Joni Vainikka. Hämeen

Transkriptio

1 Hämeen TE-keskuksen julkaisuja 10 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuss 2007 Joni Vainikka Hämeen rakentamisen alan työvoima- ja koulutustarvetutkimus

2

3 Hämeen TE-keskuksen julkaisuja 10 Joni Vainikka Hämeen rakentamisen alan työvoima- ja koulutustarvetutkimus Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus

4 Julkaisija Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, LAHTI puh faksi ISBN (sid.) ISBN (PDF) EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007

5 TIIVISTELMÄ: Hämeen rakentamisen alan työvoima- ja koulutustarvetutkimus Yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat niin nyt kuin tulevinakin vuosina työvoimaa. Työmarkkinoiden tarjonnan tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti vastata toimialoilla syntyvien tai vapautuvien työpaikkojen kysyntään. Työvoimatoimistot pyrkivät ennakoimaan tulevia työvoimatarpeita, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) on Hämeen TE-keskuksen toimialueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettava puolivuosittainen yrityshaastattelu. Eri vuosina haastattelut suunnataan eri toimialoille. Tässä työvoima- ja koulutustarvetutkimuksessa syvennytään rakentamisen toimialalle. Viimeisimmät työnantajahaastattelut ovat suuntautuneet metalliteollisuuteen, vapaa-ajan toimialoille, puutuoteteollisuuteen, kuljetuksen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialoille. Haastatteluissa selvitetään muun muassa yritysten ennakoimaa määrällistä ja laadullista työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia sekä suhdannenäkymiä. Tuloksena saadaan alueellista toimialatietoa, joka pohjautuu yritysten ja toimipaikkojen omiin arviointeihin nykytilastaan ja tulevaisuudennäkymistään. Työvoimatoimistoja ja TE-keskusta TKTT palvelee paitsi koulutus- ja palvelutarjonnan myös laajemmin alueen strategisen kehittämisen suunnittelussa. Kerätyt tiedot ovat myös alueen muiden organisaatioiden hyödynnettävissä erityisesti työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Tämän rakentamisen alan tutkimuksen aineisto koostuu Hämeen TE-keskuksen toimialueen työvoimatoimistojen tekemistä työnantajahaastatteluista, jotka toteutettiin syys-lokakuussa Haastattelujen kohteena oli 121 Hämeen TE-keskusalueen rakentamisen toimialan yritystä ja toimipaikkaa. Toimialan yritysten keskittyessä Lahden seutukunnan alueelle haastattelut painottuivat Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueelle, missä tehtiin 49 prosenttia haastatteluista. Haastatellut yritykset työllistivät haastatteluhetkellä yhteensä työntekijää. Kun otetaan huomioon, että Hämeen TE-keskusalueen rakentamisen yritykset ja toimipaikat työllistivät vuonna 2005 noin henkilöä, voidaan todeta, että tutkimus kattaa suhteellisen hyvin toimialaa. Kuitenkin aineistosta tehtävät yleistykset pätevät parhaiten keskisuuriin ja suuriin yrityksiin, sillä haastatelluista yrityksistä 40 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä, vaikka pieniä yrityksiä on 92,5 prosenttia Hämeen rakentamisen alan yrityksistä. Kaiken kaikkiaan haastateltujen toimipaikkojen henkilöstö on hieman nuorempaa kuin Hämeessä työssäkäyvä väestö. Otoksen työvoimasta vuotiaita on 63 prosenttia. Eläkkeelle siirtyviä on yhteensä 80 henkilöä. Kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan vuoden kuluttua haastattelusta 7,1 prosenttia eli 186 työntekijää suurempi. Puolen vuoden sisällä henkilöstön odotetaan kasvavan 3,8 prosenttia. Suurinta vuosikasvun ennakoidaan olevan Heinolan työvoimatoimiston alueella, miltei 17 prosenttia. Henkilöstömäärän merkittävistä kasvuprosenteista huolimatta vain 40 työnantajaa arvioi, että henkilöstömäärä on vuoden kuluttua suurempi. Aineistossa on siis useampia yrityksiä, jotka eivät hae työvoiman kasvua. Työnantajat arvioivat palkkaavansa vuoden kuluessa yhteensä 234 eri alan työntekijää. Osalla näistä tulevista työntekijöistä paikataan eläkkeelle siirtyneitä sekä varaudutaan kausivaihteluihin. Vuoden sisällä avautuvat 234 työpaikkaa kohdistuvat 71 haastateltuun yritykseen. Suurin osa hakee talonrakennustyöntekijöitä, rakennusinsinöörejä ja -teknikoita sekä kirvesmiehiä. Lukumääräisesti eniten henkilöstöä on tarkoitus palkata Päijät-Hämeen ja Hämeenlinnan seudun

6 työvoimatoimistojen alueilla toimiviin yrityksiin. Työnantajien mukaan työtä olisi heti 81 työntekijälle. Rakentamisen alan työntekijöiden palkkaamisessa rekrytointiongelmat ovat merkittäviä. Jotkut työnantajat esimerkiksi ilmoittavat, että palkkaisivat osaavia kirvesmiehiä jos niitä olisi vain tarjolla, samaan aikaan toisiin yrityksiin on paljonkin hakijoita. Rekrytointiongelmat ovat aika pitkälti työnantajakohtaisia. Myös alueellisia eroja ilmenee. Rekrytointiongelmat ovat vähäisimpiä Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla. Kuitenkin 50 työvoiman lisäyksiä suunnitelleista ilmoittaa kohdanneensa rekrytointiongelmia. Rekrytointiongelmia liittyy seitsemään kymmenestä haettavaan työntekijään. Yleisimmin ongelmat liittyvät riittämättömään työkokemukseen ja työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin mutta myös muihin ongelmiin kuten koulutukseen. Haastatteluhetkellä, syksyllä 2007, toimialalla haastatelluista yrityksistä 30 arvioi ammattiosaajien työvoiman käyttöasteen korkeaksi, mikä ilmenee ylitöinä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä korkea käyttöaste on hiukan yleisempää. Kausivaihtelusta johtuen kesäaikana työvoiman käyttöaste on yleisesti ottaen korkeampi kuin talvella. Suhdannetilanne haastatteluhetkellä nähdään erittäin hyvänä. Vastanneista työnantajista 73 % toteaa korkeasuhdanteen vallitsevan toimialalla ja 21 % esittää toimialan olevan nyt nousukaudessa. Korkeasuhdanne näkyi haastattelujen teossakin, yhteistä haastatteluaikaa oli vaikea sopia. Työnantajat ovat pessimistisempiä toimialan tulevaisuuden näkymistä, sillä jopa 34 % ennakoi laskukauden alkavan vuoden päästä. Tähän liittyy pelko siitä, kuinka kauan nykyinen hyvä suhdanne voi jatkua sekä huoli rakennuskustannusten hinnan noususta. Kuitenkin rakentamisen alan suhdannevaihtelujen ennakoinnin sanotaan olevan erittäin vaikeaa. Työnantajat antavat myös paljon palautetta koulutusorganisaatioille. Useat kiittelevät hyvin sujuvaa yhteistyötä ja harjoittelijoiden saantia. Harjoittelijoiden suhteen pääasia on, että he osaavat perusasiat ja ovat motivoituneita ja oma-aloitteisia. Tosin negatiivistakin palautetta annetaan. Monet työnantajat pohtivat rakennusalan opiskelijoiden soveltuvuutta alalle ja alalle koulutettujen jäämistä alalle. Muun muassa ammatilliseen koulutukseen toivotaan enemmän rakentamisen perusasioiden harjaannuttamista ja nuorilta toivotaan asennetta työntekoon. Koulutuksessa toivotaan lisättävän myös asiakaspalvelukoulutusta. Laskennallisesti 17,5 prosenttia nykyisestä työvoimasta kaipaa lisäkoulutusta. Suurimmat koulutustarpeet nähdään olevan asiakaspalvelussa, varsinaisessa rakennustöiden ydinosaamisessa ja sähkötyössä. Työnantajat pohtivat myös ammattien ja toimialojen muutoksia. Moniosaamisen merkitys on kasvanut monella toimialalla ja niin myös rakentamisessa. Etenkin pienemmissä yrityksissä on tärkeää, että hallitsee useamman työvaiheen. Myös tekniikan ja teknologian kehittyminen ja yleistyminen ilmenee miltei kaikissa yrityksissä ja eri työvaiheissa. Asiakaslähtöisyys on myös teema, joka rakentamisen alalla on hyvinkin tärkeää, korjausrakentamisessa työtä tehdään yleensä asiakkaan luona ja esimerkiksi talonrakentaminen tapahtuu usein yhteistyössä ostajan kanssa. Suuri muutoslinja on myös työhön osallistuvan työnjohdon selvä väheneminen. Toiset yritykset ovat jollain tapaa sopeutuneet asiaan mutta toimialalla vallitsee melkoinen yksimielisyys siitä, että hyviä työmaamestareita ja vastaavia mestareita on liian vähän suhdanteeseen verrattuna. Kaiken kaikkeaan rakentamisen ala on Hämeen TE-keskuksen alueella hyvin verkostoitunutta ja yhteistyö perustuu usein pitkiin asiakkuussuhteisiin ja keskinäiseen luottamukseen. Työvoiman tarve näyttäisi jatkuvan suurena, mutta työnantajien mukaan korkeasuhdanteen taantumisesta on jo ennusmerkkejä.

7 Hämeen rakentamisen alan työvoima- ja koulutustarvetutkimus Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 MIKÄ ON TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS?... 1 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUKSEN HYÖDYT... 2 MITEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS TEHDÄÄN?... 2 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUKSEN KEHITTÄMISTARPEET RAKENTAMISEN ALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 TOIMIALOJEN LUONNE JA MERKITYS... 3 TOIMIPAIKAT... 3 HENKILÖSTÖ... 5 LIIKEVAIHTO JA ARVONLISÄYS... 7 IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE SEKÄ PENDELÖINTI... 8 ALALLE KOULUTTAUTUMINEN TYÖTTÖMÄT, AVOIMET PAIKAT JA REKRYTOINTIONGELMAT RAKENTAMISEN TKTT -AINEISTON YLEISPIIRTEET HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, SEN ARVIOITU KEHITYS JA IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA SEN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ARVIOITU KEHITYS HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE TYÖVOIMAN KÄYTTÖASTE SUHDANNENÄKYMÄT VERKOSTOITUMIS- JA YRITYSIDEOITA SEKÄ VIENTIMARKKINAT YRITYSIDEAT VERKOSTOITUMISIDEAT VIENTIMARKKINAT JA TOIMINTA-ALUE TYÖVOIMAN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN REKRYTOINTI REKRYTOINTIONGELMAT RAKENNUSINSINÖÖRIT JA -TEKNIKOT TALONRAKENNUSTYÖNTEKIJÄT KIRVESMIEHET PUTKITYÖNTEKIJÄT MAANRAKENNUSKONEIDEN KULJETTAJAT SÄHKÖASENTAJAT MUUT AMMATIT MUITA REKRYTOINTIONGELMIA MUUTOKSIA RAKENTAMISEN ALALLA JA AMMATEISSA RAKENNUSALUEEN POHJARAKENTAMINEN YLEISET TALONRAKENNUSTYÖT TEIDEN, KATUJEN, LENTOKENTTIEN JA URHEILUALUEIDEN RAKENTAMINEN SEKÄ MUU ERIKOISRAKENTAMINEN.. 41 RAKENNUSASENNUS RAKENTAMISEN VIIMEISTELYTYÖT JA RAKENNUSKONEVUOKRAUS YRITYKSET TUKITOIMIALOILLA YHTEENVETONA MUUTOKSISTA KOULUTUSTARPEET JA PALAUTE KOULUTUSORGANISAATIOILLE NYKYISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARPEET PALAUTE KOULUTUSORGANISAATIOILLE VAPAA SANA... 49

8 12. YHTEENVETO LIITTEET LIITE LIITE LIITE

9 1. Johdanto Hämeen rakentamisen työvoima- ja koulutustarvetutkimus jatkaa Hämeen TE-keskuksessa tehtyjen TKTT-raporttien sarjaa. Tämä tutkimus on kooste Hämeen TE-keskuksen toimialueen 1 viiden työvoimatoimiston tekemistä rakentamisen toimialan työnantajahaastatteluista. Näitä haastatteluja tehtiin syys-lokakuussa 2007 yhteensä 121 kappaletta. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen eli TKTT:n kehittäminen alkoi alun perin vuonna 1989 pohjoismaisena Työmarkkinoiden pullonkaulat -projektina. Tämän jälkeen mallia kehitettiin erityisesti Pohjanmaan TE-keskuksessa Vaasassa. Viime vuosien aikana TKTT on otettu käyttöön useimmissa TE-keskuksissa. Järjestyksessään tämä julkaisu on kymmenes Hämeen TEkeskuksen ja alueen työvoimatoimistojen työvoima- ja koulutustarvetutkimus. Kuntaraja (2006) Työvoimatoimiston alue Sysmä Hartola Työvoimatoimisto Työvoimatoimiston toimipaikka Padasjoki Asikkala Heinola Hauho Lammi Forssa Kalvola Hattula Janakkala Hollola Lahti Nastola Jokioinen Renko Kärkölä Ypäjä Tammela Hausjärvi Orimattila Artjärvi Loppi Lähde: Tilastokeskus/Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot Kuva 1: Hämeen TE-keskuksen toimialue ja työvoimatoimistot: Forssa, Heinola, Hämeenlinnan seutu, Päijät-Häme ja Riihimäki. Työvoimatoimistojen alueet vastaavat seutukuntia. Mikä on työvoima- ja koulutustarvetutkimus? On selvää, että yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat niin nyt kuin tulevinakin vuosina työvoimaa. Työmarkkinoiden tarjonnan tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti vastata toimialoilla syntyvien tai vapautuvien työpaikkojen kysyntään. Tietämys työvoima- ja osaamistarpeista sekä niistä ongelmista, joita uutta työvoimaa palkatessa kohdataan, on alueellisten työmarkkinoiden toimivuuden kannalta keskeistä. Sen lisäksi, että tunnetaan nykyinen toimintaympäristö, on osattava myös arvioida, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä lähitulevaisuudessa. 1 Myöhemmin puhuttaessa Hämeestä tarkoitetaan tällä kuvan 1 osoittamaa Hämeen TE-keskuksen toimialuetta. [1]

10 Työvoima- ja koulutustarvetutkimus on Hämeen TE-keskuksen toimialueella toteutettava puolivuosittainen työnantajahaastattelu. Valittujen toimialojen paikallisia yrityksiä ja toimipaikkoja haastatellaan työvoimatoimistojen asiantuntijoiden toimesta. Eri kerroilla haastattelut suunnataan eri toimialoille. Vuoden 2007 ensimmäisessä tutkimuksessa perehdyttiin metalliteollisuuteen. Vuonna 2006 tutkimusprosessi suuntautui puutuoteteollisuuden ja virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialoille, vuonna 2005 kuljetuksen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialoille. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen hyödyt Haastattelujen yhteydessä selvitetään muun muassa yritysten ennakoimaa määrällistä ja laadullista työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia ja verkostoitumisen luonnetta. Tuloksena saadaan alueellista toimialatietoa, joka pohjautuu työnantajien arvioihin nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Työvoimatoimistoja ja TE-keskusta TKTT palvelee paitsi koulutus- ja palvelutarjonnan suunnittelussa myös laajemmin alueen strategisessa kehittämisessä. Kerätyt tiedot ovat myös alueen muiden organisaatioiden hyödynnettävissä. TKTT-haastatteluista saatava hyöty on kaksitasoinen. Yhtäältä haastattelut palvelevat paikallisia työvoimatoimistoja palvelutyötä tarjoamalla tietoa yksittäisen yrityksen tai työnantajan palvelutarpeesta, toisaalta tutkimus tarjoaa aggregaattitasoista tietoa tietystä toimialasta. Lisäksi haastattelut tarjoavat mahdollisuuden tehdä työvoimatoimiston palveluja tutuiksi työnantajille. Sen lisäksi yritykset saavat arvokasta tietoa toimialan tilasta ja alueellisesta kehitysnäkymästä. TKTT-haastatteluiden vahvuus on juuri siinä, että haastattelut kohdistetaan ennalta sovitulle toimialalle, jolloin yhteenvetona saadaan tietystä toimialasta kertovaa alueellista tietoa. Tutkimuksessa haastattelujen tietoja ei käsitellä yritystasolla, vaan kysymys on nimenomaan alueellisen toimialatiedon kokoamisesta. TKTT-haastattelut ovat kuitenkin vain yksi osa työvoimatoimistojen työnantajayhteistyötä ja työvoimatoimistot tekevät vuosittain työnantajakäyntejä myös muissa yhteyksissä. Miten työvoima- ja koulutustarvetutkimus tehdään? Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen aloittaa työvoimatoimistojen asiantuntijoille suunnattu toimialapäivä, jolla pohjustetaan haastattelujen tekijöitä toimialan nykytilasta. Tätä toimialakierrosta olivat pohjustamassa muun muassa Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sekä Forssan aikuiskoulutuskeskuksen toimialajohtaja Juhani Honkamaa. Yhteisen koordinoimistilaisuuden jälkeen työvoimatoimistot luovat työlistansa ja sopivat työnantajien kanssa haastatteluista. Paikallisten työvoimatoimistojen asiantuntijat haastattelevat toimialueensa yrityksiä henkilökohtaisesti strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tämän jälkeen tiedot syötetään ja litteroidaan intranet-asiakkuudenhallintajärjestelmään Askoon. Tiedot tallentaa haastattelun tehnyt työvoimatoimiston asiantuntija. Aineistosta tehdään TEkeskuksessa tutkimus, jossa haastattelujen tuloksia käsitellään pääosin kokonaisuutena mutta myös työvoimatoimistoalueittain. Koska työvoimatoimistojen toimialueet ovat seutukuntajaon mukaiset, saadaan tietoa myös seutukuntatasolla. Tutkimuksessa ei esitellä yksittäisten työnantajien tietoja. Prosessia jatketaan asiantuntijaraatityöskentelyllä. Asiantuntijaraatien tavoitteena on syventää yritysryhmän tai toimialan strategista tulevaisuusnäkemystä, kehittää työhallinnon [2]

11 palvelutarjontaa ja yritysten toimintaympäristöä. Luonnollisesti prosessista voi olla hyötyä myös yrityksen oman liiketoiminnan kehittämisessä. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen kehittämistarpeet Tutkimuksia yritysten työvoimatarpeista sekä suhdanteiden kehittymisestä tehdään runsaasti eri tahoilla. Lähes poikkeuksetta kyselyt ovat kuitenkin valtakunnallisia, eivätkä tarjoa paikallista tietoa yritysten näkemyksistä. TKTT:n suurin arvo on siinä, että se välittää yritysten ja muiden toimijoiden näkemykset julkiselle hallinnolle alueellisesti ja paikallisesti. Haastattelujen kautta työvoimatoimistot saavat tietoa siitä, millä toimialoilla työvoimaa tullaan tarvitsemaan ja millä suunnalla tarvetta taas ei ole. Oppilaitokset saavat tietoa siitä, millaista koulutusta nuorille ja aikuisille tulisi järjestää, jotta heille olisi muutaman vuoden kuluttua koulutuksen päätyttyä kysyntää yrityksissä. Työvoima- ja koulutustarvetutkimusprosessi on kehittynyt alkuvuosista, mutta sen hyödyntäminen kaipaa edelleen jatkokehittämistä. On tiedettävä mitä TKTT-haastattelut kuvaavat ja mitä ne eivät kuvaa. Haastetta liittyy myös siihen, miten prosessista saatava suuri tietomäärä osataan hyödyntää tarpeeksi hyvin ja miten tutkimuksen esiin tuomiin ongelmakohtiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin. 2. Rakentamisen alan toimintaympäristö Toimialojen luonne ja merkitys Hämeen työvoimatoimistojen syys-lokakuussa 2007 tekemät työvoima- ja koulutustarvehaastattelut kohdistuivat rakentamisen toimialalle. Rakentaminen on strategisesti tärkeä toimiala Hämeessä. Vuonna 2005 rakentaminen muodosti 6,9 prosenttia Hämeen TEkeskusalueen arvonlisäyksestä 2 ja kattoi noin 6,7 prosenttia alueen työpaikoista 3. Seuraavassa tarkastellaan rakentamisen toimialojen henkilöstömäärän, toimipaikkojen ja liikevaihdon kehitystä Hämeessä vuodesta 1995 vuoteen 2005 sekä työllisten ikä- ja sukupuolirakennetta, alalle kouluttautumista ja alan työttömyyttä. Lähteenä on käytetty muun muassa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä ja työssäkäyntitilastoa Toimiala Online-käyttöliittymän kautta, Tilastokeskuksen asiakaskohtaista suhdannepalvelua sekä Opetushallituksen tietoja ja Työministeriön tilastoja. Toimipaikat Alueellinen jakautuminen Kaikista Suomen toimipaikoista 12,9 prosenttia sijoittui rakentamisen toimialalle vuonna Hämeen osalta vastaava luku on 15,2 prosenttia, joten Hämeessä on suhteessa enemmän tarkasteltavan toimialan toimipaikkoja. Seutukuntakohtaiset erot eivät ole suuria, mutta 2 Tilastokeskus (2007). Tuotanto ja työllisyys maakunnittain *, 30 toimialaa muuttujina hinta, sektori, alue, toimiala, taloustoimi ja vuosi < 3 Tilastokeskus (2007). Työssäkäyntitilasto / Työpaikat vuonna 2005* < [3]

12 yleiskuva on se, että Riihimäen ja Forssan seutukuntien alueella on rakentamisen toimipaikkoja suhteessa hieman enemmän, miltei 17 prosenttia. Seutukunnissa, joissa on suurempia kaupunkeja kuten Lahdessa ja Hämeenlinnassa, rakentamisen alan toimipaikkoja on alle 15 prosenttia kaikista toimipaikoista. Alueellinen jakautuminen on kuitenkin selvää kun tarkastellaan eri kuntia, sillä rakentamisen toimipaikat muodostavat viidenneksen kaikista toimipaikoista Jokioisissa, Tammelassa, Lopella, Hausjärvellä sekä Orimattilassa. Nämä kunnat ovat käytännössä lähinnä pääkaupunkiseutua Hämeestä katsottuna. Kaupungeissa on ymmärrettävästi enemmän muita palvelualan toimipaikkoja, joten rakentamisen toimipaikkojen suhteellinen määrä ei nouse Hämeen seutukuntakeskuksissa suuriksi 4. Lukumääräisesti rakentamisen alan toimipaikkoja on eniten Lahdessa ja Hämeenlinnassa; 710 ja 333 toimipaikkaa. Myös Orimattilassa, Hollolassa ja Riihimäellä on syksyllä 2007 enemmän kuin 200 rakentamisen alan toimipaikkaa. Samaan aikaan Lahdessa on Suomen kunnista kuudenneksi eniten rakentamisen alan toimipaikkoja. Hämeenlinnassa niitä on 21. eniten. Alatoimialat Rakentamisen toimipaikkoja oli Hämeessä vuonna 2005 yhteensä kappaletta, joista 53 prosenttia sijoittuu rakennusten tai niiden osien rakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen (tol 452), viidennes rakennusasennukseen (tol 453), 13 ja 14 prosenttia rakennusalueen pohjarakentamiseen (tol 451) ja rakentamisen viimeistelytöihin (tol 454). Lisäksi puolisen prosenttia toimipaikoista kuuluu ryhmään rakennuskonevuokraus käyttäjineen (tol 455). Toimipaikkojen jakautumisessa ei suurempia seutukuntakohtaisia eroja ole 5. Ainoastaan Forssan seutukunnan rakentamisen alan alatoimipaikkojen jakautuminen eroaa hiukan Hämeen jakaumasta. Forssan seutukunnan alueella on hieman vähemmän itse rakennusten rakentamista (tol 452) ja enemmän pohjarakentamista (tol 451) ja rakennusasennusta (tol 453). Myös Riihimäen seutukunnan pohjarakentaminen (tol 451) on hieman ylikorostunut. Toimipaikkojen ja yritysten määrä Rakentamisen alan toimipaikkojen määrä kasvaa, mutta kasvuvauhti vaihtelee vuosittain. Yleiskuvana voidaan kuitenkin todeta, että toimipaikkojen määrän kasvu on jopa kiihtynyt luvun alussa. Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut Hämeessä keskimäärin neljällä prosentilla vuosittain. Tosin vuonna 1999 toimipaikkojen lukumäärä jopa hieman väheni. Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut etenkin Kanta-Hämeen maakunnassa. Vuosina 2004 ja 2005 rakentamisen alan toimipaikkojen lukumäärän kasvu yltyi 7 8 prosentin vuosivauhtiin Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa. Pitkällä aikavälillä, vuodesta 1995 vuoteen 2005, rakentamisen alan toimipaikkojen määrä on lisääntynyt Kanta-Hämeessä noin viisi prosenttia vuodessa, kun Päijät-Hämeessä jäädään noin 3,5 prosenttiin. Kokonaisuudessaan Hämeessä oli vuonna 2005 noin 49 prosenttia enemmän rakentamisen toimipaikkoja kuin vuonna Alatoimialoista nopeimmin on kasvanut rakennusten tai niiden osien rakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen (tol 452). 4 Tilastokeskus (2007). Toimipaikkalaskuri < 5 Toimiala Online (2007). Toimiala Online, yritys- ja toimipaikkarekisteri < [4]

13 Lahti Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 2: Rakentamisen alan (tol F) toimipaikkojen lukumäärän kehitys seutukunnittain Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Rakentamisen alan kasvuun sisältyy myös paljon kausivaihtelua. Uusia yrityksiä perustetaan lähinnä alkuvuodesta ja aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus on yleensä negatiivinen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Esimerkiksi vuonna 2006 Hämeeseen syntyi 219 uutta rakentamisen alan yritystä, vaikka loppuvuotena yrityksiä lopetettiin hieman enemmän. Kuvan 3 pääsanoma on kuitenkin se, että viime aikoina rakentamisen yrityskanta on kasvanut nopeammin kuin aiemmin vuosituhannella /I 2001/II 2001/III 2001/IV 2002/I 2002/II 2002/III 2002/IV 2003/I 2003/II 2003/III 2003/IV 2004/I 2004/II 2004/III 2004/IV 2005/I 2005/II 2005/III 2005/IV 2006/I 2006/II 2006/III 2006/IV 2007/I Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus Kuva 3: Rakentamisen alan (tol F) aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus Hämeessä vuodesta Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Henkilöstö Rakentamisen alan henkilöstömäärä kasvoi erityisesti 1990-luvun lopussa luvulla kasvu on hiipunut noin prosenttiin vuodessa. Vuonna 2005 rakentamisen ala työllisti Hämeessä henkilöä. Henkilöstömäärien seutukuntakohtaiset muutokset voivat olla suuriakin riippuen rakennusprojekteista ja tilauksista. Lahden seutukunta työllistää käytännössä puolet Hämeen TE- [5]

14 keskusalueen rakennusalan työntekijöistä. Vakainta kasvu on kuitenkin ollut Hämeenlinnan seutukunnan alueella Lahti Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 4: Rakentamisen alan (tol F) toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys Hämeen seutukunnissa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Hämeen rakentamisen alan henkilöstömäärä kasvaa ripeästi aivan viimeisimpien tietojen perusteella. Päijät-Hämeessä rakentamisen alan henkilöstön kasvu jopa kiihtyy vuodesta 2005 lähtien, kun taas Kanta-Hämeessä kasvu on keskimäärin viisi prosenttia suhteessa vuotta aiempaan. Kausivaihtelut henkilöstömäärissä ovat kuitenkin hyvin suuria, ja tämä pätee erityisesti Kanta-Hämeen maakuntaan Indeksi 100 = Kanta Häme Kanta Häme (trendi) Päijät Häme Päijät Häme (trendi) Kuva 5: Hämeen TE-keskusalueen rakentamisen henkilöstö kuukausittain sekä kausivaihtelua tasoittava trendi. Tiedot on sidottu vuoteen 2000 (=100). Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Rakentamisen alan toimipaikat ovat Hämeessä keskimäärän hyvin pieniä. Vuonna 2005 yhdessä toimipaikassa oli noin kolme henkeä. Toimipaikkojen rakenteessa on havaittavissa selkeä trendi. [6]

15 1990-luvun henkilöstömäärän kasvu perustui lähinnä toimipaikan koon kasvuun, mutta luvulla toimipaikkojen koko on pienentynyt. Kokonaishenkilöstömäärä kasvaa mutta tämä liittyy yhä useammin uuden yrityksen perustamiseen. Rakentamisen toimiala siis pirstoutuu yhä pienemmiksi yksiköiksi. Seutukunnallisia erojakin toimipaikkojen keskimääräisessä koossa on. Rakentamisen alan toimipaikat ovat suurimpia Hämeenlinnan ja Lahden seutukunnissa ja selkeästi pienimpiä Heinolassa. Liikevaihto ja arvonlisäys Hämeen rakentamisen liikevaihto kasvoi vuosien 1995 ja 2005 välillä 170 prosenttia, eli vuoden ,6 miljardista markasta vuoden 2005 noin 1,2 miljardiin euroon. Kasvu ei ole tyrehtynyt yhtenäkään vuonna, mutta vuosituhannen alussa kasvu on maltillisempaa luvun lopun jopa 20 prosenttia kasvu on hiipunut keskimäärin viiden prosentin vuosittaiseen liikevaihdon kasvuun. Ripeintä liikevaihdon kasvu on ollut Hämeenlinnan seutukunnassa. Lahden seutukunnassakin kasvu on ollut nopeaa, mutta 2000-luvun alussa rakentamisen alan liikevaihdon kasvu seutukunnassa lähes pysähtyi. Heinolan ja Forssan seutukunnissa rakentamisen alan liikevaihto on altistunut enemmän suhdannevaihteluille ja näissä seutukunnissa negatiiviset liikevaihdon kasvuprosentit ovat olleet mahdollisia. Heinolan rakentamisen alan liikevaihto on kasvanut vuosien 1995 ja 2005 välillä keskimäärin vain kolme prosenttia vuodessa kun koko Hämeen keskimääräinen kasvu on ollut 11 prosenttia. 700 m m 1400 Lahti Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola Häme (oikea akseli) Kuva 6: Yritystoimipaikkojen liikevaihdon kehitys rakentamisen alalla (tol F) Hämeen seutukunnissa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tiedot haettu Viimeisimpien tilastotietojen mukaan rakentamisen alan korkeasuhdanne on vahvistunut entisestään. Kun rakentamisen alan liikevaihtotietoja tarkastellaan maakunnittain suhteessa vuoteen 2000, huomataan, että kehitys Kanta-Hämeen maakunnassa on ollut hieman ripeämpää 2000-luvun alussa. Aivan viimeisimmän vuoden aikana rakentamisen alan liikevaihto on kasvanut molemmissa maakunnissa kiihtyvään tahtiin. 0 [7]

16 Indeksi 2000 = Päijät Häme Kanta Häme Kanta Häme (trendi) Päijät Häme (trendi) Suomi (trendi) Kuva 7: Hämeen maakuntien rakentamisen alan liikevaihto suhteessa vuoteen 2000 (=100) sekä koko maan rakentamisen liikevaihdon trendi. Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Rakentamisen välituotekäyttö ei ole aivan yhtä laajaa kuin teollisuudessa mutta keskimäärin 60 prosenttia tuotoksesta koostuu välituotekäytöstä. Tämän takia on syytä myös tarkastella arvonlisäystä, joka mittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Maakuntien rakentamisen alan arvonlisäykset olivat pitkään miltei identtisillä kasvu-urilla kunnes ero repesi vuosituhannen vaihteessa noin 80 miljoonaan euroon. Vuonna 2005 Hämeen TE-keskusalueen rakentamisen arvonlisäys oli noin 544 miljoonaa euroa. Kuvasta kahdeksan voi myös lukea miten herkästi rakentamisen ala reagoi suhdannemuutoksiin ja miten rajuja muutokset voivat olla tuotannon kannalta Päijät Häme Kanta Häme Kuva 8: Hämeen maakuntien rakentamisen alan (tol F) tuotannon arvonlisäys vuosina Lähde: Tilastokeskus Tiedot haettu Ikä- ja sukupuolirakenne sekä pendelöinti Hämeen TE-keskuksen toiminta-alueella asuvista ja rakentamisen alalla työskentelevistä henkilöstä 93 % oli miehiä vuonna Kun alueen toimipaikkojen työpaikoissa työskenteli samana vuonna työntekijää, voidaan todeta, että Hämeestä käydään enemmän töissä [8]

17 muualla. Rakentamisen alan pendelöinti suuntautuu enemmän Hämeen lähialueille suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulle. Pendelöinti on hieman yleisempää Kanta-Hämeen maakunnasta. Kanta-Hämeessä asuvista rakentamisen alan työntekijöistä miltei viidennes käy maakunnan ulkopuolella töissä, kun vastaava luku vuonna 2004 Päijät-Hämeen osalta oli joka yhdeksäs. 65+ Yrittäjät (miehet) n= Palkansaajat (miehet ) n= Yrittäjät (naiset) n= 91 Palkansaajat (naiset) n= Kuva 9:Yrittäjien ja palkansaajien ikä- ja sukupuolirakenne rakentamisen alalla Hämeessä. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2004 muuttujina Toimiala (2-3-nro) TOL2002. Ikäluokitus, Asuinmaakunta 2005, Ammattiasema, erikseen yrittäjät ja sukupuoli. Tiedot haettu Yritysten ikärakenne on Hämeessä suhteellisen tasapainoinen. Päijät-Hämeen maakunnan rakentamisen alan ikärakenne on vinoutunut keskeltä vuotiaita on suhteellisen paljon ja selkeästi enemmän kuin alle 35-vuotiaita. Kanta-Hämeessä suurimman ikäluokan muodostaa vuotiaat. Rakennusalan työntekijöiden määrän on ennakoitu kasvavan Suomessa muutaman seuraavan vuoden aikana siten, että nuorten osuus alalla tulee hieman kasvamaan vuoteen 2012 mennessä ja toisaalta myös siten että työelämässä jatkettaisiin pidempään ja eläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin myöhemmin 6. Rakentamisen alan keskeisimmistä ammateista rakennustyöntekijöiden ikärakenne oli vuonna 2000 hyvin tasapainoinen. Ikääntyneempiä rakennusalan ammatteja olivat samana vuonna mm. talonrakennusalan asiantuntijat ja erityisasiantuntijat, putkiasentajat ja rakennusmaalarit 7. Työssäkäyntitilaston mukaan Hämeen TE-keskuksen alueella asuvista rakentamisen yrittäjistä 96 prosenttia oli miehiä. Yrittäjien ikärakenne on hyvinkin tasapainoinen, yrittäjien joukossa ei ole ikääntyneitä samassa määrin kuin muilla aloilla ja vuotiaita yrittäjiä on Hämeessä selvästi enemmän kuin muiden alojen yrittäjiä. Palkansaajien ikärakenne muistuttaa hyvin paljon Hämeen kaikkien palkansaajien ikärakennetta vuotiaita palkansaajia on rakentamisen 6 Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL (2007). Rakennusalan koulutus- ja osaamisbarometri RIL Vakuutusyhtiö Eteran ennuste rakennusalan työntekijöiden ikärakenteesta, s Tilastokeskus (2001). Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien ikäkortit Työlliset ammattiluokittain. [9]

18 toimialalla hieman enemmän ja vuotiaita hieman vähemmän kuin Hämeessä keskimäärin vuotiaita on alalla hiukan vähemmän johtuen alan koulutusvaatimuksista. 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % Hämeen TEkeskusalueen kaikki toimipaikat Hämeen TEkeskusalueen rakentamisen ala Vasemmalla Yrittäjät (pl. maatalousyrittäjät) Oikealla Palkansaajat 0 % Kuva 10: Hämeen TE-keskuksen alueella työssäkäyvät sekä Hämeen rakentamisen yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2004 muuttujina Toimiala (2-3-nro) TOL2002. Ikäluokitus, Asuinmaakunta 2005, Ammattiasema, erikseen yrittäjät ja sukupuoli. Tiedot haettu Alalle kouluttautuminen Rakentamisen toimialalla tarvitaan monen alan ammattilaisia. Maakuntien ammattirakenteiden mukaan rakennustyöntekijät, LVI-asentajat, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät sekä rakennusalan johtajat ja asiantuntijat ovat rakentamisen alan yleisimmät ammattiryhmät 8, joten alan koulutuslinjoja ovat mm. insinöörikoulutus, rakennus-, sähkö-, lvi-, maalausala, jne. Suurin osa rakentamisen alan koulutuksesta sisältyy arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalalle. Arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina. Nuorten ja aikuisten aloituspaikkojen määrä on Suomessa kasvanut vuosituhannen vaihteen alle 3 000:sta miltei 4 000:een vuonna Hämeessä aloituspaikkojen määrän kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 jopa hieman vauhdikkaampaa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on Hämeessä nostettu käytännössä joka vuosi vuodesta 2004 lähtien. Myös ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkoja on parina viime vuonna kasvatettu. Viime vuosina rakentamisen alan työllisyys on parantunut, ja arkkitehtuurin ja rakentamisen toisen asteen koulutukseen on hyväksytty uusia opiskelijoita kiihtyvällä nopeudella. Sama ilmiö näkyy myös yhteishakutilastoissa. Vuosina yhteishaussa rakennusalalle haki keskimäärin 150 henkilöä vuodessa. Vuonna 2005 nimeke muuttui arkkitehtuuri ja 8 Opetushallitus Työryhmäsivut (2007). OPH Päijät-Häme ja Kanta-Häme < (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma / Ammattirakenne vuonna 2004). [10]

19 rakentamiseksi ja hakijoiden määrä käytännössä kolminkertaistui. Alan ja ylipäänsä ammatillisen koulutuksen kasvava suosio ruokkii itseään. Aloituspaikat Nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikat Nuorten ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikat Aikuisten ammatillisen koulutuksen aloituspaikat Aikuisten ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikat Yhteensä arkkitehtuuri ja rakentaminen Kuva 11: Nuorten ja aikuisten ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikat Hämeessä arkkitehtuurin ja rakentamisen opintolinjalla vuosina Lähde: Opetushallitus / Wera < Menee kuitenkin muutama vuosi kunnes koulutusalan kasvanut suosio näkyy myös suoritettujen tutkintojen määrissä luvun alussa alan suoritettuja tutkintoja kertyi Tutkinnon pituuden uudistamisesta johtuen vuonna 2001 tutkintoja kertyi vain 18 kappaletta. Kun tarkastellaan uusien opiskelijoiden määrää Hämeen arkkitehtuurin ja rakentamisen koulutuksessa ja verrataan sitä alan suoritettuihin tutkintoihin kolmen vuoden päästä 2000-luvun alussa, selviää, että uusien opiskelijoiden määrä vastaa noin 60 prosenttia suoritetuista tutkinnoista kolmen vuoden päästä. Tämä suhdeluku on koko ajan hienoisessa kasvussa, ja voitaisiin ennakoida, että alalla suoritetaan vuonna 2007 noin 200 tutkintoa ja vuosina 2008 ja 2009 reilut 300. Kuva 12: Ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Hämeen TEkeskusalueen oppilaitoksissa arkkitehtuurin ja rakentamisen koulutuksessa vuosina sekä laskennallinen ennuste vuosille Lähde: OPH/WERA, tiedot haettu [11]

20 Opiskelijoiden hakeutumiskäyttäytymisessä on myös muutamia eroja. Ammatillisen koulutuksen eli toisen asteen opiskelijat hakeutuvat usein omaan maakuntaansa opiskelemaan. Ammatillisen korkeakoulutuksen suhteen liikkuvuus on selvästi suurempaa. Vuosituhannen alussa muualta Suomesta hakeuduttiin opiskelemaan rakennusalaa Hämeen TE-keskuksen alueelle enemmän kuin Hämeestä muualle Suomeen alle tai yli alle tai yli alle tai yli Hämäläinen Hämeeseen Muualta Suomesta Hämeeseen Hämeestä muualle Suomeen Kuva 13: Hakeutuminen rakennusalan ammatilliseen peruskoulutukseen vuosina jaotuksilla Hämeestä Hämeen ammattioppilaitoksiin, muulta Suomesta Hämeen ammattioppilaitoksiin ja Hämeestä muihin Suomen ammattilaitoksiin. Lähde: Ensti, tiedot haettu alle tai yli alle tai yli alle tai yli Hämäläinen Hämeeseen Muualta Suomesta Hämeeseen Hämeestä muualle Suomeen Kuva 14: Hakeutuminen ammattikorkeakoulujen rakennusalalle vuosina jaotuksilla Hämeestä Hämeen ammattikorkeakouluihin, muulta Suomesta Hämeen ammattikorkeakouluihin ja Hämeestä muihin Suomen ammattikorkeakouluihin. Lähde: Ensti, tiedot haettu [12]

21 Työttömät, avoimet paikat ja rekrytointiongelmat Rakentamisen toimialan työttömyys on vähentynyt merkittävästi Hämeessä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 1998 alussa rakentamisen toimialalla oli työttömiä vielä yli henkilöä kun tuo määrä lokakuun lopussa vuonna 2007 laski neljännekseen aiemmasta eli 376. Nyt korkeasuhdanteen aikaan voidaan puhua, että avoimia paikkoja on suhteessa toimialan työttömiin noin neljännes. Kuitenkaan rekrytointiongelmat eivät ole hälyttäviä; rakennus- ja kaivosalalla rekrytointiongelmat ovat siirtyneet enemmän piileviksi 9. Hämeen kytkeytymisestä pääkaupunkiseutuun ja sen rakennusmarkkinoihin kertoo myös yhtäältä se, että työttömyyden kausivaihtelu on vähentynyt ja toisaalta sekin, että rakentamisen alan työttömyyden kausivaihtelu on selvästi vähäisempää kuin sellaisilla alueilla, jotka ovat kauempana pääkaupunkiseudusta. Työhallinnolle ilmoitetut avoimet työpaikat ovat lisääntyneet vuosikymmenen alusta. Vuonna 1998 avoimia paikkoja oli runsaasti mutta sen jälkeen avoimien paikkojen määrä Hämeessä hieman väheni. Vuonna 2002 avoimia paikkoja oli kuukausien lopussa keskimäärin 40 kappaletta. Viime vuosina kysyntä on parantunut, vuoden 2007 kymmenen ensimmäisen kuukauden lopussa avoimia paikkoja on ilmoitettu noin 100 kuukautta kohti. Työttömät /98 01/99 01/00 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/ Avoimet paikat ja rekrytointiongelmat Rekrytointiongelmat (rakennus ja kaivosala) Työttömät pl.lom (tol F) Avoimet paikat (tol F) Kuva 15: Rakentamisen toimialan työttömät ja avoimet työpaikat kuukauden lopussa vuosina sekä rakennus- ja kaivosalan rekrytointi ongelmat Hämeen TE-keskuksen alueella. Lähde: Työministeriö, TK5 / ISA ja Hämeen TE-keskus, Rekrytointiongelmat ammattialoittain. 9 Haapakangas, K (2007). Rekrytointiongelmat Hämeessä syyskuussa 2007 työvoimatoimistossa avoinna olleiden paikkojen yhteydessä havaitut < [13]

22 3. Rakentamisen TKTT -aineiston yleispiirteet Hämeen TE-keskusalueen työvoimatoimistojen rakentamisen työvoima- ja koulutustarvehaastattelut toteutettiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä syys-lokakuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä 121 kappaletta. Haastatteluaineisto tallennettiin TE-keskusten yhteiseen Asko -asiakkuuden hallintajärjestelmään. Toimialan haastattelut keskittyvät Päijät- Hämeen työvoimatoimiston eli Lahden seutukunnan alueelle, sillä alueelle sijoittuu käytännössä puolet koko Hämeen rakentamisen alan toimipaikoista. Tutkimusaineisto kuvaa hyvin vuoden 2005 yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaista rakentamisen alan toimipaikkojen jakaumaa seutukunnittain. Toimipaikkojen jakautumisen suhteen Lahden seutukunta on ehkä hieman yliedustettuna aineistossa Hämeenlinnan seutukunnan kustannuksella. Vastaava tutkimus 10 tehtiin Forssan, Hämeenlinnan ja Lahden seutukuntien alueilla vuonna 2004, ja tässä laajemmassa tutkimuksessa on mukana yhteensä 21 yritystä ja toimipaikkaa, jotka olivat mukana kolme vuotta aiemminkin. Forssa 13 Hämeenlinna 23 Riihimäki 15 Päijät Häme 60 Heinola Kuva 16: Hämeen työvoimatoimistojen rakentamisen alan TKTT -haastattelujen lukumäärä työvoimatoimistoalueittain. Seuraavalla kartalla (kuva 17) on esitetty haastateltujen yritysten jakautuminen yrityksen sijaintikunnan mukaan. Eniten haastatteluita tehtiin Lahdessa 33 kappaletta, Hämeenlinnassa 15 kappaletta Forssassa 11, sekä Orimattilassa 11. Kaiken kaikkiaan haastattelut ovat jakautuneet hyvin Hämeen TE-keskusalueen eri kuntiin, sillä vain seitsemässä kunnassa ei tehty haastatteluja. Haastattelujen kohteet ovat käytännössä kaikki yksityisiä yrityksiä, mukana on tosin muutama suuremman yrityksen alueellinen toimipaikkakin. Suurin osa haastattelujen kohteista on osakeyhtiöitä. Näitä on 84 prosenttia haastatelluista työnantajista. Kommandiittiyhtiötä on 12 prosenttia. Loput ovat avoimia yhtiöitä, julkisia osakeyhtiöitä tai toiminimiä. 10 Paakkunainen, S. (2004). Työvoima- ja koulutustarvehaastattelujen yhteenveto. Rakentamisen toimiala. Forssan, Hämeenlinnan ja Lahden seutukunnat. 51 s. Hämeen TE-keskus, Lahti. [14]

23 Haastattelut jakautuvat melko hyvin rakentamisen viidelle eri alatoimialalle. Suhteessa vuoden 2005 Hämeen TE-keskusalueen rakentamisen alan toimipaikkajakaumaan aineisto kattaa miltei viisi prosenttia rakennusten tai niiden osien rakentamisesta sekä rakennusasennuksesta ja noin kolme prosenttia pohjarakentamisesta sekä rakentamisen viimeistelytöistä. Suhteessa esimerkiksi edelliseen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimukseen kattavuus on pieni, mutta täytyy muistaa, että rakentamisen alan yritykset ovat usein hyvin pieniä ja suuriin otoskokoihin on vaikea päästä haastattelututkimuksilla kun yrityksiä on samalla merkittävästi enemmän. Kuntaraja (2006) Työvoimatoimiston alue Sysmä (2) Hartola (1) 0 37 TKTT-haastattelujen määrä Padasjoki (1) Hauho Asikkala (2) Heinola (7) Lammi (1) Humppila Forssa (11) Jokioinen (1) Ypäjä Tammela (1) Kalvola Renko (1) Hattula Hämeenlinna (15) Loppi (5) Tuulos (1) Janakkala (5) Riihimäki (8) Hausjärvi (2) Hämeenkoski Kärkölä (2) Hollola (4) Lahti (33) Orimattila (11) Nastola (7) Artjärvi Lähde: Tilastokeskus/Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot Kuva 17: Hämeen työvoimatoimistojen rakentamisen TKTT -haastattelujen lukumäärä haastatellun yrityksen tai toimipaikan sijaintikunnan mukaan. Haastatelluista toimipaikoista kuusi on sellaisia, jotka eivät Asko-järjestelmässä kuulu rakentamisen alalle, vaan rakentamisen tukisektoreille. Muita kuin rakentamisen alan toimialoja ovat tasolasin muotoilu ja muokkaus, rakennustarvikkeiden yleistukkukauppa, LVI-laitteiden ja - tarvikkeiden tukkukauppa, muu rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa sekä yhdyskuntasuunnittelu. Taulukossa 1 on esitetty haastateltujen yritysten toimiala myös kolminumerotasolla. Yleisin aineiston alatoimiala on rakennusten tai niiden osien rakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen, jolle sijoittuu 68 toimipaikkaa. Tämän toimialan sisällä on 59 yleisiin talonrakennustöihin (tol 45211) liittyvää toimipaikkaa, joten yleistäen puolet aineistosta on talonrakennusalaa. Muita merkittäviä yksittäisiä viisinumerotason toimialoja ovat LVIasennukset (tol 45330) sekä sähköjohtojen ja laitteiden asennus (tol 45310). Näihin kuuluu 14 ja [15]

24 12 haastateltua työnantajaa. Kokonaisuudessaan tämä tutkimus kattaa noin 4,1 prosenttia Hämeen rakentamisen alan yksityisistä toimipaikoista 11. Aineiston suurin puuttuva alatoimiala on rakennuspuusepänasennukset (tol 45420), jonka 157 toimipaikasta yksikään ei sisälly tämän työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen aineistoon. Taulukko 1: Haastatteluaineiston kattavuus rakentamisen alatoimialoittain (3-numerotaso). Aineistossa 6 yritystä ei kuulu rakentamisen toimialalle. Lähde: Asko asiakkuuden hallintajärjestelmä ja Yritys- ja toimipaikkarekisteri /Toimiala Online - tiedot vuodelta Toimiala Kattavuus Otos Lukumäärä 451 Rakennusalueen pohjarakentaminen 2,5 % Rakennusten tai niiden osien rakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen 4,6 % Rakennusasennus 4,7 % Rakentamisen viimeistelytyöt 2,9 % Rakennuskonevuokraus käyttäjineen 6,3 % 1 16 Muut toimialat (tol 26, 51, 52, 74) 6 YHTEENSÄ (tol F) 4,1 % Henkilöstömäärä, sen arvioitu kehitys ja ikärakenne Henkilöstömäärä ja sen jakautuminen Rakentamisen työvoima- ja koulutustarvetutkimukseen osallistuneet toimipaikat ovat yleisesti ottaen hyvin erikokoisia. Suhteessa yritys- ja toimipaikkarekisterin vuoden 2005 tietoihin, otoksessa on mukana yli 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä ja toimipaikoista yli 90 prosenttia, henkilöä työllistävistä yrityksistä ja toimipaikoista 33 prosenttia, ja alle 10 henkilöä työllistävistä vain 1,9 prosenttia. Vuonna 2005 rakentamisen alan toimipaikoista 92,5 prosenttia oli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Tässä tutkimuksessa alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on kuitenkin noin 40 prosenttia. Tutkimuksen tulokset ovat jokseenkin heikosti yleistettävissä Hämeen rakentamisen alan mikroyrityksiin. Toisaalta ala on hyvin paljon verkottunut alihankintaketjujen kautta, ja suurempien yritysten urakat ja tarjoukset kertovat paljon myös pienempien yritysten aktiivisuudesta ja suhdanneodotuksista. TKTT-haastattelut usein painottuvat tutkittavan toimialan suurempiin työnantajiin ja niin nytkin. Rakentamisen yrityksissä työskentelee keskimäärin kolme henkilöä. Kuitenkin haastatteluaineiston keskimääräinen työntekijämäärä on 22 henkilöä, mikä on seurausta haastattelujen painottumisesta suurempiin yrityksiin. Aineiston henkilöstömäärän mediaani on 13 henkilöä eli puolet aineiston yrityksistä työllistää alle 13 työntekijää. 11 Vertailuissa on tarkasteltu Asko-järjestelmän mukaisia toimialaluokituksia sekä Hämeen rakentamisen alan yksityisten toimipaikkojen toimialoja, jotka ilmenevät yritys- ja toimipaikkarekisterin vuoden 2005 tiedoista. [16]

25 a b Kuva 18a ja b: (a) Hämeen työvoimatoimistojen rakentamisen TKTT -kampanjoissa haastateltujen toimipaikkojen jakautuminen toimipaikkojen henkilöstömäärän mukaan sekä (b) Henkilöstön jakautuminen yritysten kokoluokittain Hämeen työvoimatoimistojen rakentamisen TKTT -kampanjoissa haastatelluissa yrityksissä. Henkilöstömäärän arvioitu kehitys Haastatellut 121 Hämeen TE-keskusalueen rakentamisen alan yritystä ja toimipaikkaa työllistivät haastatteluhetkellä henkilöä 12, mikä vastaa noin 31 prosenttia Hämeen rakentamisen alan vuoden 2005 toimipaikkojen henkilöstömäärästä. Työnantajat arvioivat kasvattavansa henkilöstöään seuraavan vuoden aikana suhteellisen paljon. Kaiken kaikkiaan 40 työnantajaa arvioi henkilöstömääränsä olevan suurempi vuoden kuluttua haastatteluhetkestä, ja vain neljä arvioi henkilöstömäärän olevan pienempi vuoden kuluttua. Rakentamisen alalla on havaittavissa kuitenkin selvää kausivaihtelua. Puolen vuoden sisällä vain 31 työnantajaa olettaa henkilöstömäärän kasvavan ja 11 yritystä suunnittelee vähentävänsä henkilöstömääräänsä. Suhteellisesti eniten henkilöstömääräänsä kasvattavia yrityksiä haastatellaan Hämeenlinnan ja Heinolan seutukuntien alueilla. Taulukko 2: Hämeessä haastateltujen rakentamisen alan toimipaikkojen ja yritysten (tol F) arviot henkilöstönsä määrästä haastatteluhetkellä keväällä 2007 ja tästä puolen vuoden ja vuoden kuluttua. työvoimatoimisto vastanneiden yritysten lukumäärä haastatteluhetkellä (syksy 2007) Henkilöstömäärä puolen vuoden kuluttua (kevät 2007) vuoden kuluttua (syksy 2008) vuosimuutos vuosimuutosprosentti Forssa ,0 % Hämeenlinnan seutu ,8 % Riihimäki ,4 % Päijät-Häme ,9 % Heinola ,8 % Hämeen TE-keskus ,1 % 12 Arvioitu henkilöstömäärä poikkeaa hieman Asko-järjestelmän luvusta, sillä neljän yrityksen henkilöstömäärä on laskettu työnantajan ilmoittaman ikärakenteen mukaan. Kaikkiin työnantajien tietoihin ei ole tallennettu tämän hetkisen työvoiman määrää. [17]

26 Kokonaishenkilöstömäärä kasvaa työnantajien arvioiden mukaan eniten Hämeenlinnan seutukunnan alueella, 81 henkilöllä. Yhteensä henkilöstömäärän odotetaan kasvavan haastatelluissa 121 yrityksessä 186 henkilöllä, mikä on keskimäärin 1,5 henkilöä yritystä kohti. Kiivain kasvuvauhti on Heinolan seutukunnan haastatelluissa yrityksissä, missä ennakoitu vuosimuutosprosentti on 16,8. Vuosimuutosprosentti koko Hämeen TE-keskuksen alueella on 7,1. Näin nopea kasvu on linjassa viimeisimmän kahden vuoden kehityksen kanssa. Kuitenkin Riihimäen ja Forssan pienet kasvuluvut puoltavat käsitystä, että henkilöstömäärän kasvu on hieman hiipumaan päin Kanta-Hämeen maakunnassa. Taulukko 3: Hämeessä haastateltujen rakentamisen alan yritysten ja toimipaikkojen määrä, jotka ovat arvioineet henkilöstönsä määrässä tapahtuvan muutoksia seuraavan vuoden aikana. työvoimatoimisto vastanneiden yritysten lukumäärä henkilöstön määrä pienin ½ vuoden kuluttua henkilöstön määrä on suurempi Toimipaikkojen lukumäärä, joissa vuoden päästä henkilöstön määrä on pienempi henkilöstön määrä on sama Forssa Hämeenlinnan seutu Riihimäki Päijät-Häme Heinola Hämeen TE-keskus Lähinnä akuuttien ja vuoden sisällä suunniteltujen lisäysten ohella työnantajat arvioivat myös työvoiman tarpeen kehitystä seuraavan viiden vuoden kuluessa. Pitemmän aikavälin arviot tukevat rakentamisen alan henkilöstömäärän kasvua. Henkilöstömäärän lisäys kohdistuu enemmän suorittavaan tasoon eli ammattiosaajiin. 49 yritystä arvioi ammattiosaajien tarpeen kasvavan jonkin verran seuraavan viiden vuoden aikana ja kuudessa yrityksessä ammattiosaajien tarpeen katsotaan kasvavan reilusti. Johtajien ja asiantuntijoiden tarve ei kasvane yhtä merkittävästi. 25 yritystä arvioi johtajien ja asiantuntijoiden tarpeen kasvavan jonkin verran ja vain neljä yritystä arvioi tarpeen kasvavan reilusti. Työvoiman tarve ei vähene monessakaan yrityksessä. Ammattiosaajien työvoiman tarve vähenee kolmessatoista ja johtajien ja asiantuntijoiden tarve kuudessa yrityksessä. Yrityksen koolla ei näyttäisi olevan merkitystä ammattiosaajien tarpeeseen. Erikokoiset yritykset ilmoittivat ammattiosaajien tarpeen kasvavan jonkin verran. Johtajien ja asiantuntijoiden tarpeen kasvaminen on sen sijaan enemmän ryhmittyneempää. Yritykset, joissa on runsaat 10 työntekijää ja suuremmat yritykset ilmaisevat muita herkemmin johtajien ja asiantuntijoiden tarpeen kasvavan tulevaisuudessa. Työvoiman tarve pysyy samana ammattiosaajien osalta 52 yrityksessä ja johtajien ja asiantuntijoiden osalta 75 seuraavan viiden vuoden aikana. Seutukuntien kesken on joitain pieniä eroja työvoiman tarpeessa. Riihimäen ja Lahden seutukuntien alueilla ammattiosaajien tarpeen katsotaan kasvavan nopeammin kuin johtajien ja asiantuntijoiden. Muissa seutukunnissa tarve kasvanee samassa suhteessa. Hämeenlinnassa työvoiman tarpeen arvioidaan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana haastatelluissa yrityksissä varmimmin. [18]