KOKKOLAN SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VESIHUOLLON NYKYTILA 16X REV A KOKKOLAN SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA Osaraportti I: Vesihuollon nykytila

2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisältö 3 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualue Väestömäärä ja väestöennuste Maankäyttösuunnitelmat Maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Vesistöt Pohjavesialueet Vedenhankintakäytössä olevien pohjavesialueiden riskit VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuoltolaitokset Vesihuoltolaitosten taksat Investoinnit Vedenhankinta ja -jakelu Jätevesien viemäröinti ja käsittely Puhdistamolietteiden käsittely Puhdistamoiden vesistökuormitus Keskitetyn viemäröinnin ja vesijohtoverkoston ulkopuolella oleva asutus LÄHTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Vesihuollon nykytilanne, Vedenhankinta ja -jakelu Vesihuollon nykytilanne, Viemäröinti ja jätevedenkäsittely

4 1 JOHDANTO 16X Kokkolan seudun vesihuollon alueellisessa yleissuunnitelmassa arvioidaan Kokkolan ja Kannuksen kaupunkien, Lestijärven ja Toholammin kuntien sekä Kalajoen kaupungin eteläosasta Himangan alueen vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Suunnitelmassa pyritään löytämään sellaiset vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot, että vedenhankinta ja -jakelu sekä viemäröinti ja jätevesienkäsittely voidaan järjestää alueellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Vesihuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden osallistua alueensa vesihuollon kehittämiseen. Vesihuoltolain mukaan kuntien tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Alueellinen yleissuunnitelma on keskeinen työkalu pyrittäessä kehittämään alueen vesihuoltoa pitkäjänteisesti. Tavoitteena on varmistaa hyvälaatuisen veden jakelu sekä järjestää viemäröinti ja jätevedenkäsittely tehokkaasti ja taloudellisesti. Suunnittelutyön ohjauksesta on vastannut kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Anu Schulte-Tigges, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Esa Jokela, Kokkolan Vesi Tero Jelekäinen, Kokkolan kaupunki Hannu Isokangas, Kälviän vesiosuuskunta Janne Kuikka, Lohtajan Vesihuolto Oy Joni Vihanta, Kannuksen vesiosuuskunta Timo Järvelä, Kannuksen vesiosuuskunta Juha Hopeavuori, Toholammin kunta Sisko Kleemola, Toholammin kunta (osallistunut 2/2014 asti) Arto Ylitalo, Toholammin viemäriliikelaitos (osallistunut 6/2014 lähtien) Vesa Lintilä, Toholammin Vesihuolto Oy Teemu Jussinmäki, Lestijärven kunta Marko Raiman, Kalajoen kaupunki 4 Suunnitelman on laatinut Pöyry Finland Oy. Projektista ovat vastanneet projektipäällikkö Hanna Sandqvist, suunnittelija Maarit Hyvärinen ja osastopäällikkö Kari Pellikka. Alueellinen yleissuunnitelma koostuu neljästä erillisestä raportista: Raportti 1: Vesihuollon nykytila Raportti 2: Ennusteet, tavoitteet ja hanke-ehdotukset Raportti 3: Prioriteettihankkeiden yleissuunnitelmat Raportti 4: Yleissuunnitelman yhteenveto Tässä osaraportissa 1 kuvataan suunnittelualueen vesihuollon nykytila.

5 2 SUUNNITTELUALUEEN LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Kokkolan ja Kannuksen kaupunkien sekä Toholammin ja Lestijärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Kalajoen kaupungin eteläosasta Himangan alue. Varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolinen alue kuuluu suunnittelualueeseen siltä osin kuin se kytkeytyy suunnittelualueen vesihuoltoon. Suunnittelualue on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 1). Kuva 1. Suunnittelualue ja valuma-alueet. 2.2 Väestömäärä ja väestöennuste Suunnittelualueella asui v lopussa lähes asukasta. Kokkolan alueen kuntaliitos, jossa Kokkolan kaupunki, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat yhdistyivät, tapahtui v alussa. Himanka on liittynyt Kalajoen kaupunkiin v alussa. Väestönkasvua on odotettavissa Kokkolan alueella. Suunnittelualueen väestöennusteena on käytetty tilastokeskuksen ennustetta. Ennusteen mukaan Kokkolan kaupungin väestö kasvaa keskimäärin 250 asukkaalla vuodessa. Muissa suunnittelualueen kunnissa asukasmäärä on ennusteen mukaan lievästi laskeva. Väestöennuste on esitetty taulukossa 1.

6 6 Taulukko 1. Suunnittelualueen väestön nykyisellään sekä väestöennuste vuosille 2020, 2030 ja 2040 (Tilastokeskus). Kunta Kokkola Kannus Lestijärvi Toholampi Kalajoki, Himangan alue Yhteensä Maankäyttösuunnitelmat Maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaavat ovat vahvistettuja ja lainvoimaisia. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Maakuntakaavan 4. vaihekaavan valmistelu on aloitettu. Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista maakunnassa. Maakuntakaavat muodostavat yhdessä Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan Yleis- ja asemakaavat Lestijärvi Lestijärven kunnassa on hyväksytty kunnan kattava yleiskaava, minkä tavoitteena on luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen elinkeinoelämässä sekä kehittää alueen luonnonsuojelua yhtenäisenä kokonaisuutena. Yli-Lestin, Syrinkylän, Tuikan, Tikan ja Änäkkälän alueet on merkitty yleiskaavassa kylämäisen asutuksen alueeksi. Lestijärven kunnassa on tällä hetkellä käynnissä kaksi erillistä mannertuulivoimarakentamista ohjaavaa osayleiskaavoitushanketta. Lestijärven kirkonkylän asemakaava on hyväksytty v. 2001, jonka jälkeen siihen on tehty muutamia kaavamuutoksia. Uusimpia alueita ovat v kaavoitetut Pappilanpuron ja Sammalisniemen alueet. Lestijärven rannoista on kaavoitettu joko asema- tai ranta-asemakaavoilla n. 90 %. Ranta-asemakaavoitetulla osalla Lestijärveä on 460 kpl lomarakennuspaikkoja. Toholampi Toholammin kirkonkylän osayleiskaava on tullut voimaan vuonna Osayleiskaavan tarkistustyö on aloitettu. Sykäräisten osayleiskaava on laadittu v

7 Parhaillaan on käynnissä Lestijokivarren osayleiskaavoitus. Se laaditaan yhteistyössä Kannuksen ja Toholammin kanssa. Lestijokilaakson osayleiskaavaehdotuksessa on Toholammin alueelle ranta-alueelle esitetty uusia rakennuspaikkoja 66 kpl. Härkänevan osayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt v Kaavoituksessa tavoitteena on osoittaa Härkänevan nykyiselle teollisuustoiminnalle laajenemisalueet. Toholammin keskusta on asemakaava-aluetta. Kannus Kannuksessa on kolme asemakaava-aluetta keskusta, Eskola ja Välikannus. Lestijokivarren osayleiskaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavassa on esitetty Kannuksen kuntaan Lestijoen ranta-alueelle uusia rakennuspaikkoja n. 100 kpl. Kokkolan kaupunki Kuntaliitoksen seurauksena on tullut tarpeelliseksi käynnistää uuden Kokkolan strateginen aluerakenneyleiskaava. Suunnittelualue käsittää koko Kokkolan alueen. Sen yhteydessä selvitetään myös Lohtajan ja Kälviän kirkonkylien asemakaava-alueiden kehittämistarpeet. Kaavaa ei laadita oikeusvaikutteisena. Keskustaajaman yleiskaavan 2030 laadinta on käynnissä. Suunnittelualue käsittää Kokkolan kaupungin keskeiset alueet lukuun ottamatta Kokkolan keskikaupungin yleiskaavan suunnittelualuetta ja pääosaa Vanhansatamanlahden yleiskaavan suunnittelualueesta. Kokkolan kantakaupungin kyläasutuksen vaiheyleiskaavan laatiminen on parhaillaan käynnissä. Kaavalla ohjataan sen kyliin ja haja-asutusalueelle sijoittuvaa asuntorakentamista. Trullevin-Harrinniemen rantaosayleiskaavan laatiminen on parhaillaan käynnissä. Peltokorven kylän vaiheyleiskaavan laadinta on käynnissä. Alueen täydennysrakentaminen edellyttänee myös asemakaavan laatimista. Rotsalon kylän vaiheyleiskaavan laatimista tullaan jatkamaan alkuvuodesta Vaiheyleiskaavalla ohjataan kyläasutuksen suunnittelua. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Marinkaisten kylän vaiheyleiskaavan laatimista jatketaan alkuvuodesta Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sannanrannan-Morsiussaaren osayleiskaavoitus on parhaillaan käynnissä. Alueella on voimassa yleiskaava, jossa alueet on osoitettu loma-asuntoalueiksi. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen, että Morsiussaari muutetaan v jälkeen pientaloalueeksi. V käynnistyy Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan laadinta. Himangan alue Himangan alueella ei ole yleiskaavaa. Alueella on Himangan kirkonseudun asemakaava. Asemakaavojen osalta toteutumattomia alueita ovat siirtolapuutarhan alue ja Käärmekallion itäosan asemakaava. Lestijokivarren osayleiskaava-alueen koko Kalajoen alueella on n ha. Kaavaehdotuksessa on Lestijoen ranta-alueelle esitetty Kalajoen kunnan alueella uusia rakennuspaikkoja 31 kpl. 7

8 2.4 Vesistöt 16X Merkittävä osa suunnittelualueesta kuuluu Lestijoen vesistöalueeseen (51) (Kuva 1). Suunnittelualueelle sijoittuu Kälviänjoen vesistöalue (50) ja Perhojoen alaosan vesistöalue. Ullavanjoen alue kuuluu myös Perhojoen vesistöalueeseen. Kannuksen pohjoisosa kuuluu Pöntiönjoen vesistöalueeseen (52). Lisäksi Kälviänjoen ja Lestijoen vesistöalueiden välissä sijaitsee pieniä valuma-alueita, jotka laskevat Perämereen. Lestijoki saa alkunsa Kinnulan, Kivijärven ja Perhon kuntien alueilta sekä Lestijärvestä. Lestijoki virtaa Lestijärven, Toholammin, Kannuksen ja Himangan läpi laskien Pohjanlahteen Himangalla. Lestijoki on pituudeltaan km. Joen leveys on m ja keskisyvyys 1-2 m. Lestijoen valuma-alue on km 2. Lestijoella on erityistä merkitystä meritaimenen eräänä viimeistä luontaisen lisääntymisen alueista Pohjanmaan rannikkoalueella. Myös joen nahkiaiskanta on elinvoimainen. Joen latvoilla esiintyy purotaimenta sekä harjusta. Lestijoki kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-alueeseen. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä Lestijoella esiintyy Fennoskandian luonnontilaiset jokireititluontotyyppiä, vuorten alapuoliset tasankojoet luontotyyppiä sekä jokisuistot - luontotyyppiä. Luontodirektiivin liitteen II lajeista joessa elää saukkoa ja nahkiaista. Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Ko. alueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma vuoteen Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty v tarkkailutietojen perusteella vesistöjen fosfori- ja typpikuormitukset. 8 Laskeuma vesiin 2 % Turkistarhaus 6 % Muu ihmisperäinen kuormitus 1 % Metsätalous 5 % Yhdyskunnat 4 % Luonnonhuuhtoutuma 24 % Haja-asutus 7 % Turvetuotanto 0 % Maatalous 51 % Kuva 2. Lestijoen laskennallinen fosforikuormitus (Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015).

9 Yhdyskunnat 4 % Haja-asutus 3 % Turvetuotanto 0 % 16X Laskeuma vesiin 7 % Turkistarhaus 4 % Muu ihmisperäinen kuormitus 2 % Luonnonhuuhtoutuma 35 % Maatalous 42 % Metsätalous 3 % Kuva 3. Lestijoen laskennallinen typpikuormitus (Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Lestijoen yläosan ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi. Joen keskiosan ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Alueen merkittävin tilaan vaikuttava tekijä on hajakuormituksen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Lestijoen alaosan ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Lestijoelle ja rannikon lähijoille on laadittu oma vesienhoidon toimenpideohjelma. Lestijoen hyvän ja erinomaisen tavoitetilan ylläpitäminen sekä rannikon lähijokien hyvän tavoitetilan saavuttaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä kaikilta sektoreilta. Jätevesienkäsittelyn osalta toimenpiteiksi on esitetty mm. siirtoviemäreitä, viemäriverkoston laajentamista sekä kiinteistö- ja kyläkohtaisia puhdistamoita (vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). Lestijoen pääuomaan johdetaan nykyisellään Sykäräisten ja Toholammin jätevedenpuhdistamoilla käsitellyt jätevedet. Himangan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Lestijokisuulle. Kälviänjoen vesistöalue (50) sijaitsee pääosin entisen Kälviän kunnan alueella. Joki laskee Kokkolan pohjoispuolella Katajalahteen ja sieltä edelleen Perämereen. Kälviänjoen valuma-alueen pinta-ala on 324 km 2. Perhonjoki laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolelta. Perhonjoen alaosan valumaalue (49.01) on pääosin suunnittelualueella. Perhonjoen alaosan valuma-alueen pinta-ala on 186 km 2. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu osa Ullavanjoen valuma-alueesta (49.05). 2.5 Pohjavesialueet Suunnittelualueella sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty kuvassa alla (Kuva 4).

10 10 Kuva 4. Suunnittelualueen pohjavesialueet. Patamäen pohjavesialueesta on v laadittu GTK:n toimesta rakenneselvitys ja virtausmallinnus. Virtausmallilla on tarkasteltu mm. erilaisten vedenottomäärien vaikutusta pohjaveden tasoon ja vedenottamon muodostumisalueeseen. Mallinnuksen tulosten perusteella nykyisten vedenottamoiden ottomäärät on rajoitettava tasolle m 3 /d, jotta vedenoton vaikutusalue ei ulotu teollisuusalueen puolelle. Patamäen pohjavesialueelle on käynnistetty suojelusuunnitelman laadinta v Suojelusuunnitelman päivitys on tällä hetkellä käynnissä ja se valmistuu kesän 2014 aikana. Karhinkankaan-Sivakkokankaan pohjavesialueselvitys käsittää mm. maastotöitä, koepumppauksia sekä maaperä- ja virtausmallin. Virtausmallin perusteella tehdään tarkempi arvio antoisuudesta. Työ tulee valmistumaan kesällä GTK on laatimassa harjuselvitystä viidestä pohjavesialueesta. Selvitykseen kuuluu suunnittelualueelta Eskolanharju Kannuksesta sekä Syrinharju Lestijärven alueelta. Harjuselvitys käsittää maaperä- ja virtausmallin tekemisen. Työn yhteydessä tullaan tekemään myös suojelusuunnitelmat Eskolanharjun ja Syrinharjun osalta. Työ valmistuu kesäkuun 2014 aikana. Kokkolan kaupunki tulee lähiaikoina käynnistämään suojelusuunnitelman laatimisen Kokkolan alueen pohjavesialueille. Suojelusuunnitelma valmistuu keväällä Vedenhankintakäytössä olevien pohjavesialueiden riskit Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on selvittänyt Kokkolan seudun pohjavesialueiden riskejä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoidon

11 Pohjavesialueen nimi 16X toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä v Suunnittelualueen vedenhankintakäytössä olevien pohjavesialueiden riskitoiminnot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2. Suunnittelualueen vedenhankintakäytössä olevien pohjavesialueiden riskit ja riskin suuruus. Pohjavesialueen luokka: I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Riskinsuuruusluokka: 1 = Ei riskiä / riski merkityksetön, 2 = kohtalainen riski, 3 = riski on suuri. (Lähde: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) Pohjave sialueen -luokka Pohjavesialueella olevat vedenottamot Lestijärvi Parannankangas A I Pikku-Kannus Paranta Riskin suuruusluokka Riskitekijä 3 Eläinsuojat 6 kpl, eläinten tarhaus ja peltoviljely 2 Hautausmaa, lentokenttä (pienimuotoista toimintaa), Teollisuus (korjaamo, huoltamo), Pilaantuneet maa-alueet (huoltoasema 2 kpl, yksityinen polttonestesäiliö (ei myyntiä)) Kasalankangas B I Palokangas 2 Eläinsuojat 3 kpl Toholampi Syrinharju I Multila Vesilä 2 Peltoviljely, teollisuus (puunjalostus), kuljetukset maanteillä Sorala Soranottomaa Kannus Hietakangas I Hietakangas 2 Teollisuus (taimitarha, ampumarata), maaainesten ottaminen, kunnostamaton vanha maa-ainesten ottamisalue Narikka I Roikola 2 Maa- ja metsätalous Polehenkangas I Polehenmäki - - Viirrekangas I Viirrekangas - - Hietaseljänharju I Hietaselkä 2 Maa-ainesten ottamista, vanhoja kunnostamattomia maa-ainesten ottamisalueita Kälviä Riippa I Riippa 2 Liikenne ja tienpito, kuljetukset maa- ja rautateillä, laajoja vanhoja kunnostamattomia maa-ainesten ottamisalueita, lammikoitunut, pilaantuneet maa-alueet (haulikkorata) Pesäkangas A I Pesäkangas 2 Peltoviljely, maa-ainesten ottaminen, lammikoitunut Herlevinharju A I Herlevinharju - - Viirrekangas I Viirrekangas - - Lohtaja Karhinkangas I Karhinkangas 3 Eläinsuojat 2 kpl, turkiseläintila 2 kpl, lopettanut/lopettava turkiseläintila 2 kpl, peltoviljely, pilaantuneet maa-alueet (ampumarata) 2 Liikenne ja tienpito, maa-ainesten ottamista, lammikoitunut, laajoja vanhoja kunnostamattomia alueita Kanta-Kokkola Patamäki I Patamäki Saarikangas 3 Asutus ja maankäyttö, teollisuusalueet, liikenne ja tienpito, kuljetukset maa- ja rautateillä, pilaantuneet maa-alueet (varikko- ja varastoalue, kasvihuone, jakeluasema 2 kpl, korjaamo, energialaitos, yhdyskuntakaatopaikka, romuttamo 2 kpl, betoniasema, ampumarata) 2 Peltoviljely, hevostila, maa-ainesten otto (lammikoitunut), ilmansaasteet Himanka Tiilipruukinkangas A I Vihtari 3 Hevostalli 2 kpl, eläinsuoja, lopettanut/lopettava turkiseläintila 21 kpl, turkiseläintila, peltoviljely, teollisuusalue 2 Liikenne ja tienpito, kuljetukset maanteillä, maaainesten otto (lammikoitunut), pilaantuneet maa-alueet Uusi-Somero I Uusi-Somero

12 Taulukko 3. Pohjavesialueille laaditut suojelusuunnitelmat. 12 Kunta Suojelusuunnitelmaan sisältyvät pohjavesialueet Laadittu Päivitetty Lestijärvi Latometsä, Parannankangas A ja B, Kasalankangas A ja B 2002 Lestijärvi Syrinharju 2014 Kannus Eskolanharju 2014 Kokkola Patamäki 1992, Kokkola Uusi-Somero VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuoltolaitokset Kokkolan Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka vastaa talousveden hankinnasta, puhdistamisesta ja jakelusta, jäte- ja hulevesien johtamisesta sekä jätevesien käsittelystä Kanta-Kokkolan alueella. Lisäksi Kokkolan Vesi vastaa viemäröinnistä ja jätevesien keskitetystä käsittelystä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueilla. Työntekijöitä on yhteensä 40. Kokkolan Ykspihlajan suurteollisuusalueen vedenhankinnasta ja jakelusta vastaa teollisuuden oma vesihuoltolaitos KIP Service Oy. Suurteollisuusalueen talousvesiverkostosta on yhteys Kokkolan Veden verkostoon. Kälviän vesiosuuskunta vastaa vesilaitostoiminnasta entisen Kälviän kunnan alueella sekä Lohtajan Koskenkylän alueella. Vesiosuuskunnan palveluksessa on kolme vakinaista henkilöä (toimitusjohtaja ja 2 asentajaa). Kälviän Vesiosuuskunta toimii Kälviän kunnan koko alueella ja Koskenkylän alueella Lohtajan kunnassa. Lohtajan Vesihuolto Oy vastaa puhtaan veden toimittamisesta toiminta-alueelle, joka käsittää Lohtajan kirkonkylän, Karhin ja Marinkaisen. Lisäksi yhtiö myy pienen määrän vettä Kalajoelle. Yhtiöllä on toimitusjohtaja sekä 2 laitomiestä/verkostoasentajaa. Kannuksen vesiosuuskunta on Kannuksen kaupungin yleinen vesi- ja viemärilaitos. Kannuksen vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen kuuluu lisäksi Lohtajan Luikku ja Väliviirre. Lisäksi vettä myydään Kalajoen Himangan alueelle. Vesiosuuskunnan palveluksessa on 10 työntekijää. Toholammin Vesihuolto Oy vastaa vesilaitostoiminnasta Toholammin kunnan alueella. Toholammin Vesihuolto Oy toimittaa veden myös Lestijärven Syrin kylälle. Toholammin Vesihuolto Oy:llä on toimitusjohtajan lisäksi yksi laitosmies ja yksi asentaja. Toholammin viemäriliikelaitos vastaa Toholammin alueella jätevesien johtamisesta ja käsittelystä. Viemäriliikelaitoksella on yksi vakituinen työntekijä. Toimitusjohtajan ja toimistopalvelun kustannukset kohdennetaan Toholammin kunnalta viemäriliikelaitokselle. Sykäräisten Vesihuolto Oy vastaa Toholammin Sykäräisten ja Härkänevan alueella vedenhankinnasta ja jakelusta asutukselle, maatloudelle sekä teollisuuden tarpeisiin. Lestijärvellä on kunnallinen vesihuoltolaitos, minkä käytännön toiminnan hoitaa kunnan tekninen toimi. Teknisen toimen henkilöistä kolme työskentelee osa-aikaisesti vesihuoltolaitoksen tehtävissä. Kunnan vesihuoltolaitos vastaa vesihuollosta keskustan, Parannan, Änäkkälän, Mattilan ja Kangasvieren alueilla. Vedenjakelun osalta toimintaalueeseen kuuluu myös Lestijärven ympäristö.

13 Himangan alueella toimii Himangan vesihuoltolaitos. Se on Kalajoen kaupungin omistama. Himangan vesihuoltolaitos vastaa alueen vedenhankinnasta ja jakelusta sekä viemäröinnistä ja jätevesienkäsittelystä sekä hulevesien johtamisesta. Vesihuoltolaitoksella on vesilaitoksen hoitaja ja puhdistamon hoitaja. Alueen vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ja niiden hyväksyminen on lueteltu alla olevassa taulukossa (Taulukko 3). Kannuksessa vesilaitoksen toiminta-alueeseen ei ole Kannuksen osalta päivitystarvetta, mutta Kokkolan osalta Väliviirre ja Luikku puuttuvat toiminta-alueesta. Viemärilaitoksen toiminta-alueen osalta on päätetty tehdä pieniä muutoksia, mutta tästä ei ole vielä tehty esitystä Kannuksen kaupungille. Lestijärvellä vesilaitoksen ja viemärilaitoksen toiminta-alueisiin ei ole päivitystarvetta. Kokkolan alueella vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet on hyväksytty vain Kanta- Kokkolan alueelle. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueille ei ole nykyisin vahvistettu toiminta-aluetta. Taulukko 4. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vesihuoltolaitos Toiminta-alue hyväksytty vesilaitos viemärilaitos Kokkolan Vesi 2001* 2001* Kälviän vesiosuuskunta ei hyväksyttyä - toiminta-aluetta Lohtajan Vesihuolto Oy vahvistettu Lohtajan kunnan - aikana Kannuksen vesiosuuskunta Lestijärven kunnan vesihuoltolaitos Toholammin Vesihuolto Oy ei hyväksyttyä toiminta-aluetta - Toholammin viemäriliikelaitos (Sykäräinen) Kirkonkylän osalta toimintaalueen päivittäminen jäänyt kesken v Himangan vesihuoltolaitos *Toiminta-alue vahvistettu vain Kanta-Kokkolan alueelle. 13 Lisäksi suunnittelualueella toimii useita pieniä vesiosuuskuntia ja yhtymiä (Taulukko 4). Osuuskunnilla vedenhankinta on pääosin oman vedenottamon varassa eikä varmistavia verkostoyhteyksiä naapurilaitoksiin useinkaan ole.

14 Taulukko 5.Suunnittelualueella toimivat pienet vesiosuuskunnat ja yhtymät. 14 Vesihuoltolaitos Toiminta-alue Liittyjät (as.) Ala-Viirteen vesiosuuskunta Lohtaja, Ala-Viirteen kylä 400 Uudenkylän Lohtaja, Uusikylä 60 vesiosuuskunta Marinkaisnevan vesiyhtymä Kälviä 15 Haapala-Korven Ullavanjärven länsipuoli 250 vesihuoltoyhtymä Läntän vesiosuuskunta Länttä (Ullavajärven itä- ja kaakkoispuoli) 80 Neverbackan vesiyhtymä Neverbacka (Rahkosenharjun pohjavesialue) 30 Rahkosen vesiyhtymä Rahkonen (Ullavanjärven eteläpuolella) 80 Ullavan vesiosuuskunta Ullavan länsiosa 570 Hanhisalo-Ylikylän Rahkosenharjun eteläosa (Hanhisalo-Kallinki-alue) 85 vesihuoltoyhtymä Yli-Lestin vesiosuuskunta Lestijärvi, Yli-Lesti, Tuikka, Similä, Ojala, 310 Kuivaniemi ja Lehtoniemi Mutkalammen Kannus, Mutkalampi 50 (1 vesiosuuskunta Isohannin vesiyhtymä Kannus, Iso-Hanni 30 Särkiojan vesiyhtymä Kannus 15 Nybackan vesiyhtymä Kannus 10 Märsylän vesiyhtymä Kannus 23 Ullakon vesiyhtymä Kannus 10 Hanhinevan vesiyhtymä Kannus, Hanhineva 30 Tervatorin vesiyhtymä Kannus 12 Oikemuksen vesiyhtymä Toholampi 40 (2 Määttälä-Kiviahon Toholampi 70 (3 vesiyhtymä Parhialan vesiyhtymä Toholampi 30 (4 Tikan vesiyhtymä Lestijärvi, Tikan kylä 25 Sykäräisen Vesihuolto Oy Toholampi 300 (5 Syrin vesiyhtymä**** Lestijärvi 40 1) Kannuksen vesiosuuskunta toimitta veden 2) Lisäksi 1 navetta 3) Lisäksi 4 navettaa 4) Viimeisiin Parhialan vesiyhtymän kiinteistöihin on rakennettu myös Toholammin Vesihuollon vesijohto talven ja kevään 2014 aikana. Kiinteistöt käyttävät nyt ainoastaan Toholammin Vesihuolto Oy:n jakelemaa vettä. 5) Lisäksi navettoja ja vedentoimitus Sykäräisen ja Härkänevan teollisuuden tarpeisiin. 3.2 Vesihuoltolaitosten taksat Suunnittelualueen vesihuoltolaitosten perimät vesihuollon maksut on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 6). Taulukko 6. Vesihuoltolaitosten maksut v (sis. alv 24 %). Käyttömaksut Vesi Jätevesi Vesi Perusmaksut Jätevesi ( /m 3 ) ( /m 3 ) ( /kk) ( /kk) Kokkolan Vesi 1,30 2,12 3,00 5,37 Kälviän vesiosuuskunta 1,00-4,65 - Lohtajan Vesihuolto Oy 1,57-8,99 - Kannuksen vesiosuuskunta 0,81 2,27 4,34 4,34 Lestijärven kunnan vesihuoltolaitos Vesi+ jätevesi ( /a) 0,74 2,67 väh. 100 (vesi väh. 30) Toholammin Vesihuolto Oy* 0,68 3,72 Toholammin viemäriliikelaitos - 2,48-3,72 Himangan vesihuoltolaitos 1,05 2,48 4,50 5,27

15 3.3 Investoinnit 16X Vesihuoltolaitosten keskimääräiset vesihuollon investoinnit vuosittain on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 7). Toholammin viemäriliikelaitoksen investoinnit ovat olleet suuret v Tuolloin on toteutettu jätevedenpuhdistamon saneeraus. Kokkolan Veden investoinnit ovat vaihdelleet viime vuosina merkittävästi. V investoinnit olivat 2,9 milj. kohdistuen pääasiassa verkoston rakentamiseen ja saneeraukseen. V investoinnit olivat puhdistamon rakentamisesta johtuen 10,7 milj.. Taulukko 7. Vesihuoltolaitosten keskimääräiset investoinnit ja liikevaihto v Vesihuoltolaitos Investointi ( /a) Liikevaihto v ( /a) Kokkolan Vesi (2012) Kälviän vesiosuuskunta ( ) Lohtajan Vesihuolto Oy ( ) Kannuksen vesiosuuskunta ( ) Lestijärven kunnan vesihuoltolaitos ( ) Toholammin Vesihuolto Oy ( ) Toholammin viemäriliikelaitos (2012) Himangan vesihuoltolaitos Lestijärven kunnan rakentamisohjelmaan on suunniteltu investoinnit vesihuoltolaitokselle vuosille Lähitulevaisuudessa suurimmat investoinnit suunnataan vesihuollon kehittämiseen liittyen, lähinnä viemäriverkoston laajentamiseen hyväksytyn toiminta-alueen mukaisesti. Lohtajan Vesihuolto Oy on laatinut investointisuunnitelmaa välille ja sen pohjalta arvioituna seuraavien vuosien ( ) investoinnit ovat noin vuodessa. Kannuksen Vesiosuuskunta on suunnitellut investointeja vuosille yhteensä noin Vedenhankinta ja -jakelu Vedenottamot Suunnittelualueella on yhteensä 19 käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Kokkolan Veden Saarikankaan vedenottamo toimii varavedenottamona. Alueen vedenottamot, pumpattu vesimäärä ja vedenkäsittely on esitetty taulukossa 7. Kalajoen Himangan alueen vedenhankinta tapahtuu Vihtarin ja Uusi-Someron vedenottamoilta. Vettä ostetaan Kannuksen vesiosuuskunnalta Saarenpään linjaan (127 m 3 /d) ja Polehenmäen ottamolta (40 m 3 /d) sekä Lohtajan Vesihuolto Oy:ltä Vihtarin vedenottamolle (18 m 3 /d). Toholammilla vedenhankinta tapahtuu Syrinharjun pohjavesialueelta neljästä vedenottamosta, joiden ottolupa on yhteensä m 3 /d. Vesi pumpataan vedenottamoilta Syrin vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi käsitellään kalkkikivialkaloinnilla ja UV-käsittelyllä. Toholammin Vesihuolto Oy toimittaa vettä Toholammin alueen lisäksi Lestijärven kunnan Syrin kylälle. Lestijärven vesihuoltolaitoksella on kolme vedenottamoa, joiden ottolupa on yhteensä 1000 m 3 /d. Kunnallinen vesijohtolinja liittyy Yli-Lestin vesiosuuskunnan linjaan Lehtoniemen alueella. Lestijärven ja Kinnulan vesijohtoverkostot on yhdistetty.

16 Kannuksen vesiosuuskunta hankkii raakaveden viideltä vedenottamolta. Lisäksi vettä ostetaan pieni määrä kulutusalueelle Norppa-Viirre Ullavan vesiyhtymältä (3281 m 3, v.2013) ja Toholammin Vesihuolto Oy:ltä (3540 m 3, v. 2013). Vesiosuuskunta myy vettä lisäksi Kalajoen kaupungille (167 m 3 /d) ja Lohtajalle (72 m 3 /d). Roikolan vedenottamo saneerataan lähivuosina. Hietaselän vedenottamoa ei ole otettu vielä käyttöön, koska putkiyhteys puuttuu. Taulukko 8. Suunnittelualueen vedenottamot. Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Ottolupa (m 3 /d) Otto v.2013 (m 3 /d) Veden käsittely ja muuta huomioitavaa Lestijärvi Parannankangas Pikku-Kannus ( kalkkikivialkalointi Parannankangas Paranta ( käsittely Pikku-Kannuksessa Kasalankangas Palokangas ( käsittely Pikku-Kannuksessa Toholampi Syrinharju Multila ( Käsittely Syrin vedenkäsittelylaitoksella (kalkkikivialkalointi+uv) Syrinharju Vesilä ( Käsittely Syrin vedenkäsittelylaitoksella (kalkkikivialkalointi+uv) Syrinharju Sorala ( Käsittely Syrin vedenkäsittelylaitoksella (kalkkikivialkalointi+uv) Syrinharju Soranottomaa ( Käsittely Syrin vedenkäsittelylaitoksella (kalkkikivialkalointi+uv) Kannus Hietakangas Hietakangas ( kalkkikivialkalointi + UV Narikka Roikola (3-12 kalkin annostelu+uv Polehenkangas Polehenmäki ( kalkkikivialkalointi + UV Viirrekangas Viirrekangas ( kalkkikivialkalointi + UV Hietaseljänharju Hietaselkä ( käsittely Roikolan vedenottamolla Kälviä Riippa Riippa ( kalkkikivialkalointi Pesäkangas Pesäkangas ( käsittely Riipassa Herlevinharju Herlevinharju ( käsittely Viirrekankaalla Viirrekangas Viirrekangas (4 462 kalkkikivialkalointi Lohtaja Karhinkangas Karhinkangas ( vesi Fe- ja Mn-pitoista, kemiallinen saostus+uv Kanta-Kokkola Patamäki Patamäki ( vesi Fe- ja Mn-pitoista Patamäen vesilaitoksella Patamäki Saarikangas ( Patamäen vesilaitoksella Himanka Tiilipruukinkangas Vihtari ( vesi Fe- ja Mn-pitoista lipeän syöttö + UV Uusi-Somero Uusi-Somero ( kalkkikivialkalointi + UV 1) Lestijärven kunnan vesihuoltolaitoksen omistuksessa 2) Toholammin Vesihuolto Oy:n omistuksessa. Vedenottamoiden kokonaisottolupa on yhteensä 2700 m 3 /d. 3) Kannuksen vesiosuuskunnan omistuksessa 4) Viirrekangas ja Herlevinharju puoliksi Kannuksen ja Kälviän vesiosuuskuntien omistuksessa. Viirrekankaan vedenottolupa on Kannuksen vesiosuuskunnalla ja Herlevinharjun vedenottolupa Kälviän vesiosuuskunnalla. 5) Kälviän vesiosuuskunnan omistuksessa 6) Lohtajan Vesihuolto Oy:n omistuksessa 7) Kokkolan Veden omistuksessa, Saarikangas on varavedenottamo 8) Himangan vesihuoltolaitoksen omistuksessa Lohtajan Vesihuolto Oy:llä on käytössä yksi vedenottamo Karhinkaan pohjavesialueella. Vesilaitoksen maksimikapasiteetti on 0 m 3 /d. Karhinkankaan vesi on rauta- ja mangaanipitoista. Käsittelynä on kemiallinen saostus. Lohtajan Vesihuolto Oy:n ja Kälviän vesiosuuskunnan verkostojen välillä on yhdysjohto. Lisäksi on 16

17 yhdysvesijohto Alaviirteen vesiosuuskunnan verkostoon ja sen kautta myös Himangan vesijohtoverkostoon. Kälviän vesiosuuskunnalla on käytössä neljä vedenottamoa. Vedenkäsittelylaitoksia on kaksi. Viirrekankaalla sijaitsevalla kalkkikivialkalointilaitoksella käsitellään Viirrekankaan ja Herlevinharjun vedenottamoiden vedet. Viirrekankaan vedessä on hieman rautaa ja mangaania. Riippaan v rakennetussa kalkkikivialkalointilaitoksessa käsitellään Riipan ja Pesänkankaan vedenottamoiden vedet. Kokkolan Vesi ottaa raakavetensä Patamäen pohjavesialueelta. Patamäen ottamon antoisuus on n m 3 /d. Esiintymän antoisuutta on mahdollista lisätä tekopohjavedellä. Patamäestä on rakennettu yhdysjohto Saarikankaan varavedenottamolle. Raakavesi käsitellään Patamäen vedenpuhdistuslaitoksella. Patamäen pohjavesialueella on vedenhankinnan kannalta riskialttiita toimintoja mm. teollisuutta, rautatie ja maantie. Kanta-Kokkolan vedenhankintaa on tarpeen tulevaisuudessa varmistaa. KIP Service Oy toimittaa Kokkolan suurteollisuuden alueella toimiville yrityksille mm. talousvettä sekä ionivaihdettua vettä. Pintavesilaitoksen raakavesi otetaan Öjanjärvestä. Öjanjärvestä on mahdollista ottaa raakavettä 1 m 3 /s. Vesilaitoksen raakaveden ottoa rajoittaa talvi- ja kevätaikaan heikko raakaveden laatu. Raakaveden laadun heikkenemisen seurauksena laitoksen nettokapasiteetti pienenee. Öjanjärven ruoppauksilla on pyritty parantamaan pintavesilaitokselle tulevan veden laatua. Pintavesilaitoksella veden tuotanto jakautuu talousvesilinjaan ja suolanpoistolinjaan. Laitoksen kokonaiskapasiteetti on 230 l/s (n. 800 m 3 /h). Talousveden tuotanto on suurimmillaan 100 l/s ja ionivaihdetun veden 160 l/s. Kulutus on suhteellisen tasaista riippuen kuitenkin mm. kunnossapitoseisokeista. Kulutus on ollut lievässä kasvussa ja sen oletetaan jatkavan lievää nousua. Pintavesilaitoksen osalta on tehty alustavia tarkasteluja toimenpiteistä, joilla vesilaitoksen kapasiteettia saadaan nostettua. Alustavia suunnitelmia laitoksen kapasiteetin lisäämiseksi on tehty vuosille Päätöksiä kapasiteetin nostosta ei ole. KIP Servicellä ei ole nykyisellään mahdollista varmistaa Kokkolan Veden talousveden hankintaa, mutta tarvittaessa KIP Service voi pumpata osan tuotannosta kaupungin verkkoon. KIP Servicellä on mahdollisuus ottaa tarvittaessa kaupunginverkosta lisäkapasiteettia. Varalähteen tarve on molemmin puolinen. 17 Vedenkulutus Suunnittelualueen vesihuoltolaitoksiin kuuluu yhteensä noin 96 %:ia asukkaista. Suunnittelualueella toimii lisäksi 21 pientä vesiyhtymää ja vesiosuuskuntaa. Suunnittelualueella käytännössä lähes kaikki pysyvästi asutut kiinteistöt ovat liittyneet tai niillä on mahdollisuus liittyä vesilaitoksiin. Alueen vedenkulutus on ollut yhteensä noin m 3 /d. Keskimääräinen veden ominaiskulutus on 225 l/as/d. Sivulla 18 olevassa taulukossa (taulukko 9) on esitetty suunnittelualueen liittyjämäärät vesijohtoverkostoon ja vedenkulutus alueittain. Toholammin alueella teollisuuden (kaksi meijeriä sekä muovipullojen käsittely- ja jatkojalostuslaitos) osuus vedenkulutuksesta on 34 %. Kannuksessa teollisuuden osuus

18 Vesihuoltolaitos 16X vedenkulutuksesta on 42 %. Lestijärvellä Parannan vedenottamosta pumpattu vesi menee teollisuuden (virvoitusjuomatehdas) käyttöön. Osuus vedenkulutuksesta on noin 34 %. Taulukko 9. Suunnittelualueen vedenhankinta ja jakelu v Kannus Kokkola Lestijärvi Toholampi Himanka Kannuksen vok Lohtajan Vesihuolto Oy Kälviän vok Kokkolan Vesi Lestijärven kunnan vesihuoltolaitos Toholammin Vesihuolto Oy 18 Himangan vesihuoltolaitos Liittyjät Asukasluku (as.) ( ( Liittyjämäärä (as.) ( ( Liittymis-% Verkoston pituus (km) Vedenkulutus Verkostoon pumpattu (m 3 /d) Ominaiskulutus (l/as d) Laskuttamaton kulutus (m 3 /d) Laskuttamaton kulutus (%) ( ,8 (5 1,3 13,6 6,2 29 9,7 25 (1 Asukasluku Lohtajan alueella (2 Asukasluku Kälviän alueella (3 Lisäksi Kokkolasta liittynyt 150 asukasta Kannuksen vesiosuuskunnan verkostoon (4 Lisäksi Lohtajan Koskenkylän alueelta on liittynyt noin 50 asukasta Kälviän vesiosuuskunnan verkostoon. (5 Poikkeuksellisen suuri laskuttamattoman veden osuus johtuu taajaman joen alituksessa olleen putken vuodosta. Hukkavesien 10 vuoden keskiarvo ollut noin 7 %. Säiliötilat Toholammin Vesihuolto Oy:llä on kaksi alavesisäiliötä. Keskustassa on m 3 alasäiliö, joka toimii kulutushuippujen tasaajana ja varavesisäiliönä. Toinen alavesisäiliö (200 m 3 ) on Syrin vedenkäsittelylaitoksen yhteydessä. Keskustan alavesisäiliön tilavuus vastaa keskimääräistä vuorokausikulutusta. Kannuksen Vesiosuuskunnalla on neljä alavesisäiliötä ja ylävesisäiliö. Alavesisäiliöt ovat Niemosessa (500 m 3 ), Roikolassa (30 m 3 ), Viirrekankaalla (200 m 3 ) ja Hietakankaalla (85 m 3 ). Kannuksen vesitornin tilavuus on m 3. Kannuksen vesisäiliöt ovat pääosin hyväkuntoisia. vesitorniin on suunnitteilla pientä saneerausta. Kokonaissäiliötilavuus vastaa 77 %:ia keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Kälviän vesiosuuskunnalla m 3 :in vesitorni sekä alavesisäiliö Riipassa (100 m 3 ) ja Viirrekankaalla (200 m 3 ). Viirrekankaan alavesisäiliö on Kälviän vesiosuuskunnan ja Kannuksen vesiosuuskunnan yhteiskäytössä. Kälviän vesitorni on rakennettu v Kälviän säiliötilavuus vastaa likimain keskimääräistä vuorokausikulutusta. Lohtajan Vesihuolto Oy:llä on kaksi alavesisäiliötä. Vesilaitoksen yhteydessä puhdasvesisäiliötilavuutta 352 m 3. Lisäksi Marinkaisen välipumppaamon yhteydessä on n. 170 m 3 säiliö. vesilaitoksen vesisäiliö on rakennettu v ja Marinkaisen välipumppaamon säiliö on rakennettu v Lohtajan säiliötilavuus vastaa 87 % keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta.

19 Kokkolan Vedellä on Patamäessä alavesisäiliö (3 000 m 3 ) ja Hakalahdessa vesitorni (1 000 m 3 ). Vesitorni on rakennettu v Tornille on suunniteltu tehtävän kuntokartoitus kesällä Säiliötilat vastaavat noin 60 %:ia keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Himangan vesihuoltolaitoksella on yksi alavesisäiliö (600m 3 ). Säiliötilat vastaavat noin 86 % keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Lestijärvellä ei ole vesisäiliöitä. Vesijohtoverkosto Toholammin Vesihuolto Oy:n verkoston runkolinjat on rakennettu pääosin luvulla. Vuotoja esiintyy vuodessa keskimäärin 5-10 kpl. Verkostossa ei ole tarvetta suuremmille saneerauksille. Kälviän Vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto on rakennettu pääosin ja 80-luvuilla. Vuotoja verkostossa on ollut noin 13 kpl vuodessa. Huonokuntoisimmat johto-osuudet on jo saneerattu ja tällä hetkellä verkostossa ei ole saneeraustarvetta. Kannuksen nykyinen vesijohtoverkosto on rakennettu pääosin luvuilla. Verkoston kunto on pääosin hyvä, paitsi taajamassa, jossa noin % verkostosta on saneerattava viemäreiden saneerauksen yhteydessä. Hietakankaan ja Viirrekankaan syöttöjohdot on rakennettu vuosina 1983 ja Kannus-Ylikannus alueelle sekä Kannus-Roikola- Nikkarikoski alueelle on haja-asutuksen viemäröinnin yhteydessä rakennettu uudet päävesijohdot. Uusi vesijohto rakennetaan myös viemäröinnin yhteydessä alueelle Kannus Välikannus. Vuosittainen vuotovesimäärä on ollut noin 5-8 %. Lohtajan Vesihuolto Oy:n verkosto on pääosin rakennettu ja luvuilla. Yhdysvesijohdot on rakennettu vuotta sitten. Huonokuntoisimmat johto-osuudet on jo saneerattu. Lestijärven verkosto on rakennettu pääosin 60- ja 70-luvulla. Suurempia vuotoongelmia ei ole ollut. Kokkolan Veden verkosto on vanhaa ja verkostossa on saneeraustarvetta. Verkosto on rakennettu pääosin ja 1970-luvuilla. Haja-asutusalueiden johto-osuudet ovat pääosin alkuperäisiä. Kokkolan taajamassa verkostoa on saneerattu. Himangan vesijohtoverkostossa ei ole akuuttia saneeraustarvetta. Himangan verkosto on kokonaisuudessaan muovia. Vesilaitosten välillä on seuraavat yhdysvesijohdot: - Lohtajan Vesihuolto Oy Kälviän vesiosuuskunta - Lohtajan Vesihuolto Oy Himangan vesihuoltolaitos (Alaviirteen vesiosuuskunnan verkoston kautta) - Kannuksen vesiosuuskunta Toholammin Vesihuolto Oy - Kannuksen vesiosuuskunta - Mutkalammin vesiyhtymä - Kannuksen vesiosuuskunta Ullavan vesiosuuskunta - Kannuksen vesiosuuskunta Himangan vesihuoltolaitos (yhteys Saarenpään linjaan ja Polehenmäen vedenottamon kautta) - Lestijärven kunnan vesihuoltolaitos Kinnula 19

20 - Lestijärven kunnan vesihuoltolaitos Yli-Lestin vesiosuuskunta - Kokkolan Vesi KIP Service Oy - Lohtaja-Kokkola yhdysjohto tullaan rakentamaan v Toholammin Vesihuolto Oy:llä on lisäksi yhdysjohto seuraaviin pienempiin vesiyhtymiin: - Määttälä-Kiviahon vesiyhtymä - Parhialan vesiyhtymä - Purontakasen vesiyhtymä - Oikemuksen vesiyhtymä - Syrin vesiyhtymä 3.5 Jätevesien viemäröinti ja käsittely Kokkolan seudulla toimii yhdeksän jätevedenpuhdistamoa: Toholammin kirkonkylän, Toholammin Sykäräisen, Kannuksen, Himangan (Kalajoki), Lohtajan kirkonkylän, Lohtajan Marinkaisen, Kokkolan ja Ullavan kirkonkylän puhdistamot (Kuva 5). Lohtajan kirkonkylän, Marinkaisen ja Kälviän puhdistamot poistuvat käytöstä, kun siirtoviemäri Lohtajalta ja Kälviältä Kokkolaan valmistuu. Kuva 5. Jätevedenpuhdistamoiden sijainti suunnittelualueella. Sinisellä merkityt puhdistamot poistuvat käytöstä, kun siirtoviemäri Lohtajalta Marinkaisten ja Kälviän kautta Kokkolaan valmistuu (v. 2016).

21 Puhdistamo Taulukko 10. Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoiden tiedot v Toholampi kirkonkylä (Toholammin viemäriliikelaitos) Toholampi, Sykäräinen (Toholammin viemäriliikelaitos) Kannus (Kannuksen vok) Himanka (Himangan vesihuoltolaitos) Lohtaja kirkonkylä (Kokkolan Vesi) Lohtaja Marinkainen (Kokkolan Vesi) Kälviä (Kokkolan Vesi) Kokkola Hopeakivenlahti (Kokkolan Vesi) Ullavan kirkonkylä (Kokkolan Vesi) Viemäröin nin piirissä (as.) Tuleva AVL BOD Tuleva Q (m 3 /d) Tulevan virtaaman osuus mitoitusvirtaamasta (%) Purkuvesistö 16X Luvan uusiminen Lestijoki Lestijoki Viirretjoki Lestijokisuu Lohtajanjoki Niemenoja Kuikkisenoja voimassa Perämeri Perämeri Ullavanjoki * *Nykyinen ympäristölupa on voimassa saakka. Mikäli jätevedenpuhdistamon toimintaa jatketaan vuoden 2015 jälkeen, toiminnalle on haettava uutta ympäristölupaa viimeistään Toholammin kirkonkylän puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1972 ja teollisuusjätevesien esikäsittelylaitos vuonna Jätevedenpuhdistamoa on saneerattu v Saneerauksen jälkeen ilmastusaltaiden tilavuus kasvoi ja rakennettiin uusi esiselkeytysallas sekä jälkisuodatusyksikkö. Puhdistamolla käsitellään n asukkaan jätevedet. Teollisuuskuormittajia ovat kaksi meijeriä (Valio Oy ja Osuuskunta Maitokolmio) sekä muovipullojen käsittely- ja jatkojalostuslaitos (Pramia Plastic Oy). Teollisuusjätevesille on esikäsittelynä rasvanerotus sekä kaksivaiheinen biologinen suodatus. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään puhdistamolle toimitettuja sako- ja umpikaivolietteitä. Toholammin Sykäräisen puhdistamo on v käyttöön otettu bioroottorilaitos. Puhdistamolla käsitellään 192 asukkaan jätevedet. Puhdistamolla vuotovesien osuus vesimäärästä on n. 80 %. Vuotovesien suuresta määrästä puhdistamo ei ole kaikilta osin saavuttanut lupaehtoja. Sykäräisen puhdistamolle on suunniteltu saneerausta ja toiminnan tehostamista. Kannuksen puhdistamo on alunperin v rakennettu rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamolla on tehty mittava saneeraus vuosina Kannuksen puhdistamolla käsitellään asukkaan jätevedet. Puhdistamon kuormitus vastaa nykyisellään reilun asukaan jätevesikuormitusta. Puhdistamon kapasiteetti on avl. Teollisuuskuormittajia ovat Pouttu Oy ja Kalajoen jäähdyttämö. Lihanjalostuslaitoksen jätevedet johdetaan puhdistamolle esikäsittelyn jälkeen. Lisäksi viemäriverkoston piirissä on pesula, autopesula ja kaksi huolto-asemaa. Himangan puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamolle johdetaan asukkaan jätevedet. Viemäriverkostoa on rakennettu viime vuosien aikana keskustaajaman lähialueelle. Kotitalouksien lisäksi viemäröinnin piiriin ovat

22 teollisuuslaitoksista liittyneet mm. Hätälä Oy, Kensapuu Oy ja Himangan Muovityö Oy. Puhdistamo on vaurioitunut kesäkuun 2013 palossa. Puhdistamolle on laadittu saneeraussuunnitelma v Lohtajan kirkonkylän puhdistamo on v valmistunut rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamolla käsitellään 610 asukkaan jätevedet. Lisäksi puhdistamolle johdetaan Jukkola Food Oy:n ja Puolustusvoimien Vattajanniemen ampumaleirin jätevedet. Ampumaleirillä voi olla kerralla jopa 2000 varusmiestä. Lohtajan Marinkaisen puhdistamo on v valmistunut rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoa on laajennettu v Puhdistamolla käsitellään noin 650 asukkaan jätevedet. Kälviän puhdistamo on rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos. Puhdistamo on otettu käyttöön v Puhdistamolla käsitellään asumajätevesien lisäksi pintakäsittelyä tekevän DC-process Oy:n jätevedet. Puhdistamolla käsitellään n asukkaan jätevedet. Kokkolan jätevedenpuhdistamo Hopeakivenlahdessa on esisaostuksella ja kokonaistypen poistolla varustettu rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on otettu käyttöön syksyllä Puhdistamolla käsitellään noin asukkaan jätevedet. Puhdistamon kuormitus on kasvanut selvästi v. 2013, kun biokaasulaitoksen rejektiä on alettu johtaa puhdistamolle. Biokaasulaitoksen mädätyksessä syntyneet jätevedet ovat osoittautuneet erittäin vaikeasti käsiteltäviksi, eikä rejektivesiä varten suunniteltua erillistä prosessia ole saatu toimimaan suunnitellulla tavalla. Tästä syystä lähes kaikki rejektivedet on jouduttu johtamaan puhdistamolle käsittelemättöminä, jonka seurauksena laitoksen tulokuormitus on ollut suunniteltua suurempaa. Puhdistamon mitoitusarvoja ei ole kuitenkaan ylitetty. Siirtoviemärin rakentamisesta Lohtajalta Marinkaisen ja Kälviän kautta Kokkolan viemäriverkostoon on laadittu suunnitelmat. Siirtoviemäri tullaan toteuttamaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa ( ) siirtoviemäri rakennetaan Kälviälle ja toisessa vaiheessa ( ) Lohtajalle saakka. Siirtoviemärin valmistumisen jälkeen Kälviän, Marinkaisen ja Lohtajan kirkonkylän puhdistamot jäävät pois käytöstä. Tulevaisuudessa myös Kruunupyyn jätevedet tullaan johtamaan Kokkolan puhdistamolle. Ullavan kirkonkylän puhdistamossa jätevedet käsitellään biologis-kemiallisessa pienpuhdistamossa, jonka prosessi on kolmivaiheinen. Puhdistamolla käsitellään noin 180 asukkaan jätevedet. Puhdistamon toiminnassa on ollut viime vuosina ongelmia ja puhdistamo on koneiston osalta saneerauksen tarpeessa. Kokkolan Vesi on suunnitellut uuden puhdistamon rakentamista Ullavaan. Uuden puhdistamon lupahakemus on lupakäsittelyssä. Ullavan alueella on lisäksi pieniä kyläkohtaisia puhdistamoita Rahkosenharjussa (Rahko 30 as. ja Honkala 20 as.), Haapalassa (40 as.) ja Neverbackassa (60 as.). Jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset vuosilta 2012 ja 2013 on esitetty taulukossa 9. Himangan puhdistamolla syttyi tulipalo kesäkuussa Tulipalosta johtuen kuormitustulokset ovat suuntaa antavia, koska laskennassa käytettyjä virtaamia on jouduttu arviomaan tai käyttämään edellisen vuoden vastaavan ajan virtaamia. Kannuksen jätevedenpuhdistamon v.2013 tuloksiin vaikuttaa yhden näytteenottokerran aikaan puhdistamolle tullut kloori tai pesuainepäästö, joka tappoi prosessin bakteerikannan. Pulssin kesto oli 2-3 päivää. 22

23 23 Taulukko 11. Jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset v ja v sekä lupaehdot. Puhdistamo Tulokset v Tulokset v Lupaehdot Himanka BOD 7ATU 26 mg/l, 88 % 1/2: 38 mg/l, 82% 15 mg/l, teho 90 % 2/2: 28 mg/l, 92 % kok.p 1,5 mg/l, 83 % 1/2: 1,6 mg/l, 83% 0,8 mg/l, teho 90 % 2/2: 0,55 mg/l, 94% Kannus BOD 7ATU 5,3 mg/l, 99 % 15 mg/l, 96% 15 mg/l, teho 95 % kok.p 0,8 mg/l, 95 % 0,9 mg/l, 90% 0,8 mg/l, teho 95 % Toholampi kk BOD 7ATU 13 mg/l, 98 % 3,6 mg/l, 99,5% 10 mg/l, teho 95 % 3,7 mg/l, 99 % kok.p 0,6 mg/l, 93 % 0,31 mg/l, 97% 0,4 mg/l, teho 95 % 0,2 mg/l, 96% Toholampi BOD 7ATU 10 mg/l, 86 % 34 mg/l, 63 % 15 mg/l, teho 90 % Sykäräinen kok.p 0,8 mg/l, 73 % 1,2 mg/l, 65 % 0,7 mg/l, teho 90 % Ullava BOD 7ATU 12 mg/l, 81 % 14 mg/l, 90,4% 20 mg/l, teho 85 % kok.p 0,5 mg/l, 87 % 1,2 mg/l, 95,4% 1,0 mg/l, teho 85 % Kokkola BOD 7ATU 3,6 mg/l, 98 % 4 mg/l, 98% 10 mg/l, teho 95 % kok.p 0,26 mg/l, 97 % 0,4 mg/l, 96% 0,3 mg/l, teho 95 % Kokkolan seudulla jätevesiviemäriin on liittynyt yhteensä noin asukasta eli noin 73 % alueen väestöstä. Viemäriin liittyneiden määrä ja jätevesimäärät on esitetty alueittain alla olevassa taulukossa 11. Taulukko 12. Suunnittelualueen viemäröinti ja jätevesimäärä v Kannus Kokkola Lestijärvi Toholampi ** Himanka Kälviä Lohtaja* Ullava Kokkola Hopeakivenlahti Liittyjät Asukasluku as Liittyjämäärä as Liittymis-% Verkoston pituus km Jätevesimäärä Jätevesimäärä m 3 /d Jätevesimäärä/ liittyjä l/as d Laskuttamaton jätevesi, m 3 /d Laskuttamaton % *Lohtajan kirkonkylän ja Marinkaisen puhdistamo **Toholammin kirkonkylän ja Sykäräisen puhdistamo Lestijärvellä kunnallisen viemäriverkoston piirissä ovat kirkonkylän, Parannan ja Yli- Lestin alueet. Lestijärven jätevedenpuhdistamo on poistettu käytöstä keväällä Jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Kinnulan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Sakokaivolietettä ei vastaanoteta enää Kälviän ja Lohtajan jätevedenpuhdistamoilla. Kokkolan alueelta sakokaivolietteet toimitetaan Kokkolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalle biokaasulaitokselle.

24 Viemäriverkosto 16X Kokkolan Veden viemäriverkostossa on saneeraustarvetta. Verkosto on rakennettu pääosin 1970-luvulla. Kokkolan viemäriverkostossa kaikilla kiinteistöillä on saostuskaivot lukuun ottamatta Kälviän ja Lohtajan alueita. Kälviän ja Lohtajan alueen viemäriverkosto on hyväkuntoinen. Betoniviemärit on saneerattu muoviviemäreiksi ja myös betonikaivot on saneerattu. Toholammin kunnan viemäriliikelaitoksen viemäriverkoston ikä on keskimäärin 25 vuotta. Kirkonkylän viemäriverkostosta suurin osa on muoviviemäriä ja noin 1,5 km on betoniviemäriä. Betoniviemäreitä on saneerattu sujuttamalla viime vuosina. Betonikaivoja on tarpeen saneerata. Viemäriverkostoa Sykäräisissä on noin 3 km ja se on kokonaan muovia. Viemärin vanhassa osassa on betonikaivot. Sykäräisten viemäriverkoston kunto selvitetään kuvauksin ja saneeraukset pyritään käynnistämään v Kannuksen taajamassa on 14,5 km vanhaa betoniviemäriä, joka on rakennettu luvulla. Se toimii osin sekaviemärinä. Betoniviemärit on tarpeen saneerata. Verkosto on suunniteltu saneerattavaksi taajaman osalta, mutta se edellyttää samalla myös hulevesiverkoston uusimista. Muu viemäriverkosto on rakennettu pääosin muoviputkella. Täysin uutta verkostoa on 25 km, joka on rakennettu v jälkeen. Suurin ongelma on vanhan taajaman sekaviemäröinti ja vuotavat kaivot. Lestijärven viemäriverkoston rakentaminen on aloitettu ja 1970-luvuilla ja verkostoon on tehty saneerauksia 80-luvun lopulla. Verkosto on lähes kokonaan rakennettu muoviviemärillä. Himangan viemäriverkostossa ei ole akuuttia saneeraustarvetta Puhdistamolietteiden käsittely Kokkolan seudulla muodostui puhdistamolietettä v.2013 yhteensä m 3. Sivulla 25 olevassa taulukossa (Taulukko 13) on esitetty suunnittelualueen lietemäärät ja lietteiden käsittely. Pääosa suunnittelualueen lietteistä toimitetaan Kokkolaan biokaasulaitokselle. Pohjanmaan Biokaasu on tehnyt sopimuksen mädätteen vastaanotosta ja kompostoinnista Kokkolan kaupungin teknisen toimen kanssa. Valmis kompostituote menee pääsääntöisesti kaupungin omiin viherrakennuskohteisiin (mm. kaatopaikkojen sulkemiseen). Kannuksen vesiosuuskunta on v lopussa siirtynyt kompostoinnista kalkkistabilointiin.