1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 23 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot 31 3 ALLEKIRJOITUS 41

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Ilmatieteen laitos ylitti kaikilla tulosmittareilla mitaten tulostavoitteensa ja saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Laitoksen asiakkaat ja kumppanit ovat erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin sekä yhteistyöhön. Tutkimuslaitosuudistuksessa Jyrki Kataisen hallitus päätti pitää Ilmatieteen laitoksen liikenne- ja viestintäministeriön alaisena virastona, sillä laitos on erityisesti turvallisuusviranomainen kattaen liikenteen, sisäisen turvallisuuden, varautumisen ja valmiuden tarpeet. Laitoksella on kansalaisten turvallisuuden lisäksi merkittävä rooli elinkeinoelämän kannalta. IL tukee toiminnallaan yhdeksän ministeriön hallinnonalaa. Tutkimuslaitosuudistus heikentää IL:n toimintaedellytyksiä kasvavassa määrin vuosina Valtiovarainministeriö on leikannut tutkimuslaitosten budjeteista irrotetusta kokonaissummasta 21 %, ja rahaa tulevat jakamaan myös yliopistot ja konsulttiyritykset. Lisäksi OKM on valinnut Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtajan johtamaan rahoitettavista teemoista päättävää strategisen tutkimuksen neuvostoa; ja haettavan rahoituksen teemat ovatkin vahvasti ympäristöpolitiikkaa tukevia. Jatkossa onkin syytä harkita, onko Suomen menestyksen kannalta mielekästä allokoida jopa 500 henkilötyövuoden panos tällaiseen toimintaan. Tutkimuslaitosuudistus yhdessä LVM:n IL:n toimintaan kohdentamien IT-säästöjen ja yleisten leikkausten kanssa tulee johtamaan jopa henkilöstön 11 % vähennykseen vuoden 2015 aikana ennenaikaisten eläköitymisten ja irtisanomisten muodossa. Laitoksen erinomaisen palvelukyvyn ja toiminnan kansainvälisesti korkean tason säilyttäminen tulee olemaan haasteellista tulevina vuosina. Laitoksen tähänastinen menestys on perustunut korkeaan työmotivaatioon sekä laitoksen houkuttelevuuteen työnantajana. Nyt toteutettavat leikkaukset uhkaavat näitä. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat lisäämässä kansallisten ilmatieteen laitostensa välistä yhteistyötä. Skandinavian, Suomen, Viron ja Latvian kattavaa lentosääpalvelukonseptia kehitetään parhaillaan Ilmatieteen laitoksen projektipäällikön johdolla. Tavoitteena on kyetä lähivuosina tuottamaan alueellisena yhteistyönä nykyistä kustannustehokkaampia lentosääpalveluja. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on sovittu yhteisen sääpalvelutuotannon kehittämisestä. Tavoitteena on yhdistää maiden superlaskentaresurssit ja kyetä näin laskemaan alueellisesti ja ajallisesti tarkempia sääennusteita. Hankkeen etenemisestä päätetään elokuussa Tavoitteena on, että noin vuonna 2018 sääennusteita laskettaisiin maiden yhteistyönä. Ilmatieteen laitos tekee kasvavassa määrin yhteistyötä yritysten kanssa. Näitä ovat perinteisesti olleet liikenne- ja viestintäsektorin toimijat, kuten Destia, Finnair, Finavia, VR, Arctic Shipping, sanomalehdet ja sähköinen media. IL:n tärkeitä yrityskumppaneita ovat lisäksi Vaisala Oy, energiayhtiöt, logistiikkayhtiöt sekä vakuutusyhtiöt. IL on eräs Suomen suurimmista Arktisen alueen osaajista, ja tälle samoin kuin ilmasto-osaamiselle on kasvavaa kysyntää. IL:n kansainvälisiä kehitys- ja konsultointihankkeita toteutetaan parhaillaan yli 50 maassa. IL koordinoi muun muassa Maailmanpankin rahoittamaa 30 M USD:n kehityshanketta Nepalissa. Kansainväliset hankkeet edesauttavat suomalaisen teollisuuden, erityisesti Vaisalan menestystä.

4 3 IL:n toteuttama vapaa datapolitiikka on osaltaan parantanut yritysten kannattavuutta sekä tulee pidemmällä aikavälillä johtamaan uusien innovaatioiden syntyyn. Vapaa datapolitiikka lisää IL:n Suomelle tuottamia talous- ja turvallisuushyötyjä merkittävästi. IL:n data-aineistoilla on vajaat 8000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Vapaan datapolitiikan lisäksi IL:n www-sivuille on lisätty uusia tuotteita ja Net-TV on aloittanut toimintansa. IL:n IT-toimintojen suhdetta valtion uuteen Valtori-virastoon selvitettiin pitkällisissä neuvotteluissa vuoden aikana. IL on näissä neuvotteluissa korostanut toimialariippuvien IT-toimintojen kriittisyyttä IL:n 24/7 turvallisuusviranomaistoimintojen kannalta, mutta ollut halukas edistämään kustannussäästöjen aikaansaamista. Yhteistyö LVM:n ja liikenneministerin kanssa on ollut erinomaista Valtori-toimintoja suunniteltaessa. Laitoksen säätutkaverkosto täydentyi uudella Kiteen tutkalla, ja kymmenennen eli Jyväskylän tutkan valmistelutyö käynnistettiin. Merihavaintojen tekoon panostettiin perustamalla Utön saarelle monipuolinen meriobservatorio Merivoimien tuella. Lisäksi Rajavartiolaitoksen uusi alus Turva varustettiin sekä meri- että ilmakehämittauslaitteistoilla. Merentutkimuksen ja palvelujen tueksi hankittiin luotaavia poijuja ja tehtiin testauksia ns. glider-laitteistoilla. Kaiken kaikkiaan merihavainnoinnissa ollaan siirtymässä kalliista aluksella tehtävistä kampanjoista laadukkaisiin pysyviin ja pitkäaikaisiin mittauksiin. IL:n henkilöstön työtyytyväisyys (3.72) säilyi lähes edellisvuoden korkealla tasolla. Merkittävä pudotus nähtiin kohdassa Työpaikan varmuus nyt ja tulevaisuudessa. Laitoksen asiakas- ja kumppanityytyväisyydet olivat erittäin korkeita (4.14 ja 4.13). Laitos säilytti asemansa julkisen sektorin parhaaksi arvioituna toimijana Taloustutkimuksen erillisissä päättäjä-, kansalais- ja toimittajatutkimuksissa ylittäen kaikissa ainoana arvosanan Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n tehtävä on liikenne- ja viestintäministeriön harjoittaman liikenne- ja viestintäpolitiikan ja sen hyväksymien strategioiden mukaisesti tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat mm. sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Ilmatieteen laitoksen julkisia tietovarantoja avataan hallinnonalan yhteisten linjausten mukaisesti. Vuoden aikana avattiin lentosäähavaintodata maksuttomaan käyttöön. Tämän jälkeen kaikki IL:n omistama data on maksutonta. Laitos vaikuttaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksella on keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa sekä ECMWF:ssä. Laitoksen painopistealueilla toteutettiin seuraavia asioita:

5 4 Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Laitoksen verkkosivuille rakennettua avoimen datan portaalia täydennettiin vuoden aikana. Palvelu on toiminut hyvin ja rekisteröityjä käyttäjiä on lähes Vuoden aikana lentosäähavainnot muuttuivat maksuttomiksi. Tällä hetkellä kaikki IL:n omistama data on maksutonta. Olemme myös kehittäneet ilmaisia sovelluksia mobiililaitteille. Tiedon vapauttamisella saavutettava kustannushyöty yhteiskunnalle on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. IL vastaa koko lentosääpalvelun tuotantoketjusta havainnoista ennusteisiin. EU säätelee yhä tarkemmin tuotettavia lennonvarmistuspalveluja. Taustalla on Euroopan lennonjohtoalueiden yhtenäistäminen. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon ja IL on ottanut johtavan roolin yhteispohjoismaisten lentosääpalvelujen kehittämisyhteistyössä. Yhteistyöstä etsitään mm. kustannussäästöjä ja turvallisuuden parantamista. Euroopan tasolla IL on Euroopan suurimpien ilmatieteen laitosten ohella yksi aktiivisimmista uuden sukupolven lentosääpalvelujen kehittäjistä mm. SESAR hankkeessa. Tutkien uusintaa jatkettiin. Marraskuussa Kiteen Kesälahdella otettiin käyttöön uusi kaksoispolarisaatiota hyödyntävä tutka. Tutka parantaa sademittausten tarkkuutta ja sateen olomuotojen sekä muiden kohteiden tunnistamista. Tutka tuottaa tarkempaa tietoa esim. teiden kunnossapidon tarpeisiin. Myös Luoston tutka uusittiin vuoden aikana. Luonnononnettomuuksien varoituskeskus (LUOVA) seuraa ja varoittaa vaarallisesta säästä Suomessa ja luonnononnettomuuksista maailmalla. Vuoden aikana luotiin lisäksi valmius tuottaa avaruussääpalvelua sekä tuottaa ajallisesti ja paikallisesti tarkempia säävaroituksia uusien jakelukanavien kautta, mm. videobriefauksien avulla viranomaisille ja muille yhteiskunnan huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Laitoksen www-sivuilla keskimääräinen kävijämäärä oli eri kävijää vuorokaudessa. Www -sivujen sisältöä monipuolistettiin julkistamalla paikallissääsivuilla uudet todennäköisyysennusteet aina 10 vrk:een saakka. Suuren yleisön sääpalvelu täydentyi lisäksi FMI TV:llä, joka tarjoaa jatkuvasti päivittyvät sääanimaatiot mm. Youtube:ssa. Laitoksen tuottamien sääennusteiden osuvuus parani edelleen merkittävästi. Lämpötila, -sade- ja tuuliennusteiden osalta saavutettiin kaikkien aikojen parhaimmat osuvuustulokset. Esimerkiksi yhden vuorokauden lämpötilaennusteiden osuvuus oli 88,4 %. Se on viimeisen viiden vuoden aikana noussut n. 5%. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen Tulvakeskus aloitti toimintansa Tulvakeskus tuottaa valtakunnallisia tulvaennusteita, vesitilannepalveluita ja tulvavaroituksia koko yhteiskunnalle sekä ylläpitää vesi- ja tulvatilannekuvaa. Ilmatieteen laitoksen Sää ja turvallisuus tulosalueen kaikille yksiköille myönnettiin keväällä ISO 9001:2008 laatusertifikaatti. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi IL osallistui YK:n ilmastopaneelin IPCC:n, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporttien asiantuntijatyöhön sekä uuden Suomen ilmastopaneelin

6 5 toimintaan. Ilmatieteen laitos hyödyntää kansainvälisen tiedeyhteisön uusimpia ilmastosimulaatioita, kuten esimerkiksi IPCC:n 5. arviontiraportin tuloksia, ja tuottaa arvioita Suomen ilmastonmuutoksista sopeutumisen tarpeisiin. Laitos osallistui asiantuntijana Suomen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman laatimiseen. IPCC-raportin julkistamisen seurauksena myös Ilmasto-opas-sivuilla kävijämäärä ylitti rajan tammikuussa. Hiilen kiertokulun (ilmakehä-biosfääri-meret) mittausjärjestelmän kehittämiseen panostettiin yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. ICOS (Integrated Carbon Observing System) on EU-tutkimusinfrastruktuuri, jonka päämaja toimii Kumpulassa. Päämaja työllistää 4-6 henkilöä Suomessa ja Eurooppa-tasolla tutkimusinfrastruktuurin keskustoiminnoissa työskentelee yli 50 henkilöä. Ilmatieteen laitos koordinoi ydinturvallisuutta tukevan SAFIR-tutkimusohjelman EXWE (Extreme weather and nuclear power plants) osahanketta. Tutkimuksessa keskityttiin mm. ilmastoon, jäätäviin sateisiin, runsaisiin lumisateisiin, meteotsunameihin ja myrskyihin ja etenkin näiden toistuvuuksien muutoksiin ydinvoimalaitosten alueilla. Tätä sivuavaa työtä tehtiin myös useissa kahdenkeskisissä tilaustutkimuksissa mm. energia- ja liikennesektoreille. Ilmatieteen laitos solmi sopimuksen Liikenneviraston kanssa Itämeren vuodenaikaisennusteiden toimituksen ja kehityksen jatkamiseksi. Laitos solmi vuodenaikaisennusteiden kehittämiseen liittyen myös uuden tutkimuskumppanuussopimuksen Iso-Britannian ilmatieteen laitoksen, UKMetOffice:n, kanssa. Ilmatieteen laitos on osallistunut aktiivisesti ECMWF:n Copernicus ilmastonmuutospalvelun suunnitteluun toimien asiantuntijajäsenenä työpajoissa ja puhelinkonferensseissa. EUprojektissa FP7 CORE-CLIMAX laitos koordinoi maailmanlaajuisen ilmastoinformaation käyttäjien kyselyä, joka tavoitti yhteensä 2578 vastaajaa. Tämän kyselyn analyysin perusteella on saatu selville käyttäjien toiveita toisaalta reanalyysien ja toisaalta ilmastopalveluiden kehitykseen. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Ilmatieteen laitoksella on kehitetty meren automaattista havaintotoimintaa ja ennustemalleja. IL:sta tuli vuonna toimintaa koordinoivan eurooppalaisen Euro-Argo ERIC:n partneri. IL:lla on kolme automaattista Argo-poijua Itämerellä, kaksi Selkämerellä ja yksi Gotlannin altaalla. Poijut ovat osoittautuneet kustannustehokkaaksi tavaksi saada reaaliaikaista tietoa meren tilasta. Aaltomallia on kehitetty rannikkoalueiden ennustekäyttöön, ja uusi aaltoennustesovellus Saaristomerelle otettiin käyttöön kesäkuussa. Vuonna otettiin esioperatiiviseen käyttöön virtausten, lämpötilan, suolaisuuden ja vedenkorkeuden ennustamiseen tarkoitettu NEMO-malli. Malli toimii nykyisen operatiivisen mallin rinnalla. IL on kehittänyt Utön merellistä ICOS- asemaa. Vuonna saatiin päätökseen aseman asennusten ensimmäinen vaihe. Ilmatieteen laitos osallistui aktiivisesti kansallisen FINMARIinfrastruktuurin sekä Euroopan laajuisen JERICO-meri-infrastruktuurin kehittämiseen. Karamerelle demonstroitiin tutkadataan perustuva merijään paksuustuote kevään aikana. Koko Arktikan kattava, vuodet sisältävä merijään paksuustuote julkaistiin.

7 6 Sodankylän satelliittidatakeskusta on kehitetty laaja-alaiseksi erityisesti arktisten alueiden tarpeisiin suunnatuksi kansalliseksi satelliittipalvelukeskukseksi. Toiminta vastaa myös arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO-SkyMed tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto- ja prosessointijärjestelmä mahdollistaa mm. Jäämeren alueen jääpalvelujen kehittämisen. IL:n jääpalvelu hyödyntää jo operatiivisesti tätä satelliittia sekä Itämeren että arktisen alueen jäätilanteen kartoittamisessa. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Älyliikenteen edistämiseen keskityttiin asiakastilauksissa sekä kehityshankkeissa, joissa tutkimus- ja yhteistyöverkostoissa tuotettiin tietoa sään ja liikenteen välisistä yhteyksistä sekä kehitettiin älyliikenteen sovelluksia, palveluiden edellyttämiä rajapintoja ja tuotantojärjestelmää. Älyliikenteen sovelluksiin tähtäävässä työssä hyödynnettiin erityisesti Ilmatieteen laitoksen tiesäämallia, sen jatkojalostetuotteita ja siihen liittyvää osaamista. Kauden aikana aloitettiin neuvottelut tiesäämallin tarjoamiseksi palveluna myös Suomen ulkopuolisiin kohteisiin. Laitos mm. tuotti tiesääennustamisjärjestelmällä palvelua Sotshin olympiakisoja varten sekä demonstroi SIRWEC konferenssissa tiesäämallia Andorran alueella. Ilmatieteen laitos osallistui omalla osastolla älyliikenteen tutkimuksen ja palveluiden esittelyyn ITS Europe kongressissa Helsingissä. Viranomaisyhteistyötä älyliikennesektorilla toteutettiin osallistumalla liikenteen osaamis- ja innovaatioverkoston Fintripin toimintaan sekä liikennejärjestelmän tilannekuvan tuottamiseen hallinnonalalla, osallistumalla teiden talvihoidon laadun seurannan kehittämiseen Liikenneviraston kanssa sekä tarjoamalla liikenteen sää- ja kelipalveluja viranomaisten yhteistyönä. Vuoden aikana IL:n turvallisuussääpäivystäjä vieraili Liikenneviraston tieliikennekeskuksessa erittäin huonon ajokelin tilanteissa. Syksystä alkaen Ilmatieteen laitos ryhtyi tuottamaan tiesääpalvelut ELY-keskukselle ja teiden talvikunnossapidon käyttöön. Ilmatieteen laitos myös tarjosi saataville tiesäähavainnot osana vapaita aineistoja yhdessä Liikenneviraston kanssa. Maaliikenteen ohella aktiivisuus kohdistui meriliikenteen asiantuntijapalveluihin ja yhteistyöhön erityisesti arktisten ja muiden jääpalvelun sidosryhmien, tuottajien ja käyttäjien välillä sekä uusien palvelukonseptien tarjolle tuomiseen. Uusi arktisille merille suunniteltu palvelutuote otettiin varustamojen piirissä käyttöön, ja Ilmatieteen laitos kehitti asiakastuotteiden tuotantojärjestelmäänsä meriliikenneasiakkaiden tarpeisiin. Energiasektorilla vahvistettiin IL.n kykyä vastata asiakastarpeisiin modernisoimalla teknisiä ratkaisuja sekä kehittämällä energiasektoria ja samalla muitakin asiakassektoreita palvelevat mallialgoritmit havaintojen ja ennusteiden sekä kahden eri mallin ennusteiden lomittamiseen.

8 7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2012 Tulos 2013 Tulos Tavoite Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Työn tuottavuuden kehittyminen, % -3,78-0,50 +1,48 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % -3,22 +1,88 +1,98 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat euroa ja toiminta tuotti 15 % ylijäämää. Kustannusvastaavuus oli 118 %, joten tavoite ylitettiin. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot eivät täysin vastanneet kustannuksia, vaan toiminnasta syntyi 3 % alijäämää. Vuonna tuotot alenivat datan vapauttamisen vuoksi, kun julkisoikeudellisiin suoritteisiin sisältyneestä IL:n omistamasta datasta ei otettu enää maksua. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuottoja yhteensä euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 63 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteita ovat maksuttomat ja maksulliset suoritteet, referoidut julkaisut, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu ja kasvihuonekaasudata. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Työn tuottavuustavoite saavutettiin. Kokonaistuottavuustavoitekin melkein saavutettiin, sillä tavoitteesta jäätiin vain 0,02 %. Tuotosten määrä kasvoi lukuun ottamatta maksullisia suoritteita. Tässä suoriteryhmässä kappalemäärät laskivat edellisvuoteen verrattuna. Henkilötyövuodet sekä toiminnan kulut alenivat edellisvuodesta. Deflaattoreina käytettiin tilastokeskuksen ennakkoon laskemia deflaattoreita. Lopulliset deflaattorit saadaan vasta kesällä.

9 8 Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus Palkkakustannukset % 53 % Käyttökustannukset % 40 % Pääomakustannukset % 7 % Kustannukset yhteensä % 100 % Henkilötyövuodet % Kustannukset/htv 106,89 107,83 110,04 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 1 % edellisestä vuodesta. Syynä oli viime vuosina toteutetut investoinnit sekä kasvaneet käyttökustannukset. Palkkakustannukset sen sijaan alenivat. Palkkakustannukset muodostivat 53 % kokonaiskustannuksista. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos Osuus Sää- ja turvallisuus % 39 % Tutkimus ja kehitys % 39 % Hallinto ja esikunta * % 22 % Kustannukset yhteensä % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Muutos Osuus Sää- ja turvallisuus % 42 % Tutkimus ja kehitys % 52 % Hallinto ja esikunta % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä % 100 % Tutkimus- ja kehitys- tulosalueen kustannukset alenivat henkilömäärän vähentymisen ansiosta. Osa tästä vähenemästä (6 htv) johtui organisaatiomuutoksesta, jossa toimintaa siirtyi Sää- ja turvallisuus tulosalueelle. Myös hallinnon kustannukset alenivat. Koko laitoksen henkilömäärä väheni 7 henkilötyövuotta.

10 9 Tutkimusohjelmat Tutkimus Osuus Meteorologia % Merentutkimus % Uudet havaintomenetelmät % Arktinen tutkimus % Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus % Asiantuntijapalvelut % Ilmastokeskus % Ilmastotutkimus % Ilmakehän koostumuksen tutkimus % Ilmanlaatu Ilmastonmuutos Muu tutkimustoiminta % Yhteensä % Tutkimustoiminnan kustannukset alenivat 1 % edellisestä vuodesta. Tutkimusohjelmia uudistettiin vuoden alussa. Uusista tutkimusohjelmista (sinisellä merkityt) ei ole vertailulukua aiemmilta vuosilta, ja vanhoista tutkimusohjelmista siirtyi tehtäviä uusiin ohjelmiin, mikä näkyy niiden kustannusten pienenemisenä. Ilmanlaatu- ja Ilmastonmuutosnimiset tutkimusohjelmat lopetettiin. Suurin tutkimusohjelma oli Ilmakehän koostumuksen tutkimus. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 34,53 % 37,17 % 34,9 %

11 10 YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 15,36 % + 16,63 % + 15,36 % Kustannusvastaavuus 118 % 120 % 118 % Henkilöstökustannusten osuus: Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 15 % ylijäämää ja kustannusvastaavuus oli 118 %. Vuonna 2013 toteutettu oman datan vapauttaminen on alentanut tuottoja. Kuitenkin konsultointija muita datasta riippumattomia tuloja on onnistuttu lisäämään siinä määrin, että liiketoiminta on pysynyt kannattavana. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 61 % 48 % 41 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso

12 11 Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 1,5 % - 1,5 % - 3,4 % Kustannusvastaavuus % 99 % 99 % 97 % Henkilöstökustannusten osuus : ) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Vuonna 2013 julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ja kustannukset alenivat merkittävästi edellisestä vuodesta, koska pääosaan ilmailun sääpalveluista sovelletaan lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annettuja komission asetuksia (EY) 1794/2006 ja (EU) 1191/2010. Niistä on tehty erikseen kustannusvastaavuuslaskelma vuodesta 2013 alkaen. Vuonna tuotot alenivat edelleen, koska datan vapauttamista jatkettiin eikä julkisoikeudellisiin suoritteisiin sisältyneestä IL:n datasta otettu enää maksua. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot eivät täysin vastanneet kustannuksia, vaan tuottivat 3 % alijäämää. Komission asetuksella määrättävän siviili-ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 70 % 33 %

13 12 YHTEISKUSTANNUKSET Säädata ja tuotteet Muut siviili-ilmailun suoritteiden yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % 6 % 2 % Kustannusvastaavuus % 106 % 103% Henkilöstökustannusten osuus: Myös siviili-ilmailun tuotot alenivat lentosäähavaintodatan vapauttamisen seurauksena. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 euroa) TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä

14 13 Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus-% 65 % 64 % 63 % Omarahoitusosuus-% 35 % 36 % 37 % Henkilöstökustannusten osuus: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot alenivat 0,05 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tuotoilla katettiin 63 % kustannuksista, joten omarahoitusosuus oli 37 %. Vuoden laskelman kustannuksissa on mukana arvonlisäveroa euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäveroa euroa. Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Toteutuma Muutos 2013/ HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta Muut tulot Tulot yhteensä

15 14 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus Nettomääräraha Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 0,23 milj. euroa. Syynä olivat tutka- ja suurteholaskentainvestoinnit sekä kasvaneet kulutusmenot. Tulot vähenivät yhteensä 2,16 milj. euroa, mikä johtui datan muuttumisesta kokonaan maksuttomaksi. Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tulot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Vuoden rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoit us Tulorahoitus Suora ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Htvosuus % Sää- ja turvallisuus % % Tutkimus ja kehitys % % Hallinto ja esikunta % 40 6 % Rahoitus yhteensä % % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella rahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 51 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Sää- ja turvallisuus tulosalueella tulorahoituksen osuus oli 28 %. Hallinnon ja esikunnan tulorahoitus oli 19 %. Hallinnon ja esikunnan nettomäärärahoilla maksettiin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,93 milj. euroa. Sää- ja turvallisuus käytti eniten rahaa, koska tulosalueella investoitiin säähavaintolaitteisiin sekä supertietokoneeseen. Tutkimus ja kehitys oli edelleen henkilömäärältään suurin tulosalue.

16 15 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 35% Talousarviorahoitus 65% Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 6 % 15% 41% Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta KV järjestömenot 38 %

17 16 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta 355 Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan 267 Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut 419

18 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2012 Tulos 2013 Tulos Tavoite Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % 87,3 86,4 88,4 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk, % 73,2 72,5 74,8 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia ,7 104,8 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 76,1 81,8 84,2 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,6 90,9 89,8 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % 99,26 99,09 99, , Sidosryhmien (1-5) tyytyväisyys 4,2 4,04 4,13 4 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,12 4,14 4 Ulkopuolinen tutkimus rahoitus, 1000 euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Kaikki sääennusteiden osuvuustavoitteet sekä toimitusvarmuustavoite saavutettiin. Samoin asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin. Vuodesta 2013 alkaen IL on ollut mukana LVM:n hallinnonalalla yhteisesti toteutetussa sidosryhmätutkimuksessa, jonka on tehnyt Taloustutkimus. Aikaisemmin tutkimuksen teki IL:n toimeksiannosta econtact. Tutkimuksen sisältö oli sama myös aiempina vuosina. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoite sekä tavoite ulkopuolisesta rahoituksesta saavutettiin.

19 18 Seurattavat mittarit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Toteutuma Tavoite Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,98 75,3 77,5 73 Luova tiedotteiden osuvuus, % ,5 Luova tiedotteiden ennustettavuus, tuntia 25,5 34,8 25,8 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden ja varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,97 99,96 99,97 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 4,1 4,2 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,1 3,9 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niiden osalta kaikki itse asetetut tavoitearvot ylitettiin. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Toteutuma Tavoite Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,74 3,75 3,72 3,6 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv

20 19 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,72, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. Yleisindeksi oli kuitenkin hieman laskenut edellisen vuoden 3,75:stä. Vastausprosentti oli kasvanut hieman ja oli 72,04. Vuoden aikana laitoksen työhyvinvointia edistettiin monin eri tavoin. Erityisesti ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon panostettiin kuluneen vuoden aikana. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannusten osuus oli noussut 38%:iin kaikista työterveyshuollon kustannuksista. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 32%. Ilmatieteen laitoksen sairauspoissaoloprosentti pysyi edelleen alhaisena. Vuonna sairauspoissaolopäiviä kertyi 5,3 työpäivää henkilöä kohden, kun edellisenä vuonna luku oli 5,1. Myös liikuntamahdollisuuksia kehitettiin edelleen monipuolisempaan suuntaan. Vuoden aikana järjestettiin Ilmatieteen laitoksen Dynamicum- toimipisteessä myös kaksi terveyden ja hyvinvoinnin teemapäivää, jotka keräsivät laajan joukon osallistujia eri puolilta taloa. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Eniten panostettiin meteorologien kehittämiseen ja IT-koulutukseen. Kielikoulutusta järjestettiin ulkomaisille työntekijöille suomen kielestä sekä suomenkielisille työtekijöille työtehtävissä tarvittavista vieraista kielistä. Syksyllä alkoi Kieku-projekti tavoitteena valtion yhteisen järjestelmän käyttöönotto lokakuussa Sen myötä talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijat käyttivät loppuvuoden aikana huomattavan osan työajastaan järjestelmään perehtymiseen sekä sen edellyttämien tulevien muutosten suunnitteluun. Kaikkiaan 419 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Datan vapauttamisen vuoksi tämän henkilöstön osuus kasvoi edelleen neljällä henkilötyövuodella. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 686 henkilötyövuotta, mikä on 7 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloilla rahoitettiin 262 henkilötyövuoden palkat ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella 5 henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 723 henkilöä, joista naisia oli 273 ja miehiä 450. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 henkilöllä. Henkilötyövuosien määrä kuitenkin pieneni. Henkilöstön lukumäärät Naiset Miehet

21 20 Vakinaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilötyövuodet ( htv) Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa Muutos ,5 % ,0 % ,8 % ,0 % ,6 % ,3 % Yhteensä ,4 % Henkilöstön keski-ikä 43,8 44,1 44,6 1,1 % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö ,7 5,9 6,1 5,9 6,2 6,2 5,8 6,1 6,2

22 21 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna koulutustasoindeksi oli 6,2, mikä on hieman edellisvuotta korkeampi. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 76,29 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,23 milj. euroa, mikä johtui investoinneista ja palveluiden kustannusten noususta. Menoista katettiin tulorahoituksella 25,96 milj. euroa (34 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,56 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 49,77 milj. euroa (65 %). Talousarviorahoituksen osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä, koska loputkin aikaisemmin tulorahoitetusta datasta kompensoitiin talousarviorahoituksella Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden talousarviomäärärahoja käytettävissä yhteensä 48,8 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 10,5 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 9,49 milj. euroa. Määrärahoihin sisältyi Mars-tutkimusta koskeva valtuus, jota käytettiin 0,126 milj. euroa. Vuodelle 2015 siirtyneessä rahassa on tätä valtuutta 0,004 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 11,11 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,42 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tulot pienenivät 2,13 milj. euroa datan vapauttamisen vuoksi. Yhteistutkimustulot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla (vähenemä 0,004 milj. euroa). Siirtyvä erä pieneni 1,0 milj euroa edellisvuodesta. Siirtyvään erään sisältyy keskeneräisiä investointeja, kuten tutkahankintoja Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot pienenivät 2,18 milj. euroa edellisvuodesta, koska datan vapauttaminen vähensi maksullisen toiminnan tuottoja. Muun toiminnan tuotot sisältävät pääasiassa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden tuottoja, joita kertyi lähes yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Toiminnan kulut kasvoivat 0,29 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut alenivat 1,13 milj. euroa henkilömäärän vähenemisen ansiosta sekä siksi, ettei tulospalkkioita jaettu. Poistot kasvoivat viime vuosien investointien johdosta 0,81 milj. euroa. Toinen kasvanut kuluerä oli palvelujen ostot, jossa nousua oli 0,74 milj. euroa. Erityisesti asiantuntija- ja tutkimuspalvelut sekä atk:n käyttöpalvelut kasvoivat edellisestä vuodesta. Satunnaiset tuotot pienenivät 0,52 milj. euroa, mikä johtui Venäjän velkakonversion päättymisestä. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 3,05 milj. euroa edellisvuodesta Tase Taseen loppusumma oli 31,14 milj. euroa eli 1,96 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna.

23 22 Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 18,90 milj. eurosta 21,08 milj. euroon. Suurin erä oli koneet ja laitteet, 18,0 milj.euroa. Viime vuosien investoinnit uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin kasvattivat tuon ryhmän tasearvoa 2,57 milj.eurolla. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat, 1,64 milj. euroa, sisältävät pääasiassa uusiin tutkiin liittyviä hankintoja. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo oli 10,05 milj. euroa, missä vähenemää edellisvuodesta oli 0,22 milj. euroa. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuonna perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, laitoksen asiakirjaaineistoon kuten ohjeisiin, johtoryhmän pöytäkirjoihin ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin, yksiköiden riskienhallinta-arviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaista COSO ERM viitekehystä. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Ilmatieteen laitoksen toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden hyvin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Ilmatieteen laitoksessa mitataan ja seurataan työtyytyväisyyttä vuosittain. Työtyytyväisyyskyselyn tuloksista tuotetaan yksikkökohtaiset raportit. Johtoryhmä seuraa työtyytyväisyyden kehitystä ja työtyytyväisyyttä parantavien toimien toteuttamista. Niitä tehtiin lähes kaikissa toimintayksiköissä. Johdon tekemässä riskianalyysissä korostuivat seuraavat asiat: 1) Ilmatieteen laitoksen taloustilanteen kehitystä käsiteltiin useissa eri yhteyksissä. Taloustilanne tuli voimakkaasti esille myös toimintayksiköiden riskiarvioinneissa. Budjettileikkaukset ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus lisäävät riskiä suoriutua tehtävistä nykyisellä tasolla. Henkilömäärän liiallinen supistuminen vaarantaa laitoksen toimintakykyä. 2) Valtionhallinnon hankkeet kuten Kieku ja Valtori lisäävät laitoksen hallinnollisia kustannuksia. Etenkin Kieku -järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi laitoksen toimintakulttuuriin, päätöksentekovastuu hajautuu ja työnjako muuttuu. Tulevat muutokset huomioiden olisi jatkossakin hyvä kehittää laitoksen sisäisten ohjeiden selkeyttä, saatavuutta ja yhdenmukaista noudattamista.

24 23 3) Yleiseen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen liittyvien ydintoimintojen ylläpitämisestä tulee entistä haasteellisempaa, mikäli laitoksen tulonhankinnan edellytykset vaikeutuvat. 1.8 Arviointien tulokset Varsinaisia evaluointeja ei tehty vuoden aikana. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä suomalaiset päättäjät arvioivat Ilmatieteen laitoksen julkisen sektorin parhaaksi organisaatioksi jo kymmenettä vuotta peräkkäin. Arvosana oli 8,35. Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli myös ykkönen yleisarvosanalla 8,06. Toisella sijalla olevan yleisarvosana oli 7,59. Parhaat arvosanat laitos sai asiantuntemuksesta ja julkisesta näkyvyydestä. Toimittajien keskuudessa Ilmatieteen laitoksen viestintä sai arvosanan 8,43. Taloustutkimuksen vuotuisen verkkobrändien arvostuksesta ja suosittelusta kertovan tutkimuksen mukaan Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelu oli vuonna toiseksi arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Vain Yle Areena oli IL:n verkkobrändiä suositumpi. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna kohdistunut väärinkäytöksiä.

25 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 24

26 2.1 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma 25 Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,09 0,00 100, Arvonlisävero , ,09 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,43 0,00 100, Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot , ,55 0,00 100, EU-rahoitus , ,55 0,00 100, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 0, ,73 0,00 100, Muut sekalaiset tulot 0, ,15 0,00 100, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 30, ,00 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 30, ,00 0,00 100,00 osakkeiden nettomyyntitulot Osinkotulot, pääoman- 30, ,00 0,00 100,00 palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä , ,52 0,00 100,00

27 26 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu T alousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 179,18 0 0,00 0,00 0, Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 179,18 0 0,00 0,00 0, Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 179,18 0 0,00 0,00 0, Opetus- ja kulttuuriministeriön 0, , , ,16 hallinnonala Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (A) 0, , , , Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusten edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 0, , , , Liikenne- ja viestintäministeriön , , , ,16 0, , , , ,66 hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,16 0, Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , , ,00 0, , , , , IL:n toimintamenot , , , ,00 0, , , , , Etelä-Manner , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön 9 754, , ,33 0,00 hallinnonala Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 9 754, , ,33 0, Ympäristöministeriön hallinnonala , ,00 0,00 980,00 0, , , , , Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 0, ,00 980,00 0, EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) ,80 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,80 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,46

28 27 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa 2015 TA:ssa Talousarviomenot Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Ilmatieteen laitoksen toimintamenot Vuonna käytettävissä olleet valtuudet Yhteensä ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä j niistä aikaisempina varainhoitovuosina p käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista y aiheutuu yj menoja tulevina varainhoitovuosina. y jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 5) Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.

29 Ilmatieteen laitoksen tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,31 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,37 Muut toiminnan tuotot , , , ,32 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,25 Henkilöstökulut , ,45 Vuokrat , ,27 Palvelujen ostot , ,55 Muut kulut , ,72 Poistot , ,33 Sisäiset kulut , , , ,16 JÄÄMÄ I , ,84 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 421,84 889,37 Rahoituskulut , , , ,61 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 4 600, ,95 Satunnaiset kulut , , , ,03 JÄÄMÄ II , ,42 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta , , , ,80 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöi , ,39 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , , , ,21 JÄÄMÄ III , ,83 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,48 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,12 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,95

30 Ilmatieteen laitoksen tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,09 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,90 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,50 Rakennelmat , ,17 Koneet ja laitteet , ,20 Kalusteet , ,18 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat , , , ,95 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,85 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,61 Siirtosaamiset , ,54 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,23 Ennakkomaksut , , , ,11 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 409,80 409,80 860,20 860,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,31 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,16

31 30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,01 Pääoman siirrot , ,59 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,02 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,26 Ostovelat , ,46 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,13 Edelleen tilitettävät erät , ,62 Siirtovelat , ,29 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,14 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,16