Ohjausaika 1.11 klo klo Aihe valittu viimeistään Loppuraportin palautus 18.11

Transkriptio

1 SEMINAARITYÖOHJEET Seminaarityön vaihtoehtoiset suoritustavat: A) yritystoimeksiantoon perustuva työ, B) yliopistoon liittyvä työ tai C) kirjallisuustyöt. Jokaisessa työssä tulee olla sekä teoria- että soveltava osuus. Ryhmäkoko: A) Yritysaihe: Parityö (parit hankkivat pääsääntöisesti aiheen itse) B) Yliopistotyö: Parityö (parit keksivät aiheet itse) C) Kirjallisuustyöt (2kpl): Yksilö- tai parityö Aikataulu: Seminaarityöinfo 30.8 klo ja klo ja Ohjausaika 1.11 klo klo 9-15 Aihe valittu viimeistään 1.10 Loppuraportin palautus Seminaarit klo klo klo klo 9-12 Palautukset: Seminaarit: Laajuus ja työmäärä Töiden ohjaus: Seminaarityön aihe ilmoitetaan viimeistään Moodlen kautta. Aiheen valinnan yhteydessä ilmoitetaan työryhmän kokoonpano (ryhmäläisten nimet, opiskelijanumerot ja sähköpostiosoitteet) sekä työn alustava otsikko, lyhyt kuvaus tavoitteista ja sisällöstä. Seminaarit järjestetään 26.11, 27.11, ja Seminaaripäivien tarkempi aikataulu julkaistaan viimeisellä luennolla A ja B: 12 tekstisivua (pl. kansilehti, sisällysluettelo ja lähdeluettelo) C: 6 tekstisivua kumpikin (pl. kansilehti, sisällysluettelo ja lähdeluettelo), palautetaan yhtenä raporttina Työmäärä noin 40 tuntia per henkilö Pienryhmäkohtaisia, vapaaehtoisia ohjausaikoja on tarjolla torstaina 1.11 klo ja perjantaina 2.11 klo Puolen tunnin mittaisen ohjausajan voi varata Moodlen kautta. Ohjauksessa voidaan käydä läpi yksi tai useampia seuraavista asioita: tutkimuskysymysten muodostaminen, työn rakenne, työn teoreettisen viitekehyksen muotoilu, tutkimuksen empiirisen osan toteutus sekä kirjallisuushaut. Ennen ohjaukseen saapumista (vähintään päivää ennen) on suositeltavaa palauttaa työn sen hetkinen versio Moodlen palautustyökalun kautta.

2 Arviointi: Arvioinnissa käytettäviä kriteereitä ovat: - Raportin rakenne, johdonmukaisuus ja ulkoasu - Työn vastaavuus otsikkoon - Raportin sisältö, tulokset - Työn uutuus- ja vaikeusaste, työmäärä - Lisäarvo yritykselle (sekä tieteellinen lisäarvo) Seminaarityö muodostaa 40 % kurssin loppuarvosanasta. Raportin palauttaminen myöhässä laskee arvosanaa.

3 A: YRITYSTOIMEKSIANTOON PERUSTUVA TYÖ Työ voi olla esimerkiksi tiedonhakupalvelua ja selvitystyötä yrityksessä meneillään olevaan tai suunnitteilla oleviin innovaatiotoimintaan liittyviin kehitysprojekteihin. Saatekirjeen voi pyytää tarvittaessa Katilta. Esimerkkejä aikaisemmin kurssilla tehdyistä seminaaritöistä: - SymBelt-telan kuormitusliitoksen tuotteistaminen - Suunnitteluyrityksen T&K-toiminnan tuotteistaminen - Innovatiivisen aloitetoiminnan kehittäminen Pöyryn liiketoimintaryhmien käyttöön - Uuden konseptin kehittäminen yrityksessä: TallinkSilja Oy - Ketterien menetelmien hyödyntäminen tieto- ja viestintäteknologiayrityksen yritysasiakkaiden tuote- ja palvelukehityksessä - Maestro-yhtiöide NG-projekti Julkiset rahoitusvaihtoehdot - MAMK:n IT-palvelujen lähitukimallin kehittäminen - Nurmi Hydraulics: Innovatiivisuutta tukevat menetelmät organisaatiossa - Uuden tuotteen kehittäminen yrityksessä: case Rautaruukki B: YLIOPISTOON LIITTYVÄ TYÖ Yliopistoympäristö tarvitsee jatkuvasti innovaatioita kehittyäkseen. Etsi 1 tai 2 epäkohtaa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kehitä niihin innovatiivisia ja toimivia ratkaisuja (huom. monikko!), sekä analysoi ratkaisujesi toimivuutta, toteutettavuutta, haittoja ja hyötyjä. Aihe voi olla opiskeluun, opetukseen, laitokseen, hyvinvointiin, ruokailuun, tiedottamiseen tai mihin tahansa muuhun LUT:n epäkohtaan liittyvä ongelma.

4 C: KIRJALLISUUSTYÖ (valitse kaksi aihetta) Kirjallisuustyö rakentuu kahdesta esseestä, joiden kummankin laajuus on 6 sivua. Kirjallisuustöiden osalta palautetaan ainoastaan 12 sivun raportti. Kirjallisuustöiden soveltuvassa osiossa edellytetään esimerkkejä yritysmaailmasta. Kirjallisuustehtävät on määritelty verrattain yleisellä tasolla, joten vastaajan on syytä itse määritellä tai tarkentaa vastauksen alussa käsiteltävää näkökulmaa tai fokusta. Synteesin tekeminen käsiteltävien aiheiden välillä on ansiokasta. Aiheet: 1. Tuotekehitystoiminnan riskit ja niiden hallinta 2. Teknologiayrityksen innovaatioiden suojausstrategiset vaihtoehdot: mikä on eri teollisoikeuksien rooli suojauksessa? 3. Käsittele kahta tuotekehityksen (new product development, NPD) tehokkuuden indikaattoria, englanniksi efficiency ja effectiveness. Nämä indikaattorit sotketaan usein, mutta ne tarkoittavat eri asiaa. Määrittele ne työssäsi sekä tarkastele niiden eroja. Työssäsi voit käsitellä yleisesti myös suorituskyvyn johtamista (performance measurement) ja linkittää indikaattorit siihen. 4. Esittele innovaation diffuusiomalli. Etsi esimerkkejä a) yrityksistä erilaisilla markkinoilla (varhaiset markkinat, päämarkkinat ja loppumarkkinat) ja b) erilaisista asiakasryhmistä (teknologiafriikit, visionäärit, pragmaatikot ja konservatiivit) 5. Asiakaslähtöinen tuotekehitys: kuinka asiakkaalta tulevia ideoita voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessissa? 6. Avoimen innovaatiomallin tyypilliset piirteet (verrattuna suljettuun innovaatiomalliin) 7. Palveluiden tuotteistaminen 8. Vihreä innovaatio: a. Selvitä hakusanoja green innovation, eco-innocation ja/tai environmental innovation käyttämällä, mistä tässä ilmiössä on kyse. b. Analysoi vihreä innovaation käsitettä ja tunnista sen ominaispiirteet c. Mikä vihreässä innovaatiossa on erilaista verrattuna tavalliseen innovaatioon käytännössä ja teoriassa innovaatiojohtamisen näkökulmasta (mitä innovaatiojohtamisen työkaluja tai käytäntöjä pitää sopeuttaa vihreän innovaation tapauksessa) 9. Käänteinen innovaatio (reverse innovation): mitä käänteinen innovaatio tarkoittaa, miten se eroaa perinteisesti kansainvälistymiseen liittyvästä innovaationäkökulmasta ja mitä case-esimerkkejä käänteiseen innovaation liittyen on olemassa (tuotteet, yritykset)

5 RAPORTTI Raportin tulee olla rakenteeltaan loogisesti etenevä ja eri osa-alueiden tulee olla tasapainossa. Perinteisesti teoriaosuus esitellään ennen soveltavaa osuutta. Teoriaa ja käytäntöä voidaan kuitenkin käsitellä tarvittaessa myös samanaikaisesti työn edetessä. Raportissa tulee myös olla a) kansilehti, jossa vähintään kurssin nimi, työn nimi, tekijä(t) ja opiskelijanumero(t), b) sisällysluettelo, c) johdanto, jossa kuvataan työn tausta, tavoitteet, rajaukset, eteneminen jne., d) loppuyhteenveto sekä e) lähdeluettelo. Raportissa ei tarvitse olla tiivistelmää. Lähteitä etsiessä tulisi aina ensisijaisesti nojautua alkuperäislähteisiin eli ei vain luentokalvoihin, luentojen kirjalliseen tausta-aineistoon tms., jotka ovat useasti eri lähteestä koottuja ns. toisen käden lähteitä. Kirjaston Internet-sivujen kautta pääsee esimerkiksi käsiksi valtavaan kokoelmaan akateemisia julkaisuja. Kotoa käsin voi muodostaa VPN-yhteyden osoitteessa ja navigoida sieltä verkkotietokantoihin. Yksinkertaisimmin akateemisia julkaisuja voi hakea esimerkiksi -sivun kautta tai lainaamalla kirjoja kirjastosta lähdemateriaaliksi. Wikipediasta löytyvä materiaali ei ole lähtökohtaisesti akateemiseen kirjoittamiseen soveltuvaa lähdeaineistoa! Seminaarityössä on käytettävä vähintään 10 lähdettä. suosittelee käytettäväksi tekstiviittauksissa pääasiallisesti ns. Harvardin järjestelmää. Tekstiviitteet annetaan mahdollisimman lähellä viittauskohtaa. Viittaukset sijoitetaan kaarisulkuihin. - Lähdeviittaus on lähes aina muotoa Tekijä(t) vuosi, s. x. Lähdeviittaukseen ei merkitä artikkelin tai kirjan nimeä tai missä se on julkaistu eikä kirjoittajan etunimeä. Tämä merkitään vasta lähdeluetteloon. Suorat lainaukset laitetaan lainausmerkkeihin, mutta en suosittele näiden käyttämistä. WWW-sivujen osoitteita ei laiteta tekstin joukkoon! - Kun viitataan yksittäiseen lauseeseen, tulee lähdeviittaus sulkuihin ennen pistettä. Yritysten välistä yhteistyötä on tutkittu monien erilaisten teoreettisen viitekehyksien valossa ja yritysyhteistyöstä on olemassa myös paljon empiiristä tutkimusaineistoa (Nassimbeni 1998, s. 539). Podolny ja Page (1998, s. 59) kuitenkin toteavat, että tutkimuksen puitteissa on olemassa hyvä näkemys siitä, miksi verkostosuhteita on olemassa. - Kun viitataan useampaan lauseeseen, lähdeviittaus tulee viimeisen lauseen perään, pisteen jälkeen. Käytettäessä useampaa sivua lähdemateriaalista, ei lähdeviittauksia tarvitse pilkkoa sivu kerrallaan, vaan lähdeviittaus voidaan merkitä muotoon Tekijä(t) vuosi, s. xx-xx. - Lähdeviittaus voidaan myös laittaa keskellä lausetta, jos halutaan erottaa, mitkä osat ovat tietyistä lähteistä tai mitkä osat ovat lähdeviittausta ja mitkä omaa pohdintaa. Transaktiokustannusteoriaa kritisoitiinkin paljon siitä, että se painottui vain ääripäiden tarkasteluun (Williamson 1991, s. 269) ja yksipuoliseen, kustannusten minimointiin keskittyvään analysointiin transaktioiden organisointimuodon valintaa ohjaavana tekijänä (Zajac ja Olsen 1992, s. 131). - Mikäli ei ole tarpeen erotella, mikä osa on mistäkin lähteestä, voidaan lähteet merkitä samojen sulkeiden sisään.

6 Verkostot voivat rakentua pelkästään horisontaalisista tai vertikaalisista yhteistyösuhteista, mutta samassa verkostossa voi olla myös molempia yhteistyösuhdetyyppejä (Achrol 1991, s. 78 ja Cravens et al. 1996, s. 204). - Mikäli kirjoittajia on useampia kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja: Cravens et al. 1996, s. 205 Lähdeluettelossa teokset ovat aakkosjärjestyksessä tekijän mukaan Esim. Haavikko, R. & Ruth, J.-E. (toim.) Luovuuden ulottuvuudet. Espoo, Weilin + Göös. 392 s. 1. Lehtiartikkelin merkitseminen: Sanches, R. ja Heene, A Reinventing strategic management: New theory and practice for competence-based competition. European Management Journal, Vol. 15, Issue 3, pp Eli Tekijä(t). Vuosi. Artikkelin nimi. Julkaisu, tarkemmat tiedot, sivut. Kirjaston artikkelitietokannoista löytyviin artikkeleihin viitataan siis näin eli niihin ei tarvitse laittaa verkkodokumentin lähdeviittausta vaikka onkin kyse verkossa sijaitsevasta lähdemateriaalista. 2. Kirjan merkitseminen lähdeluetteloon: Ebers, Mark (toimittanut) The Formation of Inter-Organizational Networks. Oxford University Press. 295 s. Eli Tekijä(t). Vuosi. Kirjan nimi. Kustantaja. Sivujen lukumäärä. 3. Sähköisiin julkaisuihin viitataan SFS standardin mukaan. Denning, P Business Designs of the New University [verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavilla Eli Lähteen sisällöstä vastaava(t) tekijä(t). Vuosi. Verkkosivun otsikko. [dokumentin tyyppi]. [päiväys, jolloin dokumenttia on käytetty lähteenä]. Saatavilla: osoite. WIKIPEDIA EI OLE SUOSITELTAVA LÄHDE ja Internet-lähteitä käyttäessäsi muista lähdekritiikki! 4. Myös haastattelut merkitään lähdeluetteloon: päivämäärä, paikka ja haastateltavan arvo. Raportin rakenteen ja typologian osalta suositellaan käytettävän diplomityöohjeita (katso esim. seuraavin poikkeuksin: tiivistelmää ei tarvita, marginaalit (ylä-, ala- ja sivumarginaalit) kaikki n. 2 cm, riviväli 1,5.

7 Työn esimerkkirakenne: 1. Johdanto 1.1. Työn tausta (aikaisemmat tutkimukset ja kirjallisuus) 1.2. Työn tavoitteet ja rajaukset (ja tutkimuskysymykset) 1.3. Työn viitekehys ja rakenne 2. Teoriaosuus (viitekehys), aiemman tutkimuksen ja tiedon kuvaus 3. Ongelman esittely ja analysointi (empiirinen osuus) 4. Ongelmanratkaisuvaihtoehdot, tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset, suositukset yms. 6. Yhteenveto Lähteet Liitteet Akateemisia aikakausilehtiä: - Cost engineering - IEEE transactions on engineering management - IIE Solution - Industrial and corporate change - Industrial management - Integrated manufacturing systems - International journal of operations and production - International journal of production economics - International journal of project management - International small business journal - Journal of operations management - Journal of product innovation management - Journal of systems management - Logistics information management - Manufacturing engineer - MIS Quarterly - Production and inventory management - Production planning and control - R&D Management - Research technology management - Technovation