Kuopion kaupunki ja terveydenhuolto LASTENSUOJELUN SIJAISHUO OSTOPALVELUJEN KILPAILUTUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki ja terveydenhuolto LASTENSUJELUN SIJAISHU STPALVELUJEN KILPAILUTUSSUUNNITELMA Marketta Kolari Helmikuu 2013

2 1 Sisältö Aluksi.2 1 Kuopion ja Pohjois-Savon lastensuojelu valtakunnallisten tunnuslukujen valossa 3 2 Yleistä lastensuojelupalvelujen hankinnasta 5 3 Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankinta ja kilpailutus Avoin ja rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Puitejärjestely Suorahankinta 6 4 Hankintayhteistyö 7 5 Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen kilpailutus muualla Suomessa 7 6 Palveluhankintojen kilpailuttamisen ja sopimuskumppanuuden haasteita 9 7 Kilpailutuksen valmistelu ja käytännön toteutus Kuopiossa 10 Lähteet 12

3 2 Aluksi Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen kilpailuttaminen on Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman mukainen toimenpide, joka on ollut suunnitteilla jo muutaman vuoden. Julkisten palvelujen kilpailuttamisesta annettu laki ( /348) edellyttää kuntien viranomaisten kilpailuttavan kynnysarvot ylittävät palveluhankintansa. Kuopion kaupunki on käynnistämässä hankintalain ( /348) edellyttämän lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautisten ostopalvelujen kilpailuttamisen. Kuopio ei ole aiemmin kilpailuttanut sijaishuollon ostopalveluja, vaan palveluja on hankittu lapsikohtaisiin sopimuksiin perustuvina. Lastensuojelun tehtävä on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia tukemalla vanhempia, huoltajiaja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lapsen etu huomioiden lastensuojelu turvaa lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun järjestämällä yksilö-ja perhekohtaista lastensuojelua. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun, hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä tai avohuollon tukitoimena sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Tarkoitus on, että sijaishuoltopalvelut kilpailutetaan kolmena kokonaisuutena, jotka ovat lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautinen laitoshoito ympärivuorokautinen ammatillinen perhekotihoito ja erityisyksikköj en tuottama ympärivuorokautinen laitoshoito. Valtion koulukodit jäävät kilpailutuksen ulkopuolelle. Eri yhteyksissä käydyissä keskusteluissa on ilmennyt, että Pohjois-Savon kunnissa olisi kiinnostusta kilpailutuksen järjestämiseen seudullisena tai maakunnallisena kokonaisuutena. Siksi tämä alun perin pelkästään Kuopiota koskevaksi tarkoitettu lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautisten ostopalvelujen kilpailutussuunnitelma on tehty taustaksi Kuopion ja mahdollisesti seudullisen tai maakunnallisen sijaishuollon kilpailutusta ja hankintaa varten. Tarkoituksena on luoda viitekehystä ja tuottaa taustatietoa tarjouspyynnön pohjaksi. Suunnitelman osana olevan selvityksen tiedot on koottu tilastoista, kuntien sijaishuollon kilpailutusasiakirjoista ja keskeisten toimijoiden kanssa käydyistä keskusteluista. Suunnitelmassa tarkastellaan Pohjois-Savon ja Kuopion lastensuojelun sijaishuollon tilannetta ja tehdään katsaus muualla toteutettuihin lastensuojelun sijaishuollon seudullisiin kilpailutusprosesseihin. Suunnitelmaan on koottu seikkoja, jotka on keskeistä ottaa huomioon kilpailutusta tehtäessä. Suunnitelman on tehnyt Kuopion kaupungin perusturvan lapsiperhepalvelujen va. lastensuoj elupäällikkö Marketta Kolari osana Johtamisen erikoisammattitutkintonsa tuotannon johtaminen-osiota.

4 3 1 Kuopion ja Pohjois-Savon lastensuojelu valtakunnallisten tunnuslukuj en valossa Pohjois-Savossa lastensuojeluilmoituksia tehdään suhteellisesti eniten koko maassa. Määrä on esimerkiksi Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan verrattuna merkittävästi suurempi (kuvio i). Pohjanmaa 3,2 Ahvenanmaa Etelä-Savo 4 6 Kymen laakso,7 Pohjois-Pohjanmaa,8 Pirkan maa,8 Etelä-Pohjanmaa F 5,0 Lappi 5,0 Kainuu 5,2 Kanta-Häme 5,4 Keski-Suorr 5,4 Pohjois-Karjala 5, Kokomaa 56 Päijät-Häme. Keski-Pohjanmaa 6,0 Satakunta 6,1 Uusimaa W 6,2 Varsinais-Suomi 6, 5 7 Etelä-Karjala Pohjois-Savo r 7,3 6, 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Kuvio 1. Lapset, joista tehty lastensuojeluilmoitus suhteutettuna 0-17 vuotiasta lasta kohti; % Lähde: Lastensuojelu, SVT, THL Vuonna 2011 yhteensä 915 pohjoissavolaista lasta oli sijoitettuna oman kotinsa ulkopuolelle. Kuopiolaisia heistä oli 430. Sijoitettuina olleiden 0-17 vuotiaiden määrä oli maakunnan tasolla isompi kuin koko maan keskiarvo. Maakunnan sisällä Pohjois-Savossa oli suurta vaihtelua sekä sijoitettuina olleiden että viimeisen sijoitustietonsa mukaan huostassa olleiden lasten osuudessa alle i8-vuotiaista. Pienimmissä kunnissa jo yhden perheen lasten sijoitus tai vastaavasti sijoituksen loppuminen vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuteen (taulukko i).

5 klensairr. Talortskorrnlner- Lundsbygdskotreniner- II ,5 ii ,, , ,,,, ,6-9 II Yhteensä Toteit Taisi P erheho ilo A mnrstillinen Leitoshuolto Muu Sijoitetut 0-17V. osuus Huogtassoviirneisens ilo ltustie don osuus Fonriisvsrd perhekotiho Ilo ästiutionsuård el(o iy Vaslasooslu ntukusn tel. killesilleet oijoituk ent vsstsausstu Fant.rcare Vurd profesoonelit Res,danhial Annanvlrd nngarsomvi estä ali mhandertugnu bani (hiki brhdskando Väestöstä iamhjalreor care thsrcare placnraiautorrr 17.lnngur ao pjaoenn4ar) orrågt det siatu 17.ånngurav Pro fessiar.altamuly tremmetmotsaurande plaoeringsbnsiotet motuvarunde Irame Chiidreoage4 aidsrugrrvpp(.( kr aeaoa.rdirrgta lateari,rfarr,ra1ianao uiderugropp(%i 0.tlplaoed Cioldrenageda-t uni Creoagadl.i7 autojderhe piacedooru,4sty. placedautsido laine oltiin, 0 ihetranreso (oko rrrsa.häajufldat. h ilraiecallrrtl / ,4 Ii l(aupunkirnslset kunnat -11,5 rakorrrrrr.lter Lhtarmmurrropair,en , ,3 T asiaan laulut kunnat. Törarlskornmaler. Seorvl.ebarrrnarnorpshles ,8 U ssasutumalset koneet Luodtkdukornnruosr.Paratnnra*si,eVvsa , ,7, - -,, 0,6, PeIrjols-Savo - Norru Sovolso SIS , ,3 Kaupunklmalset kunnat. Urbuna kormuner- (tilan municipalities isalrn , ,9 Kuopio , ,7 Varkaus , ,7 Teajaan asutut kunnat - Semi-urban municipalities Säinjörvi , ,1 Suorienjol , ,9 Maaseutumaiset kunnat - Rural municipahties Juankoshi , ,0 Kaavi , ,9 Keitelo , 0,8 Kiuruvesi , II 0,6 Lupiniahti , ,0 Leppävirta , ,9 Föilaninka 13,. Ii 1,4,, 7 0,9 Niilo , ,4 Relavesi , , 0,4 Rauloilrrpi ,8 Rautavaara , ,3 Sonkajärvi , ,6 Tervo 7 5 3,1 2,2 Tuusnierr ,, -. 0,9 Vesanlu Vioreosi , ,8 Taulukko i. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret koko maassa ja Pohjois-Savossa viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, Lähde: Lastensuojelu, SVT,THL Pohjois-Savon kuntien sijoittamia ammatillisissa perhekodeissa tai laitoshuollossa olevia lapsia oli yhteensä 437 vuonna Jos keskimääräiseksi hoitovuorokauden hinnaksi asetetaan 250 euroa, kului Pohjois-Savon kunnilta sijaishuoltoon yhden vuorokauden aikana jopa euroa. stopalveluna yhden lapsen laitossijoitus maksaa keskimäärin euroa vuodessa. Pelkästään Pohjois-Savon sijaishuollon ostopalvelujen kustannukset ovat arviolta euroa vuodessa. Koko maassa laitoshuollossa olleiden lasten ja nuorten osuus kasvoi vajaan prosenttiyksikön (0,7) edelliseen vuoteen 2010 verrattaessa. Laitoshuollon osuus korostui edellä mainituissa prosenttiosuuksissa, koska laskennassa olivat mukana huostassa olleiden lasten lisäksi myös kiireellisesti sijoitetut, avohuollonjajälkihuollon tukitoimin sijoitetut lapset ja nuoret. Pitemmissä sij oitusj aksoissa (huostassa ) lapsista lähes puolet oli sij oitettuina toimeksiantosopimuksella perheisiin tai sukulais-/läheisperheisiin. Pohjois-Savossa perhehoidon osuus oli merkittävä (yli 55 %) ja laitoshuollossa oli vain vajaat 20 % sijoitettuina olleista lapsista. Koko maan tasolla laitoshuollon osuus oli lähes 30 % (kuvio 2). Jos palvelujen hankinta ja kunnan oma sijaishuollon palvelutuotanto on olematonta, niukkaa tai suunnittelematontaja perustuu käytännössä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen, on vaarana, ettei sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle saada tarkoituksenmukaisintaja lapsen edun kannalta parasta mahdollista sijaishuoltopaikkaa. Suunnittelemattomuuden seurauksena on usein myös hallitsematon sijaishuoltopalvelun hintakehitys ja hinta-laatusuhteen vinoutumia.

6 5 100% 90% Laitoshuolto 80% 70% 60% Ammatjlljnen p erh ekotihaito 5Q0/ 40% IPerhehoito 30% 20% 10% Muu 0% 4\* $040 Kuvio 2 Huostassa olleet lapset sijoitusmuodon mukaan , % (N=8 964) Lähde: Lastensuojelu, SVT, THL 2 Yleistä lastensuojelupalvelujen hankinnasta Kun kunta hankkii sosiaalipalveluja, on kyse julkisesta hankinnasta. Kuntaliitto ja kauppa- ja teollisuusministeriö ylläpitävät julkisten hankintojen neuvontayksikköä, josta saa maksutonta neuvontaa julkisiin hankintoihin liittyen. Se toimii julkisten hankintojen asiantuntijana. Kuntaliiton verkkosivut sisältävät ajankohtaista ja päivitettyä tietoa myös sosiaalipalvelujen hankinnasta. Valtiovarainministeriö on marraskuussa 2009 julkaissut JYSE 2009 palvelut - julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa. Lastensuojelupalveluja hankittaessa on aina muistettava, että ensisijaista on lastensuojelulain asettama velvoite lapsen edun huomioimiselle. Hankintaprosessin tulisi kuitenkin olla paitsi asiakaslähtöinen, myös juridisesti pätevä, suunnitelmallinen, tehokas ja taloudellinen. Koska asiakaspalveluhankinnoissa käsitellään usein asiakkaiden henkilötietoja, on huomioitava mm. henkilötietolainsäädäntö. 3 Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankinta ja kilpailutus Kunta voi järjestää sijaishuollon palveluja omana palvelutuotantona eli kunnalla voi olla esimerkiksi oma lastensuojelulaitos tai laitoksia. Kunta voi myös hankkia palvelun muilta

7 6 kunnilta tai valtiolta, järjestöltä tai muulta yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityistä palveluntuotantoa edustavat useimmat ammatilliset perhekodit ja yhä enenevässä määrin myös yksityiset laitokset. Sijaishuollon palvelujen hankinnassa on kunnilla käytössä erilaisia hankintamenettelyjä. Hankintamenettelyä valittaessa huomioitava lastensuoj elulain ja julkisia hankintoj a koskevan lain mukaiset menettelytavat. Hankintalain ( /348) 5:55ä määritellään erilaiset hankintamenettelyt. Julkisessa hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa, kilpailullista neuvottelumenettelyä ja puitejärjestelyä voidaan käyttää laissa säädetyin edellytyksin. 3.1 Avoinja rajoitettu menettely Avoin menettely tarkoittaa sitä, että kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen hankintailmoituksen perusteella. Rajoitetussa menettelyssä ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat kaikista halukkaista toimittajista voivat tehdä tarjouksen hankintailmoituksen perusteella. 3.2 Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyä käytettäessä hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa. Kun hankintailmoitus on julkaistu ja halukkaat toimittajat ilmoittautuneet, käynnistetään neuvottelut. Neuvottelumenettelyn ja avoimen tai rajoitetun menettelyn välinen suurin ero on siinä, että neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö ei laadi tarjouspyyntöä etukäteen, vaan hankinnan ehdoista neuvotellaan osapuolten välillä. Neuvottelun päätteeksi palveluntuottaj at jättävät yksilöidyn tarjouksen. 3.3 Puitej ärj estely Puitejärjestelyllä tarkoitetaan hankintayksikönja toimittajien välistä sopimusta, jossa vahvistetaan tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot. Puitejärjestelyssä sovitaan esimerkiksi hinnasta ja suunnitellusta hankinnan määrästä seuraavan sopimuskauden ajaksi. 3.4 Suorahankinta Suorahankinta on ollut pitkään käytetyin sij aishuollon hankintamenettely. Suorahankinnalla tarkoitetaan sitä, että hankintayksikkö valitsee yhden tai useamman toimittajan, joiden kanssa se neuvottelee sopimuksen ehdoista julkaisematta hankintailmoitusta. Suorahankinnasta on kyse aina silloin, kun kunta solmii sijaishuollon hankintaa koskevan sopimuksen esimerkiksi yksityisen lastensuojelulaitoksen kanssa ilman että on käytetty mitään em. hankintamenettelyistä. Suorahankinnan käyttäminen on poikkeus. Syy suorahankinnan käyttämiseen on todettava ennalta, ja se on perusteltava hankintapäätöksessä tai siihen liittyvässä muussa asiakirjassa hankintalain perusteella. Perusteena suorahankinnalle lapsen sijoituspaikkaa koskevassa palveluhankinnassa voivat olla lastensuojelulliset perusteet.

8 7 4 Hankintayhteistyö Sijaishuollon palvelujen hankinta voidaan organisoida eri tavoin. Joissakin kunnissa se on keskitetty toimialan erityisyksikölle tai ryhmälle, jossa on sekä lastensuojelun ammattitaitoa, että hankintaosaamista. Hankinta voidaan keskittää myös hankintayksikölle, joka huolehtii muistakin kunnan hankinnoista. Myös useamman kunnan muodostama hankintarengas tai tilaajarengas voi hankkia palveluja. Hankintalainsäädännön tunterninen ja palvelujen hankintaan liittyvien kirjallisten sopimusten laatiminenja solmiminen edellyttävät kuntien lastensuojelutyöstä vastaavilta viranhaltijoilta myös hankintaosaamista. 5 Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen kilpailutus muualla Suomessa Useimmat isot ja keskisuuret kaupungit ovat jo kilpailuttaneet lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelunsa joko kuntatasoisesti tai seudullisena hankintarenkaana. Suomessa isoimmat kunnat ovat kilpailuttaneet sijaishuoltopaikat käyttäen avointa menettelyä. Avoimen tarjouskilpailun ovat järjestäneet mm. Helsinki, Lahti, ulu (mukana ulun seutu) ja Tampere (mukana Tampereen seutu ja Etelä-Pirkanmaa). Monilla seuduilla on päädytty siihen, että sijaishuollon palveluja hankitaan seudullisena yhteistyönä. Tällöin voidaan pitää yllä laajaa palveluntarjoajien verkostoa tai sopimuskumppaneiden joukkoa. Samalla voidaan yhteistyössä kehittää sijaishuoltoa sekä valvoa toimintaa ja sijaishuollon palvelumarkkinoiden kehittymistä ja kustannustasoa. Kuntien omat sosiaalityöntekijät voivat keskittyä lapsikohtaiseen lastensuojelutyöhön ja hankintaosaamista edellytetään vain yhteisen yksikön henkilöstöltä. Kuopion lastensuojelun ostopalvelujen kilpailutuksen valmistelun yhteydessä on ollut käytettävissä materiaalia Jyväskylästä, missä yrnpärivuorokautiset ostopalvelut kilpailutettiin seudullisesti vuonna Teimme yhdessä sijaishuoltoyksikön palveluesimiehen kanssa myös tutustumiskäynnin Jyväskylään huhtikuussa Internetin ja muuta kautta saamieni asiakirjojen kautta olen tutustunut myös Turun, Helsingin, ulun ja Mikkelin kilpailutuksiin. Tarjouspyynnöistä ilmenee, mitä palveluntuottajilta on edellytettyja millaisia valintaperusteita on käytetty. Kuntien tarjouspyynnöissä määriteltyjä teemoja; Tarjouspyynnössä määritelty sisältö hyväksyttävälle tarjoukselle Hankinnan kohde; Tarkka määrittely ostettavan palvelun sisällöstä. Hankinnan laajuus/volyymi; Sopimuskauden määrittely, kilpailutettavan palvelun kuvaus, maininta hankintapäätöksen tekij ästä. Hankintatapa; Yhteishankinta; yksi kunta ja valtuutettu kunta. Tarjoukset;

9 Mitä tarjouksen tulee kattaa mm. ostajan vaatimukset tuottajalle, minimiedellytykset, laadun seuranta (kuka ja miten). Sovellettava lainsäädäntö. Tarj ousten vertailu ja päätöksenteko; Valintakriteerien (mm. hinta-laatusuhde) sekä tarjouksen hyväksymisen edellytysten määritteleminen, julkisuuden määritteleminen, puitesopimuksen osapuolet ja aikataulu. Sopimusaika ja sopimusten siirto/ suhde aiempiin sopimuksiin; Nykyisten sopimusten suhde uusiin sopimuksiin (mm. aikarajat), mahdollisen jatkoajan sekä muutosehtojen määrittely. Suhde niihin palveluntuottajiin, jotka eivät osallistu tarjouskilpailuun tai jotka eivät tule valituiksi ja joissa sijoitukset jatkuvat sopimuskauden päättymisen jälkeen -> lapsikohtaiset sopimukset. Puitesopimukset ja lapsikohtaiset sopimukset; Puitesopimuksen sisältö, täydentävät ehdot, allekirj oittamisaj ankohdan määritteleminen, paikkavaraukset, velvollisuus tarjota palveluja. Perusteet, joilla voidaan valita palveluntuottaja puitesopimukseen kuuluvien palveluntuottajien ulkopuolelta. Sopimusten irtisanominen; Irtisanomisaika ja toimintatavat (mm. silloin, kun minimiedellytykset lakkaavat täyttymästä tai sopimusehtoja rikotaan). Hinta; Kriteerit hinnan määrittämiselle (mm. palkkakustannusindeksitja elinkustannusindeksien muutokset), miten hintoja tarkistetaan, miten tuottaja tekee esityksen hinnanmuutoksista, kuka käsittelee hinnankorotusehdot, poikkeavat hoitopäivähinnat (mm. erityishoito), saako palveluntuottaja avustusta muualta ja mikä sen osuus on, muutosten vaikutukset toimitaan, miltä ajalta sovittu hinta maksetaan (milloin lapsi on kirjoilla hoitoyksikössä, luvattomat poissaolot), hoitovuorokausihinnan sisältö Tarjoajan saamat julkiset tuet ja avustukset; Palveluntarjoajan on selvitettävä saamansa avustukset ja julkiset tuet sekä niiden luonne. Laskutus ja maksuehdot; Laskutuskausi sekä maksuehdot. Tuottajalta vaadittavat selvitykset; Tarj oukseen liitettävät tositteet (mm. verotodistus, eläkevakuutusmaksutodistus, ennakkoperintärekisteri). Lisäksi mahdolliset muut tarvittavat liitteet mm. lääninhallituksen lupa, laatu- ja/tai hintalomake. Tilaajan velvollisuudet; Mihin tilaaja sitoutuu: mm. tiedonanto, maksujen suorittaminen, lapsikohtaisen sopimuksen ja huoltosuunnitelman tekeminen, salassapito, yhteistyössä toimiminen. Palveluntuottaj an velvollisuudet; Mihin palveluntuottaja sitoutuu; (mm. riittävä henkilöstömäärä, yhteydenpidon edistäminen lasten ja vanhempien välillä, sopimuksen mukaisten toimintatapojen mukaisesti toimiminen). Dokumentointi ja raportointi; Kirjallinen hoito-ja kasvatussuunnitelma, päivittäisraportointi, raportit tilaajalle ym. Asiakastietojen käsittely ja salassapito; Asiakirjojen säilytys ja luovutus, asiakasrekisterin ylläpito, tiedonsaantioikeus. Henkilökunta; Henkilökunnan määrä, koulutus, työkokemus, rikostaustojen tarkistus. Toimintatilat ja sijainti; Lastensuoj elulain ja aluehallintoviraston vaatimusten mukaisuus ja sijainti sijoittaj akuntaan nähden Sijoitus- ja hoitoprosessi; Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien sitoutuminen läsnäoloon, lapsen kasvu-ja kehitysedellytysten turvaaminen, lapsen perushoito ja huolenpito, käytännön asioiden hoito, 8

10 - lapsen - Vuorovaikutus - lupaus - lupaus lupaus mahdouinen mahdollinen mahdollinen 9 lomat, lapsen yhteydet hänelle läheisiin henkilöihin, lapsensiirtyminen seuraavaan elämänvaiheeseen Taulukko 2. Seudullisena yhteistyönä toteutettujen lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusten tarjouspyyntöjen sisältö Lastensuojelussa lapselle järjestettävät palvelut on valittava ja järjestettävä lapsen tarpeiden mukaisesti ja myös sijaishuoltopaikan valinnassa on otettava huomioon lapsen tarpeet ja lapsen etu. Keskeistä lapselle on, että hän saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidonja että hänestä välitetään. HANKINNAN TAVITE VALINTAKRITEERIT SPIMUSKANNUSTEET? Lapsen edun toteutuminen hyvinvointi Hyvinvointi Hyvinvointi vs lupaus lisääntyy hyvinvoinnista - bonus tai sanktio Vuorovaikutus Vuorovaikutus vs lupaus - bonus tai vuorovaikutuksesta sanktio - Lapsen Elämänhallintataidot Elämänhallintataidot vs lupaus elämänhallintataitoj - - bonus tai en lisääntyminen elämänhallintataidoista sanktio Kustannustehokkuus Hinta Kuvio 3. Lapsen näkökulmasta keskeiset asiat palvelua hankittaessa 6 Palveluhankintojen kilpailuttamisen ja sopimuskumppanuuden haasteita Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut voidaan yleensä luokitella ns. toissijaisiksi palveluhankinnoiksi, jolloin niihin voidaan soveltaa kansallisia menettelysäännöksiä, vaikka EU kynnysarvon mukainen hankintasumma ylittyisi. Tällä on vaikutusta koko kilpailuttamisprosessiin ja mm. siihen, onko ilmoitus julkaistava vain kansallisessa HILMÄssa, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan, vai sen lisäksi myös EU-laajuisesti HILMAn välityksin. Hankintaprosessin avainkohta on hankintailmoituksen ja siihen liittyvän tarjouspyynnön sisällön määrittäminen. Hankintailmoitusta laadittaessa onkin oltava hyvin tarkkana, sillä jo se voi pilata koko prosessin. Hankintailmoituksessa kuvataan palveluntarjoajalta edellytettävät vaatimukset, hankittava palvelu ja sen vaatimukset.

11 10 Hankintalaki edellyttää, että tärkeimmät sopimusehdot ovat jo tarjouspyynnössä. Mahdollista on, että tarjouspyynnön liitteenä on jo sopimusluonnos, joka tarjoajien tulisi hyväksyä. Tämä helpottaa kilpailutusprosessin loppupäässä toimimista. n siis ilmoitettava ne valintaperusteet, joiden mukaan tarjousvertailu ja sen perusteella tapahtuva hankintapäätös tehdään. Tärkeää on miettiä omat keskeiset sopimusehdot, joiden lisäksi on mahdollista käyttää täydentävästi yleisiä sopimusehtoja. Tällöin mahdollistuu hankintapäätös, joka tehdään kokonaistaloudellisen edullisuusvertailun eli niiden valintaperusteiden mukaan, jotka on määritelty tarjouspyynnössä. Palvelukuvauksen tulee siis kertoa selvästi ja loogisesti, mitä ostaja haluaa ostaa ja mitä myyjän odotetaan tarjoavan. Palvelukuvausta tarjouspyyntöön tehtäessä haasteiksi asettuvat toisaalta liian yleiset määrittelyt, jotka aiheuttavat sen, että tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia, ja toisaalta liian pikkutarkat määrittelyt, jotka voivat olla syrjiviä ja mahdottomia toteuttaa. Hankintapäätös tehdään aina tarjouspyynnössä ennalta määriteltyjen valintaperusteiden mukaan. Sijaishuollon palveluja kilpailutettaessa valitaan useita sopimuskumppaneita palveluntuottajiksi. Koko hankintaprosessi tulisi luoda asiakaslähtöiseksi niin, että hankinnan tavoitteet, kelpoisuusehdotja valintakriteerit sekä sopimusaikainen yhteistyö palveluntuottajien kanssa palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla palvelun saajia eli lapsia. Tavoitteina tulisi olla mm. oikea palvelu oikeaan aikaan oikeassa paikassa inhimillinen kohtaaminen ja lapsesta välittäminen asiakkaiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien mukana olo/kuulluksi tuleminen palvelun arjen sisällön tuotannossa luottamus kaikkien toimijoiden välillä pitkäjänteinen työskentely ja palveluiden kehittäminen. Edellä mainituille tekijöille tulee asettaa riittävä painoarvo. Tuottavuuden näkökulmasta molempia osapuolia tyydyttävän win - win -periaatteen tulisi toteutua. Samoin tuotoksen pitäisi lisääntyä ja mielellään olla laadultaan aiempaa parempaa ilman, että kustannukset kasvavat. Sopimusaikaista yhteistyötä ja kumppanuutta palveluntuottajien kanssa määrittelee osaltaan lastensuojelulaki sekä asiakastasolla että valvonta-ja ohj ausvelvoitteiden kautta. Yhteistyöhön voi sisältyä yhteisiä koulutuksia, kehittämispalavereja, yhteisesti sovittua raportointia, rekiamointeja sanktioita tai kannustimia, monitahoauditointeja ym. Haasteeksi palvelun ostajalle eli tässä tapauksessa kuntien lastensuojelun henkilöstölle voi nousta se, miten resurssit riittävät tähän yhteistyöhön yhtään sen paremmin kuin ovat riittäneet ennen kilpailuttamista. 7 Kilpailutuksen valmisteluja käytännön toteutus Kuopiossa Kilpailutukseen valmistautuminen on alkanut jo edeltäneinä vuosina. Palveluntuottajien kanssa on käyty asiaan liittyvää keskustelua erilaisten tapaamisten yhteydessä. Lastensuojelupäällikkö on hankkinut kilpailuttamisosaamista Palveluhankintojen kilpailuttamis-koulutuksessa huhtikuussa Huhtikuussa 2012 tehtiin myös matka Jyväskylään, missä tavattiin siellä tehdyn

12 mikäli X 11 lastensuojelun ostopalvelujen kilpailuttamisen avainhenkilöitä. Lastensuojelupäällikön kouluttautuminen ja perehtyminen jatkuu helmikuussa 2013 osallistumisella Sopimuksen tekeminen julkisissa hankinnoissa koulutukseen. Vuoden 2012 aikana Pohjois-Savon kuntien edustajilta tuli esityksiä siitä, että lastensuojelun kilpailutus toteutettaisiin yhteistyössä ja hankintapäätökset tehtäisiin yhdessä. Tästä syystä asiasta käytiin yhteistä keskustelua Kuopion seudulliseen sosiaalipäivystykseen osallistuvien 13 kunnan edustajien kanssa tammikuussa 2013 pidetyssä kokouksessa, jossa sovittiin, että kaikkiin Pohjois- Savon kuntiin lähetetään osallistumispyyntö. Tämä pyyntö ja samalla kutsu yhteistapaamiseen on lähetetty helmikuussa Tammikuussa 2013 Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvija va. lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari tapasivat Is-Hankinta y:n hankintaasiantuntija Anne Hämysen. Kuopiossa toimiva IS-Hankinta y on osakeyhtiömuotoinen julkisten hankintojen organisaatio, johon lähes kaikki Pohjois-Savon kunnat kuuluvat. Tuossa neuvottelussa sovittiin pidettäväksi yhteistapaaminen kilpailutukseen mukaan lähtevien kuntien kanssa. Tavoitteeksi asetettiin, että kilpailutusprosessi on viety loppuun vuoden 2013 aikana ja sopimuskausi alkaa Lopullinen kilpailutuskalenteri lyödään lukkoon yhdessä kuntien kanssa toukokuussa. Samoin päätös kilpailutuksestaja hankintamenettelystä tehdään tuolloin. Kilpailutus tullaan toteuttamaan avoimella menettelyllä. Mikäli syntyy usean kunnan hankintarengas, IS-hankinta y tulee ottamaan kokonaisvastuun kilpailutuksesta. Se tulee perimään palkkionsa komissiomaksuina. Hankintapäätöksen tekee IS-Hankinta y:n toimitusjohtaja. Kilpailutuksen sisällöllisinä asiantuntijoina ovat Kuopion lastensuojelun asiantuntijoiden lisäksi osallistuvien kuntien erikseen valittavat edustajat. He ovat keskeisesti mukana tarjouspyyntöä tehtäessä valintakriteerien lopullisessa määrittelyssä. Myös palveluntuottajia osallistetaan tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa niin, että heillä on mahdollisuus kommentoida sitä. Kilpailutus tulee koskemaan uusia sopimuksia. Sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi tai vaihtoehtoisesti vähintään kolme () vuotta kestäviksi. Toistaiseksi voimassaolevien sopimusten niihin päädytään - irtisanomisaika on 6 kuukautta. VAIHE JA TEHTÄVÄT VUSI Nykytila-analyysi X X X Kuntien osallistaminen X X X Kilpailutuksen suunnittelu X X X X X X ja tarjouspyynnön valmistelu Tarjouspyynnön julkaisu X Tarjoustenkäsittely X Päätöksenteko ja tiedotus X Sopimusten teko X Taulukko 3. Hankintaprosessi

13 julkisten 12 Lähteet Jyväskylän kaupungin 2010 lastensuojelun ostopalvelujen kilpailutusaineisto ja käydyl keskustelut 2012 JYSE 2009 palvelut hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa. Valtiovarainministeriö. Keskustelu IS-Hankinta y:n hankinta-asiantuntija Anne Hämysen kanssa Kunnat.net verkkosivut. Kuntaliitto. Laki julkisista hankinnoista /348. Lastensuojelulaki /417. Palveluhankintojen kilpailuttaminen koulutusaineisto (2012). Kuntakamari. Räty, Tapio (2012). Uusi lastensuojelulaki. Edita Publishing y. Sosiaaliportti.fi verkkosivut. THL THL tilastoraportti 26/2012: Lastensuojelu 2011