1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 19 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 20 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 22 4 TASE 23 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 25 6 ALLEKIRJOITUS 40

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuotta 2010 voidaan luonnehtia sääoloiltaan poikkeukselliseksi. Heinä-elokuussa rikottiin kaikkien aikojen heinäkuun keskilämpötilan ennätys (23,0 C) sekä mitattiin korkein Suomessa koskaan mitattu lämpötila (37,2 C). Samoin rikottiin elokuun yksittäinen lämpötilaennätys (33,8 C). Hellejakson aikana havaittiin voimakkaita rajuilmoja neljänä eri päivänä reilun viikon sisällä. Nuo Astana, Veerana, Lahjana ja Sylvinä historiaan jäävät rajuilmat aiheuttivat maassamme merkittäviä metsätuhoja, ongelmia liikenteelle, tietoliikennejärjestelmille sekä sähkönjakelun pitkäaikaisiakin häiriöitä. Valitettavasti myös ihmishenki menetettiin. Rajuilmojen seurauksena metsää kaatui 2000-luvun kesien ennätysmäärä. Metsäntutkimuslaitoksen arvioiden mukaan kaatuneiden puiden kokonaismäärä oli yli 8 miljoonaa kuutiometriä. Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutuskorvausten kokonaissumma kohosi puolestaan yli 50 miljoonaan euroon, ja Energiateollisuuden mukaan rajuilmojen korjaamis- ja korvauskustannukset nousivat nekin yli 10 miljoonaan euroon. Saman suursäätilan yhteydessä Venäjällä syttyi metsä- ja turvepaloja. Venäjällä arvioitiin kuolleen ihmistä helteen ja pienhiukkasten vuoksi. Tilastokeskuksen arvion mukaan heinäkuun 2010 kuolleisuus Suomessa oli noin 500 henkeä normaalia korkeampi. Talvikausina ja runsas lumen määrä aiheutti ongelmia tie-, raide- ja lentoliikenteelle erityisesti Etelä-Suomessa. Kesän myrskyjakson lisäksi Ilmatieteen laitos toimi tehostetussa valmiudessa Eyjafjalla- tulivuorituhkan leviämisen laskennassa ja palveli lentoliikenneviranomaisia eri lentopintojen tuhkapitoisuuden arvioinnissa. Tuhkapilven laskennassa erityisen tärkeäksi osoittautui laitoksen palvelu- ja tutkimustoiminnan yhteistyö, jolla nopeasti muunnettiin radioaktiivisten aineiden leviämismalli tuhkan arviointiin. Jäätalvet 2009/10 ja 2010/11 olivat edellisvuosia ankarampia. Jääpalvelu integroitiin osaksi laitoksen 24/7 Sää- ja turvallisuuspalvelua. Samalla kehitettiin uusia palvelukonsepteja mm. jäiden puristavuudesta varoittamiselle. Ilmatieteen laitos antoi vuoden 2010 aikana lukuisia ennakkovaroituksia suurelle yleisölle, viranomaisille, asiakkailleen sekä yrityksille. Laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen valmiuspäivystyksestä lähetettiin vuoden mittaan 94 pelastustoimelle ja muille viranomaisille suunnattua vaaraa aiheuttavan sään tiedotetta koskien 44 eri säätilannetta. Lisäksi korkeasta metsäpaloriskistä sekä Islannin tulivuoren tuhkatilanteesta tiedotettiin useita kertoja. Kesän rajuilmoja koskevia viranomaistiedotteita lähettiin yhteensä 9 kappaletta. Määrä on suurin sinä aikana, kun Ilmatieteen laitos on viranomaistiedotteita laatinut. Laitoksen verkkosivuihin kohdistui valtava kiinnostus erityisesti kesän myrskyjen aikana. Veeramyrskyn aikaan Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla saavutettiin kävijäennätys: yksittäisiä kävijöitä oli kpl (Google Analytics -laskuri). Ao. viikolla kävijöitä oli yhteensä yli 2 miljoonaa. Uudistetut www-sivut avattiin suurelle yleisölle loppuvuodesta Samalla lisättiin vapaasti saatavien ennuste- ja sääpalvelutuotteiden määrää merkittävästi. Täyttä vapauttamista ei kuitenkaan kyetty toteuttamaan puuttuvan tulokompensaation vuoksi. Palvelujen vielä nykyistä suuremmalla vapauttamisella voitaisiin tulevaisuudessa saavuttaa useisiin kymmeniin miljooniin euroihin nousevia taloudellisia hyötyjä muun muassa liikenneturvallisuuden ja veneilyturvallisuuden paranemisen kautta.

4 3 Ilmastotutkimuksessa käynnistyi uusi Suomen Akatemian FICCA-ohjelma, jonka neljää hanketta vetävät Ilmatieteen laitoksen tutkijat. Anglo-amerikkalaisessa mediassa kohdistettiin ankara hyökkäys IPCC:tä ja Itä-Anglian Yliopistoa kohtaan. Näiden hyökkäysten asiapohja on ulkopuolisissa tutkimuksissa osoittautunut olemattomaksi. Sodankylän satelliittikeskuksen kehitystyö jatkui tehokkaan tietoliikenneyhteyden ja tietokonerakennuksen valmistumisten sekä globaaliin vastaanottoon kykenevän antennin asennustöiden myötä. IL panostaa voimakkaasti Arktisen alueen tutkimukseen ja on kehittämässä jää- ja meripalveluja alueelle yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Kansallisen ICOS-verkoston toteutus eteni suunnitelmien mukaan ja neuvottelut kansainvälisen päämajan saamiseksi Suomeen etenivät suotuisasti. Pysyvä ICOS-toiminta vuodesta 2012 eteenpäin edellyttää toiminnan rahoituksen järjestämistä. Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän myötä mm. äkillisten tulvien, vaarallisten sääilmiöiden ja seismologisten ilmiöiden seuranta Suomessa ja maailmanlaajuisesti tuotettiin osaksi Valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmää. Lentosää- ja lennonvarmistuspalvelut ovat muutosvaiheessa uusien Euroopan ilmatilalohkojen syntymisen kautta. Ilmatieteen laitos pyrkii lisäämään palvelujensa kustannustehokkuutta turvallisuudesta tinkimättä kansainvälisen yhteistyön kautta, erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa toimien. Laitos tekee työtä lentosäähavaintojen laatuongelmien ratkaisemiseksi ilmailuasiakkaita tyydyttävällä tavalla. Laitoksen kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen määrä jatkoi kasvuaan. T & K toiminnasta 57 % rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä. Asiakastyytyväisyydessä saavutettiin uusi ennätys (4,2/5,0) ja henkilöstön työtyytyväisyys jatkoi kasvuaan (3,64/5,0). Yhden ja kahden vuorokauden lämpötila- ja sade-ennusteiden osuvuus heikkeni edellisvuodesta erityisesti kylmien talviolosuhteiden vuoksi. Laitos on käynnistämässä mallikehittäjien ja ennustavien meteorologien työn ja työolojen kehitysohjelman. Laaja koko johdon kehittämisohjelma saatiin päätökseen. Laitos käynnisti kattavan investointiohjelman lentoturvallisuuden (tuhkapilvien ja pilvien havainnointi), meriturvallisuuden ja tutkimuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa on mainittu seuraavat ministeriön vaikuttavuustavoitteet, joita IL:n toiminnalliset tavoitteet tukevat: Valtioneuvoston hallinnonalan tutkimustoiminnalle asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laajaalaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimpia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä. Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

5 4 Liikenne- ja viestintäministeriön koko hallinnonalalle asettamat tavoitteet Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan. Ilmatieteen laitoksen rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa Laitos tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimii johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä tukien liikenne- ja viestintäministeriötä erityisesti ILPO-ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa. Ilmatieteen laitos tuotti useissa tutkimushankkeissa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastomuutokseen liittyvät poliittiset päätökset edellyttävät kykyä seurata tarkasti myös kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja ilmakehän pienhiukkasia. IL toteutti ICOS-hanketta, jossa pyritään saamaan kansainvälisen kasvihuonekaasujen havaintosarjatuotannon koordinaatio Suomeen. ICOS on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka koostuu kansallisista mittausasemista ja Euroopan laajuisesta koordinaatio-organisaatiosta. Laitos perusti ilmastokeskuksen vastaamaan ilmastopalvelujen kysyntään sekä palvelemaan päätöksentekoa. IL seuraa vuosittain myös omaa hiilijalanjälkeään, joka koostuu pääasiassa sähkönkulutuksesta, lämmityksestä ja henkilökunnan lentomatkustuksesta. Laitoksen monipuolinen sää-, meri ja ilmasto-osaaminen palvelee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. IL:n ympärivuorokautinen toiminta turvallisuuspalvelujen tuottamiseksi osoitti vuoden aikana toimintakykynsä mm. sään ääri-ilmiöistä varoittamisessa. Turvallisuusviranomaiset hyödynsivät IL:n valmiuspäivystyksen ennakoivaa VAARAjärjestelmää säävarautumiseen liittyvässä resurssi- ja toimenpidesuunnittelussa, kuten resurssien uudelleen kohdentamisessa, varalla olevan henkilöstön lisäämisessä ja vuorojärjestelyissä. Oikea-aikaisella varautumisella lisättiin ihmisten sääturvallisuutta ja turvallisuusviranomaisten kustannustehokkuutta. Vaarallisten säätilanteiden ennakoinnissa onnistuttiin hyvin. Sää- ja turvallisuuskeskuksen valmiuspäivystyksestä lähetettiin vuoden mittaan 111 pelastustoimelle ja viranomaisille suunnattua vaaraa aiheuttavan sään tiedotetta sekä 9 muuta viranomaistiedotetta. Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää LUOVAa testattiin vuoden aikana eri ministeriöiden pilottikäyttäjien kanssa. Järjestelmällä parannetaan yhteiskunnan luonnononnettomuuksiin liittyvää valmiutta Järjestelmä tuottaa luonnononnettomuuksiin liittyvää ennakoivaa tilannekuvaa erityisesti julkisten toimijoiden käyttöön. Se on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa.

6 5 Laitos tukee toiminnallaan älykkään teknologian käyttöönottoa. Vuoden aikana otettiin käyttöön uudet tekstiviestipohjaiset salama- ja sadevahtipalvelut sekä veneilijöille suunnattu uusi mobiilipalvelu. Ilmatieteen laitos toimii aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä sekä osallistuu laajoihin kansainvälisiin ohjelmiin. Laitoksen tutkimustoiminnoista merkittävä osa kohdistuu näihin kansainvälisiin hankkeisiin. Alan kansainvälisissä järjestöissä laitos pyrkii vaikuttamaan niiden järjestöjen toimintaohjelmiin, jotka ovat merkittäviä Suomen ja Ilmatieteen laitoksen kannalta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tavoite 2010 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 95 99, Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot, 1000 euroa Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista, % Työn tuottavuuden kasvu, % 6,11 3,53 2,77 1,0 Kokonaistuottavuuden kasvu, % 10,65-1,09 4,87 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat euroa ja toiminta tuotti 10 % ylijäämää. Kustannusvastaavuustavoite siis ylitettiin selvästi. Syynä oli erityisesti konsultointipalvelujen hyvä tulos, jossa näkyi edellisen vuoden kehittämistoimien vaikutus kasvaneina tuloina. Sääpalveluja tuottavan kaupallisen yksikön toiminta oli myös ylijäämäistä. Julkisoikeudellisista suoritteista tuloja kertyi kirjanpidon mukaan euroa. Tuotot vastasivat kustannuksia, joten tavoite saavutettiin. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista tuloja kertyi euroa. Tulotavoite ylitettiin huomattavasti. Osasyynä tulojen voimakkaaseen kasvuun oli Suomen Akatemian rahoituskäytännön muutos: entinen suora ulkopuolinen rahoitus muuttui laskutuspohjaiseksi. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 57 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteina ovat ne asiakkaat, joille kohdistetaan tuotteita tai vastaavasti ne tutkimusprojektit, jotka kerryttävät julkaisuindeksipisteitä. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa tuote- tai julkaisuindeksipistetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Vuonna 2010 tuottavuuslaskentaa uudistettiin siten, että maksullisen toiminnan tuottavuuteen vaikuttivat myös tuotteiden yksikköhinnat. Myös edellisten vuosien tuottavuusluvut on korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa.

7 6 Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Vuonna 2010 molemmat tuottavuustavoitteet saavutettiin. Vuoden 2010 lopulliset tuottavuusluvut tiedetään kuitenkin vasta toukokuussa, kun deflaattorit saadaan tilastokeskuksesta. Alustava luku on laskettu käyttäen deflaattorina kolmen aikaisemman vuoden keskiarvoa. Muuta Laitos siirtyi Valtion palvelukeskuksen asiakkaaksi aluksi henkilöstöhallinnon osalta toukokuun alusta lukien ja marraskuun alusta lukien myös taloushallinnon osalta. Muutos lisäsi jonkin verran hallinnon kustannuksia jo vuonna 2010, mutta täysimääräisenä lisäys näkyy vasta seuraavana toimintavuonna. Henkilöstöä poistui IL:n talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä neljä henkilötyövuotta pääasiassa sisäisin järjestelyin. Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Ilmatieteen laitoksen kustannusten kehitys Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos % Osuus 2010 % Sää- ja turvallisuus % 37 % Tutkimus ja kehitys % 44 % Hallinto ja esikunta * % 19 % Kustannukset yhteensä % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Muutos % Osuus 2010 % Sää- ja turvallisuus % 42 % Tutkimus ja kehitys % 51 % Hallinto ja esikunta % 7 % Henkilötyövuodet yhteensä % 100 % Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti laitoksen budjettirahoitettu henkilöstö väheni 9 htv:llä. Ulkopuolisen rahoituksen ja tulojen kasvun ansiosta yhä enemmän henkilöstöä voitiin rahoittaa tuottavuusohjelman ulkopuolisin varoin.

8 7 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 6 %. Tutkimus- ja kehitys tulosalueen osuus kasvoi sekä kustannusten että henkilötyövuosien osalta. Syynä oli yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden merkittävä kasvu. Hallinnon henkilömäärä väheni, mutta kustannuksia kasvattivat kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu sekä palvelukeskuksen käyttöön siirtyminen. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2010 Palkkakustannukset % 54 % Käyttökustannukset % 41 % Pääomakustannukset % 5 % Kustannukset yhteensä % 100 % Henkilötyövuodet % Kustannukset/htv 85,65 94,63 98,83 Kustannuslajien suhteellinen osuus pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Palkkakustannukset muodostavat suurimman erän 54 %:n osuudella kokonaiskustannuksista. Kustannukset toimintatyypeittäin (1000 euroa) Osuus 2010 Perustoiminta % Maksullinen toiminta % Yhteisrahoitteinen toiminta % Yhteensä % Perustoiminta rahoitettiin laitoksen omasta talousarviosta ja liiketoiminnan ylijäämästä. Maksullinen toiminta rahoitettiin liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä saaduilla tuloilla. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta 57 % rahoitettiin yhteisrahoitteisten tutkimusten tuotoilla ja loppuosa omasta talousarviosta. Perustoiminnan suhteellinen osuus pieneni edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä.. Maksullisen toiminnan kustannusten suhteellinen osuus aleni 21%:sta 19 %:iin, kun taas yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kasvoi 28 %:sta 32 %:iin. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) Osuus 2010 Meteorologia % Ilmanlaatu % Ilmastonmuutos % Uudet havaintomenetelmät %

9 8 Arktinen tutkimus % Kuopion yksikkö % Konsultointipalvelut % Merentutkimus % Muu tutkimustoiminta % Yhteensä % Tutkimustoiminnan kustannukset kasvoivat 12 % edellisestä vuodesta. Ilmastonmuutos oli suurin tutkimusohjelma 20 % osuudella. Konsultointipalvelujen ja Arktisen tutkimuksen osuudet kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 27,85 % 17,22 % 29,52 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 5,38 % - 1,99 % + 10,08 % Kustannusvastaavuus 106 % 98 % 111 % Henkilöstökustannusten osuus:

10 9 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 10 % ylijäämää. Syitä on kuvattu sivulla 5. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä Edellisen vuoden ylijäämätasaus Kirjanpidon mukaiset tuotot ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 41,23 % 44,43 % 46,71 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 5,42 % - 0,50 % - 0% Kustannusvastaavuus % 95 % 99,5 % 100 % Henkilöstökustannusten osuus: ) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Tuotot vastasivat hyvin kustannuksia ja 100 % kustannusvastaavuustavoite toteutui.

11 10 Yhteisrahoitteisten tutkimusten laskelma (1000 euroa) TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot kustannukset Kustannusvastaavuus-% 53 % 53 % 57 % Henkilöstökustannusten osuus: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat euroa edellisestä vuodesta. Hankkeiden määrä kasvoi, ja tuotoilla katettiin 57 % kustannuksista, kun kahden edellisen vuoden vastaava osuus oli 53 %.

12 11 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2008 Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Muutos 2009/2010 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista Muut tulot Tulot yhteensä KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus Nettomääräraha Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 3,5 milj. euroa. Syynä oli yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvu, investoinnit sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu. Omarahoitteisten palkkamenojen kasvu johtui pääosin Suomen Akatemian projektihenkilöstön siirtymisestä IL:n toimintamenoista rahoitettaviksi. Tulot kasvoivat yhteensä 4,69 milj. euroa. Suurin osa kertyi yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista, joiden kasvusta 52 % johtuu Suomen Akatemian rahoituksen muuttumisesta tulorahoitteiseksi.

13 12 Vuoden 2010 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoitus Tulorahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Suora ulkopuolinen rahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus % % Tutkimus ja kehitys % % Hallinto ja esikunta % 45 7 % Rahoitus yhteensä % % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 44 % katettiin joko liiketoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin sisältyi yhteistutkimustulojen lisäksi vielä jonkin verran suoraa ulkopuolista rahoitusta, vaikka sen osuus väheni huomattavasti Suomen Akatemian rahoituksen muututtua laskutuspohjaiseksi. Hallinnon ja esikunnan rahoituksella katettiin myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,66 milj. euroa. Lukuun sisältyy vuoden 2011 ennakkomaksuja 0,28 milj. euroa. Tulosalueiden rahoitus Tulosalueiden toiminnan rahoitus eri lähteistä

14 13 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain

15 14 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tavoite 2010 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 88,9 88,1 83,4 88 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 85,5 82,5 80,4 81 Lämpötilaennusteiden osuvuus 3-5 vrk ( %) 64,7 68 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 88,1 85,4 85,0 86 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 83,9 81,5 80,2 82 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 3-5 vrk ( %) 72,2 66 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 86,3 83,4 83,2 85 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk (%) 82,7 78,8 79,7 81

16 15 Aallokkomallien osuvuustarkkuus (%) Aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus (%) ,9 99,1 96 Jääpalvelun tuottamien jää- ja pintaveden lämpötilakarttojen määrä keskimääräisenä jäätalvena (kpl) Jääpalvelutuotteiden päivittäisten verkkolatausten määrä keskimäärin (kpl) Jääpalvelun jäänmurtajille välittämistä Radarsat tutkakuvista valmiina kolmen tunnin kuluessa 82 79, satelliitin ylityksestä (%) Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,8 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,8 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 4,1 4,1 3,9 3,8 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,8 4,0 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 4,1 4,0 4,2 3,9 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,9 3,9 3,8 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden sääilmiöiden ennakkovaroittamiseen (1-5) 4,1 3,8 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Sääennusteiden osuvuustavoitteita ei saavutettu. Poikkeuksena oli uusi 3-5 vuorokauden sateen todennäköisyysennusteiden osuvuustavoite, joka ylitettiin selvästi. Harvinaisen kylmä talvi vaikutti siihen, että osuvuusprosentit jäivät 0,6-4,6 % alle tavoitetason. Talvella pilvisyyden ennustaminen on vaikeaa, ja pilvisyydellä on olennainen vaikutus pakkaseen. Ennustusten osuvuus on laskenut vuosina myös malleissa havaitun ongelman vuoksi, mikä on vaikuttanut muissakin Pohjoismaissa. Jos talvikuukausia ei lasketa mukaan, lämpötilaennusteiden osuvuustavoitteet ylittyivät selvästi. Kireimpien pakkasten aikana muutaman asteen virhe ei käytännössä vaikuta ennusteen käytettävyyteen. Viime vuoden sääennusteiden käyttöarvo oli ennakoivan toiminnan ja varoitusten suhteen erinomainen. Sateen ja kovan tuulen osuvuusennusteissa käytettävä ennustepistekohtainen verifiointitapa on mallien paranemisen myötä muuttunut erityisen herkäksi satunnaisille vaihteluille. Käytettävä mittari tullaan uudistamaan tulevaisuudessa.

17 16 Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin, samoin aallokko- ja jääpalvelulle asetetut tavoitteet. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoitteet ylitettiin. Asiakastyytyväisyystavoitteet ylitettiin kaikkien asiakasryhmien osalta. Panostukset asiakkuuksien hoitoon koko IL:ssa näkyvät selvästi. Erinomainen tulos myös viranomaisten osalta kertoo, että IL:n varoitusten ja VAARA-tiedotteiden käyttöarvo on merkittävä. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tavoite 2010 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,54 3,62 3,64 3,5 (1-5) Henkilöstömäärä ( htv) Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,64. Tavoite ylitettiin selvästi ja myös edellisen vuoden indeksi hieman ylitettiin. Myös vastausprosentti nousi 70,47 %:iin. Ilmatieteen laitoksen tulokset olivat kaikissa kysymyksissä parempia kuin valtion keskiarvot. Työhyvinvointia edistettiin muun muassa tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla. Sairauspoissaoloja kertyi 6,6 päivää henkilötyövuotta kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolot vähenivät 9 %. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Asiantuntijoiden työnkuvan muutos laaja-alaisiksi osaajiksi heijastui edelleen myös kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana panostettiin etenkin projektijohtamisen valmiuksiin ja toimintatapoihin sekä kieli-, viestintä- ja mediataitoihin. Laaja johtamisen koulutusohjelma saatettiin päätökseen ja sitä täydennettiin muilla pienimuotoisilla ohjelmilla. Aktiivisella kansainvälisellä koulutusyhteistyöllä täydennettiin ja tuettiin sisäistä substanssiosaamisen kehittämistä. Pitkistä koulutusohjelmista päätökseen saatiin mm. Ympäristöekonomian diploma-ohjelma. Ministeriön vuodelle 2010 asettama kokonaishenkilötyövuositavoite ei toteutunut. Työtä tehtiin yhteensä 649 henkilötyövuotta, mikä on 12 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion ulkopuolelta rahoitetun tutkimushenkilöstön määrä on kasvanut merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Myös muu tulorahoitteinen henkilömäärä on kasvanut. Talousarviosta rahoitettu henkilömäärä sen sijaan väheni yhdeksän henkilötyövuotta. Kaikkiaan 421 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Tuloilla rahoitettiin 222 henkilötyövuoden ja ulkopuolisella rahoituksella kuuden henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 690 henkilöä, joista naisia oli 266 ja miehiä 424. Henkilöstöstä virkasuhteisia oli 278 ja työsopimussuhteisia 412.

18 17 Henkilöstömäärät vuoden lopussa Naiset Miehet Vakinaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa Ikäjakauma % % % % % % Yhteensä % Henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet Koko henkilöstö ,4 44,0 43,9 42,9 43,6 43,6 43,5 43,7 43,7 Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö ,4 5,5 5,7 6,0 5,8 5,9 5,8 5,7 5,8 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Tutkijakoulutuksesta saa korkeimmat 8 pistettä. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2010 koulutustasoindeksi oli 5,8. Sekä miesten että naisten koulutustasoindeksi nousi edellisestä vuodesta.

19 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 65,22 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,52 milj. euroa, mikä johtui investoinneista, kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen noususta sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Menoista katettiin tulorahoituksella 24,12 milj. euroa (37 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,41 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 40,69 milj. euroa (62 %). Talousarviorahoituksen osuus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä ja tulorahoituksen osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2009 talousarviomäärärahoja yhteensä 41,24 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 12,46 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 13,0 milj. euroa. Siirtyneiden määrärahojen lievä kasvu johtui keskeneräisistä investoinneista. Hankintaprosessi kilpailutuksineen on niin pitkä, että useista aloitetuista hankinnoista ei ehditty saada toimituksia vuoden 2010 aikana. Maksullisen palvelun tulot olivat 12,50 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 11,09 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,38 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot 0,15 milj. euroa Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 4,51 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta suurin osa johtui yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneistä tuloutuksista. Toiminnan kulut kasvoivat 3,54 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut kasvattivat eniten tätä erää. Henkilöstökuluissa lomapalkkavelan muutos nousi 1,04 milj. euroon, kun lomarahoja vaihdettiin tavallista enemmän vapaiksi. Myös poistot kasvoivat, koska laitos on kahden viime vuoden aikana toteuttanut suuria investointeja. Satunnaiset tuotot alenivat 0,53 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä aleni 0,42 milj. euroa edellisvuodesta Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 16,01 milj. eurosta 20,07 milj. euroon. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 11,63 milj. eurosta 13,66 milj. euroon. Kasvu kohdistui kokonaan ryhmään koneet ja laitteet. Merkittävimmät omaisuuserät olivat atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 1,99 milj. euroa, laboratoriolaitteet 0,9 milj. euroa ja muut tutkimuslaitteet 3,79 milj. euroa. Keskeneräisten hankintojen osuus oli 1,6 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo nousi 4,38 milj. eurosta 6,41 milj. euroon.

20 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Ilmatieteen laitoksen arvioinnissa on käytetty valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti Coso- Erm - viitekehykseen perustuvaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa. Pääjohtaja on hyödyntänyt arviossaan myös toimintayksiköiltä strategiaprosessin ja riskienhallintaprosessin aikana saamaansa tietoa sekä sisäisen tarkastuksen arviota. Lisäksi Ilmatieteen laitoksessa sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seurantaja arviointitoimintaa. Arvioinnin perusteella Ilmatieteen laitoksessa sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Ilmatieteen laitoksella riskien arviointi suoritetaan systemaattisesti vuosittain kaikilla tulosalueilla. Riskit on määritelty ja toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi on ryhdytty. Vuonna 2010 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua strategiaprosessin ja riskienhallinnan kehittämistyötä, laadittiin matkustusja edustusohje sekä uudistettiin taloussääntö. Laitoksen toiminnan jatkuvan kehittämisen lisäksi laatutoiminnan koordinointi ja laatujohtamisen kehittämistyö aloitettiin vuonna Strategiaprosessin ja arviointiprosessin yhteydessä kehittämistarpeita tuli esille tavoitteiden ja asioiden seurannassa sekä asiakirjojen dokumentoinnissa. Ilmatieteen laitos on panostanut henkilöstön kehittämiseen sekä hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviin toimiin. Toimintaympäristön muutokset ja tuottavuuden vaatimukset edellyttävät tulevaisuudessakin henkilöstön kehittämiseen sekä jaksamiseen liittyvää panostusta. 1.8 Arviointien tulokset Laitoksen toiminnasta ei tehty evaluointeja vuonna Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos saavutti jälleen ykkössijan julkishallinnon toimijoiden joukosta arvosanalla 8,12, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,83. Kysely kohdistui suomalaisiin ylimpiin päättäjiin ja vaikuttajiin. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2010 kohdistunut väärinkäytöksiä.

21 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2010 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,80 0,00 100, Arvonlisävero , ,80 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,45 0,00 100, YM:n hallinnonalan muut tulot , ,31 0,00 100, EU-rahoitus , ,31 0,00 100, Menorästien ja siirrettyjen , ,14 0,00 100,00 määrärahojen peruutukset 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 240, ,00 0,00 100, Osinkotulot 240, ,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,25 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Talousarvion 2010 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnonala ,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) ,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) ,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto seuraavalle sivulle ,

22 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Talousarvion 2010 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta ,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Liikenne- ja viestintäministeriön , , , ,31 0, , , , ,19 hallinnonala LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,31 0, Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , , ,00 0, , , , , IL:n toimintamenot , , , ,00 0, , , , , Etelä-Manner , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön , ,89 0, ,89 0,00 hallinnonala TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,88 0, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) , , ,01 0, Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset , , ,01 0, Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , , EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) , , , ,05 Määrärahatilit yhteensä , , , ,20 0, , , , ,24 21

23 KIRJANPITOYKSIKÖN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,43 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,79 Muut toiminnan tuotot , , , ,54 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,18 Henkilöstökulut , ,62 Vuokrat , ,88 Palvelujen ostot , ,36 Muut kulut , ,24 Poistot , ,28 Sisäiset kulut , , , ,88 JÄÄMÄ I , ,34 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 153,85 790,14 Rahoituskulut , , , ,59 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,34 Satunnaiset kulut , ,76 0, ,34 JÄÄMÄ II , ,59 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta , , , ,16 Siirtotalouden kulut Käyttötalouden kulut yliopisto ,33 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkom , ,53 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , ,43 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,62 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,84 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,27 22

24 KIRJANPITOYKSIKÖN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,19 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,14 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,99 Rakennelmat , ,25 Koneet ja laitteet , ,34 Kalusteet , ,93 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat , ,57 0, ,51 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT SIJAOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,77 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,42 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,68 Siirtosaamiset , ,59 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,10 Ennakkomaksut , , , ,98 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 624,45 624,45 804,55 804,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,95 23

25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,45 Pääoman siirrot , ,23 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,90 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,36 Ostovelat , ,31 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,75 Edelleen tilitettävät erät , ,73 Siirtovelat , ,43 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,95 24

26 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamia valuuttakursseja: Englannin punta 0,86075 Kanadan dollari 1,3322 Norjan kruunu 7,8000 Ruotsin kruunu 8,9655 Sveitsin frangi 1,2504 Tanskan kruunu 7,4535 Yhdysvaltain dollari 1,3362 * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot. Tammikuussa 2011 maksetut, vuodelle 2010 kuuluneet palkanlisät on kirjattu aiemmista vuosista poiketen suoriteperusteella. LKP-summatason 179 Ennakkomaksut tilien saldot on siirretty toimintamenomomentille. Saldo sisältää kansainvälisen järjestön vuoden 2011 jäsenmaksuosuuden ,90 euroa. Jäsenmaksu pitää maksaa aina edellisen vuoden puolella ja se on aikaisempina vuosina kirjattu LKP-tilille 1739 Muut siirtosaamiset. Kirjaustavan muutoksesta johtuen se on tänä vuonna talousarvion toimintamenoissa kahdesti. * Suomen Akatemia siirtyi tutkimusrahoituksessaan laskutusmenettelyyn ja tämän vuoksi ao. rahoitus nettoutettiin kokonaisuudessaan toimintamenoihin. * Julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituotot sisältävät vuoden 2009 tasausosuutta 1 800,25 euroa. Vuoden 2010 tuotot julkisoikeudellisista suoritteista ovat ilman oikaisuerää ,18 euroa. 25

27 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2010 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Momentti Bruttotulot 0,00 * 0,00 Bruttomenot 0,00 * 0,00 Nettotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Talousarvion 2010 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,85 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot , , , ,58 toimintamenot (S2V) Nettomenot , , , , , , , , Bruttomenot , , ,95 LVM:n hallinnonalan Bruttotulot , , ,64 arvonlisäveromenot Nettomenot , , ,31 0, ,31 26

28 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Kirjanpitoyksiköllä ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. 27

29 Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. 35. Ympäristöministeriön hallinnonala Vuosi EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) Peruutettu Tilijaottelu ,14 Yhteensä , ,14 Pääluokat yhteensä ,14 Vuosi ,14 28

30 Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,15 Palkat ja palkkiot , ,98 Tulosperusteiset erät 3 148, ,56 Lomapalkkavelan muutos , ,61 Henkilösivukulut , ,47 Eläkekulut , ,13 Muut henkilösivukulut , ,34 Yhteensä , ,62 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,83 - tulosperusteiset erät 3 148, ,25 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 019, ,94 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 3 019, ,94 29

31 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 *) tasapoisto 5 vuotta Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnaei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 vuotta Rakennelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 *) tasapoisto 10 vuotta Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta Vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 tasapoisto 5 vuotta Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33, Puhelinkeskukset ja muut viestintälaittee tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 5 vuotta Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 7 vuotta 14, Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 4 vuotta 25 0 *) tasapoisto 7 vuotta 14, Muut koneet ja laitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 *) tasapoisto 10 vuotta Muut kalusteet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 10 vuotta

32 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 1 vuosi *) tasapoisto 5 vuotta Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnaei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 130 Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. *) MTL:stä siirtyneelle käyttöomaisuudelle määriteltiin poistoajat omaisuusryhmittäin jäljellä olleiden poistoaikojen perusteella. 31

33 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet 14 Muut pitkävaikut. menot Hankintameno , , ,85 Lisäykset , , ,90 Vähennykset 0,90 2,95 3,85 Hankintameno , , ,90 Kertyneet poistot , , ,71 Vähennysten kertyneet poistot 0,90 2,95 3,85 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,18 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,04 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,75 Aineelliset hyödykkeet ,86 Yhteensä Raken./rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Muut aineel. hyödykkeet 129 Aineell. keskeneräiset Hankintameno , , , ,00 0, ,54 Lisäykset 3 934, , ,60 0, , ,03 Vähennykset 0, , ,58 0,00 0, ,44 Hankintameno , , , , , ,13 Kertyneet poistot , , , ,00 0, ,56 Vähennysten kertyneet poistot 0, , ,00 0,00 0, ,82 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,05 0,00 0, ,91 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0, ,24 285,67 0,00 0, ,91 Kertyneet poistot , , , ,00 0, ,56 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,81 0, , ,57 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno , ,00 Lisäykset 0,00 Vähennykset 0,00 Hankintameno , ,00 Kertyneet poistot ,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 Kertyneet poistot ,00 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpitoarvo , ,00 32