1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 20 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 27 3 ALLEKIRJOITUS 37

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuslaitosuudistus on työllistänyt Ilmatieteen laitoksen johtoa merkittävästi sekä aiheuttanut hämmennystä henkilöstön keskuudessa. Alivaltiosihteeri Lankisen esittämä IL:n ja SYKE:n fuusio ei saanut tukea lausuntokierroksella: 18 tahoa vastusti fuusiota, 5 tahoa oli varauksellisia ja 1 kannatti. Lausunnon antajat vastustivat fuusiota muun muassa liikenteen palvelujen aseman, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, osaamisen ja palvelujen sekä tutkimuksen tason heikkenemisen vuoksi. IL:n keskeinen tehtävä on toimia turvallisuusviranomaisena sekä tukea yhteiskunnan toimivuutta Suomen vaativissa ilmasto-olosuhteissa. SYKE on sen sijaan ympäristöpolitiikan tukiorganisaatio. IL:n ja SYKE:n yhteistyö on erinomaista eikä päällekkäisiä toimintoja ole. IL tuottaa myös Ympäristöministeriön tarvitsemat ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen palvelut sekä tutkimuksen. Suunnitelma valtion IT-toimintojen keskittämisestä yhteen organisaatioon on toteutettava huolellisesti, jotta IL:n kyky tuottaa ja kehittää korkeatasoisia palveluja ei vaarannu. Tällä hetkellä IL tuottaa IT-palvelunsa erittäin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Sää- ja meripalvelupalveluprosesseihin ja poikkeusoloihin liittyvien IT-toimintojen säilyttäminen osana IL:n toimintoja on kriittistä koko laitoksen toimintakyvyn kannalta. IL:llä ja sen tietojärjestelmillä on myös keskeinen rooli valmiudessa ja varautumisessa. Ilmatieteen laitos ja Finavia ovat toteuttaneet menestyksekkäästi lentosäätoimintojen uuden työnjaon, missä sekä havaintotoiminta että lentoliikenteen palvelujen tuottaminen on siirretty täysin IL:n vastuulle. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus rationalisoida IL:n ja LiVi:n välistä säähavainto- ja sääpalvelutoimintaa. Ilmatieteen laitoksen tuloksissa saavutettiin useita kaikkien aikojen ennätyksiä. Näitä olivat lämpötila- ja tuuliennusteiden osuvuudet, IT- ja havaintojärjestelmien käytettävyydet, asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyydet, ulkopuolisen rahoituksen määrä, tieteellisten julkaisujen määrä sekä työtyytyväisyys. Tulostavoitteita ei saavutettu tuulivaroitusten osuvuuden eikä tuottavuuden osalta. Hallituksen päätös avata IL:n tuottamat havainto- ja malliaineistot vapaasti käytettäviksi tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia sää- ja meriaineistojen tuottaman yhteiskunnallisen hyödyn kasvattamiseksi sekä uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseksi. Muun muassa älyliikenteeseen ja turvallisuuden tilannekuvaan liittyviä innovaatioita odotetaan syntyviksi. Työ uuden datapalvelujärjestelmän kehittämiseksi aloitettiin vuonna 2012 ja se tulee operatiiviseen käyttöön kesään 2013 mennessä. Arktinen osaaminen on eräs Suomen keskeisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ilmatieteen laitos tuottaa skenaarioita alueen kehityksestä lähivuosikymmeninä sekä operatiivisia sää-merijääpalveluja alueen toimijoille. Osaamisella tuetaan myös suomalaisten yritysten menestymistä alueen uusissa toiminnoissa. IL on panostanut Itämeren meriturvallisuutta ja fysikaalista meri-ilmastotutkimusta palveleviin kiinteisiin havaintotoimintoihin muun muassa Utön observatorion, jäämittausjärjestelmien sekä luotaavien poijujen avulla.

4 3 IL on myös panostanut satelliittitoimintoihin uuden Sodankylän satelliittikeskuksen myötä. Keskus palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita. Samalla on panostettu lumen ja jään havainto- ja tutkimusosaamiseen. Italialaisen E-Geos-satelliittiohjelman aineistojen vastaanotto mahdollistaa uuden sukupolven jään, tulvien ja turvallisuuteen liittyvän monitoroinnin. Suomen uudessa avaruusstrategiassa on valittu painopisteiksi satelliittikeskustoiminnot sekä Arktisen alueen havainnointi ja palvelut. Henkilöstön osaamista kohotettiin muun muassa operatiivisen henkilöstön ja sääpalveluita kehittävien tutkijoiden yhteisessä TopMet-hankkeessa. IL:n henkilöstön työtyytyväisyys saavutti uuden ennätyksen 3, Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa on tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä tukien liikenne ja viestintäministeriötä muun muassa ILPO-ohjelman toteuttamisessa. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat tärkeysjärjestyksessä sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Ilmatieteen laitos ja suomalainen yhteiskunta hyötyvät kansainvälisenä yhteistyönä tuotetuista uusista palveluista sekä tutkimusosaamisesta. IL on solminut strategisia kumppanuuksia maailman kärkitason osaajien kanssa toimialallaan. Suomella on myös keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa sekä ECMWF:ssä. NASAn Mars Science Laboratory-laskeutujan mukana saatiin uutta tietoa suomalaisinstrumenttien avulla Marsin kaasukehän paineesta ja kosteudesta sekä lämpötilaprofiilista. Laitoksen painopistealueilla saatiin aikaan seuraavaa kehitystä: Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Ilmatieteen laitoksen rooli sää- ja meriturvallisuusviranomaisena vahvistui, kun laitoksen data päätettiin valtion talousarvion mukaisesti vapauttaa vuoden 2013 alusta maksuttomasti uusien käyttäjien hyödynnettäväksi. Laitos aloitti vuoden loppupuolella valmistelut Inspire-direktiivissä määriteltyä laajemman tietoaineiston avaamiseen maksuttomaan käyttöön vuonna Maaliskuussa päivitettiin Hirlam-säänennustusmallin uusin versio, joka mahdollistaa parempien ja tarkempien voimakkaiden sääilmiöiden ennusteiden laatimisen.

5 4 Kesäkuussa lentosäähavaintojen tuottaminen siirtyi Finavialta Ilmatieteen laitokseen. Samalla laitos otti kokonaisvastuun ilmailun palveluista. Ilmatieteen laitoksen asiakastoiminta organisoitiin uudelleen, jotta voitaisiin entistä paremmin palvella kaikkia asiakkaita. Korppoon säätutka korvattiin uudella kaksoispolarisaatiotutkalla. Uuden teknologian ansiosta meteorologit pystyvät ennustamaan sateiden voimakkuutta ja olomuotoa entistä tarkemmin. IL pääsi eurooppalaisten säälaitosten yhteistyöorganisaation EUMETNETin operatiivisten säätutkien kehitys- ja ylläpito-ohjelman koordinaattoriksi. Sään ääri-ilmiöitä esiintyi Suomessa vuonna 2012 normaalia vähemmän. VAARA-tiedotteita annettiin pelastustoimelle ja käyttäjäkyselyssä varoittamistoiminnasta saatiin erinomaiset arvosanat. VAARA-tiedotteiden nimi muutettiin vuoden 2013 alusta LUOVA-tiedotteiksi. Öljykuljetusten määrä on kasvanut etenkin Suomenlahdella viime vuosina lisäten samalla suurten alusöljyonnettomuuksien riskiä. Itämeren suojelusopimuksen mukainen, vuosittainen Balex Delta öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin vuoden 2012 elokuussa Helsingin edustan merialueella. Harjoitukseen osallistuivat mm. Suomen Ympäristökeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos, Rajavartiolaitos, Helsingin Pelastuslaitos sekä merialuksia kaikista Itämeren alueen maista. Harjoituksessa testattiin sekä kansallisen että kansainvälisen tason öljyntorjuntaorganisaation ja kaluston yhteistoimintaa. Harjoitus on hyvä esimerkki moniviranomaistoiminnasta, missä Ilmatieteen laitos tuki pelastustoimintaa tuottamalla säätietoa sekä öljyn ajelehtimislaskelmia. Vuoden 2012 aikana lanseerattiin Ilmatieteen laitoksen ilmainen sääsovellus ios-laitteille (iphone, ipad) sekä Android- ja Windows-älypuhelimille. Lisäksi sääsovelluksesta julkaistiin ns. selainversio. Vuoden aikana julkaistiin myös uusi Rainman-palvelu. Laitoksen WWW-sivuilla tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys: kävijää olleiden ukkosten aikana. Heinäkuussa 2012 saavutettiin myös kaikkien aikojen kuukauden ennätys sivulatauksissa: latausta. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi IL osallistui YK:n ilmastopaneelin IPCC:n, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporttien asiantuntijatyöhön sekä uuden Suomen ilmastopaneelin toimintaan. Hiilen kiertokulun (ilmakehä-biosfääri-meret) mittausjärjestelmän kehittämiseen panostettiin yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. ICOS (Integrated Carbon Observing System) on EU-tutkimusinfrastruktuuri, jonka päämaja on päätetty perustaa Kumpulaan vuonna Merijään laajuutta Pohjoisella Jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta Vuoden 2012 aikana merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon. Merijää on vähentynyt arviota nopeammin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Monivuotisen jään määrä on pudonnut alle kolmasosaan vuoden 1980 tasosta. Otettiin käyttöön Suomen kattava lidar- ja pilvitutkaverkosto, jota hyödynnetään tuhka- ja metsäpalopäästöjen seurannassa ja ilmastonmuutokseen vaikuttavien tekijöiden tutkimisessa.

6 5 Erityisesti kuntasektorin päättäjille suunnattua ilmastoportaalia kehitettiin edelleen eri ministeriöistä ja Sitrasta saadulla rahoituksella. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Sodankylän satelliittidatakeskusta kehitettiin vastaamaan arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO-SkyMed tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto- ja prosessointijärjestelmä otettiin käyttöön, mikä mahdollistaa mm. Jäämeren alueen jääpalvelujen kehittämisen. Ilmastotutkimuksen sekä operatiivisen hydrologian ja sääennustetoiminnan tarpeisiin tuotettiin ilmastoaikasarjoja ja reaaliaikapalveluja pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen seurantaan. Ilmatieteen laitos sai kuluneena vuonna rahoitusta useille uusille tutkimusprojekteille arktisten ja antarktisten alueiden tutkimukseen. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Laitos on soveltanut tutkimusosaamistaan älyliikennehankkeisiin hyödyntäen ajantasaista sää-, olosuhde-, turvallisuus- ja kelitietoa liikenneturvallisuuden ja sujuvan liikenteen tarpeisiin. Partnereiden kanssa kehitetyt tiesään mallinnusmenetelmät yhdistettyinä ajoneuvojen ja liikenteen kommunikaatiojärjestelmiin tähtäävät nykyistä parempaan liikenneturvallisuuteen. Laitos on ollut keskeinen toimija alan kansainvälisissä hankkeissa. Laitos edistää energiaturvallisuutta voimakkaiden sää- ja meri-ilmiöiden ennakkovaroitusten avulla sekä kehittämällä uusia palvelukonsepteja Pohjois-Euroopan energiavarojen hallintaan. Myös kasvihuonekaasujen havainto- ja tutkimustoiminta tukee muun muassa metsä- ja turveenergian hyödyntämiseen liittyvää päätöksentekoa. Laitos on osallistunut uuden ydinvoimaloiden sää- ja meririskien arvioinnin tuottamiseen. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tavoite 2012 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Työn tuottavuuden kehittyminen, % 2,77-3,05-3,78 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 1,83-0,32-3,22 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat euroa ja toiminta tuotti 15 % ylijäämää. Kustannusvastaavuus oli 118 %, joten tavoite ylitettiin selvästi.

7 6 Julkisoikeudellisista suoritteista tuloja kertyi kirjanpidon mukaan euroa. Tuotot vastasivat kustannuksia. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuloja ja suoraa ulkopuolista rahoitusta yhteensä euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 65 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteina ovat asiakkaat, joille kohdistetaan tuotteita, sekä julkaisuindeksipisteitä kerryttävät tutkimusprojektit. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa tuotetai julkaisuindeksipistetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Alustavien laskelmien mukaan vuoden 2012 tuottavuustavoitteita ei saavutettu. Lopulliset tuottavuusluvut tiedetään kuitenkin vasta myöhemmin, kun deflaattorit saadaan tilastokeskuksesta. Tuottavuuslaskenta on ongelmallista uusien toimintojen osalta, joista ei ole olemassa vertailukelpoisia tuotoksia kahdelta vuodelta. Uusien toimintojen kustannukset lasketaan kuitenkin mukaan panospuolelle, jolloin ne heikentävät tuottavuuslukua. Tämä selittää osaltaan IL:n viime aikoina heikentyneet tuottavuustulokset. Laskennassa ei huomioida esimerkiksi palvelutuotteiden laadun ja vaikuttavuuden paranemista, satelliitti- ja mallituotteiden erottelukyvyn ja alueellisen kattavuuden paranemista, kykyä lisätä kilpailtua rahoitusta eikä toiminnan pitkän tähtäimen yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavia investointeja. Tuottavuuden laskentaperusteet uusitaan vuoden 2013 alkupuoliskolla. Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2012 Palkkakustannukset % 55 % Käyttökustannukset % 39 % Pääomakustannukset % 6 % Kustannukset yhteensä % 100 % Henkilötyövuodet % Kustannukset/htv 98,83 101,05 106,89 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 9 % edellisestä vuodesta. Syynä oli mm. lentosäähavaintotoimintojen siirtyminen Finavialta IL:n hoidettavaksi sekä viime vuosina toteutetut investoinnit yhteiskunnallisesti merkittäviin infrastruktuureihin. Palkkakustannukset muodostivat 55 % kokonaiskustannuksista. Pääomakustannukset kasvoivat kuitenkin prosentuaalisesti eniten edellisestä vuodesta.

8 7 Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos % Osuus 2012 % Sää- ja turvallisuus % 37 % Tutkimus ja kehitys % 44 % Hallinto ja esikunta * % 19 % Kustannukset yhteensä % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Muutos % Osuus 2012 % Sää- ja turvallisuus % 41 % Tutkimus ja kehitys % 53 % Hallinto ja esikunta % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä % 100 % Tutkimus- ja kehitys- tulosalueen osuus laitoksen kokonaiskustannuksista oli edelleen suurin, mutta eniten kasvua oli sää- ja turvallisuus- tulosalueella, jossa tehtiin investointeja ja aloitettiin lentosäähavaintojen tuottaminen. Hallinnon kustannusosuutta kasvatti kansainvälisten jäsenmaksujen lisäksi laitoksen toimitaloon tehdyt muun muassa energiatehokkuutta parantavat investoinnit, jotka kirjattiin hallinnon tulosalueelle. Kilpaillun rahoituksen kasvun ansiosta yhä enemmän henkilöstöä voitiin rahoittaa talousarvion ulkopuolisin varoin. Kokonaisuutena laitoksen henkilömäärä kasvoi 3 %. Hallinnollisten toimintojen henkilömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Muilla tulosalueilla henkilömäärä kasvoi toiminnan laajentumisen myötä. Tulosalueittain henkilömäärien prosenttiosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) Osuus 2012 Meteorologia % Ilmanlaatu % Ilmastonmuutos % Uudet havaintomenetelmät % Arktinen tutkimus % Kuopion yksikkö % Konsultointipalvelut % Merentutkimus % Muu tutkimustoiminta % Yhteensä %

9 8 Tutkimustoiminnan kustannukset kasvoivat 7 % edellisestä vuodesta yhteishankkeiden määrän kasvun vuoksi. Ilmastonmuutos oli edelleen suurin tutkimusohjelma 22 %:n kustannusosuudella. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 29,52 % 34,53 % 34,53 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 10,08 % + 15,09 % + 15,36 % Kustannusvastaavuus 111 % 118 % 118 % Henkilöstökustannusten osuus: Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 15 % ylijäämää ja kustannusvastaavuus oli 118 %.

10 9 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä Edellisen vuoden ylijäämätasaus Kirjanpidon mukaiset tuotot ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 46,71 % 47 % 61 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 0% - 0,7 % - 0 % Kustannusvastaavuus % 100 % % Henkilöstökustannusten osuus: ) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä, havaintopalveluista ja tietohallintopalveluista Tuotot ja kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta, kun laitos alkoi tuottaa lentosäähavaintoja kesällä. Erityisesti muutos näkyy datakustannusten kasvuna. Tuotot vastasivat hyvin kustannuksia ja kustannusvastaavuustavoite toteutui.

11 10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 euroa) TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus-% % % % Omarahoitusosuus-% 43 % 39 % 35 % Henkilöstökustannusten osuus: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 1,43 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Hankkeiden määrä kasvoi, ja tuotoilla katettiin 65 % kustannuksista. Vuoden 2012 laskelmassa on kustannuksissa mukana arvonlisäveroa euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäveroja euroa. Valtiokonttorin määräys arvonlisäveron laskemisesta mukaan kustannuksiin tuli voimaan vuonna Arvonlisävero on siten mukana vuosien 2011 ja 2012 laskelmissa.

12 11 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Muutos 2011/2012 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta Muut tulot Tulot yhteensä KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus Nettomääräraha Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 3,3 milj. euroa. Syynä olivat uudet tehtävät sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvu. Tulospalkkion osuus palkkamenoissa oli 1,69 milj. euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Tulot kasvoivat yhteensä 2,9 milj. euroa. Kasvu kertyi sekä yhteisrahoitteisesta että maksullisesta toiminnasta.

13 12 Vuoden 2012 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoitus Tulorahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Suora ulkopuolinen rahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus % % Tutkimus ja kehitys % % Hallinto ja esikunta % 41 6 % Rahoitus yhteensä % % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 48 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Vastaava luku sää- ja turvallisuus tulosalueella oli 41 %. Hallinnon ja esikunnan rahoitukseen sisältyy kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,95 milj. euroa. Tulosalueiden rahoitus Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Talousarviorahoitus Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta

14 13 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 40% Talousarviorahoitus 60% Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 7% 16% 37% Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta KV järjestömenot 41%

15 14 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan 270 Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut 409

16 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tavoite 2012 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 83,4 91,0 87,3 83 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk ( %) 73,2 70,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 76,1 78 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,6 88 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus (%) 99,26 97 Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 4,2 4,2 3,5 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,8 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Tulosmittarit uudistettiin vuoden 2012 alusta lukien, joten kaikista tuloksista ei ole olemassa seurantatietoa aikaisemmilta vuosilta. Sääennusteiden osuvuustavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta tuulivaroitusten osuvuustavoitetta. Tuulivaroitusten virhelähteitä onkin jo alettu selvittää ja tuotantotapa käydään läpi laadun parantamiseksi. Myös sateen ennustettavuus etukäteen jäi hieman tavoitearvosta. Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin, samoin tutkimustoiminnan julkaisutavoitteet. Asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin myös. Seurattavat mittarit Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Tavoite 2012 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,98 72,5 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk (%) 85 88,2 89,0 86 Kovan tuuleen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 83,2 84,4 82,9 85

17 16 Vaara tiedotteiden osuvuus, % Vaara tiedotteiden ennustettavuus, tuntia Palvelujen toimitusvarmuus ,5 20 Aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus (%) 99,1 99,7 99,9 96 Jääpalvelun toimitusvarmuus (%) 97,3 97,83 93 Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,97 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,97 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 3,9 4,0 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 4,2 4,1 3,9 3,9 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,1 3,64 3,8 Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niistä lähes kaikki tuottivat vähintään itse asetetun tavoitearvon. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Tavoite 2012 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,64 3,7 3,74 3,5 (1-5) Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,74, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitearvon. Hyvä kehitys jatkui, ja tulos parani hieman edellisestä vuodesta. Vastausprosentti oli 71,4 %. Ilmatieteen laitoksen indeksiarvot olivat kaikissa kysymyksissä selvästi parempia kuin valtion keskiarvot.

18 17 Työhyvinvointia edistettiin muun muassa tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla. Sairauspoissaoloja kertyi 4,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Operatiivisten meteorologien ja tutkijoiden kaksivuotinen koulutus- ja kehittämisohjelma TopMet käynnistyi vuoden 2012 alussa ja on edennyt puoliväliin. Ohjelma vastaa laitoksen kasvavaan rooliin 24/7 -turvallisuusviranomaisena samoin kuin asiantuntijapalvelujen antajana. Henkilöstön kykyyn toimia erittäin kansainvälisessä ympäristössä panostettiin muun muassa projektijohtamisen ja rahoituksenhaun osaamisen kehittämisellä. Suurin yksittäinen koulutuspanos osallistujamääräisesti oli edelleen kielikoulutus. Ikäjohtaminen ja mielekäs työuran loppupää nostettiin 2012 teemaksi ja haasteeseen tartuttiin kehityskeskustelujen, luentojen ja työpajojen keinoin. Kaikkiaan 409 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta ja tämä henkilöstö väheni kahdella henkilötyövuodella. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 679 henkilötyövuotta, mikä on 19 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion ulkopuolelta rahoitetun tutkimushenkilöstön sekä muun tulorahoitteisen henkilöstön määrä kasvoi. Osan kasvusta selittää laitokseen Finavialta siirtynyt lentosäähavaintotoiminta. Muu kasvu johtui laitoksen menestymisestä kilpailussa ulkopuolista tutkimusrahoituksesta. Tuloilla rahoitettiin kaikkiaan 267 henkilötyövuoden ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella kolmen henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 731 henkilöä, joista naisia oli 289 ja miehiä 442. Henkilöstön lukumäärät Naiset Miehet Vakinaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilötyövuodet ( htv) Henkilöstön keski-ikä ,7 43,7 43,4

19 18 Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa Ikäjakauma % % % % % % Yhteensä % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö ,7 5,7 5,7 5,9 5,9 5,9 5,8 5,8 5,8 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2012 koulutustasoindeksi oli 5, Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 72,24 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,3 milj. euroa, mikä johtui lentosäähavaintotoiminnan siirtymisestä Finavialta Ilmatieteen laitoksen tehtäväksi sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Palkkoihin sisältyi 1,69 milj. euron tulospalkkio, joka kasvoi edellisvuodesta 0,5 milj. euroa. Menoista katettiin tulorahoituksella 28,48 milj. euroa (39 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,47 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 43,29 milj. euroa (60 %). Nettorahoituksen osuus pieneni 2 prosenttiyksikköä Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2011 talousarviomäärärahoja yhteensä 43,03 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 10,91 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 10,65 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 13,92 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,03 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,72 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot 1,24 milj. euroa. Huolimatta toiminnan laajenemisesta siirtyvä erä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Siirtyvään erään sisältyy mm. keskeneräisiä tutkahankintoja.

20 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 2,89 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvu johtui yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneistä tuloutuksista sekä maksullista palvelua tuottavasta lentosäähavaintotoiminnasta, joka siirtyi kesken vuotta Ilmatieteen laitoksen hoidettavaksi. Toiminnan kulut kasvoivat 5,86 milj. euroa edellisvuodesta. Palkkoja kasvatti tutkimusprojekteihin ja lentosäähavaintoihin hankittu lisähenkilöstö. Myös poistot kasvoivat viime vuosien investointien johdosta. Satunnaiset tuotot kasvoivat 0,072 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 3,14 milj. euroa edellisvuodesta Tase Taseen loppusumma aleni 0,11 milj. euroa eli edellisvuoden 24,79 milj. eurosta 24,68 milj. euroon, mikä johtui pienentyneistä myyntisaamisista. Muissa erissä ei ollut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 16,81 milj. eurosta 17,14 milj. euroon. Syynä oli suurin erä koneet ja laitteet, joka kasvoi 0,65 milj.euroa. Laitos on parin viime vuoden aikana investoinut uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin, mikä näkyy tuon ryhmän tasearvon kasvuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo aleni 7,98 milj. eurosta 7,54 milj. euroon. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuodelta 2012 perustuu johdon strategiapäivään, toimintayksiköiden kokouksiin ja vuosittaisiin arviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arviointi perustuu valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaiseen COSO ERM viitekehykseen. Arvioinnin perusteella Ilmatieteen laitoksessa sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät hyvin niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Ilmatieteen laitos valmistautui vapauttamaan tietoaineistojaan kansalaisille maksuttomaan käyttöön. Datapolitiikan muutos asettaa laitoksen toiminnalle haasteita. Muutos on pakottanut tarkistamaan sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja mikä osaltaan on tehostanut toimintaa ja selkiyttänyt vastuita.

21 20 Kertomusvuonna riskienhallinnan kehittämistyötä jatkettiin, lisäksi panostettiin henkilöstön osaamisen kehittämiseen, ikäjohtamiseen ja lopputyöuran yksilölliseen suunnitteluun. Tulevan vuoden kehittämiskohteina jatkavat hyvin alkanut sisäisen viestinnän kehittäminen ja riskienhallinta. 1.8 Arviointien tulokset Laitoksen toiminnasta ei tehty evaluointeja vuonna Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos saavutti jälleen selvän ykkössijan julkishallinnon toimijoiden joukosta arvosanalla 8,38, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,99. Kysely kohdistui suomalaisiin ylimpiin päättäjiin ja vaikuttajiin. Myös taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli paras arvosanalla 7,95, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,46. Yritysviestintätutkimuksen mukaan Ilmatieteen laitoksen tulosten keskiarvo oli 8,57. Tässäkin tutkimuksessa IL oli selvästi ykkössijalla 27 julkisen hallinnon toimijan joukossa. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2012 kohdistunut väärinkäytöksiä.

22 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 21

23 22 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vert ailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,42 0,00 100, Arvonlisävero , ,42 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,81 0,00 100, YM:n hallinnonalan muut tulot , ,81 0,00 100, EU-rahoitus , ,81 0,00 100, Muut sekalaiset tulot 5 856,44 0 0,00 0,00 0, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 330, ,98 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 330, ,98 0,00 100,00 osakkeiden nettomyyntitulot Osinkotulot, pääoman ,98 0,00 100,00 palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä , ,21 0,00 100,00

24 23 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji T ilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Talousarvion 2012 määrärahojen käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2012 Käyttö vuonna 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 0, ,11 0,00 208,11 0, , , , , UM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 0, ,11 208,11 0, Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 0, ,11 208,11 0, Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Liikenne- ja viestintäministeriön , , , ,86 0, , , , ,13 hallinnonala LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,86 0, Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , , ,00 0, , , , , IL:n toimintamenot , , , ,00 0, , , , , Etelä-Manner , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön , ,19 0, ,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,19 0, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (S2V) ,14 0 0,00 0,00 0, Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset ,14 0 0,00 0,00 0, Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , , EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) , , , ,29 Määrärahatilit yhteensä , , , ,16 0, , , , ,66

25 24 Ilmatieteen laitoksen tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,51 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,79 Muut toiminnan tuotot , , , ,99 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,22 Henkilöstökulut , ,22 Vuokrat , ,68 Palvelujen ostot , ,70 Muut kulut , ,89 Poistot , ,71 Sisäiset kulut , , , ,28 JÄÄMÄ I , ,29 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2 278, ,29 Rahoituskulut ,13-723, , ,71 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,59 Satunnaiset kulut , , , ,53 JÄÄMÄ II , ,05 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta , , , ,51 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöi ,18 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , ,77 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , ,54 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,49 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,23 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,77

26 25 Ilmatieteen laitoksen tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,22 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,99 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,50 Rakennelmat , ,35 Koneet ja laitteet , ,76 Kalusteet , ,62 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat , , , ,31 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT SIJAOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,54 Siirtosaamiset , ,74 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,82 Ennakkomaksut , , , ,92 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 861,95 861,95 633,95 633,95 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,17

27 26 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,46 Pääoman siirrot , ,35 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,51 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,51 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,05 Ostovelat , ,58 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,92 Edelleen tilitettävät erät , ,80 Siirtovelat , ,39 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,66 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,17

28 27 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamia valuuttakursseja: Englannin punta 0,8161 Ruotsin kruunu 8,5820 Tanskan kruunu 7,4610 Yhdysvaltain dollari 1,3194 * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot. * Erään toisen kirjanpitoyksikön kanssa tehdystä sopimuksesta aiheutuneet menot on aikaisempina vuosina kirjattu palvelujen ostoihin. Laskuttajan kirjausten perusteella ao. menot on kirjattu nyt sisäisiin kuluihin. Vuoden 2012 kirjaukset ovat yhteensä ,23 euroa.

29 28 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vert ailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % Bruttotulot 330, ,98 0,00 Osinkotulot, pääoman palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00 Nettotulot 330, ,98 0, Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio Talousarvion 2012 määrärahojen 2012 (TA + LTA:t) käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2012 Käyttö vuonna 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot 208,11 208,11 UM:n hallinnonalan Bruttotulot 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (A) Nettomenot ,11 0,00 208,11 0, Bruttomenot , , ,93 LVM:n hallinnonalan Bruttotulot 4 932, , ,07 arvonlisäveromenot (A) Nettomenot , ,86 0, ,86 0, Bruttomenot , , , ,25 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot , , , ,75 toimintamenot (S2V) Nettomenot , , , ,00 0, , , , , Bruttomenot , , ,19 TEM:n hallinnonalan Bruttotulot 0,00 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (A) Nettomenot , ,19 0, ,19 0,00

30 29 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Ilmatieteen laitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Ilmatieteen laitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,03 Palkat ja palkkiot , ,35 Tulosperusteiset erät , ,54 Lomapalkkavelan muutos , ,14 Henkilösivukulut , ,19 Eläkekulut , ,53 Muut henkilösivukulut , ,66 Yhteensä , ,22 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,37 - tulosperusteiset erät , ,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 019, ,44 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 3 019, ,44

31 30 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 *) tasapoisto 5 vuotta Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 vuotta Rakennelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 *) tasapoisto 10 vuotta Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta Vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 tasapoisto 5 vuotta Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33, Puhelinkeskukset ja muut viestintälaittetasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 5 vuotta Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 7 vuotta 14, Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 4 vuotta 25 0 *) tasapoisto 7 vuotta 14, Muut koneet ja laitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 tasapoisto 10 vuotta Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 *) tasapoisto 10 vuotta Muut kalusteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 5 vuotta Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 130 Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. *) MTL:stä siirtyneelle käyttöomaisuudelle määriteltiin poistoajat omaisuusryhmittäin jäljellä olleiden poistoaikojen perusteella.

32 31 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikut. menot Hankintameno , , ,90 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,90 Kertyneet poistot , , ,91 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,56 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,47 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,43 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä Raken./rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 129 Aineell. keskeneräiset Hankintameno , , , , ,68 Lisäykset , , , , ,36 Vähennykset 0,00 0,00 794, , ,65 Hankintameno , , , , ,39 Kertyneet poistot , , ,82 0, ,37 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 794,00 0,00 794,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,84 0, ,70 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 135,13 0,00 135,13 Kertyneet poistot , , ,79 0, ,20 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,19 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,00

33 32 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 2 105, , ,54 Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 Osingot 172,98 330,00-157,02 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 Rahoitustuotot yhteensä 2 278, , ,56 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 2 977, , ,97 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00 SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 25, , ,42 Rahoituskulut yhteensä 3 002, ,58 634,55 Netto -723, , ,11 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Ilmatieteen laitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja