TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1

2 TILINPÄÄTÖS. SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 18 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 19 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 21 4 TASE 22 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 24 6 ALLEKIRJOITUKSET 34

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmenten aikana maailmanlaajuisesti. Tappioiden odotetaan kasvavan voimakkaasti ilmastonmuutoksen edetessä. Muutos etenee puolen vuosisadan ajan mahdollisista päästörajoituksista huolimatta. Inhimillisiä sekä taloudellisia menetyksiä voidaan kuitenkin vähentää tehokkaasti laadukkaiden sää- ja turvallisuuspalveluiden avulla. VTT:n tekemän arvion mukaan Ilmatieteen laitokseen sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään kuusinkertaisesti. Ilmatieteen laitoksen asiantunteva henkilöstö toimii ympärivuorokautisesti myös kaikissa poikkeusoloissa ja turvaa omalta osaltaan maamme väestön ja yhteiskunnan toimintaedellytykset. Olemme vahvistaneet sekä äkillisten ja paikallisten tuhoa aiheuttavien sääilmiöiden ennustusmenetelmien kehittämistä että entistä pidempien ennusteiden käyttöä. Ympärivuorokautinen toimintamme voidaan laajentaa myös kattamaan muita äkillisiä turvallisuusuhkia sisältäviä luonnonilmiöitä. Ilmatieteen laitos on sitoutunut olemaan Suomen johtava ilmastonmuutoksen asiantuntija. Tuotamme luotettavimman tiedon menneestä ja tulevasta muutoksesta koko yhteiskunnan käyttöön. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmastoa, mallittaa tulevaa ilmastoa, tutkii kasvihuonekaasujen käyttäytymistä ja hiukkasten ilmastovaikutuksia sekä havainnoi globaalimuutosta satelliittimenetelmin. Asiantuntemuksemme on tarpeen mm. vaihtoehtoisten energiamuotojen (tuuli-, aurinko- ja vesienergia) nykyisen ja tulevan potentiaalin arvioinnissa. Toimimme myös aktiivisesti ja laajasti kansainvälisessä toimintakentässä. Osaamistamme hyödynnetään muun muassa Intiassa, Kiinassa, Etelämantereella ja Grönlannissa useiden tutkimushankkeiden muodossa. Olemme myös jatkaneet pitkäaikaista toimimista aktiivisena meteorologian alan konsultointivientihankkeiden toteuttajana kumppanuus-yhteistyönä osin liiketaloudellisina vientihankkeina ja osin kehitysyhteistyönä kotimaisten kumppaneiden kanssa Myös ilmanlaadun asiantuntemuksen tarve kasvaa koko ajan. Kodeissa tapahtuvan puunpolton sekä dieselajoneuvojen lisääntyminen kasvattavat hengitysilman hiukkaspitoisuuksia. Tämän odotetaan johtavan kuolleisuuden ja sairastavuuden kasvuun. Ilmatieteen laitos tuottaa yhteistyössä mm. Kansanterveyslaitoksen kanssa uusia arvioita aiheesta kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön. Laitoksen määräaikaista organisaatiorakennetta uudistettiin vuoden 2007 aikana läpikäydyn prosessin tuloksena tulevaksi kolmivuotiskaudeksi siten, että kaikki toiminnat keskitettiin kahteen päätoimialoja edustavaan tulosalueeseen sekä hallinnon tulosalueeseen. Valitulla rakenteella voidaan turvata erityisesti valmius joustavasti vastata toimintaympäristön nopeastikin muuttuviin tarpeisiin sekä osaamisen alati kasvavaan yhteiskunnalliseen kysyntään. Keskittämällä kaikki operatiivinen toiminta yhdelle tulosalueelle halutaan turvata sääpalvelutuotannon korkea taso sekä kustannustehokkuus. Innovatiivisten ja edistyksellisten

4 3 palveluiden synnyttämiseksi korkeatasoisen tutkimustoiminnan lopputuotteina on uudessa organisaatiossa entistä voimakkaammin panostettu palvelukehitystoimintaan. Tähän liittyen myös IL:n koko tutkimustoiminta sekä määräaikaisten tutkimusohjelmien taso haluttiin kartoittaa ja ne evaluoitiin kansainvälisten huippuasiantuntijoiden toimesta vuoden 2007 aikana. Laitoksen todettiin olevan eturivin tieteellinen osaaja Euroopassa. Evaluaattorit antoivat arvokkaita suosituksia tutkimusohjelmien painopisteiksi vuosille Laitoksen henkilöstön korkeatasoisen osaamisen sekä tuloksellisten kotimaisten ja kansainvälisten kumppanuuksien ansiosta ylitimme kaikki tulostavoitteemme toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden, tuotteiden laadun, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden, julkaisutoiminnan ja ulkopuolisen rahoituksen alueilla. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitos tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sääpalveluja, kuten valtakunnallisia 1-10 vrk:n sääennusteita ja säähän liittyviä varoituksia. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmeninä. Tämän takia Ilmatieteen laitoksen 24-tuntinen operatiivinen palvelu on enenevässä määrin tärkeää yhteiskunnalle. Vuoden aikana jatkettiin vaarallisten säätilanteiden valmiuspäivystyspalveluiden kehittämisohjelmaa. Yhteistyöviranomaisille lähetettävät ennakoivat vaaraa aiheuttavan sään tiedotteet osoittautuivat tarpeelliseksi ja niistä saatiin kiittävää palautetta. Sääennustusten osuvuus parani entisestään, mikä toi säästöjä yhteiskunnalle. VTT teki Ilmatieteen laitoksen palveluista vaikuttavuustutkimuksen, jonka mukaan yksi säätietopalveluihin sijoitettu euro vuodessa voisi parhaassa tapauksessa tuoda jopa kymmenen euron edestä erilaisia lisähyötyjä. Sääpalvelujen suurimpia hyötyjiä on liikenne. Selvityksen mukaan parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat joka vuosi yli 100 miljoonan euron hyödyt. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut tuottavat 100 milj. euron vuosittaiset hyödyt kevyen liikenteen alueiden parantuneen talvihoidon ja liukastumistapaturmien vähenemisen myötä. Talonrakennus ja kiinteistöhallinnan toimialan samoin kuin energiantuotannon arvioidaan saavuttavan sääpalveluiden ansioista vuosittain noin 10 miljoonan euron kustannussäästöt. Maatalouden hyötyjen arvioidaan olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tehokkaan palvelutuotannon takana ovat laadukkaat havaintomenetelmät ja tietoliikennejärjestelmät sekä innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys. Ilmatieteen laitos ylläpitää Suomen ilmastoon ja säähän liittyvää tietopankkia, jossa kaikki merkittävä tieto on talletettu helposti käytettäviin, varmennettuihin ja kansainvälisiin standardeihin perustuviin tietovarastoihin. Ilmatieteen laitoksen tutkimustoiminta suuntautuu aloille, joilla on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus. Kansainvälinen ilmaston mallitusyhteistyö parantaa merkittävästi tiedonsaantia ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Erityistä huomiota on kiinnitetty taloudellisia ja inhimillisiä uhkia sisältävien muutosten arvioimiseen. Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työhön, jolle myönnettiin jaettu Nobelin rauhanpalkinto.

5 4 Ilmatieteen laitos tutkii myös ilmanlaadun vaikutuksia ympäristöön, ihmisten terveyteen sekä ilmastoon tutkimuskohteenaan mm. kaupunki-ilman pienhiukkasten koostumus. Laitos myös vastaa ilmanlaadun seurantaohjelmien toteutuksesta analytiikan osalta sekä ilmanlaadun kansallisen vertailulaboratorion tehtävistä. Ilmanlaadun osaamiselle on tarvetta, koska arvioiden mukaan mm. liikenteen päästöjen seurauksena menehtyy ihmisiä vähintään yhtä paljon kuin liikenneonnettomuuksissa. Laitoksella on myös erityisosaamista arktisen ilmakehän ja avaruus-ilmakehävuorovaikutuksen tutkimuksessa. Laitoksen osaamispääoma on ollut merkittävä menestystekijä myös suomalaisille sää- ja kaukokartoitusalan yrityksille. Ilmatieteen laitos on johtavia toimijoita maailmassa sää- ja ilmastoalan kehitys- ja konsultointitoiminnoissa. Luonnonkatastrofien ennakointi on tärkeää erityisesti kehitysmaille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tavoite: Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot ovat euroa ja toiminta tuottaa euron ylijäämän. Tulo- ja ylijäämätavoitteet ylitettiin. Liiketaloudellisesti hinnoiteltujen maksullisen toiminnan tulot olivat euroa. Liiketoiminta tuotti ylijäämää euroa. Ylijäämä oli 6,6 %, joten myös prosentuaalinen tavoitearvo 1,6 % ylittyi selvästi. Tavoite: Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot ovat euroa ja tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia. Julkisoikeudellisista suoritteista tuloja kertyi euroa, mikä oli lähes suunnitellun mukainen määrä. Kustannukset alittivat hinnoittelutason, ja asiakassopimusten mukaisesti edellisen vuoden kertynyttä ylijäämää palautettiin euroa. Näin ollen kirjanpidon mukaiset julkisoikeudellisten suoritteiden tulot olivat euroa. Kirjanpidon mukainen ylijäämä oli euroa. Varsinainen vuoden 2007 tulos oli kuitenkin euroa ylijäämäinen. Sopimusten mukaisesti tämä ylijäämä palautetaan vuoden 2008 aikana. Tavoite: Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ovat euroa. Tulotavoite ylitettiin, kun yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tuloja kertyi euroa. Tavoite: Budjettirahoituksen ulkopuolinen rahoitusosuus pidetään vähintään 50 prosentin tasolla yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista.

6 5 Tavoite lähes saavutettiin. Ulkopuolinen rahoitusosuus oli 49 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista. Tavoite: Työn tuottavuuden kehitys vuonna 2007 on + 1,0 %. Työn tuottavuus kasvoi edellisestä vuodesta 9,95 %, joten tavoite ylitettiin huomattavasti. Tavoite: Kokonaistuottavuuden kehitys on keskimäärin + 2,0 % vuodessa TTS-kaudella. Vuoden 2007 aikana kokonaistuottavuus kasvoi 8,32 %, joten tavoite ylitettiin huomattavasti. Vaikka tutkimuksen kustannukset kasvoivat 10 %, tuotokset kasvoivat selvästi enemmän. Julkaisuaktiivisuusindeksi ylitti kaikki tähänastiset pistemäärät ja nousi edellisestä vuodesta 22 %. Myös liiketoiminnan suoritemäärä kasvoi. Sääpalvelussa sekä hallinnollisissa ja teknisissä palveluissa myös kustannuksia onnistuttiin alentamaan. Tuottavuusohjelman mukaisesti vähennettiin henkilötyövuosia, mikä näkyi työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden nousuna. Tulostavoitetaulukko: Toiminnallinen tehokkuus Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot(1000 euroa) Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot (1000 euroa) Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot Julkisoikeudellisten suoritteiden ylijäämä(+)/alijäämä (-) % - 2,4 + 5,0 + 2,1 Liiketoiminnan ylijäämä(+)/alijäämä(-) % +3,8-1,2 + 6,6 Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista % Työn tuottavuusindeksi ,95 Kokonaistuottavuusindeksi ,32 Muuta Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa toteutettiin. Henkilöstövoimavaroja kohdennettiin erityisesti tutkimustoimintaan. Sääpalvelussa, teknisissä palveluissa ja hallinnossa henkilömäärää vastaavasti vähennettiin. Kaikkiaan laitoksen henkilötyövuodet vähenivät kolmella edellisestä vuodesta. Laitoksen sisäistä talousohjausta tuettiin uudella kustannuslaskentajärjestelmällä, joka palvelee laitoksen laajenevia tiedontarpeita yhä paremmin. Tietoa hyödynnettiin mm. projektiseurannassa, omakustanteisen toiminnan kehittämisessä ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Sähköisen henkilöstö- ja taloushallinnon kehittäminen saatiin päätökseen ja laitoksen hallinnolliset prosessit toimivat nyt kustannustehokkaasti.

7 6 Laitoksen tulostavoitteet ja toteutumatiedot siirrettiin ensimmäisten joukossa valtion Netratulostietojärjestelmään. Henkilöstöhallinnossa siirryttiin sähköisiin palkkalaskelmiin ja taloushallinnon sähköiset järjestelmät viimeisteltiin kattamaan kaikki oleelliset taloushallinnon alueet. Havaintoautomaatiolla ja uuden teknologian hyödyntämisellä vastattiin paremmin muuttuneeseen asiakastarpeeseen. Havaintojen reaaliaikaisuus parantui ja kustannustaso aleni. Manuaalista havaintotyötä korvattiin automaatiolla yhteensä 8 henkilötyövuoden verran. GPRSteknologian lisääntyvä käyttö mahdollisti yhä reaaliaikaisemmat havainnot. Laitos valmisteli sisäisen organisaatiomuutoksen lisätäkseen tehokkuuttaan ja vastatakseen paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Osana nykyistä keskitetymmän ja automaattisemman tuotannon kehittämistä Ilmatieteen laitos päätti mm. siirtää Helsinki-Vantaan lentokentän toimipisteen laitoksen päätoimipisteeseen Helsingin Kumpulaan vuoden 2008 aikana. Ilmatieteen laitoksen kustannusten kehitys Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Osuus 2007 % Palkkakustannukset % Käyttökustannukset % Pääomakustannukset % Kustannukset yhteensä % Henkilötyövuodet Kustannukset/htv 77,67 80,46 83,82 Laitoksen kokonaiskustannukset nousivat edellisestä vuodesta 4 %. Kustannusrakenteessa palkkojen ja pääomakustannusten osuus kasvoi ja käyttökustannusten osuus vastaavasti pieneni. Kustannukset toimintatyypeittäin (1000 euroa) Osuus 2007 % Perustoiminta % Maksullinen toiminta % Yhteisrahoitteinen toiminta % Yhteensä % Perustoiminta rahoitettiin laitoksen omasta talousarviosta ja liiketoiminnan ylijäämästä ja maksullinen toiminta liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä saaduilla tuloilla. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta noin puolet rahoitettiin omalla rahoituksella ja toinen puoli tutkimustuloilla sekä suoralla ulkopuolisella rahoituksella.

8 7 Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos % Osuus 2007 % Sääpalvelu % 15 % Tekniset palvelut % 21 % Tutkimus ja kehitys % 40 % Hallinto * % 19 % Asiakaspalvelu % 5 % Kustannukset yhteensä % 100 % *Luku sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 4,523 milj. euroa vuonna 2005 ja 4,109 milj.euroa vuonna 2006 ja 3,697 milj.euroa vuonna Henkilötyövuosien muutos tulosalueittain (htv) Muutos Osuus 2007 % Sääpalvelu % Tekniset palvelut % Tutkimus ja kehitys % Hallinto % Asiakaspalvelu % Yhteensä % Tutkimus ja kehitys-tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) Osuus 2007 % Meteorologinen tutkimus % Ilmanlaatututkimus % Ilmasto- ja globaalimuutos % Kaukokartoitus % Avaruus- ja yläilmakehä % Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus % Kuopion yksikkö % Muu tutkimustoiminta % Yhteensä % Kustannusvastaavuuslaskelmat Vuoden 2005 tiedot on jätetty pois liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmista, koska siviili-ilmailun tuotot ja kustannukset on sisällytetty julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaan vasta vuodesta 2006 lukien. Aikaisemmin siviili-ilmailun palvelut olivat liiketaloudellisia suoritteita. Näin ollen vuoden 2005 laskelmat eivät ole vertailukelpoisia. Kustannuserien jakoa erillis- ja yhteiskustannuksiin tarkistettiin ja vastaavat muutokset on tehty myös vuoden 2006 laskelmaan, joten vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kustannuksia on kohdistettu enemmän suoraan tuotteille, jolloin erilliskustannusten osuus on kasvanut ja vastaavasti yhteiskustannusten osuus pienentynyt. Luonnollisesti muutos ei vaikuta ylijäämään.

9 8 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot tietoteknisistä palveluista Sisäisten tukipalvelujen ostot hallinnosta Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 21,2 % 30,1 % Saamisista poistetut erät YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 1,2 % + 6,6 % Henkilöstökustannusten osuus:

10 9 Asiakaspalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Asiakaspalvelun erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta, havaintotekniikasta ja tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot tietoteknisistä ja hallinnollisista palveluista Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 38,0 % 43,4 % YHTEISKUSTANNUKSET Asiakaspalvelun omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 3,3 % + 9,4 % Henkilökustannusten osuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä Palautettu edellisen vuoden ylijäämää Kirjanpidon mukaiset tuotot ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 44 % 42 %

11 10 YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 5,0 % + 2,1 % Henkilöstökustannusten osuus: ) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) palveluiden havaintodataveloitus 3) yhteiskustannusosuudet sääpalvelun yhteisistä ja tietoteknisistä palveluista Kustannukset alenivat enemmän kuin hinnoittelussa osattiin arvioida. Sopimusten mukaisesti vuoden 2006 tuloja palautettiin vuoden 2007 aikana euroa. Vastaavasti vuoden 2007 tuloja palautetaan vuoden 2008 aikana kyseisen vuoden ylijäämää vastaava määrä, joka on Yllä oleva kirjanpidon mukainen ylijäämä on laskettu kirjanpidon mukaisista tuotoista, joita siis vähentää edellisen vuoden palautukset. Yhteisrahoitteisten tutkimusten laskelma (1000 euroa) TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Saamisista poistetut erät

12 11 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot kustannukset Kustannusvastaavuus-% - 51 % - 51 % - 49 % Henkilöstökustannusten osuus: Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Muutos 2006/2007 Henkilöstö htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä Menot 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit 1) Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä Tulot 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista Muut tulot Tulot yhteensä Kokonaisrahoitus 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa

13 12 Tulorahoitus Nettomääräraha Oma rahoitus yht Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä ) Tässä investoinneilla tarkoitetaan yli euron investointeja. Vuonna 2005 investointien määrä oli poikkeuksellinen laitoksen muuton ja supertietokonehankinnan johdosta. 1.2 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tavoite: Lämpötilaennusteiden tulee olla oikein vähintään 87 prosenttisesti yhden vuorokauden ennusteiden ja vähintään 80 prosenttisesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta. Lämpötilaennusteiden osuvuus oli 87,0 % yhden vuorokauden ja 82,0 % kahden vuorokauden ennusteiden osalta. Tavoitteet saavutettiin. Tavoite: Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennusteissa vähintään 85 % ja kahden vuorokauden ennusteissa vähintään 81 %. Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuus oli 88,5 % yhden vuorokauden ja 82,8 % kahden vuorokauden ennusteissa. Tavoitteet saavutettiin. Tavoite: Kovan tuulen varoitusten osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennusteissa vähintään 84 % ja kahden vuorokauden ennusteissa vähintään 80 %. Merialueiden kovan tuulen varoitusten osuvuus oli yhden vuorokauden ennusteissa 85,9 % ja kahden vuorokauden ennusteissa 81,9 %. Tavoitteet saavutettiin. Tavoite: Sääennusteiden toimitusvarmuus on vähintään 99,5 % ja varoitusten toimitusvarmuus on 99,5 %. Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin. Sääennusteiden toimitusvarmuus oli 99.9 % ja varoitusten toimitusvarmuus oli 99.9 %. Tavoite: Palvelujen asiakastyytyväisyysindeksi on vähintään 3,6 asteikolla 1 5. Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin kaikkien palvelujen osalta. Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi oli tähän mennessä korkein eli 4,1. Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi oli 3,9 ja viranomaisten 3,8.

14 13 Tavoite: Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi on vähintään 3,7 asteikolla 1 5. Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi oli 3,9, joten tavoite saavutettiin. Tavoite: Vaarallisten aineiden leviämisen ennustaminen on viranomaisasiakkaiden arvioinneissa vähintään tasolla 4,0 asteikolla 1-5. Viranomaisasiakkaat arvioivat vaarallisten aineiden leviämisen ennustamisen tasolle 3,9, joten tavoitetta ei aivan saavutettu. Tavoite: Tutkimustoiminnan ilmakehäosaaminen ja siitä tiedottaminen tuottaa yli 9000 julkaisuaktiivisuusindeksipistettä. Tavoite ylitettiin, kun julkaisuaktiivisuusindeksi oli pistettä. Tavoite: Tutkimustoiminnan ilmakehäosaaminen tuottaa yli 135 kansainvälisesti ennakkotarkastettua artikkelia. Tavoite ylitettiin, kun tutkimusohjelmat tuottivat 234 kansainvälisesti ennakkotarkastettua artikkelia. Tavoite: Tutkimustoiminnan ilmakehäosaaminen tuottaa yli 10 julkaistua tutkimusta liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutusten alalta. Liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutusten alalta tuotettiin 10 julkaistua tutkimusta. Tulostavoitetaulukko: Tuotokset ja laadunhallinta Tavoite 2007 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 87,1 87,1 87,0 87,0 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 80,2 80,2 82,0 80,0 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 85,3 88,4 88,5 85,0 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 81,7 82,1 82,8 81,0 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 84,0 84,0 85,9 84,0 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk (%) 80,0 80,6 81,9 80,0 Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,9 99,5

15 14 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,9 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 3,6 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,9 3,8 3,6 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 4,0 4,1 3,6 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 3,7 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden leviämisen ennustamiseen (1-5) 3,9 4,0 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Ympäristö- ja terveysalan tutkimukset, kpl Muuta Asiakastarpeiden systemaattista selvitystyötä jatkettiin havaintoverkoston ajanmukaisuuden takaamiseksi. Lisäksi tehtiin entistä kiinteämpää yhteistyötä muiden valtakunnallisten ja kansainvälisten havainnontuottajien kesken. Säähavaintopalvelukeskuksen perustamismahdollisuudet käytiin läpi yhteisessä työryhmässä Tiehallinnon kanssa. Raportin lopputuloksena käynnistetään laitoksien välille parempi yhteistyö säähavaintojen molemminpuolisen hyödyntämisen parantamiseksi. Ilmatieteen laitos voi hyödyntää noin kahtakymmentä tiesääasemaa perusverkoston osana ja näin saada aikaan paremmin tarpeita vastaava havaintoverkko. Sopimukset yhteistyön tehostamiseksi on tarkoitus tehdä vuoden 2008 aikana. EUCOS/AMDAR projektin puitteissa saatiin ensimmäinen Finnairin lentokoneen tuottama luotaushavainto tuotettua. Finnairin lentokoneiden tuottamat operatiiviset AMDAR-havainnot saadaan käyttöön vuoden 2008 aikana. AMDAR havainnoilla tuotetaan sekä paikallisesti että ajallisesti merkittävää havaintotietoa luotaustoiminnan rinnakkaishavaintoina. Hankintatoimen ohjeistusta ja neuvontaa lisättiin voimakkaasti uuden hankintalainsäädännön tullessa voimaan. Myös kiinteistön turvallisuuskoulutusta järjestettiin. Kiinteistön takuutarkastus tehtiin lokakuussa. Tekniikkaan liittyvää osaamista kehitettiin yhdessä talon rakennuttajan kanssa tavoitteena optimoida toiminnallisuus ja energiansäästö. Osallistuttiin myös aktiivisesti WWF:n Green Office-sertifiointiprojektiin. Laitoksen kirjasto palveli sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita. Kirjastojen päivystystä hoidettiin yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen kanssa.

16 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tavoite: Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5. Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3.52 ja ylitti selvästi tavoitetason. Kyselyyn osallistumisprosentti oli 55. Työtyytyväisyys laski edellisen vuoden tasosta 0,03 indeksipistettä. Tavoite: Henkilöstön koulutustasoindeksi on vähintään 5,5. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,5, joten tavoite toteutui. Tulostavoitetaulukko: Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoite 2007 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,55 3,52 3,40 Henkilöstön koulutustasoindeksi 5,4 5,5 5,5 5,5 Muuta Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 599 henkilöä, joista naisia oli 248 ja miehiä 351. Akateeminen loppututkinto oli 58 prosentilla henkilöstöstä ja heistä 16 prosentilla akateeminen jatkotutkinto. Henkilöstöstä 49 % toimi asiantuntijatehtävissä. Henkilöstön keski-ikä oli 43,2 vuotta. Sairauspäiviä kertyi vuoden aikana 6,8 päivää/htv. Henkilöstön työmäärä oli yhteensä 580 henkilötyövuotta, mikä on kolme henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärää pyrittiin vähentämään tuottavuustavoitteiden mukaisesti. Kuuden henkilötyövuoden vähennystavoitteeseen ei aivan päästy, koska tutkimustoiminnassa henkilömäärä kasvoi tutkimushankkeiden lisääntymisen takia. Toisaalta esim. loppuvuoden havaintoautomaatiosta johtuva vähennys näkyy henkilötyövuosissa vasta seuraavan vuoden aikana. Budjettirahoituksella rahoitettiin 402 henkilötyövuoden palkat. Tuloilla rahoitettiin 152 henkilötyövuoden ja ulkopuolisella rahoituksella 26 henkilötyövuoden palkat. Laitos sijoittui Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailussa julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sarjassa toiseksi parhaaksi työpaikaksi. Tulosten perusteella päätettiin edelleen kehittää laitoksen vahvuuksia sekä toisaalta parantaa kehittämistä vaativia kohtia.

17 16 Organisaatiouudistuksen yhteydessä henkilöstöä kannustettiin aktiivisesti osallistumaan sisäiseen tehtäväkiertoon tavoitteena edistää osaamisen siirtoa sekä urakehitystä. Tämän tuloksena noin 27 % henkilöstöstä hakeutui uusiin tehtäviin tai entistä vastaaviin tehtäviin eri puolella organisaatiota. Uutena henkilöstön kehittämishankkeena toteutettiin laaja asiantuntija- ja esimiespotentiaalin kehittämisohjelma nimellä Asiantuntija-akatemia. Laitoksen sihteerien Sihteeriakatemia-ohjelmaa jatkettiin sisäisin tilaisuuksin. EUMETNETin e-learning ohjelmassa Eumetcal:ssa laitos jatkoi toiminnan johtamista. Eumetcal-ohjelman puitteissa toteutettiin ensimmäistä kertaa kursseja myös monimuoto-opiskeluna. Eumetcal-ohjelma laajentui vuoden aikana kuuteen uuteen EUMETNETmaahan. Kansainvälisiä tuulia seuraten laitokselle toteutettiin verkko-oppimisympäristön kehityshanke. Henkilöstömäärän hallinnan tukemisen menetelmiä kehitettiin edelleen. Työhyvinvointia edistettiin tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla, jatkamalla työpsykologin palveluita ja osallistumalla työelämän kehittämishankkeisiin (mm. EU-rahoitteinen OWL-projekti). Laitoksen nykyisten työtehtävien sisältöä sekä palkkausjärjestelmän kehittämistarpeita kartoitettiin Palketyöryhmässä ja saatiin valmiiksi ehdotus tehtävien vaativuusjärjestelmän yksinkertaistamisesta. Tasa-arvon edelleen kehittämiseen suunnattiin paljon työtä; käynnistettiin tasa-arvoryhmän työskentely, laadittiin ajantasainen tasa-arvosuunnitelma sekä aloitettiin sen toteutus. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 47,22 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,68 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa palkkojen noususta. Myös investoinnit kasvoivat hieman edellisvuodesta. Menoista katettiin tulorahoituksella 16,16 milj.euroa (34 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 1,47 milj.euroa (3 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 29,60 milj. euroa (63 %). Rahoituksen rakenteessa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna Talousarvion toteutuminen Laitokselle oli suunniteltu omia talousarviomäärärahoja yhteensä 41,45 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 6,40 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 7,26 milj. euroa. Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna siirtyvien määrärahojen osuus kasvoi 0,86 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 11,20 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 4,93 milj. euroa. Yhteensä maksullisen toiminnan tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,71 milj. euroa Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 0,6 milj. euroa edellisvuodesta, mikä aiheutui sekä maksullisen että muiden toiminnan tuottojen kasvusta.

18 17 Toiminnan kulut kasvoivat 1,34 milj. euroa edellisvuodesta. Muutos aiheutui henkilöstökuluista, jotka kasvoivat palkkaratkaisun vuoksi. Myös tarvikkeiden ostot kasvoivat. Poistot pienenivät hieman edellisvuodesta. Laitoksen poistomenetelmänä käytettiin taloudellisen pitoajan mukaista tasapoistoa, jossa poistoaika vaihteli 3-10 vuoden välillä. Satunnaiset tuotot kasvoivat 0,02 milj. euroa. Muutos johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion osuuden kasvusta. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä suureni 1,90 milj. euroa edellisvuodesta. Muutos aiheutui edellä mainituista toiminnan tuottojen kasvusta (vaikutus kulujäämään +0,6 milj. euroa), kulujen kasvusta (vaikutus -1,34 milj. euroa), satunnaisten tuottojen kasvusta (vaikutus + 0,02 milj. euroa) sekä alv-muutoksista (vaikutus -1,18 milj. euroa) Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 11, 299 milj. eurosta 11, 413 milj. euroon. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo laski 8,63 milj. eurosta 7,71 milj. euroon. Muutokseen vaikutti aktivoitavan omaisuuden raja-arvo nousu euroon. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo nousi 3,71 milj. euroon. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja on toimintayksiköiden taloussäännön perusteella tekemien riskien arvioinnin sekä controllerin tekemän tarkastuksen perusteella arvioinut, täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut seuraavaa: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät säädetyt vaatimukset. Lomakkeella kerätyt tiedot kuvaavat hyvin sisäisen valvonnan toimivuutta: riskit on määritelty ja lähes kaikkien riskien kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi. Toimenpiteet on kuvattu tarkasti ja vastuuhenkilöt on nimetty. Valvontatoimenpiteitä olisi tosin voinut kuvata vielä enemmän. Haastattelumenettelyin tehty riskienhallinnan arviointi voisi paremmin ehkäistä mahdollisuutta, että riskienhallinnasta syntyy mekaaninen pakkorutiini. Tämän mahdollisuuden ehkäisemiseksi riskienhallintaa on syytä vielä kehittää. Ilmatieteen laitoksella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikko perustuu ns. COSO- ERM-malliin. Tämän mallin perusteella on laadittu riskienhallintalomake, jonka viisi tulosaluejohtajaa täyttävät. Riskienhallintalomake on jaettu neljään osioon, jossa riskejä arvioidaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden, henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyvien tavoitteiden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotoksiin ja laadunhallintaan sekä toimintatapaan liittyvien tavoitteiden kautta. Riskien lisäksi on määritelty riskitulokerroin (1-9), riskin toteutumisen seurausvaikutukset, toimenpiteet riskin hallitsemiseksi sekä vastuuhenkilö.

19 18 Asetettuihin tavoitteisiin (talous, asiakkaat ja yhteiskunta, henkilöstö ja osaaminen) sekä toimintaympäristöön liittyvät riskit tunnistetaan ja niiden seurausvaikutukset arvioidaan. Myös tarvittavat toimenpide-ehdotukset riskien hallitsemiseksi esitetään. Riskienhallinnan vastuuhenkilöt on myös määritelty. Riskien hallitsemiseksi toimintayksiköt määrittelevät valvontatoimenpiteet, jotka on riskeihin nähden järkevästi mitoitettu. Riskienhallinta on osa laitoksen johtamista, tulosohjausta sekä tulosraportointia. Ilmatieteen laitoksella johto päättää sisäisen valvonnan periaatteista ja riskienhallintapolitiikasta sekä vastaa sisäisen valvonnan toteutumisesta päätösten mukaisesti. Ilmatieteen laitos ryhtyi myös pilottikohteeksi yhtenä valtion laitoksista riskien arviointiin ja hallintaan liittyvän Kaiku-Luotain menetelmän kehittämisessä. Projekti toteutetaan yhdessä Valtiokonttorin, VTT:n ja TTL:n kanssa. Hankekohteiksi valittiin julkinen sääpalvelu ja ilmakemian laboratorio. Hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä käydään hankkeen avulla läpi kaikki mahdolliset riskialueet. Tulosalueilta saaduissa vastauksissa eniten suuria riskikertoimia liittyi tutkimustiedon tuottamiseen. Muita riskejä liittyi mm. valtion tuottavuusohjelmaan, henkilöstöön, tiedonhallintaan, asiakastyytyväisyyden säilyttämiseen ja tasapainoisen kokonaisrahoituksen säilyttämiseen. Toimenpiteinä riskien ehkäisemiseksi esitettiin mm. strategiatyötä, osaamisen hallintaa, tiedotusta ja tiukkaa budjetointia. 1.8 Arviointien tulokset Tutkimuksen tulosalueelle tehtiin kesällä 2007 kansainvälinen evaluaatio, jossa arvioitiin edellisen kolmen vuoden toimintaa. Tärkeimmät johtopäätökset koskivat avaruustutkimuksen kansallisen ja kansainvälisen tilauksen pienenemistä ja päällekkäistä mallinnustoimintaa useita eri malliympäristöjä käyttäen. Organisaatiomuutos, joka toteutettiin vuoden 2007 jälkipuoliskolla, ottaa huomioon arvioinnissa esiin tulleet puutteet: avaruustutkimuksessa hankittu osaaminen kohdennetaan niille alueille, joilla se palvelee tehokkaammin Ilmatieteen laitoksen toimintaa, ja ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaan kerättiin laitoksen globaalimalliosaaminen. Taloustutkimuksen suomalaisten päättäjien keskuudessa tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos sai jälleen julkishallinnon toimijoiden ykkössijan. Myös kansalaisille kohdistetussa yritysmielikuvakyselyssä Ilmatieteen laitos oli vastaajien mielestä paras julkisorganisaatio. Ilmatieteen laitoksen julkinen verkkopalvelu arvioitiin erinomaiseksi. Webmark Oy:n käytettävyysasiantuntijoiden arvioinnissa Laitoksen verkkopalvelu sai yleisarvosanaksi 7,58, kun Webmarkin mittaustavalla verkkopalvelujen keskiarvo Suomessa on alle 7. Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelua vertailtiin erikseen seuraavien organisaatioiden verkkopalveluihin: Foreca, SYKE, SMHI, UK Met Office. Tässä vertailussa IL sai parhaan keskiarvon. Laitoksen verkkopalvelun sijoitusta nostivat erityisesti selkeä rakenne ja palvelun nopeat vasteajat. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Väärinkäytöksiä ei vuoden aikana havaittu.

20 19 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , , ,58 0,00 100, Arvonlisävero , , ,58 0,00 100, Sekalaiset tulot 1 310, ,00 0,00 100, Muut sekalaiset tulot 1 310, ,00 0,00 100, Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 545,00 540,00 540,00 0,00 100, Osinkotulot 1 545,00 540,00 540,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , , ,58 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen Tilinpäätös 2007 käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön 9 760,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala VM:n hallinnonalan alv-menot (A) 1 760, Työhyvinvoinnin tuki (S2V) 8 000, Opetusministeriön hallinnonala , , , , ,00 0, , , , , Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 0, , , , ,00-0, , , , Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 0, , , , ,00-0, , , , Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) , , , ,90 0, Maa- ja metsätalousministeriön , , , , ,00 0, , , , ,25 hallinnonala Yhteistutkimukset (S3V) , , , , , , , , ,25 Siirto seuraavalle sivulle , , , , ,00 0, , , , ,76

21 20 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen Tilinpäätös 2007 käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta , , , , ,00 0, , , , , Liikenne- ja viestintäministeriön , , , , ,88 0, , , , ,49 hallinnonala Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , , , , , , , , LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,88 0, Kauppa- ja teollisuusministeriön , , ,35 0, ,35 0,00 hallinnonala KTM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , KTM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 0, , , ,35 0, Työministeriön hallinnonala , , ,23 0, ,23 523, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) , , , ,23 523, Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset , , , ,23 523, Ympäristöministeriön hallinnonala , , , , ,00 0, , , , , Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (S3V) , , , , , , , , ,55 Määrärahatilit yhteensä , , , , ,46 523, , , , ,80

22 21 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,72 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,06 Muut toiminnan tuotot , , , ,28 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,98 Henkilöstökulut , ,84 Vuokrat , ,34 Palvelujen ostot , ,66 Muut kulut , ,32 Poistot , ,85 Sisäiset kulut , , , ,71 JÄÄMÄ I , ,43 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 880, ,73 Rahoituskulut , , , ,49 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , , , ,65 JÄÄMÄ II ja JÄÄMÄ III , ,27 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,52 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,55 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,82

23 22 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,91 Muut pitkävaikutteiset menot , ,95 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat , ,83 Koneet ja laitteet , ,88 Kalusteet , ,67 Muut aineelliset hyödykkeet 2 181, ,90 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,59 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,45 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,55 Siirtosaamiset , ,90 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,92 Ennakkomaksut , , , ,19 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 444,35 444,35 517,95 517,95 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,14 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,59

24 23 TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,69 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,85 Pääoman siirrot , ,56 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,58 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,16 Ostovelat , ,15 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,21 Edelleen tilitettävät erät , ,36 Siirtovelat , ,68 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,59

25 24 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamia valuuttakursseja. Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot ja lisämaksu työnantajan eläkemaksusta ( ,00 ) vuodelta Siirtosaamisiin on kirjattu vuodelle 2007 kuuluvat yhteisrahoitteisten projektien laskuttamattomat tulot. Vastaavat tulot kirjattiin vuoden 2006 tilinpäätöksessä lyhytaikaisiin saamisiin.

26 25 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Momentti Bruttotulot 0,00 * 0,00 Bruttomenot 0,00 * 0,00 Nettotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen Tilinpäätös 2007 käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,07 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot , , , ,43 toimintamenot (S2V) Nettomenot , , , , , , , ,49

27 26 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Tilivirastolla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Tilivirastolla ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,03 Palkat ja palkkiot , ,98 Tulosperusteiset erät , ,00 Lomapalkkavelan muutos , ,05 Henkilösivukulut , ,81 Eläkekulut , ,57 Muut henkilösivukulut , ,24 Yhteensä , ,84 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,45 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 2 509, ,64 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 2 509, ,64

28 27 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 5 vuotta Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1230 Rakennelmat tasapoisto 10 vuotta Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta Vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3-5 vuotta 20-33, Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33, Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 7 vuotta 14, Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 7 vuotta 14, Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 10 vuotta Muut kalusteet tasapoisto 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 130 Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta alkaen käyttöomaisuuteen on kirjattu vain omaisuuserät, joiden arvonlisäveroton hankintahinta on vähintään euroa.

29 28 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 111 Tutkimus- ja kehittämismenot 112 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet 114 Muut pitkävaik. menot 119 Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno , , , , ,00 Lisäykset 0,00 0, ,00 0, ,00 Vähennykset 0,00 0, , ,00 Hankintameno , , ,00 0, ,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0, ,00 0, ,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0, , ,00 0, ,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 910,00 0,00 910,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,00 0, ,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,00 0, ,00 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Muut aineell. hyödykkeet 129 Ennakkom.ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , , , , , ,00 Lisäykset , , ,00 0, , ,00 Vähennykset 0,00 773,00 0, , ,00 Hankintameno , , , , , ,00 Kertyneet poistot ,00 0, ,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,00 0, ,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0, , ,00 0,00 0, ,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , ,00 0, ,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , ,00 Yhteensä 130 Käyttöom.- arvopaperit Hankintameno , ,00 Lisäykset 0,00 Vähennykset 2 314, ,00 Hankintameno , ,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,00