1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Transkriptio

1

2 . SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 21 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 22 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 25 4 TASE 26 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 28 6 ALLEKIRJOITUS 38

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Talvikautta kuvasti pitkä pakkasjakso, josta aiheutui suuria vaikeuksia liikennesektorille, erityisesti raide- ja laivaliikenteelle. Sääolosuhteet olivat myös osaltaan vaikuttamassa lentoliikenteen tehokkuuteen. Kaikkien liikennemuotojen sää- ja meripalvelut edistivät yhteiskunnan toimintakykyisenä säilymistä vaativissa olosuhteissa. Meriveden korkeuden, aallokon ja merijään palvelut integroitiin osaksi Ilmatieteen laitoksen 24/7 operatiivista keskusta Kumpulassa, ja uusia ennustetuotteita otettiin käyttöön. IL:n tavoitteena on vapauttaa kansalaisille uusia maksuttomia tuotteita, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä tieliikenteessä ja veneilyturvallisuuden alalla. Loppuvuonna asennettu uusi supertietokone mahdollistaa entistä parempien turvallisuus- ja ilmastotuotteiden kehittämisen lähivuosina. Uuden sukupolven säätutkien avulla voidaan parantaa kaikkien liikennemuotojen turvallisuus- ja sujuvuuspalveluja. Laitos panosti myös Arktisen alueen tutkimukseen ja alueen turvallisuuspalvelujen kehittämiseen yhteistyössä Kanadan, Venäjän ja USA:n kanssa. Siperian Tiksin kasvihuonekaasujen ja hiukkasten mittausasema käynnistettiin Roshydrometin ja NOAA:n kanssa. Uuden kanadalaisen polaarialueen sää- ja kommunikaatiosatelliitin valmisteluohjelmaan liityttiin. Ilmastopalvelujenja osaamisen kasvavaan kysyntään vastattiin käynnistämällä Ilmastokeskuksen kehitystyö. Ilmatieteen laitos antoi tiedollista tukea valtiojohdolle, suurelle yleisölle ja medialle ilmastoon liittyvissä kysymyksissä. Laitoksen osaamista hyödynnettiin myös energiaratkaisujen tukena. Vuonna saatiin valmiiksi Suomen nykyiset ja tulevat tuuliolot kartoittava tuuliatlas. Laitos panosti myös sää- ja ilmastoalan talousosaamiseen yhteistyössä VATTin kanssa. Laitoksen sää-, ilmasto- ja ilmanlaatuosaamiselle on maailmanlaajuista kysyntää. IL toteutti osaamisalansa konsultointi- ja kehityshankkeita kaikilla maailman mantereilla. Osa hankkeista toteutettiin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. IL on panostanut voimakkaasti tuloksekkaaseen johtamiseen henkilövalintojen ja johtamiskoulutuksen kautta. Laitoksen henkilöstön työtyytyväisyys kasvoi edellisestä vuodesta, ja Merentutkimuslaitokselta siirtyneen henkilöstön tyytyväisyys oli keskiarvoa korkeampi. Laitos saavutti julkisen sektorin ensimmäiset sijat Taloustutkimuksen päättäjä-, kansalais- ja toimittajakyselyissä. Valtionvarainministeriö ja valtioneuvosto ovat linjanneet, että kilpaillulla rahoituksella palkattuun henkilöstöön ei sovelleta valtion tuottavuusohjelmaa. Huolimatta kysynnän ja rahoituksen kasvusta laitoksen toiminta vaikeutuu lähivuosina, koska henkilöstön määrää vähennetään.

4 3 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa on mainittu seuraavat ministeriön vaikuttavuustavoitteet, joita IL:n toiminnalliset tavoitteet tukevat: Valtioneuvoston asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään. Liikenteen terveyteen ja luontoon aiheuttamia haittoja minimoidaan. - Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee. Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat edellisiä täydentävät tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Parannetaan suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnan tuottavuuden mittaamista kehitetään. Työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus paranevat. Ilmatieteen laitoksen rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa Ilmatieteen laitos tuottaa luotettavaa havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja merialueista yhdistäen osaamistaan palveluiksi, joita tuotetaan tehokkaasti ihmisten ja ympäristön hyväksi. Laitoksen osaamisen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja laitoksesta on tullut tärkeä toimija kansainvälisestikin merkittävien päätösten taustalla. Yhteiskunnan tarpeet ilmasto-osaamisellemme ovat kasvaneet voimakkaasti, kun yritykset, muut tutkimuslaitokset ja poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat yhä enemmän tietoa olosuhteiden muutoksista lähivuosikymmeninä. Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli liikenne- ja muun turvallisuussektorin kannalta. Sää- ja meripalvelujen yhdistyminen lisäsi laitoksen merkitystä entisestään. Meriveden korkeushavaintojen seuranta ja ennusteet sekä jääpalvelu liitettiin laitoksen ympärivuorokautisen sääpäivystyksen yhteyteen, mikä lisäsi palvelujen sujuvuutta. Laitoksen valmiuspäivystyksen ennakoivaa VAARA- järjestelmää on hyödynnetty mm. säävarautumiseen liittyvässä resurssi- ja toimenpidesuunnittelussa. Yleisimmät toimenpiteet ovat olleet resurssien uudelleen kohdentaminen, varalla olevan henkilöstön lisääminen ja vuorojärjestelyt. Oikea-aikaisella varautumisella on voitu lisätä suuren yleisön sääturvallisuutta ja turvallisuusviranomaisten kustannustehokkuutta. Vaarallisten säätilanteiden ennakoinnissa onnistuttiin hyvin vuonna. Sää- ja turvallisuus-keskuksen valmiuspäivystyksestä lähetettiin vuoden mittaan 69 pelastustoimelle ja viranomaisille suunnattua vaaraa aiheuttavan sään tiedotetta koskien 35 eri säätilannetta. Lisäksi korkeasta metsäpaloriskistä tiedotettiin kahdesti. Vaara-tiedotteiden valossa vuosi oli tiedotehistorian toiseksi hiljaisin. Vaaratiedottamisessa onnistumisien perusteella voidaan periaatteessa perustella viranomaisten asiakastyytyväisyyden korkea taso.

5 4 Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa Ilmatieteen laitos rakentaa kumppaniensa kanssa luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää, eli ns. LUOVA-järjestelmää. Järjestelmä tuottaa luonnononnettomuuksiin liittyvää ennakoivaa tilannekuvaa erityisesti julkisten toimijoiden käyttöön. Järjestelmällä parannetaan yhteiskunnan luonnononnettomuuksiin liittyvää valmiutta. Laitos hankki uuden supertietokoneen, jolla voidaan entistä tehokkaammin tuottaa ennusteita, erityisesti rajuista sääilmiöistä, kuten rankkasateista ja ukkospuuskista. Superkonetta hyödynnetään myös tutkimuksessa. Myös tutkajärjestelmän uusiminen aloitettiin hankkimalla uudet säätutkat Vantaalle ja Anjalankoskelle. Sodankylän satelliittiaseman hankintaan saatiin lisärahoitusta. Kaikki nämä investoinnit auttavat laitosta entistä paremmin tuottamaan yhteiskunnan tarvitsemia sääpalveluja. Kansalaisille suunnattujen turvallisuuspalvelujen sisältöä ja muotoa kehitettiin erityisesti liikenne- ja meriturvallisuutta lisäävien tuotteiden osalta. Tämä vaikuttavuus lisääntyi myös median edustajien jatkuvan palvelun ja mediaviestinnän kautta. Mediaviestinnällä on tuettu sääja jääennusteiden ja erilaisten varoitusten viestiä sekä lisätty säähän, ilmastoon, ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun liittyvää tietoisuutta. IL on myös osallistunut paikallisen tiesääpalvelujärjestelmän tai langattomien ajoneuvoverkkojärjestelmien kehittämiseen, joilla pyritään kehittämään ratkaisuja tulevaisuuden tietoliikenneverkkojen hyödyntämiseen. Ilmastonmuutokseen liittyvälle osaamiselle on kysyntää. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat moninkertaistuneet maailmanlaajuisesti. Ilmatieteen laitoksessa on erityisesti panostettu alueellisten ilmastomallien sekä ilmanlaadun tutkimukseen. Jatkossa on tärkeää huomioida myös ilmanlaatukysymykset osana energia- ja ilmastopolitiikkaa Laitokseen perustettiin ilmastokeskus, joka aloitti toimintansa marraskuussa. Keskus palvelee päätöksentekoa ja suunnittelua parantamalla ilmastotiedon saatavuutta ja kehittämällä menetelmiä tiedon hyödyntämiseksi. Laitoksessa aloitti uusi sään ja ilmaston talouskysymyksiin keskittyvä ryhmä. Tarkoitus on saada uutta tietoa sääilmiöiden talousvaikutuksista, ilmastonmuutoksen aiheuttamista ekonomisista muutoksista sekä tulevien palvelujen taloushyödyistä. Aikaisemmin ei ole vielä taloustieteessä tutkittu ilmastonmuutoksen sopeutumisen taloudellisia vaikutuksia. Uuden osaamisen avulla voidaan laajentaa säähän ja ilmastoon liittyvää tutkimusta talouden näkökulmasta oikeaan suuntaan. Ilmatieteen laitos kartoitti Suomen tuuliolosuhteet Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Tuuliatlas-hankkeessa. Työn tuloksena saatiin hyvä työväline suunnittelijoiden käyttöön. Hanke edesauttaa Suomen sitoumusta nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ilmatieteen laitos on kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija. Laitoksen tutkimustoiminnoista merkittävä osa liittyy muun muassa Euroopan Komission ja Maailman Ilmatieteen Järjestön puitteissa toimiviin laajoihin kansainvälisiin ohjelmiin. Laitos on ollut edelläkävijä sääpalvelujen ja sääpalveluinfrastruktuurin alalla. Laitoksella toimii viisi vierailevaa kansainvälistä professoria, ja useita laitoksen asiantuntijoita työskentelee määräaikaisesti alan tutkimuslaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Alan kansainvälisissä järjestöissä laitos pyrkii vaikuttamaan niiden järjestöjen toimintaohjelmiin, jotka ovat merkittäviä Suomen ja Ilmatieteen laitoksen kannalta.

6 5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos Tavoite Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot, 1000 euroa Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot, 1000 euroa Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot, 1000 euroa Julkisoikeudellisten suoritteiden ylijäämä(+)/alijäämä (-), % + 2,1-5,4-0,5 0 Liiketoiminnan ylijäämä(+)/alijäämä(-), % + 6,6 + 5,4-1,99 1,6 Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista, % Työn tuottavuuden kasvu, % 9,98 8,27 0,05 1,0 Kokonaistuottavuuden kasvu, % 8,16 12,70 2,9 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat euroa, joten tulotavoite ylitettiin selvästi. Ylijäämätavoitetta ei saavutettu, vaan liiketoiminta tuotti 1,99 % alijäämää. Syynä oli konsultointipalvelujen tuloja voimakkaammin kasvaneet kustannukset. Erityisesti kustannuksia aiheutti panostus tuulienergiaosaamisen kehittämiseen. Sille on syntynyt kasvavia markkinoita. IL:n sääpalveluja tuottavan kaupallisen yksikön toiminta oli kuitenkin ylijäämäistä. Julkisoikeudellisista suoritteista vuoden tuloja kertyi kirjanpidon mukaan euroa, mikä oli hieman alle suunnitellun. Asiakassopimusten mukaisesti edellisenä vuonna kertynyttä palautettavaa ylijäämää ei ehditty kokonaan korjata kirjanpitoon, vaan euroa näkyy vielä vähennyksenä vuoden kirjanpidossa. Tästä aiheutui pieni alijäämä. Ao. vuodelle kuuluva todellinen tulokertymä oli euroa. Tuotot vastasivat melko hyvin kustannuksia. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista tuloja kertyi euroa. Tulotavoite ylitettiin selvästi. Myös ulkopuolisen rahoituksen osuudelle asetettu tavoite saavutettiin. Ulkopuolinen rahoitusosuus oli 53 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteet ja suoriteryhmät osiossa loppusuoritteina ovat ne asiakkaat, joille kohdistetaan tuotteita tai vastaavasti ne tutkimusprojektit, jotka kerryttävät julkaisuindeksipisteitä. Loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos ryhmässä on mukana ne loppusuoritteet, joista ei ole saatavissa tuote- tai julkaisuindeksipistetietoja.

7 6 Merentutkimustoimintojen vaikutus IL:n tuottavuuteen jätettiin huomioimatta, koska vertailukelpoisia tietoja ei ollut saatavilla vuoden 2008 osalta. Tilastokeskuksen mukaan siirtyneen toiminnan tuottavuustiedoilla ei vähäisen kustannusvaikutuksensa vuoksi ole käytännön merkitystä lopullisten tuottavuustietojen laskentaan. Jatkossa myös MTL:stä siirtynyt toiminta otetaan mukaan tuottavuuslaskentaan. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa. Aikaisempina vuosina tuo tavoite on reilusti ylitetty. Vuonna kokonaistuottavuus kasvoi 2,9 %, joten tavoite saavutettiin. Työn tuottavuudelle asetettu 1 %:n nousutavoite sen sijaan jäi saavuttamatta, koska maksullisen toiminnan tuloilla ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla työllistetty henkilömäärä kasvoi. Vuosien tuottavuusprosentit on korjattu lopullisilla deflaattoreilla, jotka on julkistettu vasta toimintakertomuksen ilmestymisen jälkeen. Myös vuoden luvut voivat jonkin verran muuttua, kun lopulliset deflaattorit saadaan tilastokeskuksesta. Kokonaistuottavuuden kasvuun vaikutti erityisesti budjettirahoitteinen toiminta, jossa suoritteiden kappalemäärät kasvoivat merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas kustannusten kasvu oli maltillisempaa. Muuta Laitoksen henkilötyövuosia kertyi 71 htv enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa lakkautetun Merentutkimuslaitoksen fysikaaliset toiminnot ja Suomen Etelämannertoiminta liitettiin Ilmatieteen laitokseen, mikä lisäsi henkilömäärää 53 henkilötyövuodella. Muu lisäys johtui ulkopuolisen tutkimusrahoituksen ja tulorahoitukseen kasvusta. Esimerkiksi Suomen Akatemian projektit lisääntyivät merkittävästi. Vastaavasti laitoksen kustannukset kasvoivat 24 %. Merentutkimuslaitoksesta siirtyneet toiminnot saatiin hyvin integroitua laitoksen toimintaan. Osa siirtyi Tutkimus- ja kehitys-tulosalueelle omaksi tutkimusohjelmaksi. Osa liitettiin laitoksen havaintoyksikköön Etelämanner-tutkimusryhmään tai Meritekniset palvelut -ryhmään. Muut siirtyneet henkilöt sijoittuivat Ilmatieteen laitoksen hallinto- ja tietohallintopalveluihin. Laitoksen sisäistä talousohjausta tuettiin kustannuslaskentajärjestelmällä, jonka raportteja hyödynnettiin mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Sen avulla on myös laskettu tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot.

8 7 Ilmatieteen laitoksen kustannusten kehitys Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos % Osuus % Sää- ja turvallisuus % 39 % Tutkimus ja kehitys % 42 % Hallinto ja esikunta * % 19 % Kustannukset yhteensä % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Muutos % Osuus % Sää- ja turvallisuus % 43 % Tutkimus ja kehitys % 49 % Hallinto ja esikunta % 8 % Kustannukset yhteensä % 100 % Merentutkimuslaitoksesta siirtyneistä henkilöistä 32 htv sijoittui tulosalueelle Tutkimus- ja kehitys, 17 htv tulosalueelle Sää- ja turvallisuus ja 4 htv hallintoon. Suurin kasvu kohdistui Tutkimus- ja kehitys- tulosalueelle, jossa kustannukset kasvoivat 33 % ja henkilötyövuodet 23 %. Myös hallinnon kustannukset kasvoivat suhteellisesti enemmän kuin koko laitoksen kustannukset. Hallinnolle lisäkustannuksia aiheutti edellä mainittujen henkilölisäysten ohella kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut, suojatilan käyttöönotto sekä kiinteistön korjauskulut, kun toimitiloja muutettiin vastaamaan uusien vuokralaisten tarpeita. Merentutkimuslaitokselta vapautuneiden toimitilojen siirtyminen kokonaan IL:n hallintaan kasvatti myös laitoksen vuokrakustannuksia. Vastaavasti tiloja vuokrattiin SYKE:lle ja Helsingin yliopistolle, mikä osaltaan kasvatti tuloja. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus Palkkakustannukset % 54 % Käyttökustannukset % 41 % Pääomakustannukset % 5 % Kustannukset yhteensä % 100 % Henkilötyövuodet % Kustannukset/htv 83,82 85,65 94,63 Kaikki kustannuslajit luonnollisesti kasvoivat edellä mainitun rakenteellisen muutoksen johdosta. Palkkakustannusten suhteellinen osuus pieneni 57 %:sta 54 %:iin.

9 8 Käyttökustannusten osuus taas kasvoi 35 %:sta 41 %:iin, mikä johtui pääasiassa kasvaneista kiinteistökustannuksista. Pääomakustannusten osuus oli 5 %. Kustannukset toimintatyypeittäin (1000 euroa) Osuus Perustoiminta % Maksullinen toiminta % Yhteisrahoitteinen toiminta % Yhteensä % Perustoiminta rahoitettiin laitoksen omasta talousarviosta ja liiketoiminnan ylijäämästä. Maksullinen toiminta rahoitettiin liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä saaduilla tuloilla. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta noin puolet rahoitettiin omasta talousarviosta ja toinen puoli yhteisrahoitteisten tutkimusten tuotoilla. Perustoiminnan suhteellinen osuus säilyi edellisvuoden tasolla. Maksullisen toiminnan kustannusten suhteellinen osuus aleni 23 %:sta 21 %:iin, kun taas yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kasvoi 26 %:sta 28 %:iin. Tutkimus ja kehitys-tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) Osuus Meteorologia % Ilmanlaatu % Ilmastonmuutos % Avaruus- ja yläilmakehä Uudet havaintomenetelmät % Arktinen tutkimus % Kuopion yksikkö % Konsultointipalvelut % Merentutkimus % Muu tutkimustoiminta % Yhteensä % Organisaatiomuutoksista johtuen vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2008 organisaatiouudistuksessa Ilmastonmuutosohjelmaa ja Arktisen tutkimuksen ohjelmaa vahvistettiin ja muodostettiin uusi Konsultointipalvelut-ohjelma, johon henkilöstö siirtyi pääasiassa Meteorologian tutkimusohjelmasta. Avaruus ja yläilmakehäohjelma lakkautettiin ja sen henkilöstö siirtyi muihin ohjelmiin sekä osin Sää ja turvallisuus tulosalueelle. Vuonna Ilmatieteen laitoksen tutkimusta laajennettiin Merentutkimusohjelmalla, joka muodostettiin Merentutkimuslaitoksesta siirtyneistä tutkijoista. Jos jätetään tämän ohjelman vaikutus huomioon ottamatta, tutkimustoiminnan kustannukset kasvoivat 18 % edellisestä vuodesta.

10 9 Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 30,11 % 27,86 % 17,33 % Saamisista poistetut erät YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 6,57 % + 5,38 % - 1,99 % Henkilöstökustannusten osuus: Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 1,99 % alijäämää, jonka syitä on kuvattu sivulla 5. Vuokrakustannukset kasvoivat, kun koko Dynamicum siirtyi Ilmatieteen laitoksen hallintaan, mutta vastaavasti myös muut tuotot kasvoivat toimitiloista saaduilla vuokratuotoilla.

11 10 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä Palautettu edellisen vuoden ylijäämää Kirjanpidon mukaiset tuotot ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 42,46 % 41,23 % 44,43 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 2,11 % - 5,42 % - 0,50 % Henkilöstökustannusten osuus: ) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Alijäämä on laskettu kirjanpidon mukaisista tuotoista, joita vähentää edelliselle vuodelle kuuluva asiakaspalautus euroa. Kuitenkin tuotot vastasivat varsin hyvin kustannuksia ja alijäämä oli vain 0,5 %.

12 11 Yhteisrahoitteisten tutkimusten laskelma (1000 euroa) TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot kustannukset Kustannusvastaavuus-% 49 % 53 % 53 % Henkilöstökustannusten osuus: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat euroa edellisestä vuodesta. Merentutkimustoiminnoista syntyi tuottoja euroa ja muu kasvu euroa selittyy lisääntyneellä ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tuotoilla katettiin edellisvuoden tapaan 53 % tämän toiminnan kustannuksista. Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Toteutuma Muutos 2008/ HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä

13 12 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit 1) Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista Muut tulot Tulot yhteensä KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus Nettomääräraha Oma rahoitus yht Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Lakkautetusta Merentutkimuslaitoksesta siirtyi henkilöitä Ilmatieteen laitokseen 53 henkilötyövuotta: 8 tulorahoitteista ja 45 budjettirahoitteista. IL:n budjettirahoitteinen henkilöstö ilman em. lisäyksiä väheni 3 htv. Sen sijaan ulkopuolisella ja tulorahoituksella rahoitettu henkilömäärä ilman MTL:sta siirtyneitä henkilöitä kasvoi 21 htv. Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 13, 2 milj. euroa, joista varsinaisten merentutkimustoimintojen osuus oli n. 4,2 milj. euroa. Lisäksi MTL:stä tukitoimintoihin siirtyneet henkilöt kasvattivat menoja n. 0,4 milj.euroa. Loppuosa 8,6 milj.euroa johtui tutka- ja supertietokoneinvestoinneista, kasvaneista vuokramenoista, kiinteistön korjausmenoista sekä yhteisrahoitteisten projektien määrän kasvusta. Tulot kasvoivat yhteensä 2,97 milj. euroa. Niistä 1,25 milj. euroa kertyi merentutkimustoiminnoista.

14 13 Vuoden rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Ulkopuoli nen rahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Nettorahoitus Tulorahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus % % Tutkimus ja kehitys % % Hallinto ja esikunta % 48 8 % Rahoitus yhteensä % % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Erityisesti Tutkimus ja kehitystulosalueen rahoituksesta 45 % katettiin joko liiketoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin sisältyy sekä suoraa ulkopuolista tutkimusrahoitusta että yhteistutkimustuloja. Hallinnon ja esikunnan rahoituksella katettiin myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 3, 73 milj. euroa. Tulosalueiden rahoitus

15 14 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain

16 15 Henkilötyövuosien jakautumien tulosalueittain 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos Tavoite Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 87,0 88,9 88,1 87 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 82,0 85,5 82,5 80 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 88,5 88,1 85,4 85 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 82,8 83,9 81,5 81 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 85,9 86,3 83,4 84 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk (%) 81,9 82,7 78,8 80 Aallokkomallien osuvuustarkkuus (%)

17 16 Aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus (%) ,9 96 Jääpalvelun tuottamien jää- ja pintaveden lämpötilakarttojen määrä keskimääräisenä jäätalvena (kpl) Jääpalvelutuotteiden päivittäisten verkkolatausten määrä keskimäärin (kpl) Jääpalvelun jäänmurtajille välittämistä Radarsat tutkakuvista valmiina kolmen tunnin kuluessa 82 79,3 80 satelliitin ylityksestä (%) Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,9 99,8 99,9 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,9 99,8 99,9 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 4,1 4,1 3,8 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,8 3,8 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 4,1 4,1 4,0 3,9 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 3,8 3,9 3,8 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden leviämisen ennustamiseen (1-5) 3,9 3,4 3,5 4,0 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Ennusteiden osuvuustavoitteet ylitettiin lähes kaikkien ennustetyyppien osalta. Myös aallokkomallien osuvuustavoite ylitettiin. Ainoastaan tuulivaroituksia annettiin hieman liikaa, joten niiden osuvuustavoitetta ei aivan saavutettu. Keskeisin selittäjä toteutuneiden ennusteiden onnistumisen vuosienväliselle vaihtelulle on kunakin vuonna vallinnut säätyyppi. Vuoden aikana esiintyi Suomen merialueilla myrskyä 11 päivänä. Määrä on vuodesta 1990 alkaen vähäisin keskiarvon ollessa noin 22 päivää vuodessa. Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin lähes kaikkien asiakasryhmien osalta. Ainoastaan viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden leviämisen ennustamiseen jäi tavoitteesta. Tämän palvelun kehitystarve on todettu ja palvelun parantamiseksi on käynnissä tutkimushankkeita. Tutkimustoiminnan tavoitteet ylitettiin niin julkaisuaktiivisuusindeksin kuin myös kansainvälisesti ennakkotarkastettujen artikkelien lukumäärän osalta.

18 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos Tavoite Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,52 3,54 3,62 3,5 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,62. Tavoite ylitettiin ja myös edellisen vuoden indeksi ylitettiin selvästi. Myönteistä oli myös vastausprosentti, joka nousi edellisvuoden 61 %:sta 70 %:iin. Merentutkimuslaitoksesta siirtyneiden henkilöiden työtyytyväisyys oli vielä parempi, kuin IL:ssa keskimäärin. Tästä voidaan päätellä, että Ilmatieteen laitos on hoitanut hyvässä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa muutosprosessiin liittyvän viestinnän ja henkilöstön perehdytyksen uuteen organisaatioon. Ilmatieteen laitoksen tulokset olivat kaikissa kysymyksissä parempia kuin valtion keskiarvot. Myös muista tutkimuslaitoksista koostuvan verrokkiryhmän indeksi ylitettiin. Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden laskettuina työpäivinä vähenivät myös 7,6 %. Vuonna sairauspoissaoloja kertyi 7,3 työpäivää/htv. Henkilöstön kehittämishankkeita jatkettiin. Laitoksen johdolle ja esimiehille suunnattu kattava kolmivuotinen johtamiskoulutus jatkui. Sen tavoitteena on luoda laitokselle kannustava ja tuloksellinen johtamiskulttuuri. Lisäksi järjestettiin projektikoulutusta sekä projektien vetäjille että projekteihin osallistuville. Laitoksen asiantuntijoille toteutettu koulutuskokonaisuus saatiin päätökseen vuoden aikana. Sihteereille järjestettiin koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa käsiteltiin sihteerien työhön ja Ilmatieteen laitoksen toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Päivystäville meteorologeille järjestettiin mediakoulutusta. Laitoksen henkilöstölle järjestettiin myös kielikoulutusta. Työhyvinvointia edistettiin tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla, jatkamalla työpsykologin palveluita ja osallistumalla työelämän kehittämishankkeisiin. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 667 henkilöä, joista naisia oli 262 ja miehiä 405. Vakinaisia oli 505 henkilöä ja määräaikaisia 162. Henkilöstön keski-ikä oli 43,7 vuotta. Edellisestä vuodesta keski-ikä nousi 0,2 vuotta. Työtä tehtiin yhteensä 637 henkilötyövuotta, mikä on 71 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäyksestä 53 htv aiheutui Merentutkimuslaitoksesta siirtyneistä henkilöistä. Budjettirahoituksella rahoitettiin 430 henkilötyövuoden palkat.

19 18 Tuloilla rahoitettiin 173 henkilötyövuoden ja ulkopuolisella rahoituksella 34 henkilötyövuoden palkat. Kun jätetään huomioon ottamatta MTL:sta siirtynyt henkilöstö, henkilömäärän kasvu kohdistui ulkopuolisella projektirahoituksella sekä tuloilla rahoitettuihin henkilöihin. Henkilöstömäärät Henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuodet Htv-muutos - 0,5 % - 2,4 % + 12,5 % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koulutustasoindeksi yhteensä 5,2 5,4 5,5 5,9 6,0 5,8 5,6 5,8 5,7 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Tutkijakoulutuksesta saa korkeimmat 8 pistettä. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna koulutustasoindeksi oli 5,7. Naisten koulutustasoindeksi nousi hieman edellisestä vuodesta, kun taas miesten indeksi aleni. Henkilöstön ikärakenne, luvut henkilömääriä vuoden lopussa Ikäjakauma % % % % % % Yhteensä % 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 61,70 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 13,19 milj. euroa, mikä johtui laitokseen liitetyistä merentutkimustoiminnoista, tutka- ja supertietokoneinvestoinneista, kasvaneista kiinteistömenoista sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Menoista katettiin tulorahoituksella 19,44 milj. euroa (33 %), suoralla ulkopuolisella

20 19 rahoituksella 2,26 milj. euroa (2 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 40,00 milj. euroa (65 %). Perusrahoituksen osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä. Muutos johtuu laitokseen liitetyistä merentutkimustoiminnoista, joista esim. Suomen Etelämannertoiminta rahoitetaan kokonaan talousarviosta Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden talousarviomäärärahoja yhteensä 43,67 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 8,79 milj. euroa. Lukuun sisältyy Merentutkimuslaitoksesta siirtynyttä määrärahaa 0,47 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 12,46 milj. euroa. Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna siirtyvien määrärahojen osuus kasvoi 3,67 milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa investointimenojen siirtymisestä vuodelle 2010, kun Sodankylän uuden satelliittien vastaanottoantennin hankintaa ei ehditty vuoden aikana saattaa loppuun. Maksullisen palvelun tulot olivat 12,35 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 6,71 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,43 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot 1,26 milj. euroa Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 2,84 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta 1,25 milj. euroa kertyi Ilmatieteen laitokseen liitetyistä merentutkimustoiminnoista ja muu osa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneistä tuloutuksista sekä vuokratuotoista. Toiminnan kulut kasvoivat 12,36 milj. euroa edellisvuodesta. liittäminen laitokseen kasvatti kaikkia kululajeja. Merentutkimustoimintojen Satunnaiset tuotot kasvoivat 0,65 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 9,70 milj. euroa edellisvuodesta Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 11, 91 milj. eurosta 16, 01 milj. euroon. Alkusaldo kasvoi edellisen vuoden loppusaldoon verrattuna 1,49 milj. euroa Merentutkimuslaitoksesta siirtyneen omaisuuden johdosta. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 8,08 milj. eurosta 11,63 milj. euroon. Suurin kasvu (3,04 milj. euroa) kohdistui ryhmään koneet ja laitteet. Tätä erää kasvattivat luonnollisesti myös Merentutkimuslaitoksesta siirtyneet laitteet. Merkittävimmät omaisuuserät olivat atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3,15 milj. euroa ja muut tutkimuslaitteet 5,13 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo nousi 3, 83 milj. eurosta 4,38 milj. euroon. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja on toimintayksiköiden taloussäännön perusteella tekemien riskien arvioinnin sekä sisäisen tarkastuksen yhteenvedon perusteella arvioinut, täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut seuraavaa:

21 20 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät säädetyt vaatimukset laitoksen toiminnan laillisuuden, tuloksellisuuden sekä omaisuuden turvaamisen osalta. Myös laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta on varmistettu. Riskit on määritelty ja toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi on ryhdytty. Toimenpiteet on kuvattu tarkasti. Ilmatieteen laitoksessa riskejä arvioidaan systemaattisesti vuosittain kaikilla tulosalueilla. Tulosaluilta saadun tiedon perusteella voi sanoa, että sisäinen valvonta toimii hyvin Ilmatieteen laitoksessa. Ilmatieteen laitoksella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikko perustuu COSO-ERM - viitekehykseen. Tämän mallin perusteella on laadittu riskienhallintalomake, joka on jaettu tulosprisman ( riskiprisman ) mukaisesti kolmeen osioon. Riskit on määritelty yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden, toiminnallisten tulostavoitteiden sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyvien tavoitteiden kautta. Riskien lisäksi on määritelty riskin toteutumisen seurausvaikutukset, riskin merkittävyys, toimenpiteet riskienhallitsemiseksi sekä vastuuhenkilö. Ilmatieteen laitoksen riskianalyysin heikkoutena voi pitää sitä, että se perustuu henkilöiden subjektiiviseen näkemykseen. Subjektiivisetkin arvioinnit oikeiden henkilöiden tekemänä mahdollistavat kuitenkin riskien merkittävyyden havaitsemisen. Ilmatieteen laitoksella aloitettiin vuonna riskienhallinnan kehittämistyö. Riskejä käsiteltiin varsin laajasti vuoden aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa käsittelevässä seminaarissa koko laitoksen johto ml. toimintayksiköiden ja ryhmien päälliköt kävi läpi tavoitteisiin liittyviä riskejä. Vuosittaisen arvioinnin yhteydessä toimintayksiköt käsittelivät riskejä yhdessä hallinnon kanssa. Riskienhallintaa pyrittiin tuomaan enemmän keskeiseksi osaksi sisäistä valvontaa ja hyvää hallintotapaa. Riskienhallintalomaketta päivitettiin. Lisäksi Ilmatieteen laitoksella otettiin vuonna koekäyttöön suunnitteluohjelma, jota tullaan hyödyntämään myös riskienhallinnassa. Ilmatieteen laitoksessa tunnistettiin ja arvioitiin riskejä yhteensä 74 kpl. Merkittävyydeltään kriittisiä riskejä tunnistettiin kaikilla tulosalueilla. Suurimmat riskit kohdistuivat toimintaympäristön muutosten vaikutukseen toimintaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sekä henkilöstöön. Kaikilla tulosalueilla tuli tänäkin vuonna esille riski; miten turvata osaava ja motivoitunut henkilöstö myös tulevaisuudessa. Laitoksen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisen kannalta henkilöstömäärän vähentäminen on suuri riski. IL on turvallisuusviranomainen, jonka palvelut ovat tutkitusti hyvä investointi yhteiskunnalle. Turvallisuuspalveluja ei kuitenkaan voi tuottaa ulkopuolisella rahoituksella, joten oman henkilöstön huomattava vähentäminen heikentää laitoksen toimintakykyä. 1.8 Arviointien tulokset Liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta emerituspääjohtaja, professori Jorma Rantanen selvitti Ilmatieteen laitoksen toimintaan soveltuvaa hallintomallia. Vaihtoehtoina oli lopulta nykyisen mallin jatkaminen tai julkisoikeudellinen yhteisö. Selvitys tehtiin, jotta varmistetaan laitokselle hyvät toimintaedellytykset tulevinakin vuosina. LVM on päättänyt, ettei asiaa viedä eteenpäin nykyisen hallituksen kaudella, vaan asiaan palataan tarvittaessa vuoden 2011 loppupuolella. Professori Rantanen antoi selvityksessään erittäin hyvän arvion IL:n toiminnasta.

22 21 Taloustutkimuksen suomalaisten päättäjien keskuudessa tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos sai jälleen julkishallinnon toimijoiden selkeän ykkössijan arvosanalla 8,14, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,98. Myös kansalaisille kohdistetussa mielikuvatutkimuksessa Ilmatieteen laitos sai parhaan arvosanan, joka oli 8,11. Toiseksi parhaan toimijan arvosana oli 7,61, joten kansalaisten keskuudessa laitoksen ykkössija oli vielä selvempi. Ilmatieteen laitoksen viestintä sai myös toimialan parhaan yleisarvosanan, 8,23. Ilmatieteen laitos erottui positiivisesti muista tutkituista julkisista palveluista julkisuudessa näkymisessä, tiedotusmateriaalin tasossa ja viestinnän nopeudessa. Se sai myös niukasti parhaat arviot tiedottamisesta www-kotisivuilla, viestinnän avoimuudesta ja tiedottajien tavoitettavuudesta sekä oli jaetulla ykköstilalla tiedottajien ammattitaidossa. Parhaat arvionsa Ilmatieteen laitos sai viestinnän luotettavuudesta ja avoimuudesta, joita pidetään tärkeimpinä viestinnän osatekijöinä. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna kohdistunut väärinkäytöksiä.

23 22 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,90 0,00 100, Arvonlisävero , ,90 0,00 100, Sekalaiset tulot 0, ,12 0,00 100, YM:n hallinnonalan muut tulot ,16 0,00 100, EU-rahoitus ,16 0,00 100, Menorästien ja siirrettyjen ,96 0,00 100,00 määrärahojen peruutukset 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 200, ,00 0,00 100, Osinkotulot 200, ,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,02 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnonala , ,16 0, ,16 0, , , ,16 0, Kansainvälinen yhteistyö (S2V) Muut kansainväliset hankkeet (S2V) 2 157, ,12 0,00 0, Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) , , ,16 0,00 0, , ,16 0, Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) , , ,16 0,00 0, , ,16 0, Maa- ja metsätalousministeriön ,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala Yhteistutkimukset (S3V) ,00 Siirto seuraavalle sivulle , ,16 0, ,16 0, , , ,16 0,00

24 23 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta , ,16 0, ,16 0, , , ,16 0, Liikenne- ja viestintäministeriön , , , ,64 0, , , , ,46 hallinnonala LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , ,64 0, Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , ,00 0,00 0, , , , IL:n toimintamenot , , ,00 0,00 0, , , , Etelä-Manner , , ,00 0,00 0, , , , Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , , ,57 0, Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (S2V) , , ,04 0, Toimintamenot (S2V) , , ,80 0, Etelämanner-toiminta , , ,24 0, LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , Työ- ja elinkeinoministeriön 9 384, ,03 0, ,03 0,00 hallinnonala TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 9 384, , ,44 0, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) , ,59 0, Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset , ,59 0,00 Siirto seuraavalle sivulle , , , ,83 0, , , , ,46

25 24 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta , , , ,83 0, , , , , Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , , EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) , ,40 0, , Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (S3V) , , ,59 0, EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) , , ,16 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , ,83 0, , , , ,86

26 25 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,19 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,99 Muut toiminnan tuotot , , , ,98 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,21 Henkilöstökulut , ,35 Vuokrat , ,18 Palvelujen ostot , ,90 Muut kulut , ,46 Poistot , ,00 Sisäiset kulut , , , ,41 JÄÄMÄ I , ,43 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 790,14 407,88 Rahoituskulut , , , ,73 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , , , ,70 JÄÄMÄ II , ,46 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta , ,16 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , ,46 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,18 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,09 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,55

27 26 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,91 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ,99 Rakennelmat , ,83 Koneet ja laitteet , ,08 Kalusteet , ,20 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 977,90 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,26 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,12 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,21 Siirtosaamiset , ,36 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,42 Ennakkomaksut , , , ,32 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 804,55 804,55 515,40 515,40 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,84

28 27 TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,69 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,43 Pääoman siirrot , ,19 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,90 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,14 Ostovelat , ,58 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,28 Edelleen tilitettävät erät , ,72 Siirtovelat , ,40 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,84

29 28 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Hallinnonalan organisaatiorakenteet muuttuivat 1.1., kun lakimuutokset Merentutkimuslaitoksen (MTL), Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tehtävien uudelleenmäärittelystä tulivat voimaan. Muutoksessa MTL lakkautettiin ja sen tehtävät jaettiin IL:lle ja SYKE:lle. Ilmatieteen laitoksen uusiksi tehtäviksi tulivat fysikaalisen merentutkimuksen vastuut sekä Suomen Etelämannertoiminta. Muutosvalmistelun yhteydessä ao. laitosten budjetit mitoitettiin uudelleen ja IL:n budjettiin osoitettiin lisäystä 4,142 miljoonaa euroa. Lisäksi MTL:n siirtyneestä määrärahasta kohdennettiin IL:lle ,04 euroa, josta Etelämanner-toimintaan ,24. Taseen alkusaldo kasvoi yhdistymisen myötä ,18 euroa. Henkilöstöä MTL:stä IL:een siirtyi 53 htv. Talousarvion toteutumalaskelmassa ja Liitteessä 2 Nettoutetut tulot ja menot on ilmoitettu MTL:n toimintamenomomentin osalta vain siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot, koska vuoden 2008 tilinpäätösluvun IL:n osuutta on mahdoton selvittää. * Ilmatieteen laitoksen alkusaldo ,86 euroa tilillä Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat siirrettiin pyynnöstä tilijaottelun muutoksella takaisin Suomen Akatemialle. Ympäristöministeriö antoi kirjausoikeuden vuoden aikana tileille , ja Näiden tilien osalta talousarvion toteutumalaskelmalla on vain siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot. * Tekesiltä saatu tutkimusrahoitus nettoutettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan toimintamenoihin. * Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamia valuuttakursseja: Norjan kruunu 8,3000 Ruotsin kruunu 10,2520 Sveitsin frangi 1,4836 Tanskan kruunu 7,4418 Yhdysvaltain dollari 1,4406 * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot ja vuodelta 2008 saatu eläkemaksupalautus. * Julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituotot sisältävät vuoden 2008 palautusosuutta ,97 euroa. Vuoden tuotot julkisoikeudellisista suoritteista ovat ilman oikaisuerää ,52 euroa.