjaus toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedot annetaan yleensä kesäkuussa ja joulukuussa. merkitsee informaation tiedoksi. Hyväksyttiin. Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Kunnanjohtajavaihdoksen vuoksi konserniyhtiöitä koskevaa läpikäyntiä ei ole käsitelty kunnanhallituksessa järjestelmällisesti kaksi kertaa vuodessa, vaan informaatiota on annettu kun yhtiöillä ollut jotain ajankohtaista kerrottavaa. Järjestelmällinen tiedottaminen on kuitenkin tärkeää, ja siksi kunnanhallitus saa jatkossa tietoa kaksi kertaa vuodessa. Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja luovat katsauksen konserniyhtiöihin ja niiden ajankohtaisiin asioihin. merkitsee informaation tiedoksi.

23 23 86 KORKORISKIEN HALLINTA Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Dnro: 227/2011 Kunnan tulee rahoitustoiminnallaan varmistaa pysyvä maksukyky. Maksuvalmiusriski tulee ottaa huomioon rahoituksen suunnittelussa ja hoidossa. Kunnan tulee aktiivisella varainhoidolla pyrkiä mahdollisimman mataliin rahoituksen kokonaiskustannuksiin, kohtuullisella riskitasolla. Korkoriskit ovat markkinakorkojen nousuun liittyviä riskejä, jotka puolestaan nostavat rahoituskustannuksia. Kunnat suojaavat yleensä % lainakannastaan, ja vastaavasti % lainoista on vaihtuvakorkoisia. Lainojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on 3 4 vuotta. Jo aiemmin Kemiönsaaren kunnan tavoitteena on ollut suojata lainasalkusta ajan mittaan %. Kunnan lainakanta oli 22,7 miljoonaa euroa. Lainakannasta 33 % oli vaihtuvakorkoista, 66 % kiinteäkorkoista ja 1 % korkosuojattua. Lainasalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on yksi vuosi, joka kuvaa koko salkun tasolla laskettua keskimääräistä aikaa seuraavaan korontarkistukseen. Kun huomioidaan tulevat, uudet lainat, suojattujen lainojen osuus laskee alle 10 %:iin kahden vuoden sisällä. LAINOJA LAINOJA Koron keskiarvo %, marginaali sisältyy Osuus KIINTEÄKORKOISIA LAINOJA YHTEENSÄ , ,00 1,18 % 33,69 % KORKOSUOJATTUJA LAINOJA YHTEENSÄ , ,00 4,14 % 1,31 % VAIHTUVAKORKOISIA JA SUOJAAMATTOMIA LAINOJA YHTEENSÄ , ,06 0,80 % 65,01 % Kunta analysoi lainasalkkua ja siihen liittyviä riskejä vuosittain yhdessä rahoituslaitosten kanssa. Kemiönsaaren kunnan lainasalkku on tähän saakka ollut edullinen poikkeuksellisen matalan korkotilanteen vuoksi. Salkku on kuitenkin erittäin riskialtis. Jokainen yhden prosenttiyksikön nousu nykytilanteessa lisää kunnan korkokuluja noin eurolla vuositasolla. Vielä vuosina viitekorot olivat 3 3,5 %:n tasolla. Tämä korkotaso tarkoittaisi Kemiönsaaren lainasalkulla vuosittain noin euron kulunousua. Koska korot ovat tällä hetkellä matalat, kannattaa pyrkiä hyödyntämään alhaista kustannusriskiä korkosuojauksen avulla. Korkosuojaukset nostavat jonkin verran korkokustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta varmistavat sen, että tulevaisuuden korkoriskit pienenevät oleellisesti. Kunta on keskustellut erityyppisistä koronvaihtosopimuksista rahoituslaitosten kanssa. Koronvaihtosopimukset tarjoavat yrityksille ja julkiselle sektorille mahdollisuuden saada haluamansa korkomuodon. Esimerkiksi vaihtuva korko voidaan vaihtaa kiinteään korkoon. Koronvaihtoso-

24 24 pimus tarkoittaa, että osa tasearvosta suojataan, sitomatta kuitenkaan suojausta yksittäisiin lainoihin. Taustamateriaalina on koronvaihtosopimusta havainnollistava kaavio. Kunta hyötyy koronvaihtosopimuksesta kun oletuksena on, että korot todennäköisesti nousevat lähivuosina. Niin kauan kuin viitekorot ovat alempia kuin sovittu kiinteä korko, kunnan korkokustannukset nousevat nykyisestä. Sopimus hyödyttää kuntaa siinä vaiheessa, kun korot nousevat yli sovitun korkotason. On syytä muistaa, että koronvaihtosopimusten kokonaisvaikutusten laskenta on aina jälkikäteislaskentaa. Kokonaishyöty tai -tappio selviää vasta jälkikäteen. Sopimuksilla kuitenkin varmistetaan, että korkojen noustessa voidaan rajata kunnan korkokustannuksia. Koronvaihtosopimukset voidaan sopia voimaantuleviksi muutaman vuoden päästä. Näin kunta voi vielä hyötyä matalasta korkotasosta. Taustamateriaali: Koronvaihtosopimusta havainnollistava kaavio, Nordea toteaa, että kunnalla on ajan mittaan tavoitteena jatkossakin suojata % lainasalkustaan. Kunnan lainasalkun suojausastetta korotetaan noin 50 %:iin koronvaihtosopimuksella, jonka sitovuusaika on 5 10 vuotta. Kunta pyytää tarjouksia koronvaihtosopimuksesta. Kunnanjohtajalle annetaan oikeus tehdä päätös tarjousten perusteella ja allekirjoittaa sopimus.

25 25 Dnro: KONCERN 92/ TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset Kh ~ käännös toteaa, että valtuuston alla mainitut päätökset on tehty oikeassa järjestyksessä ja että ne ovat myös muutoin lainmukaisia, ja päättää panna päätökset täytäntöön seuraavasti: Valtuusto , lisävastineet, vuoden 2014 arviointikertomus, on annettu tiedoksi tilintarkastajalle. 18, hallintosäännön muuttaminen, saaristolautakunnan esittelijä, on annettu tiedoksi kehitysosastolle. 19, kelpoisuusvaatimusten muuttaminen, virat, on annettu tiedoksi johtoryhmälle ja palkanlaskijoille. 20, viran perustaminen, osastonhoitaja, on annettu tiedoksi peruspalveluosastolle ja palkanlaskijoille. 21, viran perustaminen, vastaava terveydenhoitaja, on annettu tiedoksi peruspalveluosastolle ja palkanlaskijoille. 22 täydennysvaali, valtuuston toinen varapuheenjohtaja, on annettu tiedoksi valitulle. 23 täydennysvaali, kunnanhallitus, on annettu tiedoksi valituille. 24, kompletteringsval, finska skolsektionen, har delgetts de valda. 25, jätetty aloite - Ingmar Fornen aloite Nordean sopimusten irtisanominen on lähetetty hallintojohtajalle valmisteltavaksi. päättää, että aloite tulee ensimmäisen poliittisen toimielimen käsiteltäväksi viimeistään lokakuussa 2016.

26 26 88 LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Kunnanhallituksen valvontaan kuuluvat seuraavat päätökset on tehty: Peruspalvelulautakunta Tekninen lautakunta Hallintojohtaja päätösnrot Kehitysjohtaja päätösnrot Merkitään tiedoksi.

27 27 89 ILMOITUSASIAT Kh ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) 1. Väestönkehitys 4/2016 Huhtikuun 2016 lopussa Kemiönsaaren kunnan asukasluku oli lisääntynyt 14 henkilöllä edelliseen kuukauteen verrattuna. Syntyneiden enemmyys oli 3 ja nettomuutto +17 henkilöä. Muutos verrattuna on +13 henkilöä. Asukasluku oli huhtikuun lopussa Työttömyys 4/2016 Huhtikuussa 2016 Kemiönsaaren kunnan työttömyys oli 9,5 % (279 henkilöä, +2 henkilöä edellisen kuukauteen verrattuna). 3. Kunnanhallituksen alustava kokousaikataulu, syksy tai xx.12. Valtuusto (veroprosentit) (talousarvio) 4. Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus Merkitään tiedoksi.