Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla
|
|
- Ilona Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kiinteän, toisiaan kunnioittavan yhteistyön luominen vanhempien kanssa on päiväkodin tärkeimpiä, ehkä vaikein tehtävä. Että tämä olisi mahdollista on meidän päiväkodissa miellettävä miten tärkeä lapsen suhde vanhempiin on ja miten hänen hyvinvointinsa ja kehityksensä on riippuvainen tämän suhteen toimivuudesta. Kun me tämän miellämme näemme myös että suhteen tukeminen on olennainen osa työtämme. Silloin näemme miten arvokasta tieto hänen lapsestaan vanhemmille on ja miten arvokasta vanhempien jakama tieto lapsesta on hoitajalle, että hän voisi lasta ymmärtää ja tukea. Hyvän luottamuksellisen suhteen luominen vanhempiin ei ole helppoa, siksi on tärkeätä pohtia mitkä ne tekijät ovat jotka vaikeuttavat suhteen syntymistä, ja tämän jälkeen pohtia niitä keinoja jotka vähentäisivät tai poistaisivat niiden negatiivisia vaikutuksia. Tiedämme että lapsi ei voi hyvin kun vanhemmat ja hoitajat ovat tyytymättömiä tai eivät luota toisiinsa. Kun kommunikoidaan liian vähän vanhempien kanssa on vaara suuri että ajaudutaan molemminpuoliseen kielteiseen suhtautumiseen.erityisesti jos lapsella on vaikeuksia. Usein kommunikaatiota vaikeuttaa se ettei vanhemmilla ole yhtä tiettyä hoitajaa jonka kanssa pääasiallisesti lapsen asioita pohditaan ( omaahoitajaa), tai jos on niin häntä ei tapaa tarpeeksi usein työvuorojen takia, tai koska eri aikuiset tuo ja hakee lapsen. Kun lapsi aloittaa päivähoidossa on tämä suuri muutos lapsen sekä äidin elämässä (olettaen ett ä äiti on tähän saakka pääasiallisesti ollut vastuussa lapsen hoivasta). Jatkuva ruumiillinen ja henkinen läheisyys jää taakse. Tiedämme että ero äidistä, pitkät päivät ja viikot, on lapselle aluksi varsin tuskallista. Monessa mielessä tämä on äidille vielä vaikeampaa. Äidin tuskaa lisää vielä se seikka että äiti kokee hoitajan ottavan toisen äidin roolin ja vieden näin osan lapsen rakkaudesta. Usein äidit myös kokevat että nyt heitä arvioidaan vanhempina, miten hyvin tai huonosti he ovat onnistuneet kasvattajina. vanhemmuus on hyvin henkilökohtainen homma. Äiteinä olemme erityisen herkkiä loukkaantumaan, tuntemaan häpeää ja syyllisyyttä aina kun lapsellamme on vaikeata. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse sitä ilmeisempää tämä on. Kun pidämme tämän mielessä ymmärrämme paremmin vanhemman joskus käsittämättömältä tuntuvaa käytöstä. Kun äidin tunteet ovat nämä ei ole laisinkaan ihmeellistä että hän usein haluaa lyhentää tutustumis aikaa päiväkodissa. ( On helpompi jättää kun tulla jätetyksi ). Näkee hyvänä asiana että sopeutuminen päiväkotiin tapahtuu nopeasti ja vaivattomasti.( Ikäänkuin kaikki vaikeudet kertoisivat äidin epäonnistumisesta tai huonoudesta). Ei halua kuulla lapsen päivästä.( Mitä vähemmän tietää sitä parempi. Ja ehkä ongelmat katoavat kun niistä ei puhuta.) Suhtautuu kielteisesti kun häntä lähestytään. Joko kieltäen lapsen vaikeuksien olemassaolon tai syyttää niistä päiväkotia. Tarja Lund: koulutusaineisto Sivu 1/5
2 Päiväkodin kasvattajat kokevat itsensä usein epävarmoiksi erityisesti suhteessa vanhempiin. On hyvin raskasta huolehtia isosta ryhmästä lapsia. Välillä saattaa tuntea itsensä melko avuttomaksi ja riittämättömäksi kun ei pysty lohduttamaan itkevää kolmevuotiasta, estää toista lyömästä samanaikaisesti sekä saada kolmatta istumaan hiljaa satutuokiolla. Moni saattaa uskoa että on helppoa saada pienet lapset käyttäytymään nätisti, päiväkodissa tiedämme kuitenkin että pieni lapsi voi olla kovin itsepäinen ja vaikeasti hallittavissa. Eikä kukaan osaa yhtä tehokkasti riisua hoitajaa hänen ammatillisesta itsetunnostaan. Kun tuntee itsensä avuttomaksi ja loukatuksi on helppo vakuuttaa itselleen että lapsen käytösongelmat eivät mitenkään liity omiin rajoituksiin, että ei ehkä ole nähnyt lapsen stressiä, tai ettei ole kyse siitä että lapsi ei vielä ole tutustunut tarpeeksi hyvin hoitajaan, vaan syy on yksinkertaisesti äidin tai vanhempien jotka eivät ole pystyneet kasvattamaan lasta oikein, asettamaan rajoija jne. Tämä korostunut tarve nähdä syyt lapsen käyttäytymiselle yksinomaan johtuvan kodista, saattaa johtaa kriittiseen, korostuneeseen kotia painostavaan asenteeseen. Yhdistetään herkästi lapsen käytös ongelmat kotitapahtumiin ja saatetaan antaa ohjeita vanhemmille miten olla parempia vanhempia. Kun vanhempien energia menee puolustautumiseen loukatuksitulemista, turhautumista, kritiikin pelkoa vastaan on seurauksena vuorovaikutussuhde josta kenellekään ei ole hyötyä. Silloin ei pohdita yhdessä päiväkodin ja kodin sääntöjä ja toimintaa ja opita niitä hyväksymään ja sietämään. Tällöin lapsen vaikeuksia ei yhdessä pohdita kuin ne olisivat palapelejä joiden ymmärtäminen ja ratkaiseminen on tärkeätä, vaan niistä syytetään toinen toistaan. Ei mielellään tavata. Ei nähdä juttutuokioita mahdollisuutena vaihtaa tärkeätä tietoa tai kehittää yhteistyötä, vaan tapaamisia siirrellään ja niiden merkitystä vähätellään. Tällöin vanhempien ja hoitajien välinen yhteistyösuhde ei kehity ja lapsi on se joka eniten kärsii. Sen sijan että saisi kokea aikuisten tuen hänen on elettävä ilmassa leijuvan vihamielisyyden ja kilpailun kanssa. Hän näkee äidin tyytymättömyyden kun tämä näkee lapsen maalintahrimat kädet ( äiti on eri mieltä maalin käyttämisestä ja puhtaudesta). Hän huomaa myös hoitajan katseen kun äiti auttaa häntä talvisaappaiden kanssa (hoitaja ei hyväksy lapsen passaamista). Miten luoda sellainen yhteistyösuhde jossa päiväkodin kasvattajat kokevat luontevana kertoa vanhemmille lapsen käyttäytymisessä tapahtuvista muutoksista jotka häntä askarruttavat ja jossa vanhemmat ovat halukkaita jakamaan lapsen kotistressit päiväkodin kanssa. Tämä on mahdollista kun: Äidit ja lapsen hoidosta vastuussa olevat aikuiset ovat selkeyttäneet ja määritelleet roolinsa lapsen elämässä. Kun he pystyvät tiedostamaan ja hyväksymään omat riittämättömyyden tunteensa. Kun pystytään tuntemaan empatiaa toistensa vaikeuksien kanssa. Silloin nähdään että vanhemmat ja hoitajat tarvitsevat toisiaan auttaessaan lasta kasvamaan. Hoitaja tarvitsee äidin apua luodessaan suhdetta lapseen ja tämän persoonallisuuden ymmärtämisessä. Äiti tarvitsee hoitajan havaintoja saadakseen tietoa siitä miten lapsi pärjää ja käyttäytyy ilman häntä. Tarja Lund: koulutusaineisto Sivu 2/5
3 Molemmat opettelevat ymmärtämään lapsen huolia ja tunteita sekä lapsen kanssa että yhdessä. Omahoitaja saattaa esim. sanoa äidille: Tarvitsen kipeästi apuasi Tommin ymmärtämisessä. Hänen on ollut vaikeata keskittyä ja on hyvin rauhaton. En tiedä miksi näin on. En tiedä onko kyse siitä etten ole pystynyt auttamaan häntä oikealla tavalla, tai vaivaako häntä jokin päiväkodissa. En myöskään tiedä oletko kotona nähnyt ja kokenut samankaltaista käyttäytymistä, jos ehkä olet löytänyt keinoja auttaa. Äidillä saattaa olla tuntumaa siitä mistä on kyse.joko Tommi on hänelle kertonut jotain päiväkodista tai asia liittyy jotenkin johonkin kotitapahtumaan. Äidillä on tai ei käsitys asiasta, mikä on tärkeintä että ollaan yhdessä ruvettu asiaa pohtimaan. Yhteinen ponnistelu epäluottamuksen sijasta on näin päässyt alkuun. Rakentavan yhteistyösuhteen luominen vanhempiin on mahdollista ensimmäisten vaikeiden päiväkoti kuukausien aikana. Tänä aikana voidaan yhdessä hahmottaa raamit yhteistyölle ja yhteisille pyrkimyksille. Jos hoitaja kokee että haluaa luoda yhteistyösuhteen vanhempiin koska se on olennainen osa hänen työtään ja edellytys siinä onnistumiselle. Jos hän kokee haluavansa luoda suhteen lapsen äitiin että paremmin voisi tehdä työnsä, silloin suurin osa työstä on jo tehty, koska tämä asenne välittyy vanhemmillejoko suoraan tai välillisesti heti alkutapaamisesta lähtien. Tämänkaltainen asennoituminen määrittelee hoitajan roolin lapsen auttajana ja tukijana eikä vanhemman kasvattajakykyjen arvostelijana.. Se kertoo myös että hoitajaa tulee kiinnostamaan mitä lapsen elämässä ja kehityksessä myös kotona tapahtuu, ei uteliaisuudesta, vaan koska haluaa lasta auttaa. Ensimmäisellä tapaamisella ennen päivähoidon aloittamista omahoitaja voi hahmottaa ja antaa muodot yhteistyölle vanhempien kanssa. Tähän tapaamiseen varataan tarpeeksi aikaa että asioista voidaan rauhassa keskustella. Lapsi ei ole mukana tässä keskustelussa, Keskustelussa annataan äidille mahdollisuus puhua omista tunteistaan. Kokemus on osoittanut että ennenkuin äiti on itkenyt omaa ikäväänsä ei hän pysty lasta auttamaan tämän eroon liittyvien tunteiden kanssa. Äidin tunteiden ymmärtäminen auttaa hoitajaa näkemään miten paljon se äidille merkitsee että häntä pyydetään osallistumaan lapsen eroon liittyvien tunteiden työstämiseen ja että hänellä on ymmärtäväinen ja asiantunteva tuki ja apu omassahoitajassa. Keskustelussa voidaan kertoa että lapsen kehityksessä tapahtuu niin paljon esikouluvuosina että on siksi tärkeätä että koti ja päiväkoti ovat kiinteässä kontaktissa. Voidaan antaa esimerkkejä siitä miten päiväkotistressit saattavat ilmetä kotona käyttäytymisessä mutta eivät päiväkodissa, miten tärkeätä päiväkodin on siksi tietää niistä että voisi lasta auttaa. Tarja Lund: koulutusaineisto Sivu 3/5
4 Voidaan kertoa miten kot stressit saattavat vaikeuttaa päiväkodissa olemista, olla esteenä oppimiselle jne. Kerrotaan miten jatkuva tiedon vaihtaminen muutoksista lapsen käyttäytymisessä, kehityksessä ja eri tapahtumista mahdollistaa yhteistyön joka auttaa lasta saavuttamaan itsekontrollin ja oppimaan maailmasta tärkeitä asioita. Myöhemmin, ehkä yhteisessä vanhempain illassa voidaan antaa esimerkkejä niistä tapahtumista joista päiväkoti mielellään kuulee vanhemmilta, joiden kanssa päiväkoti pystyy lasta auttamaan kuten sairaudet, kuolemantapaukset joko lähiomaisten tai lemmikkieläinten, lääkärissä käynnit, lomasuunnitelmat jne. Eräs tosiasia joka tärkeä ottaa alkukeskustelussa huomioon on: Hoitajat, kuten äidit aliarvioivat omaa merkitystään. On varsin tavallista että äidille hoitaja on kunnioitusta herättävä hahmo. Joka on koulutettu lapsen hoidossa, alan asiantuntija. Tämä korostuu eteenkin kun äiti tuo lastaan ensimmäistä kertaa päiväkotiin. Sukulaiset ja lastenvahdit ovat jotain aivan muuta. Tällöin äidillä on ollut ohjakset vakaasti omissa käsissään. Äiti tietää että lasta tullaan vertailemaan standardeihin. Tämä tulee olemaan ensimmäinen objektiivinen arviointi hänen taidoistaan kasvattajana. Tämä kaikki tapahtuu kun äiti on eroon liittyvän stressin rasittama. On tärkeätä että hoitaja on tietoinen siitä miten äidit heidät kokevat, silloin he voivat myös äitiä auttaa paremmin. On äitejä jotka eivät yksinkertaisesti halua osallistua tämänkaltaiseen yhteisrtyöhön. Eivät halua osallistua eron työstämiseen. Ikävä kyllä näitä äitejä on, mutta kannattaa aina yrittää, heitä on loppujen lopuksi melko vähän. Useimmat äidit tulevat heti mukaan ja ovat kiitollisia tästä mahdollisuudesta. Osalla vie aikaa. He pyrkivät ehkä kieltämään ja torjumaan eroon liittyvät tunteet joka ilmenee piittaamattomuutena, vähättelynä jne. Äiti joka näin pyrkii pitämään tunteet loitolla saattaa päästää ne esiin kun hänelle kerrotaan miten äideistä usein tuntuu kun tuovat lastaan ensikertaa päiväkotiin. Joidenkin äitien kohdalla vie pitkän aikaa ennen kuin he muuttavat asennettaan, vasta pitkän ja sinnikkään työn tuloksena jossa äidin tärkeyttä lapselle painotetaan. Pulma joka saattaa tulla eteen kun suhde äitiin on luotu Miten tulisi toimia kun äiti uskoo vihdoinkin löytäneensä halukkaan kuuntelijan kaikille ongelmilleen, erit. aviollisille. Jotkut hoitajat säilyttävät etäisyyden vanhempiin koska eivät tiedä mitä tällaisessa tilanteessa tulisi tehdä. Tarja Lund: koulutusaineisto Sivu 4/5
5 Äiti joka haluaa hoitajan apua yllämainitulla tavalla, haluaa hoitajan auttavan häntä ei hänen lastaan.tämä on ylläkuvatun yhteistyösuhteen väärinkäyttöä. Hoitaja on kiinnostunut kaikesta siitä mikä lapseen vaikuttaa koska hänen tehtävänsä on lapsen auttaminen ja tukeminen eikä muusta syystä. Jos äiti haluaa kertoa aviollisista ristiriidoista, voi aluksi olla ymmärtäväinen mutta ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa kysyä miten vanhemmat ovat lapselle tämän kertoneet, koska tämä on se asia jonka kanssa hoitaja voi auttaa. Jos tämäkään ei auta voidaan pyrkiä rjaamaan omaa roolia, muistuttamaan vanhempaa ystävällisesti siitä ettei voi tässä asiassa olla avuksi mutta ehkä avioliittoneuvojan kanssa puhuminen auttaisi. Jos vanhemmat hakevat hotajan apua lapsen kanssa aviollisten ristiriitojen takia voi hoitajasta olla suurta apua. Hoitaja voi auttaa heitä toimimaan yhdessä vanhempina. Kuten rohkaisemalla heitä kertomaan lapselle että äidillä ja isillä on joskus vaikeata ja sen takia he riitelevät. Hoitaja voi myös kehoittaa vanhempia riitelemään niin ettei lapsi kuule.ja että he kertoisivat lapselle että heidän riitansa ei ole lapsen syytä. Vanhemman ja hoitajan välinen suhde on luottamussuhde joka syntyy vasta kun molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita toistensa sitoutumisesta lapseen jonka hyvinvointi on heille molemmille tärkeä. Kun vanhempi kokee että hänen tunteitaan ja ajatuksiaan on todella kuunneltu ja että niitä on ymmärretty ja kunnioitettu, vasta silloin vanhempi on avoin hoitajan ajatuksille ja kehoituksille. Tarja Lund: koulutusaineisto Sivu 5/5
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5
Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5 ERON TYÖSTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA ( 3-5v ) Päivähoidossa aloittaminen on lapsen elämässä vaativa askel. Kokemus voi edistää lapsen kehitystä mutta voi sitä myös häiritä.
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotTytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville
Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa
LisätiedotPerhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta
Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotÄiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96
Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotUusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 1 Sivu 1 / 7 Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamissa käsitellään sijoitetun lapsen kokemuksia ja tarpeita.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotVanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa
Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotNokian Palloseura. Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet
Nokian Palloseura Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet Mistä on kyse Jokainen seuran pelaaja ja toimihenkilö edustaa oman itsensä lisäksi mitä suuremmissa määrin seuraa ja ikäluokkaa. Pelaajilta
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
LisätiedotHyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Oletko kohdannut perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vastaavaa tuentarvetta? Mitä tiedämme perheistä Perheistä
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotNelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia
Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely
LisätiedotTUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli
TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa tehtyyn
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotMiten tukea nuorta alkavalla uralla?
Miten tukea nuorta alkavalla uralla? Nuorta asennetta työelämään Vanhustyön Trainee hanke 23.10.2017 Erja Sandberg KT, erityispedagogi Taustalla Paljon epäonnistumisenkokemuksia, jotka aiheuttavat: 1.
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotKUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA
KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotEi samaa Melko Täysin VÄITTÄMÄT: Täysin Melko eri eikä eri samaa samaa. Palokuntanuoren kannustaminen on minulle helppoa.
1 MINÄ PALOKUNTANUORTEN OHJAAJANA -ITSEARVIOINTILOMAKE Alla olevassa luettelossa on väittämiä, jotka kuvaavat nuorisotyön ohjaajaa palokuntanuorten koulutus-, ohjaus- ja kasvatustehtävässä. Valitse jokaisesta
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä
LisätiedotRecovery orietation vastaus
Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
Lisätiedot