viite ElY-keskus on yhdessä Kokkolan seudun kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa

Transkriptio

1 1 (3) Lausunnon antajat jakelun mukaan viite Kokkolan seudun vesihuollon alueeflinen yleissuunnitelma LAUSUNTOPYYNTÖ ElY-keskus on yhdessä Kokkolan seudun kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa laatinut Kokkolan seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman. Suunnittelijana on toiminut Pöyry Finland oy. Suunnittelutyötä on ohjannut Ely-keskuksen, vesihuolto I aitoks en j a kuntien edustaj i sta ko o stuva ohj ausryhmä. Alueellinen yleissuurutitelma koostuu vesihuollon nykytila raportista (osa l), ennusteet, tavoitteet ja hanke-ehdotukset raportista (osa 2), prioriteettihankkeiden yleissuunnitelmista (osa 3) ja yleissuunnitelman yhteenvetoraportista (osa 4). Alueellisessa yleissuunnitelmassa käsitellään Kokkolan seudun ja Lestijokivarren alueen kuntien vesihuollon kehittämistä yli vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ja kuntarajojen' Suurulitelman tavoitevuosi on2040. Pääpaino on seuraavan l0 vuoden aikana toteutettavaksi suunnitelluissa hankkeissa. Suunnitelman taustalla on kuntien väestöennusteet sekä vesihuoltolaitoksilta kerätyt vesihuollon nykytilatiedot ja olemassa olevat suunnitehnat esirn. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Suunnittelutyön kuluessa linjattiin vesihuollon kehittämisen keskeisimmät tavoitteet. Tämän pohjalta keskeisimmiksi vesihuollon kehittämistavoitteiksi asetettiin: turvataan veden laatu ja riittävyys parannetaan vedenhankinnan varmuutta minimoidaan pohjavesialueiden riskit parannetaan vedenjakelun toimintavarmuutta ja erityistilanteisiin varautumista viemäriverkoston liittymisasteen nostaminen suunnittelualueella g0-g5 Yo:ün jätevesienkäsittelyn kehittäminen huomioimalla ympäristönäkökohdat ja taloudelliset tekijät kehittää vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä ja yhteistyömuotoja Suunnitelmassa esitetään ratkaisuja sille, miten vedenhankintaa jajohtamista sekä jätevesienkäsittelyä tullaan tulevaisuudessa suunnittelualueella kehittämään. Tässä suunnitelmassa pääpaino on ollut alueellisessa vesihuollon kehittämisessâ. Suunnitelmassa esitetyt hankkeet ulottuvat useamman kunnan alueelle tai palvelevat usean vesihuoltolaitoksen asiakkaita.

2 YLEISSUUNNITELMA 16X \. _J KOKKOLAN SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISUUNNITELMA Osaraportti lv: Yhteenveto yleissuunnitelmasta PóYRY Engineering balanced su ity "

3 IÐOYRY 16X Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioidatai jlaljentitä missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 póyry 1 Sisältö 6X I JOHDANTO TYöRYHMÄ SUT]IINITTELUALUE VESIHUOLLON NYKYTILA Jätevesien viemärö inti ja käsittely Vedenhankinta ja -jakelu YLEISSTruNNITELMA HANKKEET Hankkeiden laatimisen periaatteet Himangan jätevesien johtaminen Kalajokilaakson keskuspuhdistamolle Lohtajan ja Ala-Viirteen vedenhankinnan varmistaminen Kannuksen suunnasta Kannuksen ja Lohtajan vedenhankinnan varmistaminen Syrinharjun ja Eskolanharjun pohjavesialueilta Ullavan p ienten vesio suuskuntien ja yhtymien vedenhankiman varmistaminen Kanta-Kokkolan ja Lohtajan vedenhankinnan varmistaminen Karhinkankaan pohjavesialueelta Toholammin puhdistamon viemäröintialueen laajentaminen Piirustukset 9 l1 t2 13 t4 l5 Himanka-Kalajoki siirtoviemäri, yleissuunnitelma Kanta-Kokkolan ja Lohtajan vedenhankinnan varmistaminen Karhinkankaan pohjavesialueelta, yleissuunnitelma Kungas-Ala-Viirre yhdysvesijohto, Ala-Viirteen ja Väli-Viirteen viemäröinti Kannuksen ja Lohtajan vedenhankinnan varmistaminen Syrinharjun ja Eskolanharjun pohjavesialueilta, yleissuunnitelma Syri-Sykäräinen-Toholampi siirtoviemäri, yleissuunnitelma Ullavan alueen pienten vesiosuuskuntien ja -yhtymien vedenhankinnan varmistaminen l: : l: : : :

5 póvry 1 JOHDANTO 16x Kokkolan seudun vesihuollon alueellisessa yleissuunnitelmassa on arvioitu Kokkolan ja Kannuksen kaupunkien, Lestijärven ja Toholammin kuntien sekä Kalajoen kaupungin eteläosasta Himangan alueen vesihuollon nykytilaa ja kehittamistarpeita. Suunnitelmassa on pyritty löytämään sellaiset vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot, että vedenhankinta ja -jakelu sekä viemäröinti ja jätevesienkäsittely voidaan järjestää alueellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hanketta on koordinoinut Etelä- Pohjanmaan ElY-keskus. Vesihuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden osallistua alueensa vesihuollon kehittamiseen. Vesihuoltolain mukaan kuntien tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Alueellinen yleissuunnitelma on keskeinen työkalu pyrittäessä kehittämíiän alueen vesihuoltoa pitkäjänteisesti. Tavoitteena on varmistaa hyvälaatuisen veden jakelu sekä järjestää viemäröinti ja jätevedenkäsittely tehokkaasti ja taloudellisesti. 4 2 TYÖRYHMÄ Suunnittelutyön ohjauksesta on vastannut kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Anu Schulte-Tigges, Etelä-Pohjanmaan ElY-keskus o Esa Jokela, Kokkolan Vesi o Tero Jelekäinen, Kokkolan kaupunk Hannu Isokangas, Kälviän vesiosuuskunta Janne Kuikka, Lohtajan Vesihuolto Oy o Joni Vihanta, Kannuksen vesiosuuskunta o Timo Järvelä, Kannuksen vesiosuuskunta o Juha Hopeavuori, Toholammin kunta Sisko Kleemola, Toholammin kunta (osallistunut2l20l4 asti) Arto Ylitalo, Toholammin viemäriliikelaitos (osallistunut lähtien) o Vesa Lintilä, Toholammin Vesihuolto Oy o Teemu Jussinmäki, Lestijärven kunta o Marko Raiman, Kalajoen kaupunki Suunnitelman on laatinut Pöyry Finland Oy. Projektista ovat vastanneet projektipäällikkö Hanna Sandqvist, suunnittelija Maarit Hyvärinen ja osastopåiällikkö Kari Pellikka. Aluee I linen yleissuunnitelma käs ittåiä ne ljä erillistä o saraporttia: o Raportti 1: Vesihuollon nykytila o Raporlti 2: Ennusteet, tavoitteet ja hanke-ehdotukset o Raportti 3: Prioriteettihankkeiden yleissuunnitelmat o Raportti 4: Yleissuunnitelman yhteenveto Tässä osaraportissa 4 esitetään tiivistetysti muiden osaraporttien keskeiset asiat painottuen hankkeiden yleissuunnitelmiin.

6 póvry 3 SUUIINITTELUALUE 16x Suunnittelualue käsittää Kokkolan ja Kannuksen kaupunkien sekä Toholammin ja Lestijärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Kalajoen kaupungin eteläosasta Himangan alue. Varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolinen alue kuuluu suunnittelualueeseen siltä osin kuin se kytkeytyy suunnittelualueen vesihuoltoon. Suunnittelualue on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 1). 5 ÈJSJk' suunnittelualue - Valuma-alue Tewtekerlts Msnmllla6lslloksn ekelslm 2014 Kuva l. Suunnittelualue ja valuma-alueet. Suunnittelualueella asui v lopussa lähes asukasta. Väestönkasvua on odotettavissa Kokkolan alueella. Muissa suunnittelualueen kunnissa asukasmäärän ennustaan lievästi laskevan. V suunnittelualueen asukasmääräksi ennustetaan n asukasta. Merkittävä osa suunnittelualueesta kuuluu Lestijoen vesistöalueeseen (51) (Kuva 1). Lestijoki kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2OOO-alueeseen. Suunnittelualueelle sijoittuu Kälviänjoen vesistöalue (50) ja Perhojoen alaosan vesistöalue. Ullavanjoen alue kuuluu myös Perhojoen vesistöalueeseen. Kannuksen potrjoisosa kuuluu Pöntiönjoen vesistöalueeseen (52). Lisäksi Kälviänjoen ja Lestijoen vesistöalueiden välissä sijaitsee pieniä valuma-alueita, jotka laskevat Perämereen. Lestijoen yläosan ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi. Joen keskiosan ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Alueen merkittävin tilaan vaikuttava tekijä on hajakuormituksen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Lestijoen alaosan ekologinen tila on arvioitu hyväksi.

7 póvry 1 6X Lestijoelle ja rannikon lähijoille on laadittu oma vesienhoidon toimenpideohjelma. Lestijoen hyvän ja erinomaisen tavoitetilan ylläpitäminen sekä rannikon lähijokien hyvän tavoitetilan saavuttaminen edelly'ttävät monipuolisia toimenpiteitä kaikilta sektoreilta. Jätevesienkäsittelyn osalta toimenpiteiksi on esitetty mm. siirtoviemäreitä, viemäriverkoston laajentamista sekä kiinteistö- ja kyläkohtaisia puhdistamoita (vesienho idon to imenp ideohj elma vuot een 20 I 5) VESIHUOLLON IYYKYTILA Jätevesien viemäröinti ja käsittely Suunnittelualueella toimii yhdeksän jätevedenpuhdistamoa: Toholammin kirkonkylän, Toholammin Sykäräisen, Kannuksen, Himangan (Kalajoki), Lohtajan kirkonkylän, Lohtajan Marinkaisen, Kokkolan ja Ullavan kirkonkylän puhdistamot (Kuva 2). Lohtajan kirkonkylän, ja Marinkaisen sekä Kälviän puhdistamot poistuvat käytöstä, kun siirtoviemäri Lohtajalta ja Kälviältä Kokkolaan valmistuu vuoden 2016 aikana. V iemäriverko ston liittymisaste on nykyisellään 7 3%o. t Marinkainen Kokkola Hopeakivenlahti Kälviä! tra ohol kk lava kk Ad l käräinen Kuva 2. Jätevedenpuhdistamoiden sijainti suunnittelualueella. Sinisellä merkityt puhdistamot poistuvat käytöstä, kun siirtoviemäri Lohtajalta Marinkaisten ja Kälviän kautta Kokkolaan valmistuu (v. 2016). 4.2 Vedenhan kinta ja -jakelu Kaikki suunnittelualueen vesihuoltolaitokset käyttävät raakavetenä pohjavettä. Suunnittelualueen vesihuoltolaitosten vedenhankinta tapahtuu 19 vedenottamosta. Copyright O Pöyry Finland Oy

8 POYRY 1 6X vesihuoltolaitoksiin on liittynyt 97 o/o:ia alueen väestöstä. Lisäksi alueella toimii useita pieniä vesiosuuskunt\a ja -yhtymiä. Vesilaitoksen toiminnassa keskeistä on, että pysytään varmistamaan laadultaan moitteettoman veden saanti mahdollisimman kattavasti. Kanta-Kokkolan ja Lohtajan alueen vedenhankinta on nykyisellään yhden vedenottamon varassa eikä olemassa olevilla verkostoyhteyksillä vedenhankintaa pystytä varmistamaan. il YLEISSTruNNITELMA HANKKEET Hankkeiden laatimisen periaatteet Vesihuollon alueellisessa yleissuunnitelmassa on selvitetty kaikki mielekkåiät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisimman ratkaisun lö ämiseksi suunnittelualueen vedenhankinnan, -jakelun ja jätevesihuollon järjestämiseksi. Suunnittelun aikajänne ulottuu v. 2040, mutta pääpaino suunnitelmassa on seuraavan kymmenen vuoden aikana toteutettavissa hankkeissa. Vedenhankinnassa pääpaino on vedenhankinnan varmistamisessa vähintään kahdesta erillisestä lähteestä. Viemäröinnissä ja jätevesienkäsittelyssä tavoitteena on vesistökuormituksen pienentäminen, viemäröintialueiden laajentaminen sekä jätevesienkäsittelyn keskittäminen isompiin yksikö ihin. Vesihuolto-organisaatioiden toiminnassa pyritään lisäämään yhteistyötä. Osa suunnittelualueen vesihuoltolaitoksista on pieniä ja niiden henkilöstöresurssit ovat vähäiset. Tulevaisuudessa nykyisen henkilöstön eläköityessä voi olla haasteellista säilyttää henkilö stön riittavä ammattitaito. Himangan jätevesien johtaminen Kalajokilaakson keskuspuhdistamolle Tässä alueellisessa yleissuunnitelmassa on tarkasteltu Himangan jätevesienkäsittelyn osalta vaihtoehtoina jätevesien johtamista Kalajokilaakson keskuspuhdistamolle sekä Kannuksen jätevedenpuhdistamo lle käsite ltäväks i. Tämän suunnitteluprosessin aikana Kalajoen kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Vesikolmio Oy alkaa vastata Himangan alueen jäteveden puhdistamisesta ja veden ottamisesta. Vedenottamot ja jätevedenpuhdistamo siirtyvät Vesikolmio Oy:n omistukseen. Lisäksi valtuusto on pââttän5rr, että Osuuskunta Valkeavesi tulee vastaamaaî Himangan alueen vedenjakelusta. Vesijohtoverkosto ja alavesisäiliö siirtyvät Osuuskunta Valkeaveden omistukseen. Päätöksen mukaan Kalajoen kaupunki sitoutuu Himangalta Kalajoelle rakennettavan siirtoviemärin rakentamiskustannuksiin l0 %:illa. Toiminnan muutokset käynnistyvät v.2015 alussa. Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamisen osalta ei ole vielä tarkempi aikataulu tiedossa. Himanka-Kalajoki siirtoviemärin (M200) rinnalle rakennetaan yhdysvesijohto (M160) (piirustus 9). Siirtoviemärireitin varella on n. 425 asukasta, jotka on mahdollista saada viemäröinnin piiriin. Yhdysvesijohdon käy,ttöönoton jälkeen Vihtarin vedenottamo tulee jäãmäìin pois käytöstä. Siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtoinvestointien kustannusarvio on 2,9 milj.. Hankkeen toteuduttua poistuu jätevesien aiheuttama vesistökuormitus Himangan edustan merialueelta. Siirtoviemärireitin varrella olevan asutuksen liittämisellä viemäriin saadaan vähennettyä vesistökuormitusta merialueelle. Keskuspuhdistamolla

9 ta POYRY 1 6X jätevedet saadaan käsiteltyä tehokkaasti ja purkupaikan laimenemisolosuhteet ovat hyvät Lohtajan ja Ala-Viirteen vedenhankinnan varmistaminen Kannuksen suunnasta Lohtajan vesilaitos on teknisen käyttöikänsä loppupäässä. Vesilaitoksen käyttö sitoo nykyisellään paljon henkilöstöresursseja ja sen käyttökustannukset ovat varsin korkeat. Lohtajan osalta on tarpeen selvittää vaihtoehtoisia vedenhankintalähteitä. Ala-Viirteen vesiosuuskunnan vedenhankintaa on myös tarpeen varmistaa. Rakentamalla yhdysvesijohto (M225 18,5 km) Kannuksen alueelta Kungaksesta Ala- Viirteeseen ja edelleen Lohtajalle pystytään turvaamaan Lohtajan ja Ala-Virteen vedenhankinta Kannuksesta (piirustus 12). Lohtajan Vesihuolto Oy:n ja Ala-Viirteen vesiosuuskunnan nykyiset vedenottamot jäävät varaottamoiksi. Vedenhankinta Kannuksen suunnasta on mahdollista saada käyttöön v.2015 aikana. Yhdysvesijohdon rakentamisen yhteydessä tullaan rakentamaan viemäröinti ainakin välille Väli-Viirre-Kannus. Viemäröinti on mahdollista toteuttaa myös Ala-Viirteen alueelle. Ala-Viirteelta viemäriin on mahdollista liittaa 400 as. ja Väli-Viirteen alueelta sekä siirtoviemärireitin varrelta 95 as. Vesijohdon ja runkoviemärin kustannusarvio on 1,82 milj. (sis. alv 0%). Lohtajan ja Ala-Viirteen nykyisillä vedenkulutuksilla laskettuna vesijohtoinvestoinnin yksikkökustannus on 0,26 lm3. Hankkeen toteuffamisesta vastaa Kannuksen vesiosuuskunta. Lohtajan Vesihuolto Oy ja Ala-Viirteen vesiosuuskunta tulevat fuusioitumaan Kannuksen vesiosuuskuntaan. Kannuksen vesiosuuskunta vastaisi kokonaisuutena suunnittelualueen vesilaitostoiminnasta. Tällöin saadaan selvästi isommat resurssit omaava organisaatio vastaamaan Lohtajan ja Ala-Viirteen alueen vesilaitostoiminnasta. Kannuksen ja Lohtajan vedenhankinnan varmistaminen Syrinharjun ja Eskolanharj un pohj avesialueilta Toholammin vesihuoltolaitos hankkii rakkavetensä Syrinharjun pohjavesialueelta. Syrinharjusta hyödynnettävä pohjavesi on laadultaan erinomaista; vaatii käsittelyksi ainoastaan alkaloinnin. Toholammin Vesihuolto Oy:llä on 4 vedenottamoa, joiden ottolupa on yhteensä 2700 m3ld. Toholammin vedenkulutus on ollut keskimäärin n m3ld. Toholammin vedenkulutus tulee pienenemään v aikana n. I 300 m3:iin vuorokaudessa, kun toisen meijerin toiminta lakkaa. Toholammilta Kannukseen on olemassa oleva verkostoyhteys, jonka kautta johdetaan nykyisellään vettä n. 200 m'ld lpiirustus l3). Tulevaisuudessa pyritään Toholammilta johtamaan Kannukseen se vesimäärä, mikä vapautuu, kun meijeri lopettaa toimintansa. Nykyisillä verkostoyhteyksillä ja painetasoilla Kannukseen on mahdollista johtaa Syrinharjun vettä maksimissaan 450 m3/d. Lähitulevaisuudessa pyritään hyödyntämään olemassa olevan Toholampi-Kannus verkostoyhteyden koko kapasiteetti. Tulevaisuudessa, kun runkojohdot lähestyvät teknisen käyttoikänsä loppua ja niiden uusimista aletaan suunnittelemaan, harkitaan tarpeet kapasiteetin lisäämiseen erikseen. Runkovesijohtojen uusiminen voi tulla ajankohtaiseksi myös muiden hankkeiden yhteydessä. Kannuksen vesiosuuskunta hyödynt2iä nykyisellään varsin tehokkaasti Hietakankaan pohjavesialuetta eikä vedenottoa sieltä ole mahdollista merkittävästi lisätä nykyisten þien puitteissa. Veden siirtokapasiteetti Hietakankaalta Kannuksen keskustaan on

10 POYRY 16x OOO m3ld,. Hietakankaalta Yli-Kannukseen rakennetun vesijohdon kapasiteetti on n. 900 m3ld. Hietakankaan läheisyydessä sijaitsevaa Eskolanharjun aluetta on selvitetty potentiaalisena vedenottoalueena. Alueelta hyödynnettävissä olevan vesimäärän tarkempi arviointi vaatii koepumppauksia. Koepumppauksista saadaan tietoa alueella hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrästä ja laadusta. Vedenotto edellyttaa vesilain mukaisen luvan. Nykyinen verkostokapasiteetti mahdollista Eskolanharjun alueelta hyödynnettävän veden johtamisen Kannuksen keskustaan. Hankkeella varmistetaan Kannuksen vedenhankintaa sekä Lohtajan ja Ala-Viirteen vedenhankintaa sitten, kun verkostoyhteys Kannuksesta rannikon suuntaan on rakennettu. 5.5 Ullavan pienten vesiosuuskuntien ja yhfymien vedenhankinnan varmistaminen Ullavan alueella toimii suhteellisen pienellä alueella kuusi vesiosuuskuntaa tai -yhtymä{ jotka hankkivat vetensä omista vedenottamoista. Ullavan vesiosuuskunnan, Haapala-Korven vesihuoltoyhtymän, Neverbackan vesiyhtymän, Rahkosen vesiyhtymän, Ylikylä-Hanhisalon vesihuoltoyhtymän sekä Lidntän vesiosuuskunnan verkostoja on esitetty yhdistettävän yhdysvesijohtojen rakentamisella (piirustus I 5). Yhdysvesijohto investo innit: vesijohto Kälviän vosk-ullavan vosk 1,6 km vesijohto Ullavan vosk-haapala-korven vhy 1,9 km vesijohto Haapala-Korven vhy-neverbackan vy 1 km vesijohto Haapala-Korven vhy- Rahkosen vy s Ylikylän-Hanhisalon vhy 3,3 km yht Ullavan alueella on vesihuollossa monta toimijaa suhteellisen pienellä alueella. Pitemmällä aikajänteellä järkevää keskitttiä toimintaa isompiin yksiköihin. Pienet vesiosuuskunnat ovat nykyisellään hyvin haavoittuvaisia. Yhdysvesijohtojen rakentamisella parannetaan vedenhankinnan varmuutta. Tavoitteena on alueen vesilaitosten yhteistyön lisåiäminen. 5.6 Kanta-Kokkolan ja Lohtajan vedenhankinnan varmistaminen Karhinkankaan pohjavesialueelta Kanta-Kokkolan vedenhankinta tapahtuu kokonaisuudessaan Patamäen pohjavesialueelta eikä varavedenhankintalähdettä nykyisellään ole. Patamäen pohjavesialueella on lisäksi vedenhankinnan kannalta riskialttiita toimintoja. Riskeistä johtuen alueen vedenottoa ei ole mahdollista lisätä. Myös Lohtajan osalta on tarpeen varmistaa vedenhankintaa. Kanta-Kokkolan jalohtajan vedenhankinnan varmistamista varten GTK on tehnyt Karhinkankaan-S ivakkokankaan pohj aves ialueella selv ityksia. Karhinkankaan-Sivakkokankaan alueelle rakennetaan 6 uutta vedenottamoa, joiden yhteenlaskettu vedenottomäärä on maksimissaan luokkaa mtld. Raakaveden laatutietojen perusteella vesi edellyttaa raskaampaa kemikaloinnin sisältävää puhdistusprosessia. Yhdysvesijohto Karhinkankaalle sijoittuvalta vedenkäsittelylaitokselta Kokkolaan ja Kälviälle rakennetaan samaan kaivantoon siirtoviemärin kanssa (piirustus l l).

11 póvry Investoinnit: yhdysvesijohto Karh inkangas-kälviä-kokko la 2 8, 8 km vedenottamot 6 kpl vedenottamoalueen johtolinjat 1 2,8 km käsittelylaitos paineenkorottamo ja alaves isäil iö 4,9 milj. 0,9 milj. 1,5 milj. 5,9 milj. 0,2 milj. yht.l3,4 milj. I 6X1 6s048 Yhdysvesijohto Karhinkangas-Kälviä-Kokkola tullaan rakentamaan v Vedenhankinta Karhinkankaalta on mahdollista käynnistää aikaisintaanv Yhdysvesijohtoihin on tulossa 0,7 milj. avustus. Muiden investointien osalta ei ole tällä hetkellä tietoa mahdollisuudesta saada avustusta. Hyödynnettäessä alueelta vettä 4000 ttltd yksikköhinnaksi muodostuu 0,88 1m3. Patamäen vedenhankinnan yksikkökustannus on nykyisel lään 0,28 lm Toholammin puhdistamon viemäröintialueen laaj entaminen Toholammin jätevedenpuhdistamolla on tehty merkittävä saneeraus v. 20ll Puhdistamon teollisuuskuormitus on pienentynyt vuodesta 20ll lähtien. Teollisuuskuormitus tulee edelleen pienenemään v. 2015, kun meijeri lopettaa toimintansa. Toholammin puhdistamolla on vapaata kapasiteettia teollisuuden kuormituksen pienennyttyä. Viemäröintialuetta on tarkasteltu laajennettavan Lestijokivarteen ylävirtaan Sykäräisen kylälle sekä edelleen Lestijärven kunnan puolelle Syrin kylälle. Lisäksi viemäröinti on suunniteltu rakennettavan Härkänevan alueelle (piirustus 1 4). Viemäri on tarkasteltu rakennettavan välille Syri-Sykäräinen-Purontaka-Toholammin keskusta. Lisäksi on tarkasteltu rakennettavan viemäri Härkäneva-Sykäräinen. Härkänevan teollisuusjätevesille tullaan rakentamaan oma käsittely eikä niitä johdeta tähän siirtoviemäriin. Rakennettavaa siirtoviemärilinjaa on yhteensä 36,5 km. Siirtoviemäriin arvioidaan olevan mahdollista liittaa yhteensä 826 asukasta. Välille Syri-Sykäräinen-Toholampi on tarkasteltu rakennettavan rinnalle vesijohto (M200). Syrin kylän jätevedet on suunniteltu johdettavan ensimmäisessä vaiheessa Sykäräisten puhdistamolle kasiteltaväksi. Se edellytttiä kuitenkin sitä, että Sykäräisten osalta vuotovedet on saatu kuriin ennen sitä. Siirtoviemärin valmistuttua välille Sykäräinen- Toho lamp i tu llaan Sykäräisten puhdistamo po istamaan käytöstä. Siirtoviemärin rakentamisen kustannusarvio on 1,7 milj.. Siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä toteutettavan Syri-Sykäräinen-Toholampi vesijohdon rakentamiskustannus on 1,3 milj.. Siirtoviemäri-investoinnin yksikkökustannus käyttökustannus huomioituna on 1,93 /m3. Hankeen toteutusaikataulu ei ole vielä tiedossa. SyriSykäräinen-Toholampi siirtoviemärillä vähennettiän Lestijoen jätevesikuormitusta. Siirtoviemärin rakentamisella on mahdollista saada n. 826 uutta asukasta keskitetyn viemäröinnin piiriin. Lisäksi Sykäräisten alueen jätevesille järjestetään tehokkaampi käsittely ja Sykäräisten puhdistamon kuormitus poistuu Lestijoesta. Jätevesienkäsittelyn keskittämisellä isompaan yksikköön p?iästään kokonaisuuden kannalta parempiin puhdistustuloksiin. Syrin kylän kiinteistöt sijaitsevat kokonaan tai osittain tärkeällä pohjavesialueella. Jätevesien käsittely tapahtuu tällä hetkellä kiinteistökohtaisilla panospuhdistamoilla tai

12 póvry 16x maaperäkäsittelyllä. Hankkeella pienennetään merkittävästi Syrin alueen jätevesistä pohjavesialueelle aiheutuvaa riskiä. Ullavan alueen sakokaivolietteet kuljetetaan nykyisellään Kokkolassa sijaitsevalle Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitokselle käsiteltäväksi. Kuljetusmatka Toholammille on alle 30 km, kun se biokaasulaitokselle on reilut 50 km. Hankkeen yhteydessä on keskusteltu mahdollisuudesta Ullavan alueen sakokaivolietteen kuljettamiseen Toholammin puhdistamolle. Oulussa, 1 8. joulukuuta 2014 Pöyry Finland Oy vesihuolto pohjoinen {"*, l n DI Hanna Sandqvist DI Kari Pellikka

13 1000 m'/d LOHTAJA ) Lohtajan nykyinen vedenkäsittelylaitos ja alavesisäiliö Uusi vedenkäsittelylaitos ja alavesisäiliö 1500 m"/d m"/d Uus kylä/sivakkokangas KOKKOLA Vesijohto Karhinkangas-Kokkola 25,2km xnlvn Merklden selitkset: --. Vesiohto,rakennettu lveilõ mrmrm;r O-bm "-æa-- ø Vedenkàs ttelyla tos,rakennefru AÞvås sàil V Ylävesisä [ö,rakennettu Vedenjakelunve*osloalue I E Pohjavos alue - Vesijohto,suunnitêltu Vedenkàsiüelylaitos,suunniteltu V Vesijohto Kälviälle 3,6 km Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus alueen vesihuoltola tokset póvnv Pöyry F nland Oy Tutk ntie 24. PL OULU puh lex Kokkolan seudun vesihuollon alueellinen yle ssuunn lelma Kanta-Kokkolan ja Lohtajan vedenhank nnan varmistaminen Karhinkankaan pohjavesialueelta Yleissuunnitelma M t1

14 tnen Liittyminen Lohtajan vesijohtoverkostoon as Kungas- Ala-Viirre 18,5 km Siirtoviemäri Ala-Viirre - Kannus 16,3 km Väli-Viirre 19 k nteistöä 49 as. 13 kiinteistöä 33 as. 5 k inteistöä 13 as. Liittym vestos vest Suunnittelualue -[f Nykyinen viemärôity alue Memãr, rakennettu _- Vesijohto, rakennettu Si rtoviemãri, suunniteltu ---" Vesijohto, suunniteltu O Jätevesipumppaamo,suunniteltu Liittyminen Kann Etel+Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan seudun vesihuollon alueellinen alueen vesihuoltola tokset vesiosuuskunnan viemäriverkostoon eóvnv Kungas- Ala-Viirre yhdysvesijohto Pöyry F nland Oy Ala-Viirteen ja Väli-Viirteen v emäröinti Yle ssuunn telma M. 1:

15 I Liittymi Kälviän vok:n vesijohtoverkostoon Yhdysvesijohto Kàlviä vok - Ullavan vok 1,6 km ULLAVA Yhdysvesijohto Ullavan vok - 1,9 km vhy ma (Ullavan vesiosuuskunta) rven \, rì V Läntän W Yhdysvesijohto Haapala-Korven vhy - Neverbackan vy 1,0 km Neverbackan VY Kaustisen kunnan Yhdysvesijohto Rahkosen vy - Ylikylän-H 3,3 km an n rsa n vhy vhy Merkkien selityksetl --- Vssüohto, rakennettu l ilãiõeñã Élelrefüil O-b-mn "-æa-- Zl Vedenkàs ttevh tos, Abvesisä l ö, rakenneüu V Ylävesiså l i,rakennettu Vedenjakelunve*ostoalue I E Pohjaves ãlue - Suunn teltuves johto Vedenkàs telyhitos, Alaves sä liö,suunn teltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus alueen ves huoltola tokset POYRY Pöyry F hland Oy uLU Kokkolan seudun ves huollon alueellinen Ullavan alueen pienten vesiosuuskuntien ja -yhtymien vedenhankinnan varm stam nen Yle ssuunn lelma