FINNOO - KAITAA VISIO. TOIMINNOT, MAANKÄYTTÖ, MILJÖÖT JA ENERGIA WSP Finland Oy

Transkriptio

1 FINNOO - KAITAA VISIO TOIMINNOT, MAANKÄYTTÖ, MILJÖÖT JA ENERGIA WSP Finland Oy

2 Tilaaja: Espoon kaupunki Ohjausryhmä: Espoon kaupunki - Torsti Hokkanen, Marja Axelsson, Mervi Hokkanen, Harri Hietanen, Riikka Nikulainen, Leena Sjöblom, Lea Keskitalo, Sinikka Sorvari, Tapani Kortelainen, Tiina Sekki, Meiri Siivola, Petri Suominen, Leena Manelius, Robert Eriksson Fortum Oyj (energiavisio) Pääkonsultin työryhmä: WSP Finland Oy - Terhi Tikkanen-Lindström, Anri Linden, Petri Saarikoski, Jani Päivänen, Reetta Putkonen, Tuomas Vuorinen, Katriina Nyman, Arto Kaituri, Mari Siikonen, Lauri Harilainen, Suvi Järvinen, Mikko Peltonen, Riikka Airaksinen, Hanna Hannula Alikonsultit: Arkkitehtuuritoimisto B&M - Jussi Murole, Milla Nummikoski, Tuomas Seppänen (arkkitehtuuri) Gaia Consulting Oy - Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen (energia) Tuomas Santasalo Oy - Tuomas Santasalo (kauppa) Ympäristötutkimus Yrjölä Oy - Rauno Yrjölä (luonto)

3 ESIPUHE Nyt on käsillä Finnoo-Kaitaa alueen uuden rakentamisen ajanlaskun vuosi 0. Tästä huolimatta Finnoolla ja Kaitaalla on takana pitkä Espoon maa- ja metsätalouteenkin kiinnittyvä historia, joka on hyvä tuntea ja jota pitää kunnioittaa. Kautta aikojen ihminen on mielellään rakentanut asumuksensa jokisuihin, meren ääreen ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Tässäkin mielessä uuden kaupunginosan sijainti on erinomainen. Tämä visiotyö on kokoelma espoolaisia unelmia hyvästä asumisen, työnteon ja vapaa-ajan ympäristöstä. Uuden merellisen Finnoon kaupunginosan rakentuminen kestää lähes sukupolven. Matkalle tarvitaan paitsi selkeä päämäärä ja eväät sen toteuttamiseksi, myös kaupungin, kaupunkilaisten ja yhteisöjen lujaa tahtoa pyrkiä tavoitteeseen tulevista vaikeuksista huolimatta. Käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus sovittaa yhteen hieno meri- ja kosteikkoluonto eläinlajeineen, laadukas asuminen ja satama. Visio kuvaa Finnoo-Kaitaan aluetta vuonna 2030 ja antaa jatkosuunnitteluun kunnianhimoiset rakennustarpeet. Toivottavasti näemme monien niistä olleen käytössä si lessamme aamukahvia kanavansuun kahvilassa aurinkoisena kesäkuun päivänä vuonna Esitän lämpimät kiitokset lukuisille visiotyöhön osallistuneille asukkaille, yhteistyötahoille, konsultille sekä virka- ja luottamusmiehille. Espoossa Torsti Hokkanen projektinjohtaja

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 6 Taustaa... 6 Tavoitteita... 6 Suunnittelualue... 6 Päätös vision päälinjauksista VISION KITEYTYS YHTEINEN VISIO Maankäyttö ja rakentaminen Asuminen Rakennetun miljöön visiot Korttelit Pihat Alueidentiteetit Liikkuminen ja pysäköinti Liikkuminen Pysäköinti Palvelut ja työpaikat Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Luontokeskus Venesatama ja vesivirkistyskeskus Bondaksen tila ympäristöineen Työpaikat ja tuotanto Virkistysalueet Vesijärjestelmä ENERGIAVISIO Tavoitteet Keinot HIILIJALANJÄLKI VISIOPROSESSI SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI... 62

6 1 JOHDANTO Taustaa Finnoo-Kaitaa on Espoon rannikkoalueen viimeinen laaja aluerakentamiskohde. Kaupunginvaltuuston Suomenojan vedenpuhdistamon sijoittamispäätös alueen ulkopuolelle sekä päätös metrolinjan ja kahden aseman sijoittumisesta alueelle avaa poikkeukselliset lähtökohdat uuden merellisen kaupunginosan suunnittelulle. Vesi eri muodoissaan on visioprosessin aikana muodostunut alueen johtoteemaksi. Alueella sijaitsee jo nyt kaupungin laajin pienvenesatama ja lisäksi sen vahvuutena on ihmisen toiminnan aikaansaama kosteikkoluonto, josta on vuosien saatossa muodostunut lintuparatiisi. Lisäksi alueella sijaitsee pieni luonnonvesistö, Hannusjärvi, sekä kaksi merenlahdelle laskevaa joenuomaa. Espoo käynnisti visiotyön Finnoon alueen osayleiskaavoituksen rinnalla tarkoituksena laatia visionäärinen tulevaisuuskuva alueen pitkäjänteisen kehittämisen ja jatkosuunnittelun perustaksi. Visio on laadittu poikkeuksellisella työpajatyöskentelyyn perustuvalla menettelyllä yhteistyössä asukkaiden, paikallisten toimijoiden, päätöksentekijöiden ja kaupungin edustajien kanssa. Finnoolla jatkaa toimintaansa Fortumin lämpövoimalaitos. Espoon kaupungin ja Fortum Oyj:n vuonna 2010 allekirjoittaman aiesopimuksen mukainen energiavisio on laadittu vision kiinteänä osana. Vision tavoitevuosi on 2030, jolloin suurin osa alueesta voisi aikaisintaan olla valmis. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava 2030, joka sai lainvoiman Yleiskaavassa pääosa Finnoon alueesta on merkitty selvitysalueeksi. Valtaosa suunnittelualueesta on myös asemakaavoitettu, mutta Finnoon länsiosassa sijaitsee laajempi yhtenäinen n. 25 ha asemakaavoittamaton alue. Korkein hallinto-oikeus kumosi Finnoonsataman asemakaavan sillä perusteella, ettei venesataman laajentamisen vaikutuksia Suomenojanpuron suualueen ja Suomenojan altaan linnustollisiin arvoihin oltu selvitetty riittävällä tarkkuudella. Matinkylä-Iivisniemen metrotunnelin maanalainen asemakaava on vireillä. Metroradan alustava yleissuunnittelu, Suomenlahdentien linjaustarkastelu, osayleiskaavan laadintaan liittyvä vaikutusselvitystyö ja lintualueen suojavyöhykeselvitys ovat olleet käynnissä samanaikaisesti visiotyön kanssa eri toimeksiantoina. Alueen asemakaavoituksen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2011 aikana. Suunnittelualue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Kaitaalla Hannusjärven pohjoispuolella on Helsingin kaupungilla huomattava maanomistus. Fortum Oyj omistaa lämpövoimalan kiinteistön. Osa Finnoon pohjoisosan työpaikka- ja asuinalueesta kiinteistöistä ja Ryssjeholmenin saaren kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Tavoitteita Kaupunginhallituksen hyväksymät osayleiskaavatyön tavoitteet ovat muodostaneet visiotyön sisällölle ja alueen mitoitukselle lähtökohdan. Maankäytön mitoitustavoite on uutta asukasta. Toimeksiannon alkaessa alustavaksi tavoitteeksi asetettiin Finnoo asukasta ja Kaitaa 6000 asukasta. Tavoitteeksi työpaikkojen määrälle asetettiin noin Nykyään vision alueella asuu alle 3000 henkilöä. Päätöksen mukaan alue on ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue. Tavoitteena on hiilineutraali, metron käyttöön perustuva ja maisemallisesti erottuva korkeiden kerrostalojen kaupunginosa, jolla on omaleimainen merellinen identiteetti osana pääkaupunkiseutua. Alueelle tulee suunnitella sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko sekä monipuoliset ja riittävät palvelut. Metroaseman vaikutusalueelle sijoitetaan laadukasta asuntorakentamista ja koko alue suunnitellaan korkeatasoiseksi, kaupunkimaiseksi, tehokkaaksi, ekologisesti kestäväksi ja energiatehokkaaksi. Alueelle sijoitetaan korkeaa rakentamista merinäköaloja hyödyntäen. Lintukosteikon suojelu turvataan kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Suojelualueesta tehdään alueen vetovoimatekijä rakentamalla sen länsilaidalle korkeatasoinen luontokeskus. Alueelle suunnitellaan monipuolinen vapaa-ajan ja virkistäytymisen keskus merenrannan ja sisämaan suuntaan ulottuvine palveluineen ja kanavineen. Venesataman ja veneiden talvisäilytyksen kehittämiselle suunnitellaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet. Suunnittelualue Suunnittelualueen pinta-ala on 470 ha, josta maapinta-alaa on noin 330 ha. Alueella sijaitsee asuin- ja toimitilakortteleita sekä viheralueita. Alueella sijaitsee myös Espoon laajin venesatama (n 1000 venepaikkaa sekä 1300 talvisäilytyspaikkaa) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) jätevedenpuhdistamo ja Fortum Oyj:n voimalaitos. Alue sisältää merkittäviä luontoarvoja. 6 Johdanto

7 Vision aluerajaus Johdanto 7

8 Päätös vision päälinjauksista Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos päätti seuraavista jatkosuunnitteluperiaatteista ja vetovoimatekijöistä: Finnoon eteläosasta järjestetään asemakaavoituksen pohjaksi arkkitehtuurikilpailu tiiviillä aikataululla siten, että kilpailu käynnistyy joulukuussa 2011 ja tulokset saadaan toukokuussa Kilpailuohjelman tulee ohjata realistisiin ja toteutuskelpoisiin ehdotuksiin, ja suunnitelmissa tulee huomioida niiden vaikutukset lintukosteikkoon. Visiotyössä esille nousseiden keskeisten palvelu- ja toteutuskokonaisuuksien sisältöä kehitetään laajapohjaisella konseptisuunnittelulla ennen lopullisia asemakaavoja. Konseptit laaditaan ainakin metroaseman ympäristön palveluja liiketilakokonaisuudesta, luonto- ja ekologiakeskuksesta sekä sataman palvelu- ja vesivirkistyskeskuksesta. Tutkitaan joistain näistä konseptisuunnitelmien laatimista kilpailumenettelyn avulla esimerkiksi siten, että parhaan konseptiehdotuksen laatinut suunnittelija- ja toteuttajaryhmä saa ehdollisen varauksen kokonaisuuden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi (kumppanuuskaavoitus). Tarkemmat periaatteet tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon hyväksyttäväksi. Selvitetään riittävän perusteellisesti erilaiset juridiset mahdollisuudet lintukosteikon suojelemiseksi. Kanavat ovat alueen eteläosan keskeinen teema. Jatkosuunnittelussa tutkitaan kanavien teknis-taloudelliset ja ympäristöön liittyvät realistiset toteuttamismahdollisuudet. Kaupunkimainen ranta-asuminen monimuotoisine julkisine kaupunkitiloineen yhdessä uudistettavan sataman kanssa muodostavat Finnoon merellisen keskuksen. Meritäyttöjen edellytykset, laajuus sekä kustannukset tulee tutkia jatkosuunnittelussa nykyisen rantaviivan ja Ryssjeholmenin välisellä alueella. Lähtökohtana on, etteivät lähiluonnon, lintukosteikon ja meren ympäristö- ja virkistysarvot vaarannu. Rantarakentamisen tulee olla monipuolista, korkeatasoista ja riittävän tehokasta, jotta Finnoon eteläosasta muodostuu elinvoimainen ja vilkas merikaupunginosa. Nykyisestä Finnoon satamasta kehitetään vetovoimainen venesatama ja vesivirkistyskeskus monipuolisine palveluineen, joka on avoin ja elävä ympäri vuoden. Venepaikkamäärässä tavoitellaan noin 2000 venepaikkaa. Talvisäilytyksestä suurin osa toteutetaan tilaa säästävissä korkeasäilytysrakennuksissa. Finnooseen kehitetään perinteisistä kauppakeskuksista poikkeava, omaleimainen ja tiivis palvelukokonaisuus, jonka vetovoimaisena osana voi olla luomu- ja lähiruokaan profiloituva kauppahalli. Kaitaan metroaseman ympäristö muodostaa lähipalvelukeskuksen. Kaitaan maankäyttö saa kehittyä Finnoota hitaammin ja maankäytön ratkaisuille annetaan liikkumatilaa ottaen huomioon pitkä ajallinen kaupunkirakenteen kehityskaari. Länsiväylän vartta ja alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena. Sinne pyritään luomaan vahva vesi- ja ympäristöteknologian osaamiskeskus. Alueella pyritään suureen työpaikkaomavaraisuuteen. Alueelle toteutetaan korkeatasoinen luonto- ja ekologiakeskus lähelle metroasemaa, jonka teemoina ovat esimerkiksi Itämeri, Finnoon kosteikkoalue ja sen lajisto, ekologisen elämäntavan ratkaisut, vesiosaaminen ja vesiteknologia. Tutkitaan erilaisia toteutusmalleja mahdollisimman laajaan eri tahojen ja kumppaneiden yhteistyöhön pohjautuen. Lintukosteikon vieritse kulkeva Suomenlahdentie rakennetaan kosteikon kohdalla pitkänä maisemaan sopeutuvana, mutta alueelle vahvaa identiteettiä luovana siltana. Alueen virkistysaluekonsepti perustuu viiteen vetovoimaiseen ja toisiaan täydentävään kohteeseen: 1) Hannusmetsän ja Hannusjärven kokonaisuus. 2) Kosteikon ja Finnoon uoman ympäristön viheralue. 3) Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue. 4) Pääkanavan ympäristön urbaani julkinen ulkotila. 5) Saariin ja venesatamaan tukeutuva vesivirkistyskeskus. Osuus talorakentamishankkeiden kustannuksista käytetään uusien ekologisen rakentamistapojen kehitystyöhön. Puun käyttöä rakentamisessa suositaan rannikon ilmasto huomioon ottaen. Ekologisen koerakentamisen alueet määritellään etukäteen ja koko alueelle luodaan ekologisen rakentamisen suunnitelma sekä kannustinjärjestelmä. Aluetta profiloidaan Euroopan ekologia-teknologia- tieteiden keskuspaikkana. Pysäköinti perustuu käytön hinnoitteluun nykyisen omistamisen hinnoittelun sijaan. Pysäköinti toteutetaan kustannustehokkaasti joukkoliikennettä ja alueen hintakilpailukykyä tukevaksi. Tiiviisti rakennetulla alueella ei pääosin ole tonttikohtaista pysäköinnin toteutusvelvoitetta, vaan pysäköinti toteutetaan keskitetysti vuoroittaispysäköintiperiaatteella laitoksiin, joissa ei ole nimettyjä paikkoja. Energiatehokkuus näkyy Finnoossa kaikissa arkielämän toiminnoissa; ekologisuus on alueen keskeinen teema, josta viestitään tehokkaasti ja johon opastetaan luonto- ja ekologiakeskuksessa. Espoon ja Fortumin kesäkuussa valmistuvan yhteisen energiavision jalkautustyö jatkosuunnitteluun aloitetaan. Finnoon satamasta tulee metroaseman läheisyydessä oleva vesiliikenteen solmupiste, josta voi suuntautua liikennöityjä reittejä rannikon suuntaisesti esimerkiksi länteen Keilaniemeen ja Otaniemeen asti sekä virkistäytymiseen tarkoitettuja reittejä saaristoon. Finnoon kauaksi näkyvä siluetti luodaan metroaseman (Finnoo-keskuksen) ympäristöön ja siitä Länsiväylälle ulottuvan akselin varteen sijoitettavilla korkeilla rakennuksilla. Ne rakennetaan erikorkuisina, enintään 40- kerroksisina torneina ryhmiteltynä siten, että ne muodostavat ilmavan kokonaisuuden. Finnoon metroaseman ympäristö on alueen pääkeskus. Keskeiset palvelut sijoittuvat metroaseman yhteyteen, satamakeskukseen sekä näiden väliin rakentuvan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen akselin yhteyteen. 8 Johdanto

9 Yleiskuva alueesta Johdanto 9

10 2 VISION KITEYTYS Finnoo-Kaitaa on Espoon urbaanein ja tiivein merikaupunginosa, joka on tunnettu monimuotoisesta asuinrakentamisestaan, vesiosaamisen keskuksestaan ja ekologisen rakentamisen teknologioistaan. Finnoolle tullaan kaukaakin viihtymään pienvenesataman ja vesivirkistyskeskuksen sekä ekologiseen elämäntapaan opastavan luontotalon ja ainutlaatuisen kosteikkoluonnon vuoksi. Metroaseman viereltä ja pienvenesatamasta on kesäkautena vilkas vesibussiliikenne saaristoon. Kanavat, rantarakentaminen ja vilkas satama-alue muodostavat omaleimaisen Espoon Venetsian. Alueen hahmo torneineen on ilmava, veistoksellinen ja kokonaisuutena suunniteltu. Monimuotoinen asuntokanta ja erilaiset asuntojen tuotantotavat ovat tuottaneet alueelle sosiaalisesti monipuolisen asukasrakenteen. Finnoon-Kaitaan metroasemien lähiympäristön asukkaiden on helppo tulla toimeen ilman omaa autoa ja kaikille asukkaille on tyypillistä halu viettää vapaa-aikaa lähiluonnon ja saariston tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Yhdyskuntarakenne on toiminnallisesti sekoittunut ja työpaikkaomavaraisuus on korkea perustuen hyviin kulkuyhteyksiin, metroon ja Länsiväylän läheisyyteen. Ostoksilla finnoolaiset ja vierailijat käyvät kävelyakseliin ja metroasemaan toiminnallisesti kytkeytyvässä kauppahallissa ja pienliikkeissä. Vuonna 2030 kaikilla Finnoon ja Kaitaan alueen asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus toimia hiilineutraalisti. Kaupunki ja sen liikelaitokset toimivat itse hiilineutraalisti ja tukevat yritysten ja asukkaiden ympäristöystävällistä toimintaa. Hiilineutraali elämäntapa on vuonna 2030 ensisijaisesti tarjoutuva, selvästi houkuttelevampi vaihtoehto kuin fossiilisiin energialähteisiin perustuva kulutus. Ekologinen luontokeskus seuraa alueen hiilineutraaliuden tavoitteen toteutumista reaaliaikaisesti. 10 Vision kiteytys

11 VIHREÄ Puusiokäyttö puurakentaminen ja ekologisen rakentamisen teknologiat, materiaalien kierrätys Hiilipihi elämäntapa - uusiutuva energia ja kohtuukulutus Naturateekki ekologiseen elämäntapaan opastava luontokeskus Vihreä viihtyisyys - ainutlaatuinen kosteikko, virkistysaluevaraukset tiiveyden tasapainona ILMAVA MERELLINEN Tornirakennusten sinfonia Suunniteltu rakennusmassojen kokonaisuus Merellinen keskus metron sykkeestä merelle Vedestä virtaa - kaupunkikorttelit kanavien äärellä ja vesiosaamisen keskus Suojaisat satamat ja vesivirkistyskeskus VIREÄ YHTEINEN Metrokeskus ja Kauppahalli kohtauspaikkoina Korttelikimara - toiminnoiltaan sekoittunut kaupunkirakenne Sosiaalisesti ja rakenteellisesti moniulotteinen asuminen Työpaikkoja lähellä Vuorovaikutteiset ja osallistavat elinkaaret suunnittelu, toteutus, käyttö Avoin kutsu ja kilpailu - useita innostuneita toimijoita VIIHTYISÄ Kestävä kävely - piristävä pyöräily - joustava joukkoliikenne - venosella vesille Pysäköintipalvelut piilossa keskitetty, hallittu, tehokas Tiiviin kaupunginosan kauniit katutilat ja rannat Finnoo Kaitaa vireä vähähiilinen tiivis merikaupunki Vision kiteytys 11

12 3 YHTEINEN VISIO 3.1 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö on rakentamiseen osoitetuilla alueilla tiivistä ja se tukeutuu raideliikenteeseen. Samalla turvataan laajat ekologisesti kestävät viheralueet virkistyskäyttöön ja liikkumiseen. Luonnon arvokohteet ja kulttuurihistorialliset alueet ovat uuden kaupunginosan suunnittelun keskeinen lähtökohta ja niistä muodostuu osa uuden kaupunginosan identiteettiä. Liikkumisen tarvetta vähennetään tuottamalla alueelle krs-m2 alueen omia kaupallisia palveluita ja lisäämällä työpaikkojen määrää siten, että alueesta kehittyy mahdollisimman työpaikkaomavarainen. IDENTITEETTITEKIJÄT Pyöräily- ja kävelypainotteinen aluerakenne Osa-alueilla omaleimaiset rakennetut miljööt, puurakentaminen leimallista Hannusjärvi-Hannusmetsä ja kosteikkopuisto ovat virkistysalueverkon laajat sydämet, joilla kulku kanavoidaan reiteille ja kaupunkirakenne kääntyy alueita kohti Kanavamiljööt, uusi pienvenesatama ja vesivirkistyskeidas lisäävät virkistyskäytön vetovoimatekijöitä Kulttuuriperintö näkyvä laatutekijä Suomenlahdentien silta luonnolle tilaa antava ikoninen siltaratkaisu Rakentamisessa asumisväljyystavoite vaihtelee (noin 25-50m2/hlö). Vertailulukuna väljyys metropolialueella vuonna 2005 oli keskimäärin 33-40m2/hlö. Vaihteluvälin alarajan tavoite saadaan aikaan keskusten lähellä rakentamalla yhteistiloja (mm. työ-, vieras-, kuntoilu-, pesula- ja saunatilat ) houkutteleville paikoille rakennuksissa. Työ- ja toimistotilaa tarjotaan asuinrakennuksissa, jotta ne saadaan ympärivuorokautiseen käyttöön. Finnoon pääakseliparin varrella olevissa korkeissa rakennuksissa toimisto/liiketilaa on keskimäärin % kerrosalasta. Mahdollisimman suuri osa katutilaan rajoittuvista maantasokerroksista varataan liike-, työ- ja palvelutiloiksi. Kaikkiin kerrostalokiinteistöihin varataan yhtiön omistukseen jäävää tilaa, jonka tuotoilla voidaan rahoittaa tulevaa kiinteistön kehittämistä ja korjauksia tai joka voidaan osoittaa talonmiehen asunnoksi. Kaikki uudisrakennukset ovat kulutukseltaan lähes nollaenergiarakennuksia ja julkiset rakennukset toimivat energiapositiivisina esimerkkeinä. Erityisesti korkeiden rakennusten mahdollisuudet kiinteistö- tai aluekohtaiseen uusiutuvan energian tuotantoon tutkitaan niin tuulivoiman kuin rakenteisiin integroidun aurinkoenergian osalta. Korkearakentamisessa tuulen lisääntyvä vaikutus ja luonnollisten suojaelementtien puute pyritään ottamaan huomioon rakennusten sijoittelussa ja rakennuskohtaisessa suunnittelussa. Alueella sovelletaan Eko-koerakentamisen prosenttiperiaatetta, jossa rakentamisen kokonaiskustannuksista osa osoitetaan koerakentamiseen tai innovaatioon, jolla tuotetaan uusia ekologisen rakentamisen ratkaisuja ja siten myös alueelle omaperäistä ilmettä. Puun käyttöä materiaalina suositaan kaikessa rakentamisessa ekologisista syistä ja sillä tavoitellaan lisäksi viereisistä kaupunginosista erottuvaa ilmettä. Puun osuus tulee lopputilanteessa olla vähintään 25% siitä rakennuskannasta, joka nykynormien mukaan voidaan toteuttaa puurakenteisina. TIIVIYS JA HAHMO Tiivis ja tehokas rakenne maksimoi metron käytön ja vapaa-alueet Metroasemakeskuksissa tehokkainta Selvärajainen aluerakenne, tiiviit rakentamisalueet erottuvat viheralueista Selkeä katuverkko Vahvat pääakselit Kaitaan nykyisen kaupunkirakenteen täydennys ja tiivistäminen nykyiseen rakentamiseen sovittaen Satamavaihtoehto 12 Yhteinen visio

13 Maankäytön konseptikaaviossa on rajattu korttelialueet ja rakentamatta jäävät alueet sekä ilmaistu pääkatujen ja kanavien tavoitteelliset sijainnit. Konseptikaaviossa on lisäksi merkitty rakennettujen alueiden keskukset ja toimintojen sekoittumisen tavoite joillakin alueilla. Rannikon alueesta on edellisellä sivulla esitetty vaihtoehto, jossa satamatoiminnot painottuvat enemmän kuin päävaihtoehdossa. Korttelialueet on jaoteltu kolmeen eri tehokkuusluokkaan, millä on haluttu ilmaista vision mukaisen yhdyskunnan hahmoa ja sen sovittamista ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tehokkuusluokat sisältävät visiossa vielä suuren vaihteluvälin, ja rakentamisen lopullinen tehokkuus ratkeaa asemakaavoituksen yhteydessä sen perusteella, kuinka laadukkaan ympäristön kriteerit saadaan käytännössä toteutumaan. Yhteinen visio 13

14 Uuden alueen hahmo Finnoolla on monimuotoinen eri korkuisten rakennusten muodostama sinfonia, joka kaukomaisemassa vaikuttaa ilmavalta. Maankäytöllisenä pääteemana on työpaikkojen, palvelujen ja asumisen muodostama korkean rakentamisen akselipari, joka lähtee Länsiväylältä, tihentyy hyvin korkeaksi metroaseman kohdalla ja jatkuu madaltuen asteittain etelään kohti satamaa. Akselin varressa metroasemalta satamaan kulkee kanava jonka varteen muodostuu aluetta kokoava vetovoimainen ulkotila. Kosteikon suuntaan avautuvat asteittain madaltuvat asuinkorttelit. Kaitaan alueella uusi rakentaminen sopeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen kuitenkin aiempaa tehokkaampana ja metroaseman seutua merkitsevät maisemassa muutamat ympäristöään korkeammat rakennukset. Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palveluiltaan monipuoliseksi. Olemassa olevien asuintonttien tehokkuutta nostetaan ja niitä voidaan täydentää rakentamalla. Kaitaan metroaseman toteuttaminen edellyttää maankäytön merkittävää tehostamista, josta osa (Iivisniemen keskus) voi toteutua vasta myöhemmin kaupunkirakenteen kehittymisen myötä. Hannuskallio rakennetaan Iivisniemen kerrostaloalueen jatkoksi. Metroaseman ja koulujen välistä akselia vahvistetaan palveluakselina. Nykyisen Hyljetien ja Hylkeenpyytäjäntien välinen alue rakennetaan tehokkaasti ja se liittyy Finnoon keskukseen. Hyljetie on visiossa päättyvä katu suunnittelualueen eteläpuoleisella pientaloalueella, eikä se risteä tärkeän poikittaisen viheralueyhteyden kanssa. SILUETTI Erikorkuisten rakennusten sinfonia - ilmavuus Rakentamisen asteittainen madaltuminen kohti merta ja viheralueita näköalat Rantaviivan inhimillinen miljöö Näkymä Finnoon keskukseen koillisesta 14 Yhteinen visio

15 Näkymä Länsiväylän yli pohjoisesta merelle Yhteinen visio 15

16 Näkymä lännestä, etualalla Iivisniemi 16 Yhteinen visio

17 Näkymä mereltä pohjoiseen Näkymä Nuottalahden suunnasta Yhteinen visio 17

18 Suomenlahdentie ylittää viheralueen visiossa pitkällä sillalla 18 Yhteinen visio

19 Finnoon keskuksen julkiset ulkotilat ovat korkealaatuisia ja istutettuja, osin kansiratkaisuja Yhteinen visio 19

20 3.2 Asuminen Asuntorakentamisen kirjo edesauttaa elävän kaupunginosan syntymistä ja elinkaariasumisen periaatteiden toteutumista. Talotyypit mahdollistavat eri asumismuotojen ja toteutusmallien vaihtelun. Tämä tavoite tuottaa myös sosiaalista monimuotoisuutta, mikä on tärkeä kestävyystavoite. Toteutusyksiköt ovat pieniä, jotta saavutetaan haluttu rakeisuus ja monimuotoisuus. Tämä myös mahdollistaa rakentamisen erilaisille toteuttajille. MONIULOTTEISUUS Asumisväljyystavoite keskimäärin normaalia pienempi yhteiskäyttötilojen avulla Asuntokanta monimuotoinen tavoitteena erilaiset toteuttamismallit ja sosiaalinen monimuotoisuus Kerrostaloissakin pientalomaista asumista; mm. omia pihoja, terasseja ja sisäänkäyntejä Puisto- ja merinäköalat maksimoidaan Vaihtelevan kokoisilla toteutusyksiköillä saadaan aikaan monipuolista rakeisuutta Arkkitehtonisesti monipuolinen rakentaminen Ympäristöllisesti kestävät materiaalit Asuinrakennuksissa tilat ovat muunneltavia Hybridirakennukset - monet käytöt samassa rakennuksessa Tilojen vuorottaiskäyttö, mm. koulutilojen hyödyntäminen ilta-aikaan, veneiden talvisäilytystilat kesäaikaan Yhteistiloja ja yhdistettyjä asuin-työtiloja Hallittu liittyminen veteen, viheralueisiin ja olemassaolevaan rakennuskantaan Täydennysrakentaminen Iivisniemessä mahdollistaa joukkoliikenteen hyödyntämisen ja asuntokannan monipuolistumisen Tornit: tehokkuus, tiiviys, ei vain yksi maamerkki Asukkaiden visio Alueelle rauhallinen ja luonnonläheinen, mutta vireä tunnelma Pyrkiminen vanhan kyläyhteisön tuntuun ja läheiseen yhteisöllisyyteen alueella Vaihtelevaa rakentamista korkeuksiltaan, materiaaleiltaan, väreiltään, kattokaltevuuksiltaan ja harjasuunniltaan Ryhmärakentamisperiaatteella toteutettavia taloja, joissa yksilöllisyys pääsee esiin Kerrostaloihin paljon puolilämmintä tilaa, joista kukin voi muokata itselleen esimerkiksi talvipuutarhan tai terassin Asuntojen ja asukasryhmien monimuotoisuus erilaisia ja erikokoisia asuntoja alueelle kattavan asukasrakenteen aikaansaamiseksi Yhteisöllisyys yhteispihoja ja useita yhteisiä alueita ja ajanviettopaikkoja Paljon eri ikäisille asukkaille sopivia yhteistoimintatiloja ja harrastuspaikkoja asukasyhteistyön, yhteisöllisyyden ja viihtyisyyden lisäämiseksi Vuokra- ja omistusasumisen sekoittuminen alueella alueen muodostumista lähiöksi vältetään Erityisesti vanhusten huomioiminen ratkaisuissa senioreille sopivat asunnot, hissit ja pienemmät asunnot mahdollisesti omalla pienellä pihalla Asuntojen ja rakennusten muunneltavuus, rakennus muuntuu elämäntilanteen muuttuessa Säilytystiloja riittävästi Tiiviskin kaupunkirakenne Mahdollisimman monille terassi ja meri- tai kanavamaisema Alueen sisällä pienalueita, joilla eri väritys, materiaalit ja teemat Alueen toteutus vaiheittain - Yhteenveto visiotyön Asuminen ja arkkitehtuuri -teematyöpajasta - 20 Yhteinen visio

21 Kosteikkopuiston länsireunan rakennusmassat kohoavat porrastaen kohti Finnoon keskustaa, hulevesiä ohjaillaan uomin ja altain Yhteinen visio 21

22 Kortteli Rakennus Kaupunkirakenteen ja korttelimuodostuksen periaatteita 22 Yhteinen visio

23 3.3 Rakennetun miljöön visiot Tornitalot Nauhakortteli Korttelit Korttelimuodostus ja kaupunkirakenteen miljööteemat johdetaan alueen vahvuuksista. Kaupunkirakenne koostuu toiminnallisesti monipuolisista ja muodoiltaan vaihtelevista kortteleista ja rakennusryhmistä. Rakennukset rajaavat katuja ja kanavia kaupunkimaisesti vetovoimaisia ulkotiloja luoden. Korttelirakenne suunnitellaan siten, että se hyödyntää pienilmastoa mahdollisimman tehokkaasti. Asemakaavavaiheessa tehdään erillinen pienilmastoselvitys, jossa arvioidaan tuulen, auringonsäteilyn ja sadevesien mahdollistama energiansäästö. Vision rakennustyypit vaihtelevat kytketyistä piste- ja lamellitaloista torni- ja ketjutaloihin sekä niitä täydentäviin kattokerrosten asuntoihin. Visio sisältää myös pientalomaisia kaupunkivilloja ja moduuliperiaatteella toteutettavia loft-rakennuksia. Liiketilat ja julkiset palvelut sijoittuvat pääosin metroasemakeskuksiin. Keskusten arkkitehtuuri on tehokasta, mutta ilmaisuvoimaista. Omaleimainen ja paikan identiteettiä luova arkkitehtuuri on keskusten lisävetovoimatekijä. Tarkasti harkittuja tilavarauksia lähipalveluille tehdään pääakselin varrelle, mutta hajautettuna myös muualle korttelirakenteeseen. Rakennusten maantasokerrokset toteutetaan työ-, liike- tai asuintiloina. Pihoille avautuvissa maantasokerroksissa on myös asuntoja. Kortteliratkaisun ja rakennustyyppien tulee mahdollistaa mahdollisimman monille asunnoille omat sisäänkäynnit, piha-alueet tai terassit, jotka lisäävät asumismukavuutta ja parantavat myös yhteistä pihamiljöötä. Puoliavoin kortteli Kaupunkivilla Pihat Korttelipihat suunnitellaan yhteiskäyttöön siten, ettei käyttöä ja esteettistä kokonaisuutta haittaavia rajoja muodostu. Tonttijako ja piha-alueiden kaavamerkinnät laaditaan asemakaavoissa tätä tavoitetta tukeviksi. Korttelipihat muodostavat alueella kaikille käytössä olevien pienpuistojen sarjan. Tämä täydentää laajoja virkistysalueita (ks. luku 3.7), joiden ylläpitoon julkiset varat suunnataan. Tehokkaimmissa kortteleissa käytetään kansipiharatkaisuja. Alueidentiteetit Vision osa-alueille on hahmoteltu omaleimaiset rakennetut miljööt: Vesistöteemaiset kortteli-identiteetit; Kanava, Saaristo, Joki, Puro, Lampi Keskukset, satama ja rantaraitti Länsiväylän varsi ja voimalan ympäristö KORTTELIKIMARA Sekä kerros- että pientaloasumista Kaupunkirivitalo -ratkaisuilla tiivistä ja viihtyisää asumista Tornitaloja etenkin keskustaan Kerroksellisuutta toimintoihin, työpaikkoja ja asumista päällekkäin, joustavat tilaratkaisut Yhteisölliset korttelit Yhteiskäyttötiloja: sauna spa, kuntoilu, pesulat, pihapuistot, harrastetilat, etätyöpisteet Yhteydet luontoon, viherkatot, pihaluonto ja puutarhat, mahdollisuudet kaupunkiviljelyyn Katutilan elävöittäminen: työ-, liike- ja asuintilat, palvelut sekä istutukset, kalusteet ja taide Yhteiskäyttöiset korttelipihat täydentävät julkisia viheralueita Townhouse Atrium-talo Alueen korttelityypit Yhteinen visio 23

24 Rakennettujen miljöiden sijainnit 24 Yhteinen visio

25 Satama Venesataman suunnitteluperiaatteena on kestävä ja laadukas rakentaminen, ja tavoitteena houkutteleva ja ihmisläheinen vapaa-ajan keskus. Satama on jo liikenneyhteyksistä sekä opasteista alkaen helposti lähestyttävä paikka, joka on aina auki. Niin yrittäjän kuin virkistyskäyttäjänkin on helppo toimia ja viihtyä alueella. Sataman rantavyöhyke, lähisaaret sekä Finnoon-Kaitaan osuus Espoon komeasta rantaraitista suunnitellaan siten, että kokonaisuus palvelee monia harrastuksia: liikunta, pelit, kalastus, meriuimala, skeittaus. Palveluissa on suunniteltu myös talvikäyttö: luistelu, avantouinti ja saunat. Tilaa vaativaa veneiden säilytystä on viety suurimmaksi osaksi 1-2 venehotelliin sataman itäpäähän siten, että toiminta voidaan ulottaa esimerkiksi pienellä kanavalla voimalaitoksen suojavyöhykkeelle. Talvisäilytystä on ulkona vain vähän, mutta nämä alueet suunnitellaan siten, että ne toimivat kesällä esimerkiksi liikuntakäytössä. Sataman alueella on kahviloita ja ravintoloita, jotka avautuvat parhaisiin ilmansuuntiin. Esimerkiksi saariravintola voi sijoittua pitkälle laiturille tai ponttoonikaarelle joka avautuu länteen. Alueen rantasaunat ovat yleisölle avoimesti vuokrattavissa. Yhteinen visio 25

26 Saaristo Rakennettu saaristo yhdessä Finnoon edustan luonnonsaarten kanssa muodostaa poikkeuksellisen lähtökohdan ranta-asumiselle venesataman ja meren äärellä. Tästä ranta-alueesta muodostuu Finnoolle tärkeä asumisen ja virkistyksen vetovoimatekijä. Asumisen ja toiminnan painopiste on huolella suunnitellussa meren rannassa ja kanavien varsilla. Kanavien määrä ja sijainnit ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Nykyinen rantaviiva on eräs luonteva kohta poikittaisen kanavan sijainnille Tavoitteena kanaville on rantaviivan maksimoiminen ja toiminnalliset sekä miljööhyödyt. Asunnot ja venepaikat sijaitsevat alueella lähekkäin. Rantaviiva on lähes kauttaaltaan yleisessä käytössä, ja alueen rantoja kiertää yhtenäinen reitti. Joissakin kohdin voivat rakennukset ja asuntojen ulkotilat liittyä suoraan kanavarantaan. Saariston korttelit ovat tehokkaita, mutta pihoille tavoitellaan valoisuutta, vehreyttä ja tuulensuojaa. 26 Yhteinen visio

27 Rantaraitti Finnoo muodostaa Espoon rantaraitille uuden urbaanin raittijakson. Raitti suunnitellaan osaksi kokonaisuutta siten, että se muodostaa elämyksellisen ja toiminnallisesti rikastavan lisän. Raitti ylittää pääkanavan kevyen liikenteen sillalla. Pääkanavan ja rantaraitin leikkauspisteessä sijaitsee rantatori, jossa on ulkotilaan laajeneva ravintola tai kahvila sekä mahdollisesti muita palveluita. Ranta on raitin kohdalla yleisessä käytössä ja rantaviivalla sijaitsee oleskelun mahdollistavia tasoja ja laitureita. Istutukset sitovat raitin ympäröiviin luonnonrantajaksoihin. Yhteinen visio 27

28 Kanava Kanava rantoineen tarjoaa houkuttelevan asuinympäristön ja virkistysmahdollisuuksia kaikille. Finnoon keskuksesta etelään merelle ulottuvaa kanavaa rajaavat erikorkuiset persoonalliset rakennukset ja länsipuolella kevyen liikenteen virtoja keräävä vilkas pääkatu. Rakentaminen on tehokasta ja maantasokerrokset eläviä. Kadut ja kanavan rantojen terassointi on mittakaavaltaan inhimillistä ja oleskeluun houkuttelevaa. Pääkanava voi olla muodoltaan vaihteleva ja siinä voi sijaita saari. Kanavan ylittää 2-3 siltaa. Rakennuksista avautuu kanavalle näköaloja, asuntojen parvekkeita ja suuria ikkunoita. Kanavan ympäristössä tunnelma on avara ja raikkaan mereinen. Kanavan varret tarjoavat venepaikkoja ja vesibussi liikennöi kanavaa pitkin metroaseman läheiselle keskusaukiolle. 28 Yhteinen visio

29 Lampi Kaupunkirakenne suuntautuu korkeudeltaan porrastuen lintukosteikkoa ympäröivää viheraluetta kohti. Korttelien suunnittelussa huomioidaan linnuston elinympäristötarpeet. Asuinkortteleissa on terassitaloja, joista avautuu laajat näkymät viheralueelle. Luontokeskus sijaitsee asuinalueen ja viheralueen rajapinnalla kutsuvana vetovoimapisteenä. Viheralueen ylittää pitkä matalasti kaareutuva Suomenlahdentien silta, joka on suosittu lintujen tarkkailupaikka. Rakennettu ympäristö ja luonnonarvot ovat tasapainossa, ja suojavyöhyke turvaa lintulajiston elinpiirin ydinalueiden rauhaa. Yhteinen visio 29

30 Joki Suomenojan uoman varsi on puistomaista asuinaluetta, jossa pihat hengittävät viheralueelle. Reunan toimitilakorttelit ovat antaneet tilaa asumiselle ja työpaikat sekä asuminen voivat myös limittyä alueella. Komeat puutalokorttelit luovat vahvaa tunnelmaa ja vastapainoa toimitila-alueen vierellä. Alueella sijaitsee pienkerrostaloja ja kaupunkirivitaloja. Kortteleista on toiminnalliset ja näkymäyhteydet keskuspuiston merelle johtavalle vihersormelle. 30 Yhteinen visio

31 Puro Pienteollisuus ja toimitilat väistyvät asumisen tieltä. Toiminnallisesti rikasta puistoaluetta reunustavat kylämäiset modernit puutalokorttelit, joissa sijaitsee kaupunkirivitaloja ja pientaloja. Kauempana reunasta kortteleissa myös kerrostaloja. Kokoavalla viheralueella ja uomalla on yhteys pääkanavaan. Hulevesiä ohjataan ja viivytetään uomin ja painantein. Raitteja pitkin tarjoutuu sujuvat yhteydet metroasemille. Yhteinen visio 31

32 32 Yhteinen visio

33 Finnoon keskusta ja metroasema Finnoon metroaseman ympäristö on selkeä alueen keskusta, jonka lävitse pääkadut kulkevat. Lähikorttelit rakennetaan poikkeuksellisin rakennuskorkeuksin ja korkealaatuisina ja keskus toimii arkkitehtuuriltaan kiinnostavana retkikohteena ja alueen kansainvälisenkin kiinnostavuuden lisääjänä. Keskuksen ulkotilat muodostavat korkealaatuisten istutettujen aukioiden sarjan, joilla sijaitsee näyttäviä veistoksia ja valoteoksia. Kaikkia ikäryhmiä huomioivat, räätälöidyt ja joustavat palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Julkisten palvelujen palvelupiste toimii keskuksessa jalankulkuvirtojen äärellä. Saattoliikenne metroasemalle toimii ja polkupyörien pysäköintipaikat on järjestetty esimerkillisesti. Opastejärjestelmän ansiosta keskuksessa on helppo orientoitua. Kauppahalli, pienliikkeitä, lähiruoka, posti- ja pankkipalvelut Työpaikkoja, toimistohotelli ja kokoontumispaikka uusille yrittäjille: kokoustiloja jne. Kierrätyspalvelut, pyöräparkki ja -huolto Terveyspalvelut: julkinen ja yksityinen lääkäriasema Kahviot terasseineen, leikkipaikat, nuorison paikat Hyvinvointipalvelut: taiteen tekeminen ja liikunta Paikallisia tapahtumia ja kulttuuria Tiivistä rakentamista, umpikortteleita ja vaihtelevan korkuisia tornitaloja Katutasoon palveluita ja liikkeitä, yläkerroksiin asumista, kansipihoja Yhteys torin kautta kanavalle, näkymä merelle, veden läheisyys Vesibussi satamaan ja saariin Rantaan johtava bulevardi, lintulammelle ja luontokeskukselle johtava kevyen liikenteen yhteys Miellyttävä ja kaikkina vuorokaudenaikoina turvallinen jalankulkuympäristö Yhteinen visio 33

34 Iivisniemi Iivisniemen keskustan vahvuutena ovat arkielämää helpottavat palvelut lähellä: kauppa, posti, liikuntaa, kulttuuria, hoivaa. Työpaikat ovat palveluvoittoisia ja rakentaminen tehokasta. Julkisia ja yksityisiä palveluita tarjoutuu kaikille ikäryhmille metroaseman lähiympäristössä. Laadukas polkupyöräpysäköinti houkuttelee metron käyttöön. Kierrätys ja jätehuollon erityiskeräily sijoittuu kulkureittien yhteyteen. Ympäröivän alueen täydennysrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan rakentamisen mittakaavaan. Täydennysrakentamisella monipuolistetaan asuntokantaa ja valinnanmahdollisuuksia eri elämänkaaren vaiheiden tarpeisiin. Alueen keskuksen itä-, länsi- ja pohjoispuolille sijoittuvat uudet tehokkaat asuinkorttelit. Hannusjärven valuma-alueelle ei rakenneta, vaan viheralueen ekologista elinvoimaa tuetaan kortteleita sijoitettaessa ja kulkuvirtoja suunnattaessa. 34 Yhteinen visio

35 Länsiväylä/liikennevirta Liittymäalueen maankäyttö tehostuu ja liikennemäärät kasvavat tulevaisuudessa. Länsiväylän liittymästä johtaa bulevardiakselipari Finnoon keskustaan ja sieltä edelleen venesatamaan. Länsiväylän varrella sijaitsevat alueen suuremmat työpaikkakeskittymät ja tilaa vievät kaupat. Päivittäistavarakauppoja ei kuittenkaan ohjata alueelle. Rakentaminen on kauttaaltaan korkeatasoista Länsiväylän varrella ja väylälle näkyvät Finnoon korkeimmat tornit. Länsiväylän ali ja yli järjestetään liikenteen sekä arkielämän toimivuuden kannalta tärkeät etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet. Yhteinen visio 35

36 Voimalaitos Voimalaitos uudistuu ulkoasultaan (julkisivut, tontin käsittely) ja se on olennainen osa uutta kaupunkirakennetta. Toiminnan vaatimien suojavyöhykkeiden vaikutus huomioidaan ympäröivän alueen suunnittelussa ja toimintojen sijoittelussa. Veneilyn tarvitsemia palveluja ja veneiden talvisäilytystä ohjataan voimalan viereisiin kortteleihin. Lähikortteleissa voidaan tutkia poikkeuksellisia rakennusratkaisuja, joissa pysäköintitilaa autoille ja veneille asuntojen alla. 36 Yhteinen visio

37 Voimala nykytilanteessa Yhteinen visio 37

38 3.4 Liikkuminen ja pysäköinti Liikkuminen Liikkumisen eri kulkumuodot (henkilöautoliikenne, julkinen liikenne, pyöräily ja kävely) ovat yhtä houkuttelevia ja käytettyjä. Tavoite on kunnianhimoinen ja edellyttää kaupungin sitoutumista erityisillä toimenpiteillä alueen yksityisautoilun vähentämiseen ja kestävien liikkumismuotojen tukemiseen. Lähtöoletuksena on, että vuonna 2030 yhteiskäyttöiset autot ja nettipohjainen kyytivälitys ovat toimivaa arkipäivää. Kävely- ja pyöräilyverkko toimii suorina yhteyksinä asuinalueilta metroasemille sekä virkistys- ja palvelukeskittymiin. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että kävellen tai pyöräillen yhteydet kohteisiin ovat suorimmat. Joukkoliikenteen käyttö on mahdollista kaikille asukkaille. Pääosa asukaista asuu alle 500 metrin etäisyydellä metroasemista ja lähes kaikki asuvat alle 300 m etäisyydellä joukkoliikennepysäkiltä. Liityntälinjat suunnitellaan syöttämään liikkujat vaivattomasti metroasemille. Joukkoliikennepalveluita tehostetaan tarvittaessa kutsujoukkoliikennelinjan avulla. Kesäaikaan rantakortteleista ja satama-alueelta toimii kuljetusyhteys metroasemalle ja Finnoon keskukseen myös kanavaa pitkin. Liikenne sähköistyy voimakkaasti. Vuonna % alueella liikkuvista henkilöautoista, 100 % julkisesta liikenteestä ja 50 % kaikista kuljetuksista käyttää biokaasua tai sähköä. Alueelle suunnitellaan palveluita yhteiskäyttöautoja varten ja kannustetaan asukkaita vaihtamaan oma auto yhteiskäyttöautoon muun muassa tehokkaan huollon, saatavuuden ja laatutasoltaan parhaiden pysäköintipaikkojen avulla. Alkuvaiheessa tätä suuntausta edistäville ratkaisuille kehitetään porkkanoita, jotka vauhdittavat kehitystä. Ratkaisut voivat koskea esim. pysäköintiä, alueella asioimista ja työssäkäyntiä. Katutilat rajautuvat selvästi ja ovat poikkileikkaukseltaan kaupunkimaisia, kevyttä liikennettä painottavia ja viihtyisäksi kalustettuja/istutettuja. Katuverkko on korttelimuotoja noudattava ja selkeä. Liittymissä suositaan kohtisuoria kolmihaaraliittymiä ja muita kaupunkimaisia liittymätyyppejä. Suomenlahdentie toteutetaan joukkoliikennettä sekä jalankulku- ja pyöräliikennettä suosivin poikkileikkaus- ym. ratkaisuin. Mikäli liikenneverkoston kysyntä antaa myöhemmin mahdollisuuden, tutkitaan Suomenlahdentien muuttamista kokonaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kaduksi. Voimalaitoksen liikenne järjestetään lyhintä reittiä käyttäen, jolloin haitat asuinalueelle ovat mahdollisimman pienet. LIIKKUMISKONSEPTIT Alueen liikkumiskonseptit ja kaupunkiympäristö suunnitellaan ennen kaikkea kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen ehdoilla eri kulkumuodot ovat yhtä käytettyjä Yhteiskäyttöiset autot ja nettipohjainen kyytivälitys, mahdollisuus autopaikkaan Liikenne on vuonna 2030 sähköistynyt voimakkaasti NOPEA METRO Metron palveluketju: Matinkylä (kauppa) + Jousenpuisto (urheilu) + Tapiola (kulttuuri) + Otaniemi (opiskelu) + Keilaniemi (työ) + Helsinki (pääkaupunkipalvelut) Useimmilla asukkailla alle 500 m matka metroasemalle BUSSIT JA PALVELULINJAT Kattavat ja houkuttelevat bussireitit Lähes kaikilla asukkailla alle 300 m matkaa pysäkille Satama-metroasema matkat liityntälinjalla VESIBUSSI Metroasemalta satamaan ja merelle - asukkaiden ulottuvilla myös koko saaristo vesibussipysäkkien (2) myötä Nykytilanne Lähde: Liikkumistutkimus , HSL (alueeksi valittu Espoo ja radattomat alueet) Visio Finnoon alueen matkojen kulkutapajakaumasta 1 % 2 % Kävely ja pyöräily 1 % Kävely 27 % Joukkoliikenne Henkilöauto 24 % 25 % Pyöräily joukkoliikenne 52 % 18 % Henkilöauto + joukkoliikenne Muu 5 % 25 % 20 % Pyöräilyn liityntäliikenne metrolle Henkilöauto Muu Visiossa Suomenlahdentielle ehdotetaan omaleimaista pitkää siltaa, kuvassa Joensuun Penttilänrannan silta 38 Yhteinen visio

39 Yhteinen visio 39

40 40 Yhteinen visio

41 Pysäköinti Pysäköinti perustuu käytön hinnoitteluun nykyisen omistamisen hinnoittelun sijaan. Alueen pysäköinti toteutetaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn ehdoilla kustannustehokkaasti, jolloin myös alueen hintakilpailukyky paranee. Oman auton käyttö on mahdollista, mutta se on tasa-arvoinen muiden vaihtoehtojen kanssa, myös talvella. Polkupyöräilijöille varataan tarpeeseen perustuvat ympärivuotiset pysäköintimahdollisuudet metroasemien ja laajimpien palvelukeskittymien läheisyydessä. Ajoneuvoille ei järjestetä runsaasti liityntäpysäköintiä, sillä liityntäliikenteeseen varaudutaan Espoon kaupungin aiempien suunnitelmien mukaan erityisesti Matinkylässä ja Espoonlahdessa. Mahdollinen liityntäpysäköinti liittyy vuorottaispysäköintiratkaisuun, jolloin joka tapauksessa toteutuva pysäköintilaitos voidaan ottaa tehokkaampaan käyttöön. Metroasemille järjestetään hyvä henkilö- ja taksiautojen saattoliikenne. Tiiviillä kerrostaloalueella ei pääosin ole tonttikohtaista pysäköinnin toteutusvelvoitetta eikä asukkaille tarjota nimettyjä pysäköintipaikkoja. Tämä tehostaa paikkojen käyttöä ja edistää joukkoliikenteen kilpailukykyä. Polkupyöräpysäköinnin järjestämisen velvoite on kiinteistö- tai korttelikohtainen. Alueelle perustetaan kunnallisesti säädelty pysäköintiyhtiö, joka vastaa tarvittavien pysäköintipaikkojen toteutuksesta ja ylläpidosta (sekä asuminen että asiointipaikat). Alueellisen pysäköinnin palvelualue määritellään aikaisessa suunnittelun vaiheessa, jotta järjestelmä kyetään toteuttamaan etupainotteisesti vastaamaan heti rakentamisen myötä muodostuvaa tarvetta. Yhtiö hinnoittelee paikat kustannusten mukaan ja voi toteuttaa pysäköintipalveluita myös rakennuksien ja tonttien yhteyteen. Se voi pääosin vastata mahdollisesti myös yhteiskäyttöautojen hallinnoinnista sekä tarjota muita autoiluun liittyviä palveluita, kuten tarvikevuokrausta jne. Alueelle on visioitu hiilineutraaliutta tavoittelevan alueen mukainen normaalia alhaisempi pysäköintitarve, joka on yksi autopaikka yhtä kolmea asuntoa kohden. Tavoite toteutetaan vyöhykkeittäin metroasemilta poispäin. Totuttua alemmasta pysäköintikapasiteetista viestitään voimakkaasti aluetta ja asuntoja markkinoitaessa. Kadunvarsipaikat osoitetaan asiointia varten. Niiden käyttöaika rajoitetaan keskeisillä katujaksoilla muutamaan tuntiin. Mahdollisesta väärin pysäköinnistä aiheutuvia haittoja ehkäistään luomalla järjestelmä, jossa pysäköintiyhtiö järjestää yhdessä kaupungin kanssa aluetta koskevan tehokkaan valvonnan sanktioineen. Asukaspysäköinti toteutetaan kolmeen laatutasoon. Rakennusten alakerroksissa ja kansipihojen alla tai lähietäisyydellä maantasossa sijaitsevien pysäköintipaikkojen käyttö maksaa eniten ja hinnoittelulla rajoitetaan niiden houkuttelevuutta. Alueelle rakennetaan myös keskitetty kalliopysäköintilaitos (1000 ap) ja sopiviin kohtiin on mahdollisesta toteuttaa myös hissillinen pysäköintitalo. Pysäköintitalot voivat olla korkeita mikäli ympärillä oleva muu rakentaminen on myös korkeaa. Alin laatutaso on tarkoitettu harvoin käytetyille ajoneuvoille ja asukkaille, jotka eivät halua maksaa kovin paljoa pysäköinnistä, mutta haluavat kuitenkin omistaa ajoneuvon. PYSÄKÖINTI Polkupyöräpysäköinti metroaseman, asuntojen ja liikkeiden yhteydessä Autojen pysäköinti perustuu käytön hinnoitteluun omistamisen sijaan Tonttikohtaista pysäköinnin toteutusvelvoitetta ei ole eikä nimettyjä paikkoja Pysäköintiyhtiö vastaa tarvittavien pysäköintipaikkojen toteutuksesta ja ylläpidosta Alueella on normaalia pienempi autopaikkojen mitoitusperuste hiilineutraaliutta tavoittelevan alueen mitoitus Asukaspysäköinnillä erilaisia laatutasoja ja hintoja Keskitetty kallioparkki ja suurkortteleittain rakenteen sisäiset laitokset Yhteinen visio 41

42 3.5 Palvelut ja työpaikat Kaupalliset palvelut Finnoon-Kaitaan alueen kaupallisiin palveluihin sisältyvät päivittäis-, erikois- ja ravitsemus/majoituspalvelut. Alueelle luodaan kaupunkirakennetta noudattava voimakas palveluakseli eli keskustatoimintojen ydinvyöhyke. Se suunnataan pohjoisesta Länsiväylältä sisääntulosta metroaseman sivuitse etelään kohti satamaa. Luomu- ja lähiruoasta ja näiden kaupasta tulee alueen yksi kantava sisältö; akselin varteen Finnoon aseman tuntumaan perustetaan uudentyyppinen kauppahalli. Satamaan tulee oma merellisten veneilyyn ja virkistykseen liittyvien palvelujen vyöhyke. Veneilyyn liittyviä kaupallisia palveluita sijoittuu myös voimalan lähiympäristöön. Suppeampi päivittäispalvelujen keskittymä sijoittuu Kaitaan metroaseman yhteyteen. Finnoo-Kaitaalle ei sijoitu vähittäiskaupan suuryksiköitä, vaan siitä rakennetaan Iso Omenasta ja Lippulaivasta poikkeava, omaleimainen palvelukokonaisuus. Suurten päivittäistavarakauppojen ei anneta missään alueen rakentumisen vaiheessa viedä mahdollisuuksia kauppahallilta ja kivijalkakaupoilta, joiden kaupallinen konsepti tukeutuu osittain nettikauppaan. Kaupallisten palveluiden sijoittumista myös Länsiväylän varren työpaikka-alueelle tuetaan, jotta alueesta tulee yrityksille houkutteleva sijaintipaikka. Visiotyöhön osallistuneilla asukkailla on voimakas tahtotila saada aikaan kaupunginosa, joka tukee ekologisia ja terveellisiä elämäntapoja. Toiveena on asiointiympäristö, jossa hallitsevat erikoistuneet vihannes-, leipä-, maitoja lihakaupat suurten markettien sijaan. Pienimuotoiselle ja kestävälle yritystoiminnalle suotuisa alue on Finnoo- Kaitaan vision keskeisiä tavoitteita. Kestävä kauppa näkyy konkreettisesti monissa luomukaupan toimijoissa, jonka keskiössä on uudentyyppinen, metroaseman tuntumaan sijoittuva kauppahalli. Ideana on tuottajien ja kuluttajien helppo ja miellyttävä kohtaaminen, lähiruoan saatavuuden takaaminen ja luonteva suhde läheiseen maaseutuun (mm. Kirkkonummen, Siuntion ja saariston tuottajat). KAUPAN KONSEPTI Pieniin yksiköihin perustuva joustava ja muuntuva kaupallisten palveluiden tarjonta Terveyttä edistävään luomu- ja lähiruokaan perustuva päivittäistavarakaupan konsepti Moderni päivittäistavarakauppaan nojautuva kauppahalli, matala kynnys toimijoiden mukaan tulolle ELÄVÄT AKSELIT Finnoon vahva akselipari Bulevardi ja Kanavanranta - kokoavat keskeiset julkiset kaupunkitilat huipentuvat metroasemalle Toiminnallisesti monipuoliset korttelit erityisesti akselien varsilla, Länsiväylän vierellä ja voimalan ympäristössä Finnoo-Kaitaalla on alueen valmistuessa kattavat lähipalvelut, ja tarjontaa täydentää sujuva yhteys metron varren keskuksiin ja Helsingin keskustaan. Palveluiden kilpailukyky turvataan tarvepohjaisella uudenlaisella ideointi- ja suunnitteluprosessilla, joka on avoin kaikille toimijoille. Lisäksi palvelurakentamiselle tarjotaan riittävän edullisia tontteja. Kaupungin ja kauppakamarin yhteistyöllä on luotu lähipalveluiden konsepti, joka tuo osallistuville yrityksille synergiaetuja ja varmistaa toteuttamisen. Lähipalvelukonseptin pääyhteistyötahoina ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Alueellinen tietoverkko tukee sosiaalista elämää, kauppaa ja tavaroiden kierrätystä. Palveluiden toteutumisen kannalta on keskeistä liiketilojen edullinen vuokrataso, riittävä asiakaskunta ja se, että palvelukeskittymä voi kasvaa hallitusti väestömäärän ja konseptin tunnettuuden kasvaessa. Kauppahalli- ja lähipalvelukonseptin ytimenä voi olla alueen kaupallinen kehitysyhtiö (kaupunki osakkaana), joka on alusta alkaen luomassa konseptia, kartoittamassa kysyntää, markkinoimassa, hallinnoimassa ja ylläpitämässä liiketiloja. Liiketilat voivat olla kauppahallin jatkeena lämpimään vuodenaikaan kävelyakselille laajennettavissa olevia kevyitä katosmaisia tiloja, mikä mahdollistaa kertaluontoiset tapahtumat, kuten markkinat ja myyjäiset. 42 Yhteinen visio

43 Yhteinen visio 43

44 44 Yhteinen visio

45 Julkiset palvelut Julkisia tai kolmannen sektorin palveluita ovat koulutus-, kulttuuri-, terveys-, hoiva- ja liikuntapalvelut. Alueelle kehitetään koulupalveluja siten, että huolehditaan ensi sijassa olemassa olevien koulujen täydestä oppilasmäärästä. Lopputilanteeseen mennessä on Finnoolle rakennettu kaksi uutta koulua. Yksi kouluista on iltaisin suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston käytössä ympärivuotiseen kurssitoimintaan ja toisessa toimii harrastetiloja, esim. musiikkiopisto. Useat koulut sijoittuvat Kaitaanlaakson viheralueen laidalle, joten niille voidaan toteuttaa yhteinen, koko aluetta palvelevat liikuntamahdollisuudet. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensi sijassa asuinrakennusten yhteyteen (Finnoolle 6 kpl ja Kaitaalle 3 kpl). Luontotalon yhteyteen voidaan toteuttaa luonto/ekologia -teemainen päiväkoti. Lisäksi alueille tulee perhepäivähoitopisteitä. Vanhusten palvelutaloja alueelle sijoittuu 2-4 kpl, sekä yksityisiä että julkisia. PALVELUJA TUKEVAT MENETELMÄT Alueen voimakas markkinointi Yhteissuunnittelun menetelmät vahvasti käytössä Julkisten rakennusten monikäyttö - kouluista ja luontotalosta kulttuurikeskuksia Houkutellaan mahdollisimman paljon yritys- ja kolmannen sektorin toimijoita kehittämään ja toteuttamaan aluetta eri vaiheissa Paikallisille palveluntarjoajille järjestetään avoin keskitetty sähköinen markkinointi Pienkaupat saavat osan tuloistaan nettikaupasta Julkisille palveluille yhteinen palvelupiste, yksi luukku Finnoon metroaseman yhteyteen toteutetaan terveysasema julkisena tai yksityisenä hankkeena, väestön lisääntyessä lopputilanteessa alueella on molemmat. Finnoon metroasemalla toimii Espoon yhteispalvelupiste (eri virastojen palvelut, HSL:n matkaliput jne.). Metroaseman yhteyteen toteutetaan myös polkupyörähuolto, laaja polkupyöräpysäköinti ja sen lähelle esim. kauppahalliin kattava kierrätyspalvelupiste. Lisäksi tarjotaan ainakin yksi pop up -sisätila, joissa eri järjestäjätahot voivat joustavasti toteuttaa tapahtumia ja paikalliskulttuuria. Viheralueille rakennetaan opastetut reitit, valaistus sekä opasteet sekä muu kalustus. Julkisissa ulkotiloissa hyvin näkyvillä ovat leikkipaikat ja nuorison harrastepaikat, sekä liikuntapalvelut. Viheralueella Finnoonojan varrella säilyvät nykyiset viljelypalstat ja niiden toimintaa sekä ympäristöjärjestelyjä kehitetään edelleen. Pääkanavan ympäristö on merkittävä rakennettu julkinen ulkotila, joka toimii sekä liikenneväylänä että virkistyskäytön ympäristönä. Luontokeskuksen konseptointi toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa ja siihen tavoitellaan mukaan kaupungin lisäksi muita toimijoita, mm. paikallisia yrityksiä ja yksityisiä tukijoita. Seurakunnalla on Finnoon alueella toimitila, jossa toimii lasten päiväkerho sekä perhe- ja vanhusten kerhoja. Kolmas sektori säätiöt tai yhdistykset on toteuttanut ainakin kaksi asuintalokokonaisuutta opiskelijoille ja nuorille aikuisille lähellä metroasemia. Finnoon-Kaitaan alueella on erinomaisesti toimiva julkinen liikenne, jota täydentävät vesibussiyhteydet saaristoon. Yhteinen visio 45