Joni Vainikka okeskuss

Transkriptio

1 Hämeen TE-keskuksen julkaisuja 8 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 2007 Joni Vainikka Hämeen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimus

2

3 Hämeen TE-keskuksen julkaisuja 8 Joni Vainikka Hämeen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimus Hämeen työvoima- ja elinkeino okeskuss

4 Julkaisija Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, LAHTI puh faksi ISBN (sid.) ISBN (PDF) KIRJAPAINO MARKPRINT OY, LAHTI 2007

5 TIIVISTELMÄ: Hämeen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimus Yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat niin nyt kuin tulevinakin vuosina työvoimaa. Työmarkkinoiden tarjonnan tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti vastata toimialoilla syntyvien tai vapautuvien työpaikkojen kysyntään. Työvoimatoimistot pyrkivät ennakoimaan tulevia työvoimatarpeita, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Tämä työvoima- ja koulutustarvetutkimus syventyy metalliteollisuuden eli metallien jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialoille. Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) on Hämeen TE-keskuksen toimialueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettava vuosittainen yrityshaastattelu. Eri vuosina haastattelut suunnataan eri toimialoille. Vuonna 2006 työvoimatoimistot tekivät työnantajahaastatteluja puutuoteteollisuuden ja virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialoille, vuonna 2005 kuljetuksen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialoille. Haastatteluissa selvitetään muun muassa yritysten ennakoimaa määrällistä ja laadullista työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia sekä suhdannenäkymiä. Tuloksena saadaan alueellista toimialatietoa, joka pohjautuu yritysten ja toimipaikkojen omiin arviointeihin nykytilastaan ja tulevaisuudennäkymistään. Työvoimatoimistoja ja TE-keskusta TKTT palvelee paitsi koulutusja palvelutarjonnan myös laajemmin alueen strategisen kehittämisen suunnittelussa. Kerätyt tiedot ovat myös alueen muiden organisaatioiden hyödynnettävissä erityisesti työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu Hämeen TE-keskuksen toimialueen työvoimatoimistojen tekemistä työnantajahaastatteluista, jotka toteutettiin tammihuhtikuussa Haastattelujen kohteena oli 123 Hämeen TE-keskusalueen metalliteollisuuden toimialan yritystä ja toimipaikkaa. Toimialan yritysten keskittyessä Lahden seutukunnan alueelle haastattelut painottuivat Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueelle, jossa suoritettiin 49 % haastatteluista. Haastatellut yritykset työllistivät haastatteluhetkellä yhteensä työntekijää. Kun otetaan huomioon, että Hämeen TE-keskusalueen metalliteollisuuden yritykset ja toimipaikat työllistivät vuonna 2005 noin henkilöä, voidaan todeta, että tutkimus kattaa suhteellisen hyvin toimialan. Kuitenkin aineistosta tehtävät yleistykset pätevät parhaiten keskisuuriin ja suuriin yrityksiin, sillä haastatelluista metalliteollisuuden yrityksistä vain 18 % työllistää alle 10 henkilöä, vaikka pieniä yrityksiä on 78 % Hämeen metalliteollisuuden yrityksistä. Kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan vuoden kuluttua haastattelusta 6,7 % eli 405 työntekijää suurempi. Puolen vuoden sisällä henkilöstön odotetaan kasvavan 3,1 %. Suurinta kasvun ennakoidaan olevan Riihimäen työvoimatoimiston alueella, miltei 13 %. Haastatelluista työnantajista 85 arvioi, että henkilöstömäärä on vuoden kuluttua suurempi. Työnantajat arvioivat palkkaavansa vuoden kuluessa yhteensä 533 eri alan ammattilaista. Osalla näistä tulevista työntekijöistä paikataan eläkkeelle siirtyneitä. Kaiken kaikkiaan haastatellut metalliteollisuuden yritykset ovat aavistuksen verran nuorempia kuin Hämeessä työssäkäyvä väestö vuotiaita on haastatelluissa yrityksissä 61 %. Eläkkeelle siirtyviä on yhteensä 139 henkilöä. Vuoden sisällä avautuvat 533 työpaikkaa kohdistuvat 98 haastateltuun yritykseen. Suurin osa hakee konepaja- ja rakennusmetallityön ammattiluokan työntekijöitä. Lukumääräisesti eniten henkilöstöä on tarkoitus palkata Päijät-Hämeen ja Forssan seudun työvoimatoimiston alueilla toimiviin yrityksiin. Eniten palkataan hitsaajat, kaasuleikkaajat ja konepaja- ja metalliteollisten tuotteiden kokoojat -ammattiluokkien työntekijöitä. Työnantajat ilmoittavat, että työtä olisi heti 156 työntekijälle. Työvoiman saatavuus on usein yrityksen kasvun esteenä ja monet työantajat ilmoittavat palkkaavansa heti alan ammattilaisen jos sellaisia olisi vain tarjolla. Rekrytointiongelmat alalla ovat todella suuria. Yritykset ilmoittivat yhteensä 192 rekrytointiaietta, joista osaan sisältyy useampi työntekijä. Näistä 143 osalta puhutaan rekrytointiongelmasta ja 69 kohdalla ilmoitetaan useam-

6 masta rekrytointiongelmasta. Rekrytointiongelma liittyy joka kahdeksanteen haettavaan työntekijään. Yleisimmin ongelmat liittyivät riittämättömään ammatilliseen peruskoulutukseen, riittämättömään työkokemukseen ja työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Hitsaajien rekrytointiongelmat olivat suurimpia. Aineistosta voidaan lukea, että niiden yritysten rekrytointiongelmat ovat vähäisimpiä, jotka kykenevät perehdyttämään uudet työntekijät parhaiten. Haastatteluhetkellä, keväällä 2007, toimialalla haastatelluista yrityksistä 62 arvioi ammattiosaajien työvoiman käyttöasteen korkeaksi, mikä ilmenee ylitöinä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä korkea käyttöaste on hiukkasen harvinaisempaa. Matalasta työvoiman käyttöasteesta ei juuri voida puhua. Useat yritykset mainitsevat työtaakan olevan optimissaan. Suhdannetilanne haastatteluhetkellä nähtiin erittäin hyvänä. vastanneista yrityksistä 69 % toteaa korkeasuhdanteen vallitsevan toimialalla ja 27 % esittää toimialan olevan nyt nousukaudessa. Työnantajat ovat pessimistisempiä toimialan tulevaisuuden näkymistä, sillä 27 % yrityksistä ennakoi laskukauden alkavan vuoden päästä. Tähän liittyy pelko siitä, kuinka kauan nykyinen hyvä suhdanne voi jatkua. Useat yritykset olettavat taantuman tulevan viimeistään viiden vuoden sisällä. Työnantajat antavat myös paljon palautetta koulutusorganisaatioille. Useat kiittelevät hyvin sujuvaa yhteistyötä ja harjoittelijoiden saantia. Tosin negatiivistakin palautetta annetaan. Koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen haetaan parannusta ja ehdotetaan, että opettajien tulisi vierailla enemmän yrityksissä. Muun muassa hitsaajien ja aarporaajien koulutusta sekä tiettyjen erityisalojen koulutusta vaaditaan lisää. Samalla varoitetaan, että kone- ja metallialan perusteita ja kädentaitoja ei tule unohtaa. Palautteissa nousevat esille myös ehdotukset täsmäkoulutuksiksi. Suurimmat koulutustarpeet nähdään olevan metallialalla. Työnantajat pohtivat myös ammattien ja toimialojen muutoksia. Metallin jalostuksen työnantajien mielestä automatisaation lisääntyminen voi vähentää tarvittavien työntekijöiden määrää. Alalla moniosaamisen vaatimus lisääntyy ja tarvitaan materiaalien laajempaa tuntemusta. Metallituotteiden valmistuksen toimialalla tietotekniikka ja automatisaatio ovat lisääntyneet. Tästä huolimatta kädentaitoja ei sovi unohtaa. Työnkuvissa moniosaaminen yleistyy. Tuotannossa on nähtävissä siirtymistä yksilöllisiin tuotteisiin ja toiminnan kansainvälistymistä. Tämä vaatii myös uudenlaista johtamista, etenkin kun osallistuva työnjohto on vähenemässä teknikkokoulutuksen lopettamisenkin vuoksi. Suuremmat sisällölliset muutokset liittyvät kuitenkin tekniikan kehittymiseen. Koneiden ja laitteiden toimialalla moniosaamisen vaatimus kasvaa. Tuotanto automatisoituu ja tuottavuutta pyritään kasvattamaan. Työnteko muuttuu enemmän tiimityöksi. Nähdään myös, että varsinaisesta tuotannosta siirrytään enemmän suunnittelun puolelle. Kaiken kaikkiaan metalliteollisuus Hämeen TE-keskuksen alueella on varsin hyvin verkostoitunutta ja sen toimialat ovat vakaasti kasvavia. Tällä hetkellä yritysten työvoimantarve on erittäin suurta ja työvoiman saatavuus näyttäisi vaikuttavan kasvuun.

7 Hämeen metalliteollisuuden työvoima ja koulutustarvetutkimus Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 MIKÄ ON TYÖVOIMA JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS?... 1 TYÖVOIMA JA KOULUTUSTARVETUTKIMUKSEN HYÖDYT... 2 MITEN TYÖVOIMA JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS TEHDÄÄN?... 2 TYÖVOIMA JA KOULUTUSTARVETUTKIMUKSEN KEHITTÄMISTARPEET METALLITEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 TOIMIALOJEN LUONNE JA MERKITYS... 3 TOIMIPAIKAT... 3 HENKILÖSTÖ... 4 LIIKEVAIHTO JA ARVONLISÄYS... 6 IKÄ JA SUKUPUOLIRAKENNE... 8 ALALLE KOULUTTAUTUMIEN METALLITEOLLISUUDEN TKTT AINEISTON YLEISPIIRTEET HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, SEN ARVIOITU KEHITYS JA IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA SEN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ARVIOITU KEHITYS HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE TYÖVOIMAN KÄYTTÖASTE SUHDANNENÄKYMÄT VERKOSTOITUMIS JA YRITYSIDEOITA SEKÄ VIENTIMARKKINAT YRITYSIDEAT VERKOSTOITUMISIDEAT VIENTIMARKKINAT TYÖVOIMAN LISÄYKSET 98, VÄHENNYKSET REKRYTOINTIONGELMAT HITSAAJAT, KAASULEIKKAAJAT KONEPAJA JA METALLITEOLLISTEN TUOTTEIDEN KOKOOJAT KONEENASETTAJAT, KONEISTAJAT JA TYÖKALUNTEKIJÄT KONEINSINÖÖRIT JA TEKNIKOT LEVYSEPÄT KONEENASENTAJAT MUUT AMMATIT MUITA REKRYTOINTIONGELMIA MUUTOKSIA AMMATEISSA JA TOIMIALOILLA METALLIN JALOSTUS METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS KOULUTUSTARPEET JA PALAUTE KOULUTUSORGANISAATIOILLE NYKYISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARPEET PALAUTE KOULUTUSORGANISAATIOILLE VAPAA SANA YHTEENVETO LIITE LIITE LIITE

8

9 1. Johdanto Hämeen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimus jatkaa Hämeen TE-keskuksessa tehtyjen TKTT-raporttien sarjaa. Tutkimus on kooste Hämeen TE-keskuksen toimialueen 1 viiden työvoimatoimiston tekemistä metallin jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialojen työnantajahaastatteluista. Näitä haastatteluja tehtiin tammihuhtikuussa 2007 yhteensä 123 kappaletta. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen eli TKTT:n kehittäminen alkoi alun perin vuonna 1989 pohjoismaisena Työmarkkinoiden pullonkaulat -projektina. Tämän jälkeen mallia kehitettiin erityisesti Pohjanmaan TE-keskuksessa Vaasassa. Viime vuosien aikana TKTT on otettu käyttöön useimmissa TE-keskuksissa. Järjestyksessään tämä julkaisu on yhdeksäs Hämeen TE-keskuksen ja alueen työvoimatoimistojen työvoima- ja koulutustarvetutkimus. Kuntaraja (2006) Työvoimatoimiston alue Sysmä Hartola Työvoimatoimisto Työvoimatoimiston toimipaikka Padasjoki Asikkala Heinola Hauho Lammi Forssa Kalvola Hattula Janakkala Hollola Lahti Nastola Jokioinen Renko Kärkölä Ypäjä Tammela Hausjärvi Orimattila Artjärvi Loppi Kuva 1: Hämeen TE-keskuksen toimialue ja työvoimatoimistot: Forssa, Heinola, Hämeenlinnan seutu, Päijät-Häme ja Riihimäki. Työvoimatoimistojen alueet vastaavat seutukuntia. Mikä on työvoima- ja koulutustarvetutkimus? Lähde: Tilastokeskus/Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot On selvää, että yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat niin nyt kuin tulevinakin vuosina työvoimaa. Työmarkkinoiden tarjonnan tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti vastata toimialoilla syntyvien tai vapautuvien työpaikkojen kysyntään. Tietämys työvoima- ja osaamistarpeista sekä niistä ongelmista, joita uutta työvoimaa palkatessa kohdataan, on alueellisten työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeää. Sen lisäksi, että tunnemme nykyisen toimintaympäristömme, on osattava myös arvioida, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä lähitulevaisuudessa. 1 Myöhemmin puhuttaessa Hämeestä tarkoitetaan tällä kuvan 1 osoittamaa Hämeen TE-keskuksen toimialuetta. 1

10 Työvoima- ja koulutustarvetutkimus on Hämeen TE-keskuksen toimialueella toteutettava vuosittainen työnantajahaastattelu. Valittujen toimialojen paikallisten yrityksiä ja toimipaikkoja haastatellaan työvoimatoimiston virkailijoiden toimesta. Eri vuosina haastattelut suunnataan eri toimialoille. Vuonna 2006 työvoimatoimistot tekivät työnantajahaastatteluja puutuoteteollisuuden ja virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialoille, vuonna 2005 kuljetuksen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialoille. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen hyödyt Haastattelujen yhteydessä selvitetään muun muassa yritysten ennakoimaa määrällistä ja laadullista työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia ja verkostoitumisen luonnetta. Tuloksena saadaan alueellista toimialatietoa, joka pohjautuu työnantajien arvioihin nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Työvoimatoimistoja ja TE-keskusta TKTT palvelee paitsi koulutus- ja palvelutarjonnan suunnittelussa myös laajemmin alueen strategisessa kehittämisessä. Kerätyt tiedot ovat myös alueen muiden organisaatioiden hyödynnettävissä. TKTT-haastatteluista saatava hyöty on kaksitasoinen. Yhtäältä haastattelut palvelevat paikallisia työvoimatoimistoja palvelutyötä tarjoamalla tietoa yksittäisen yrityksen tai työnantajan palvelutarpeesta, toisaalta tutkimus tarjoaa aggregaattitasoista tietoa tietystä toimialasta. Lisäksi haastattelut tarjoavat mahdollisuuden tehdä työvoimatoimiston palveluja tutuiksi työnantajille. Sen lisäksi yritykset saavat arvokasta tietoa toimialan tilasta ja alueellisesta kehitysnäkymästä. TKTThaastatteluiden vahvuus on juuri siinä, että haastattelut kohdistetaan ennalta sovitulle toimialalle, jolloin yhteenvetona saadaan tietystä toimialasta kertovaa alueellista tietoa. Yhteenvedossa haastattelujen tietoja ei käsitellä yritystasolla, vaan kysymys on nimenomaan alueellisen toimialatiedon kokoamisesta. TKTT-haastattelut ovat kuitenkin vain yksi osa työvoimatoimistojen työnantajayhteistyötä ja työvoimatoimistot tekevät vuosittain työnantajakäyntejä myös muissa yhteyksissä. Miten työvoima- ja koulutustarvetutkimus tehdään? Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen aloittaa työvoimatoimiston virkailijoille toimialapäivä, jolla pohjustetaan haastattelun tekijöitä toimialan nykytilasta. Työvoimatoimistot luovat työlistat ja sopivat työnantajien kanssa haastatteluista. Paikallisten työvoimatoimistojen virkailijat haastattelevat toimialueensa yrityksiä henkilökohtaisesti strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tämän jälkeen tiedot syötetään ja litteroidaan intranet-asiakkuudenhallintajärjestelmään Askoon. Tiedot tallentaa haastattelun tehnyt työvoimatoimiston virkailija. Aineistosta tehdään TEkeskuksessa tutkimus, jossa haastattelujen tuloksia käsitellään pääosin kokonaisuutena mutta myös työvoimatoimistoalueittain. Koska työvoimatoimistojen toimialueet ovat seutukuntajaon mukaiset, saadaan tietoa myös seutukuntatasolla. Tutkimuksessa ei esitellä yksittäisten työnantajien tietoja. Prosessia jatketaan asiantuntijaraatityöskentelyllä. Asiantuntijaraadeissa tavoitteena on syventää yritysryhmän tai toimialan strategista tulevaisuusnäkemystä, kehittää työhallinnon palvelutarjontaa ja yritysten toimintaympäristöä. Luonnollisesti prosessista voi olla hyötyä myös yrityksen oman liiketoiminnan kehittämisessä. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen kehittämistarpeet Tutkimuksia yritysten työvoimatarpeista sekä suhdanteiden kehittymisestä tehdään runsaasti eri tahoilla. Lähes poikkeuksetta kyselyt ovat kuitenkin valtakunnallisia, eivätkä tarjoa paikallista tietoa oman alueemme yritysten näkemyksistä. TKTT:n suurin arvo on siinä, että se välittää yritysten ja muiden toimijoiden näkemykset julkiselle hallinnolle alueellisesti ja paikallisesti. Haastattelujen kautta työvoimatoimistot saavat tietoa siitä, millä toimialoilla työvoimaa tullaan tarvitsemaan ja millä suunnalla tarvetta ei taas ole. Oppilaitokset saavat tietoa siitä, millaista koulutus- 2

11 ta nuorille ja aikuisille tulisi järjestää, jotta heille olisi muutaman vuoden kuluttua koulutuksen päätyttyä kysyntää yrityksissä. TKTT-prosessi on kehittynyt alkuvuosista, mutta sen hyödyntäminen kaipaa edelleen jatkokehittämistä. On tiedettävä mitä TKTT-haastattelut kuvaavat ja mitä ne eivät kuvaa. Haastetta liittyy myös siihen, miten prosessista saatava suuri tietomäärä osataan hyödyntää tarpeeksi hyvin. 2. Metalliteollisuuden toimintaympäristö Toimialojen luonne ja merkitys Hämeen työvoimatoimistojen tammi-huhtikuussa 2007 tekemät työvoima- ja koulutustarvehaastattelut kohdistuivat metalliteollisuuden eli metallien jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialoille 2 (TOL 27 29). Metalliteollisuus on Hämeen tärkein teollisuuden ala. Vuonna 2005 metalliteollisuus muodosti 11 % Hämeen TEkeskusalueen tuotannosta mitattuna arvonlisäyksenä 3. Samalla metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (TOL DJ) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (TOL DK) olivat viidenneksi ja neljänneksi suurimmat toimialat Hämeen TE-keskusalueella. Seuraavassa tarkastellaan metalliteollisuuden toimialojen henkilöstömäärän, toimipaikkojen ja liikevaihdon kehitystä sekä työllisten ikärakennetta Hämeessä vuodesta 1995 vuoteen Lähteenä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä Toimiala Onlinekäyttöliittymän kautta. Toimipaikat Suomen teollisuustoimipaikoista 32 % sijoittui metalliteollisuuden toimialalle vuonna Vastaava luku Hämeen osalta on 36 %. Metalliteollisuuden kolme toimialaa hallitsevat teollisuutta erityisesti Riihimäen ja Forssan seutukunnissa, joissa metalliteollisuus kattaa 40 % ja 39 % kaikista teollisuustoimipaikoista. Kunnittain tarkasteltuna Hämeen TE-keskusalueen suurimmat metalliteollisuuden keskittymät ovat Lahti 176 toimipaikallaan ja Hollola 83 toimipaikallaan. Koko maata tarkasteltaessa näissä kunnissa oli vuonna 2005 neljänneksi ja 15. eniten metalliteollisuuden toimipaikkoja. Myös Nastolassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Riihimäellä ja Heinolassa oli vuonna 2005 enemmän kuin 50 metalliteollisuuden toimipaikkaa. Toimipaikkojen jakautumisessa on maakunnallisia eroja. Kanta-Hämeen maakunnassa on suhteessa enemmän perusmetalliteollisuutta (TOL DJ 212; TOL DK 137), kun taas Päijät-Hämeessä Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimipaikkoja on miltei yhtä paljon kuin perusmetalliteollisuutta (TOL DJ 261; TOL DK 223). Metalliteollisuuden toimipaikkoja oli Hämeessä vuonna 2005 yhteensä 833 kappaletta, joista 57 % sijoittuu perusmetalliteollisuuteen (TOL DJ) ja 43 % koneiden ja laitteiden valmistukseen (TOL DK). Toimipaikkojen määrän kasvu vaihtelee vuosittain. Vuosina ja 2001 uusien metalliteollisuus toimipaikkojen perustanta oli Hämeessä yli 2 % luokkaa, kun taas vuosina 1999 ja 2002 alan toimipaikat vähenivät yli kahden prosentin vuosivauhtia. Vuosina 2001, 2003 ja 2004 perusmetalliteollisuuden toimipaikkojen perustanta oli positiivista mutta vuonna 2005 koneiden ja laitteiden toimialan toimipaikkojen määrä kääntyi jyrkempään kasvuun. Valtakun- 2 Tässä tutkimuksessa metalliteollisuus määritellään toimialoina TOL 27 Metallien jalostus, TOL 28 Metallituotteiden valmistus ja TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus. Toimialoista voidaan käyttää myös jakoa TOL DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus sekä TOL DK Koneiden ja laitteiden valmistus. 3 Tilastokeskus (2007). Tuotanto ja työllisyys maakunnittain *, 30 toimialaa muuttujina hinta, sektori, alue, toimiala, taloustoimi ja vuosi < 3

12 nallisen trendin mukaisesti myös Hämeessä metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa toimipaikkojen lukumäärän kasvu on ollut nopeampaa kuin koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Suhteellisesti eniten metalliteollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut aikavälillä Forssan seutukunnan alueella. Samaan aikaan toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut Hämeen TE-keskuksen alueella 13 %. Ylipäänsä Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus on toiseksi eniten kasvanut teollisuustoimiala Suomessa vuosina Lahti Hämeenlinna Forssa Riihimäki Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 2: Perusmetalliteollisuuden (TOL DJ) toimipaikkojen lukumäärän kehitys seutukunnittain Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Lahti Hämeenlinna Forssa Riihimäki Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 3: Koneiden ja laitteiden valmistuksen (TOL DK) toimipaikkojen lukumäärän kehitys seutukunnittain Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Henkilöstö Henkilöstömäärä on kasvanut erityisesti perusmetalliteollisuudessa aikavälillä Koko Hämeen metalliteollisuuden henkilöstömäärä on kasvanut 7,7 % vuodesta 1995 ollen vuonna 2005 yhteensä Perusmetalliteollisuudessa henkilöstömäärä on kasvanut vuodesta 1995 miltei 20 %. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa henkilöstömäärä on pysytellyt lähestulkoon samana. Perusmetalliteollisuuden henkilöstömäärä kasvoi vuoteen 2001 asti hyvin vakaasti mutta laski seuraavina vuosina. Selviä huippuvuosia metallin jalostuksen ja metallituotteiden valmis- 0 4

13 tuksen kannalta olivat vuodet 2001 ja 2003 ja koneiden ja laitteiden valmistuksen kannalta vuodet Lahti Hämeenlinna Forssa Riihimäki Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 4: Perusmetalliteollisuuden (TOL DJ) toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys Hämeen seutukunnissa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Lahti Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 5: Koneiden ja laitteiden toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys Hämeen seutukunnissa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Jos tarkastellaan koko Hämeen TE-keskusalueen metalliteollisuutta, on elpymistä havaittavissa. Kanta- ja Päijät-Hämeen kuukausittaisista indekseistä laskettu henkilöstömäärä osoittaa kasvua. 12 kuukauden liukuva keskiarvo on kääntynyt ylöspäin ja keskimäärin Hämeen TE-keskuksen toimialueen metalliteollisuuden yrityksissä työskentelee henkilöä. Vepsäläinen ja Vainikka 4 toteavat, että Metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa (TOL 27, 28) henkilöstömäärän trendi on vuoden 2006 aikana lähtenyt nousuun. Kasvusta huolimatta, on tarkasteltava myös kausivaihtelua, jota alalla esiintyy. Tilastokeskuksen aineiston mukaan vuo- 4 Vepsäläinen, J. & J. Vainikka (2007). Päijät-Hämeen toimialakatsaus, I/2007. Lahden alueen kehittämisyhtiö oy, LAKES, Lahti. 5

14 den sisällä, esimerkiksi vuonna 2005, kausivaihtelu voi olla jopa henkilöä eniten työllistävän ja vähiten työllistävän kuukauden välillä /97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 Hämeen metalliteollisuuden henkilöstö 12 kk liukuva keskivarvo Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 6: Hämeen TE-keskusalueen metalliteollisuuden henkilöstö kuukausittain sekä kausivaihtelua tasoittava 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Huomaa, että liukuva keskiarvo on 12 kk arvoja jäljessä. Toimipaikkojen koko henkilöstömäärissä mitattuna on selvästi suurin Hämeenlinnan seutukunnassa, missä metalliteollisuuden yrityksessä on keskimäärin 17 työntekijää. Forssan, Riihimäen ja Lahden seutukunnissa on noin 12 työntekijää yritystä kohti ja Heinolan seutukunnassa vain kahdeksan metalliteollisuuden yritystä kohti. Liikevaihto ja arvonlisäys Hämeen metalliteollisuuden liikevaihto on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 70 %, eli vuoden 1995 hieman alle yhdeksästä miljardista markasta vuoden ,5 miljardiin euroon. Ainoa laskuvuosi Hämeen metalliteollisuuden liikevaihdossa oli vuosi Kasvun nopeus on ollut miltei yhtäläistä Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Lahden seutukunnissa. Tilastojen peitto sääntöjen vuoksi Heinolan seutukunnan keskimääräistä liikevaihdon vuosikasvua ei voida vertailla. Metalliteollisuuden liikevaihto on kasvanut neljässä edellä mainitussa seutukunnassa keskimäärin 6,8-7 % vuodessa. Suurimmat seutukuntakohtaiset liikevaihdon kasvuprosentit löytyvät Hämeenlinnan metallin jalostuksesta (8,4 %/v), Lahden ja Riihimäen metallituotteiden (8,5 %/v ja 9,8%/v) sekä Hämeenlinnan seudun koneiden ja laitteiden valmistuksessa 12,5 %/v. 5 Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori estimoidaan yritys- ja toimipaikkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Henkilöstömääräindikaattorista on poistettu optioiden ja bonuspalkkojen vaikutus. Tiedot tuotetaan summaamalla yritysten kuukausittaiset henkilöstömäärätiedot. Uusimpien kuukausien osalta käytetään ns. paneelimenetelmää. Paneelimenetelmässä laskentaan tulevat mukaan yritykset, joille on vertailukelpoinen tieto tarkasteltavalta ja edellisen vuoden vastaavalta kuukaudelta. Tiedot kattavat aloittaneet ja lopettaneet yritykset. 6

15 milj Hämeenlinna Riihimäki Forssa Lahti Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 7: Yritystoimipaikkojen liikevaihdon kehitys metalliteollisuudessa (TOL 27, 28, 29) Hämeen seutukunnissa Vuosien 2000 ja 2005 Heinolan seutukunnan tilastot ovat puutteelliset salaussäännösten vuoksi. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Runsaan välituotekäytön ja alihankinnan vuoksi on hyvä tarkastella myös arvonlisäystä. Arvonlisäys mittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Tarkasteltaessa Hämeen TEkeskusalueen maakuntien metalliteollisuuden arvonlisäystä voidaan hyvin huomata maakuntien jakautuminen siten, että Päijät-Hämeen maakunnassa on enemmän koneiden ja laitteiden valmistusta ja vastaavasti Kanta-Hämeessä on enemmän metallin jalostusta ja metallituotteiden valmistusta. Kuvasta kahdeksan voidaan myös huomata 1990-luvun alun suuren laman ja 2000-luvun alun pienen notkahduksen vaikutukset Hämeen metalliteollisuuden arvonlisäykseen. 0 miljoonaa euroa Kanta Häme: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Kanta Häme: Koneiden ja laitteiden valmistus Päijät Häme: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Päijät Häme: Koneiden ja laitteiden valmistus Kuva 8: Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien metallin jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäys (käyvin hinnoin) vuosina Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Tiedot haettu Metalliliiton 6 mukaan välituotekäyttö, joka mittaa hyvin ulkoistamista ja alihankintapalvelujen käyttöä, lisääntyi 1990-luvulla. Hämeen metalliteollisuudessa välituotekäytön osuus tuotoksesta 6 Metalliliitto (2006). Toimialakatsaus Metalliteollisuus ja autoala. 12 s. Metallityöväenliitto ry, Helsinki. < 7

16 on noin %, ja viime vuosina se on ollut laskemaan päin. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa välituotekäyttö on hieman vähäisempää. Ikä- ja sukupuolirakenne Hämeen TE-keskuksen toiminta-alueella asuvista metalliteollisuudessa työskentelevistä henkilöstä 84 % oli miehiä vuonna Alueen yrityksissä työskenteli samana vuonna työntekijää, joten Hämeestä enemmän muualla töissä käydään metalliteollisuuden alalla. Toisin sanoen alan pendelöinti suuntautuu hieman enemmän Hämeen lähialueille. Yrityksien ikärakenne on Hämeessä suhteellisen tasapainoinen. Kanta-Hämeen maakunnan metallituotteiden valmistuksen yritysten ikärakenne on jopa hieman painottunut nuorimpiin nähden. Suurimman ikäluokan muodostaa hieman alle 40-vuotiaat. Ikärakennetta kuitenkin vääristää Päijät-Hämeen maakunnan koneiden ja laiteiden valmistus, missä yritysten ikärakenne nousee jyrkästi 50- vuotiaisiin saakka ja vuotiaita on miltei puolitoistakertaisesti vuotiaisiin nähden. Työssäkäyntitilaston mukaan Hämeen TE-keskuksen alueella asuvista metalliteollisuuden yrittäjistä 92 % oli miehiä. Yrittäjien määrä kasvaa rajusti vuotiaiden kohdalla ja suurimmat yrittäjäikäpolvet ovat vuotiaita. Metalliteollisuuden yrittäjien ikärakenne on jyrkempi verrattuna Hämeen TE-keskusalueen yrittäjien ikärakenteeseen. Muilla toimialoilla on selvästi enemmän nuorempia yrittäjiä. Palkansaajien suhteen ei ikärakenteessa ole suuria eroavaisuuksia suhteessa Hämeen TE-keskusalueen palkansaajiin. Minkään ikäryhmän osuudessa kokonaisuudesta ei ole yli 1,5 prosenttiyksikön eroa kaikkiin Hämeen palkansaajiin nähden. 65+ Yrittäjät (miehet) n= Palkansaajat (miehet ) n=9168 Yrittäjät (naiset) n=42 Palkansaajat (naiset) n= Kuva 9:Yrittäjien ja palkansaajien ikä- ja sukupuolirakenne virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialalla Hämeessä. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2004 muuttujina Toimiala (2-3-nro) TOL2002. Ikäluokitus, Asuinmaakunta 2005, Ammattiasema, erikseen yrittäjät ja sukupuoli. Tiedot haettu

17 25 % 20 % 15 % Hämeen TEkeskusalueen kaikki toimipaikat Hämeen TEkeskusalueen metalliteollisuus 10 % 5 % Vasemmalla Yrittäjät (pl. maatalousyrittäjät) Oikealla Palkansaajat 0 % Kuva 10: Hämeen TE-keskuksen alueella työssäkäyvät sekä Hämeen metalliteollisuuden yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2004 muuttujina Toimiala (2-3-nro) TOL2002. Ikäluokitus, Asuinmaakunta 2005, Ammattiasema, erikseen yrittäjät ja sukupuoli. Tiedot haettu Alalle kouluttautumien Kone ja metallialan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä on pysynyt miltei samassa, ollen noin vuosittain. Kone- ja metallialalle ensisijaisesti hakevien määrä laski luvun lopulta vuoteen Hämeessä vuosina hakeutuminen ammatillisen peruskoulutuksen kone- ja metallialalle hieman hiipui. Kun taas ammattikorkeakoulujen kone- ja metallialoille hakeutuminen vaihteli vuosina Hämeen TE-keskusalueen oppilaitoksissa kone- ja metallialan uusien opiskelijoiden määrä on vuosien 1998 ja 2005 välisenä aikana vaihdellut vuoden 1998 huipusta eli 309 uudesta opiskelijasta vuoden uuteen opiskelijaan. Vuosien 2004 ja 2005 uusien opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa oli Viime vuosina alojen työllisyys on parantunut, ja alojen toisen asteen koulutukset alkoivat vetää enemmän hakijoita. Suomessa vuonna 2004 metallialalle haki vuonna noin henkeä ja tänä vuonna runsaat Myös alan kasvava suosio ruokkii itseään. Menee kuitenkin muutama vuosi kunnes kasvaa suosio näkyy myös suoritettujen tutkintojen määrissä. Esimerkiksi kone- ja metallialan opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen suoritettujen tutkintojen lukumäärä oli Hämeessä vuosina keskimäärin 65 tutkintoa suurempi kuin vuosina Taulukko 1: Ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Hämeen TEkeskus alueen oppilaitoksissa. Lähde: OPH/WERA, tiedot haettu Kone-, metalli- ja energiatekniikka Opiskelijoiden hakeutumiskäyttäytymisessä on myös muutamia eroja. Ammatillisen koulutuksen eli toisen asteen opiskelijat hakeutuvat usein omaan maakuntaansa opiskelemaan. Ammatillisen korkeakoulutuksen suhteen liikkuvuus on selvästi suurempaa. Vuosituhannen alussa Hämeen 7 Opetushallitus (2007) WERA web-raportointipalvelu < 8 Taari, Jari (2007). Työllisyys vetää rakennusalan koulutukseen. Etelä-Suomen Sanomat Opetushallitus (2007) WERA web-raportointipalvelu < 9

18 TE-keskuksen alueelta hakeuduttiin enemmän muualle Suomeen opiskelemaan kuin mitä muualta Suomeen tuli Hämeen TE-keskuksen toimialueelle alle tai yli alle tai yli alle tai yli Hämäläinen Hämeeseen Muualta Suomesta Hämeeseen Hämeestä muualle Suomeen Kuva 11: Hakeutuminen kone- ja metallialan ammatilliseen peruskoulutukseen vuosina jaotuksilla Hämeestä Hämeen ammattikouluihin, muulta Suomesta Hämeen ammattikouluihin ja Hämeestä muihin Suomen ammattikouluihin. Lähde: Ensti, tiedot haettu alle tai yli alle tai yli alle tai yli alle tai yli Hämäläinen Hämeeseen Muualta Suomesta Hämeeseen Hämeestä muualle Suomeen Kuva 12: Hakeutuminen ammattikorkeakoulujen kone- ja metallialalle vuosina jaotuksilla Hämeestä Hämeen ammattikorkeakouluihin, muulta Suomesta Hämeen ammattikorkeakouluihin ja Hämeestä muihin Suomen ammattikorkeakouluihin. Lähde: Ensti, tiedot haettu

19 3. Metalliteollisuuden TKTT -aineiston yleispiirteet Hämeen TE-keskusalueen työvoimatoimistojen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvehaastattelut toteutettiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä tammi-huhtikuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä 123 kappaletta. Haastatteluaineisto tallennettiin TE-keskusten yhteiseen Asko - asiakkuuden hallintajärjestelmään. Toimialojen haastattelut keskittyivät Päijät-Hämeen työvoimatoimiston eli Lahden seutukunnan alueelle, sillä alueelle sijoittuu suuri osa koko Hämeen metalliteollisuuden toimipaikoista. Tutkimusaineisto kuvaa hyvin vuoden 2005 yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaista metalliteollisuuden toimipaikkojen jakaumaa seutukunnittain. Hämeenlinnan seutukunta on ehkä hieman yliedustettuna aineistossa jos ajatellaan toimipaikkoja tosin Hämeenlinnan seutukunnan metalliteollisuuden toimipaikat työllistävät selvästi eniten toimipaikkaa kohti. Heinola 10 Päijät Häme 60 Riihimäki 14 Hämeenlinnan seutu 25 Forssa Kuva 13: Hämeen työvoimatoimistojen virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialan TKTT -haastattelujen lukumäärä työvoimatoimistoalueittain. Seuraavalla kartalla on esitetty haastateltujen yritysten jakautuminen yrityksen sijaintikunnan mukaan. Eniten haastatteluita tehtiin Lahdessa, 26 kappaletta, Hämeenlinnassa, 16 kappaletta Forssassa, 12, sekä Hollolassa, 11. Kaiken kaikkiaan haastattelut ovat hyvin jakautuneet Hämeen TE-keskusalueen eri kuntiin, sillä vain kymmenessä kunnassa ei tehty haastatteluja. Haastattelujen kohteet ovat kaikki yrityksiä. Suurin osa, 97 %, on osakeyhtiöitä ja toimipaikoista kolme on kommandiittiyhtiöitä. Haastattelut jakautuvat melko hyvin metalliteollisuuden kolmelle eri toimialalle. Suhteessa vuoden 2005 Hämeen TE-keskusalueen toimipaikkajakaumaan aineisto kattaa 18 % metallin jalostuksen yrityksistä, 15 % metallituotteiden valmistuksen yrityksistä ja 11 % koneiden ja laitteiden valmistuksen yrityksistä. Haastatelluista yrityksistä 11on sellaisia, jotka eivät Asko-järjestelmässä kuulu metalliteollisuuteen vaan muun muassa elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistukseen, kulkuneuvojen valmistukseen, tukkukauppaan tai muuhun liike-elämää palvelevaan toimintaan. 11

20 Kuva 14: Hämeen työvoimatoimistojen virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialojen TKTT -haastattelujen lukumäärä haastatellun yrityksen, yhdistyksen tai toimipaikan sijaintikunnan mukaan. Taulukko 2: Haastatteluaineiston kattavuus metalliteollisuuden alatoimialoittain (3-numerotaso) ja toimialoittain (2-numerotaso). Aineistossa on kahdeksan yritystä luokiteltu vain 2-numerotasolle ja 11 yritystä ei kuulu metalliteollisuuden toimialoille. Lähde: Asko asiakkuuden hallintajärjestelmä ja Yritys- ja toimipaikkarekisteri /Toimiala Online - tiedot vuodelta Toimiala Kattavuus Otos Lukumäärä 275 Metallien valu 25,0 % Metallisäiliöiden, keskuslämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus 25,0 % Metallirakenteiden valmistus 23,2 % Muu metallituotteiden valmistus 17,8 % Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus 16,7 % Työstökoneiden valmistus 16,7 % Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 14,3 % Ruokailuvälineiden, työkalujen yms. metallituotteiden valmistus 13,3 % Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 12,1 % Muu erikoiskoneiden valmistus 9,5 % Metallin työstö ja päällystäminen; konepajateollisuus 6,9 % Muut metalliteollisuuden alatoimialat 0 % 0 71 YHTEENSÄ (3-numerotaso) 12,5 % Metallien jalostus 18,2 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 15,3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 10,8 % Muut toimialat (TOL 34, 35, 36, 45, 51, 74) 11 YHTEENSÄ (2-numerotaso) 13,4 % Taulukossa 2 on esitetty haastateltujen yritysten toimiala myös kolminumerotasolla. Yleisin aineiston alatoimiala on metallirakenteiden valmistus, jolle sijoittuu 33 yritystä. Tämä kattaa miltei 12

21 neljänneksen kaikista Hämeen TE-keskusalueen metallirakenteiden yrityksistä 10. Aineistosta puuttuvista toimialoista merkittävin on maa- ja metsätalouskoneiden valmistus, jonka 42 yrityksestä yksikään ei sisälly tähän työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen aineistoon. 4. Henkilöstömäärä, sen arvioitu kehitys ja ikärakenne Henkilöstömäärä ja sen jakautuminen Metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimukseen osallistuneet yritykset ovat painottuneet yli 10 hengen yrityksiin. Kun tutkimusaineistoa verrataan yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin, huomataan, että yli 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä mukana on 65 %, henkilöä työllistävistä yrityksistä 51 %, ja alle 10 henkilöä työllistävistä vain 3,5 %. Vuonna 2005 metalliteollisuuden toimipaikoista 78 % oli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Tässä tutkimuksessa alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on 18 %. Voidaan siis todeta, että tulokset ovat heikosti yleistettävissä Hämeen metalliteollisuuden mikroyrityksiin. Toisaalta alan rakenteen vuoksi suurten yritysten tilauskannat ja suhdanteet vaikuttavat paljon myös pienempiin yrityksiin yli Kuva 15: Hämeen työvoimatoimistojen metalliteollisuuden TKTT -kampanjoissa haastateltujen toimipaikkojen jakautuminen toimipaikkojen henkilöstömäärän mukaan. Haastatellut metalliteollisuuden yritykset arvioivat henkilöstönsä kokonaismäärää haastatteluhetkellä sekä kokonaishenkilöstömäärän kehitystä haastatteluhetkestä puolen vuoden ja vuoden päähän. Haastatteluhetkellä tammi-huhtikuussa 2007 haastatellut toimipaikat työllistivät yhteensä henkilöä. Tämä luku on laskettu vertaamalla ikärakenteen työvoiman määriä yritysten ilmoittamiin määrin, koska kaikkiin työnantajien tietoihin ei ole tallennettu tämän hetkisen työvoiman määrää. 10 Vertailuissa on tarkasteltu Asko-järjestelmän mukaisia toimialaluokituksia sekä Hämeen 833 metalliteollisuuden yrityksen toimialoja, mitkä ilmenevät yritys- ja toimipaikkarekisterin vuoden 2005 tiedoista. 13

22 yli Kuva 16: Henkilöstön jakautuminen yritysten kokoluokittain Hämeen työvoimatoimistojen metalliteollisuuden TKTT -kampanjoissa haastatelluissa yrityksissä. Haastatteluaineisto käsittää karkeasti ottaen 54 % toimialojen alueella työssäkäyvistä työntekijöistä. TKTT-haastattelut usein painottuvat tutkittavan toimialan suurempiin työnantajiin ja niin nytkin. Metalliteollisuuden yrityksissä työskentelee keskimäärin 13 henkilöä. Kuitenkin haastattelu-aineiston keskimääräinen työntekijämäärä on 49 henkilöä, mikä on seurausta painottumisesta suurempiin yrityksiin. Aineiston henkilöstömäärän mediaani on 20 henkilöä eli puolet aineiston yrityksistä työllistää alle 20 työntekijää. Henkilöstömäärän arvioitu kehitys Haastatellut 123 Hämeen TE-keskusalueen metalliteollisuuden yritystä työllistivät haastatteluhetkellä 6115 henkilöä. Hämeen metalliteollisuuden yritykset kasvattavat henkilöstöään seuraavan vuoden aikana paljon. Kaiken kaikkiaan 85 työnantajaa arvioi henkilöstömäärän olevan suurempi vuoden kuluttua haastatteluhetkestä, ja vain viisi arvioi henkilöstömäärän olevan pienempi vuoden kuluttua. Muutamassa yrityksessä on havaittavissa kausivaihtelua. Yhdeksässä yrityksessä arvioitiin, että henkilöstö on huipussaan puolen vuoden kuluttua, ts. loppukesästä tai syksyllä. Ainoastaan yksi yritys totesi henkilöstömäärän olevan pienimmillään puolen vuoden kuluttua. Suhteellisesti eniten henkilöstöään määräänsä kasvattavia yrityksiä sijaitsee Forssan, Lahden ja Heinolan seutukuntien alueella. Taulukko 3: Hämeessä haastateltujen metalliteollisuuden toimipaikkojen ja yritysten (TOL27-29) arviot henkilöstönsä määrästä haastatteluhetkellä keväällä 2007 ja tästä puolen vuoden ja vuoden kuluttua. työvoimatoimisto vastanneiden yritysten lukumäärä haastatteluhetkellä (kevät 2007) Henkilöstömäärä puolen vuoden kuluttua (syksy 2007) vuoden kuluttua (kevät 2008) vuosimuutos vuosimuutosprosentti Forssa ,7 % Hämeenlinnan seutu ,6 % Riihimäki ,9 % Päijät-Häme ,7 % Heinola ,1 % Hämeen TE-keskus ,7 % 14

23 Työvoima- ja koulutustarvetutkimukseen osallistuneet yritykset työllistivät haastatteluhetkellä 6115 henkilöä 11. Kokonaishenkilöstömäärä kasvaa työnantajien arvioiden mukaan eniten Lahden seutukunnan alueella 195 henkilöllä. Yhteensä henkilöstömäärän odotetaan kasvavan haastatelluissa 123 yrityksessä 405 henkilöllä, mikä on keskimäärin 3,3 henkilöä yritystä kohti. Kiivain kasvuvauhti on Hämeenlinnan seutukunnassa, missä ennakoitu vuosimuutosprosentti on 12,9. Vuosimuutosprosentti koko Hämeen TE-keskuksen alueella on 6,7 %. Näin nopea kasvu olisi käänteentekevää, sillä metalliteollisuuden henkilöstömäärä on Hämeen TE-keskuksen alueella laskenut vuodesta 2002 lähtien. Taulukko 4: Hämeessä haastateltujen yritysten määrä, jotka ovat arvioineet henkilöstönsä määrässä tapahtuvan muutoksia seuraavan vuoden aikana. Toimipaikkojen lukumäärä, joissa vuoden päästä työvoimatoimisto vastanneiden yritysten lukumäärä henkilöstömäärä suurin ½ vuoden kuluttua henkilöstömäärä on suurempi henkilöstömäärä on pienempi henkilöstömäärä on sama Forssa Hämeenlinnan seutu Riihimäki Päijät-Häme Heinola Hämeen TE-keskus Työnantajat arvioivat myös työvoiman tarpeen kehitystä seuraavan viiden vuoden kuluessa. Pitemmän aikavälin arviot tukevat metalliteollisuuden henkilöstömäärän kasvua. Henkilöstömäärän lisäys kohdistuu enemmän suorittavaan tasoon eli ammattiosaajiin. 75 yritystä arvioi ammattiosaajien tarpeen kasvavan jonkin verran seuraavan viiden vuoden aikana ja 12 yrityksessä ammattiosaajien tarpeen katsottiin kasvavan reilusti. Johtajien ja asiantuntijoiden tarve ei kasvane yhtä merkittävästi. 46 yritystä arvioi johtajien ja asiantuntijoiden tarpeen kasvavan jonkin verran ja vain yksi yritys arvioi tarpeen kasvavan reilusti. Työvoiman tarve ei vähene monessakaan yrityksessä. Ammattiosaajien työvoiman tarve vähenee seitsemässä ja johtajien ja asiantuntijoiden tarve kolmessa yrityksessä. Vaikka nämä määrät ovat pieniä, arvioidaan ammattiosaajien tarpeen vähenevän neljässä 12 suurimmasta haastatellusta yrityksestä. Työvoiman tarve pysyy samana ammattiosaajien osalta 29 yrityksessä ja johtajien ja asiantuntijoiden osalta 71 seuraavan viiden vuoden aikana. Merkittävimmät seudulliset poikkeamat koko Hämeen TE-keskusalueen metalliteollisuuden työvoiman tarpeeseen ovat Hämeenlinnan seutukunnassa keskimääräistä suuremmaksi arvioitu johtajien ja asiantuntijoiden tarve. Hämeenlinnan seutukunnassa vastanneista 68 % arvioi johtajien ja asiantuntijoiden tarpeen kasvavan vastoin Hämeen 38 % prosentin keskiarvoa. Vastaavasti Heinolan seutukunnassa vastanneista yrityksissä vain yhdessä uskottiin johtajien ja asiantuntijoiden tarpeen kasvavan. 11 Tämä luku ei ole sama kuin Askosta saatava henkilöstömäärä Muutama puutuva tieto on tarkistettu ikärakenneosasta, työvoiman suunnitelluista lisäyksistä sekä tallennuksen tehneiltä virkailijoilta. 15

24 Johtajat ja asiantuntijat Ammattiosaajat Kuva 17: Työvoiman tarpeen kehitys haastatelluissa metalliteollisuuden yrityksissä seuraavan viiden vuoden aikana. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen vapaan sanan osassa tiedusteltiin tällä kertaa myös yritysten halukkuutta palkata ulkomaalaisia työntekijöitä lievittämään työvoimapulaa. Valmiuden yhteydessä kysyttiin myös kielitaitovaatimuksia, joita palkattavalta vaaditaan. Haastatelluista työnantajista 86 otti kantaa tähän kysymykseen. Heistä 79 on valmis palkkaamaan ulkomaalaisen työntekijän. Näistä 26 näkee tarpeelliseksi, että työntekijällä on hyvä suomen kielen taito. Tämä on tärkeää mm. työturvallisuuden takia ja joissakin tehtävissä on tarpeen, jotta ymmärtää ohjeet ja laatujärjestelmän työohjeet ja pystyy kirjoittamaan raportteja. 12 yrityksessä kielitaidoksi kelpaa riittävä, kohtuullinen, välttävä tai auttava suomen kielen taito. Englannin kielen taidolla pärjää 25 yrityksen tehtävissä. Suuressa osassa näistä suomen kielen taito on eduksi. Muita kieliä, joilla joissakin metalliteollisuuden yrityksissä pärjää, ovat saksa, venäjä, ruotsi sekä viro. Suhteellisesti eniten hyvää suomen kielen taitoa vaaditaan Heinolan seutukunnan metalliteollisuuden yrityksissä. Pelkällä englannin kielen taidolla pärjää parhaiten Riihimäen seutukunnan yrityksissä. Yhteensä seitsemän yritystä eivät ole valmiita palkkaamaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Kieliongelmin todetaan olevan liian suuri tai sanotaan, että työvoiman tarvetta ei ole. Henkilöstön ikärakenne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kasvaa reilusti Kasvaa jonkin verran Pysyy samana Vähenee jonkin verran Vähenee reilusti Ei tietoa Aiemmin metalliteollisuuden toimipaikkojen ikärakenteesta huomattiin, että toimiala vastaa hyvin koko Hämeen ikärakennetta. Asko-järjestelmä mahdollistaa sekä suorittavan tason työntekijöiden että johtajien ja asiantuntijoiden ikärakenteen käsittelyn erikseen. Tosin läheskään aina ei tätä mahdollisuutta olla haastattelutilanteessa käytetty. Usein työnantajien on vaikeata eritellä työntekijöiden tehtävien vaativuutta. Kuvasta 18 ilmenee haastateltujen yritysten ikärakenne. On huomattava, että ikärakenteen luokitus ei ole tasajakoinen, sillä vuotiaat muodostavat jo lähtökohtaisesti suurimman ryhmän kun taas vuotiaiden ikäluokka on pienin. Tämä seikka näkyy myös metalliteollisuudessa vuotiaat ovat suurin ryhmä ja vuotiaat seuraavaksi suurin. Yli 55-vuotiaita on miltei yhtä paljon kuin vuotiaita. Yli 55-vuotiaista on eläkkeelle siirtymässä lähivuosien aikana 16 %, ja koko aineistosta heitä on 2,2 %. Ikärakenne yrityksessä melko paha, mutta uskotaan että työntekijät pysyisivät työelämässä pitkään. 16

25 yli 55 vuotiaat Työntekijät eri ikäryhmissä Yli 55 vuotiaita ja eläkkeelle siirtyviä Kuva 18: Haastateltujen yritysten ikärakenne haastatteluhetkellä ja henkilöstömäärä eri ikäluokissa. Yli 55-vuotiata aineiston yrityksissä on 856 henkeä, joista 16 % on siirtymässä eläkkeelle vuoden sisällä. Tarkasteltaessa yritysten suhteellisia ikärakenteita työvoimatoimistojen toimialueittain, huomataan, että Riihimäen työvoimatoimiston alueella on nuorekkain henkilöstö. Riihimäen seutukunnan yrityksissä on eniten vuotiaita. Suhteellisesti eniten ikääntyneitä metalliteollisuuden työntekijöitä on Heinolan ja Päijät-Hämeen työvoimatoimistojen alueilla. Yksi seikka mikä ei kuvasta 19 näy, on se, että suhteessa eniten eläkkeelle siirtyviä yli 55-vuotiaista on Hämeenlinnan seudun ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueiden metalliteollisuuden yrityksissä, 21 % ja 28 %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11 % 11 % 9 % 14 % 16 % 29 % 34 % 11 % Forssa (n=1027) 32 % 35 % 6 % Hämeenlinnan seutu (n=1415) 15 % 28 % 36 % 16 % 18 % 25 % 31 % 12 % 10 % Riihimäki (n=556) Päijät Häme (n=2522) yli 55 v 21 % 17 % 30 % 28 % 4 % Heinola (n=574) Kuva 19: Toimialan ikärakenne työvoimatoimistojen alueittain eli seutukunnittain (n=122). Kun haastateltujen yritysten ja toimipaikkojen ikärakennetta verrataan Hämeen vuoden 2006 työikäisen väestön ikärakenteeseen, ja Hämeessä työssäkäyviin saadaan tarkempi kuva toimialan ikäjakaumasta. Kuvasta 20 selviää, että haastateltujen yritysten työntekijöiden ikärakenne vastaa hyvin Hämeen TE-keskusalueella työssäkäyviä sekä metalliteollisuudessa sekä yhteensä. Kuitenkin työikäisessä väestössä on enemmän alle 25-vuotiaita sekä yli 55-vuotiaita kuin mitä haastatelluissa yrityksissä on. 17

26 Haastatellut metalliteollisuuden yritykset 9 % 33 % 28 % 16 % 14 % Hämeessä työssäkäyvät 2004, metalliteollisuus 9 % 34 % 28 % 15 % 15 % Hämeessä työssäkäyvät % 31 % 27 % 14 % 17 % Työikäinen väestö % 26 % 22 % 12 % 25 % Kuva 20: Haastateltujen yritysten ja toimipaikkojen suhteellinen ikärakenne ja Hämeen TE-keskuksen alueen työikäisen väestön suhteellinen ikärakenne. Työvoiman käyttöaste 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Metalliteollisuuden työvoiman käyttöaste on Hämeen TE-keskuksen alueella hieman ylikuormitettu. Käyttöasteella tarkoitetaan tässä henkilöstön työtaakkaa suhteutettuna siihen käytössä olevaan aikaan. Yli puolet kysymykseen vastanneista työnantajista ilmoitti käyttöasteen olevan korkea, mikä ilmenee esimerkiksi ylitöinä. Ammattiosaajien käyttöaste oli hieman korkeampi kuin johtajien ja asiantuntijoiden. Osassa yrityksissä käyttöaste oli sopiva ja vain yksi yritys ilmoitti johtajien ja asiantuntijoiden käyttöasteen olevan matala. Kymmenessä yrityksessä ei osattu arvioida käyttöastetta. Työvoiman käyttöaste on yleisesti sitä korkeampi mitä enemmän työntekijöitä yritys aikoo palkata seuraavan vuoden aikana. Työvoiman käyttöaste on Hämeenlinnan seutukunnassa metalliteollisuuden yrityksissä hieman useammin korkea kuin muissa yrityksissä. Työvoiman käyttöaste on hyvin vaihtelevaa. Sesonkiaikana se on korkea. Tammi helmikuussa hiljaisempaa. Yrityksen työvoiman tarve ei tule kasvamaan viiden vuoden sisällä 20.stä enempää. Ilmiö saattaa olla sellainen, että pula tulee siitä mitä tehdä. Mikäli suurempia tilauksia ilmaantuu, niin silloin yritys käyttää alihankintaa. Taulukko 5: Työvoiman käyttöaste metalliteollisuudessa keväällä Työvoiman käyttöaste toimipaikoittain Matala (esim. lomautus) yli 55 v Sopiva Korkea (esim. ylitöitä) ei tietoa Ammattiosaajat Osuus 0 % 45 % 55 % Johtajat ja asiantuntijat Osuus 1 % 48 % 51 % 5. Suhdannenäkymät Metalliteollisuuden suhdannenäkymät ovat hyvät. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Metallija elektroniikkateollisuuden tilauskanta on kasvanut vuodesta 2003 lähtien. Hämeen TEkeskusalueen metalliteollisuuden pk-yritysbarometri oli huipussaan vuosina 2004 ja 2005 kääntyen sen jälkeen laskuun. Pk-yritysbarometri on kääntynyt yhtä jyrkkään laskuun vain Pohjois- 18