Näkemyksiä sote-uudistuksesta

Transkriptio

1 Näkemyksiä sote-uudistuksesta Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

2 Sote-uudistuksen lyhyt lähihistoria 1/2 Kehittämisohjelmat: kansallinen terveyshanke (2002), sosiaalialan kehittämisohjelma (2003) hoitotakuut, lastensuojelulain uudistaminen, sosiaalihuoltolain uudistaminen, sosiaalipäivystys Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007) Paras-hanke ( ) vähintään noin asukkaan väestöpohja sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena järjestäjien määrä 240:stä noin 140:een Vanhasen II hallituksen ohjelma (2007) kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen terveydenhuoltolaiksi

3 Sote-uudistuksen lyhyt lähihistoria 2/2 Kataisen hallituksen ohjelma (2011) sote-uudistus STM:n työryhmät palvelurakennetyöryhmä, raportti 1/2013 selvityshenkilötyöryhmä, raportti 3/2013 Hallituksen kehysriihipäätös Pääministerin asettama koordinaatioryhmä, 5/2013 STM:n työryhmä järjestämislain valmisteluryhmä 12/2013 HE-luonnos lausunnolla Hallituksen ja opposition

4 Sote-uudistuksen päälinjaukset Järjestämisvastuu nykyisten viiden erva-alueen pohjalle kuntayhtyminä Tuotanto; kunnat, kuntayhtymät, yksityiset, kolmas sektori... Kustannustenjako ikäranteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatiolla Integraatio perustasolta erikoistasolle Esitys valmiiksi toukokuun loppuun lausuntokierrokselle kesäkuussa Laki tulossa voimaan keväällä 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa

5 Palveluiden järjestäminen Edellisessä lakiehdotuksessa (10 ) järjestäminen määriteltiin seuraavasti: Järjestämisvastuu sisältää vastuun lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuun palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; sekä 5) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Järjestämisvastuuseen sisältyy lisäksi sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen tehtäviin kuuluvan julkisen vallan käyttö.

6 Kuntien kannalta keskeiset kysymykset Jatkovalmistelussa Palveluiden järjestäminen; muuttuuko käsitteenä nykyisestä? Kuka päättää esim. palveluverkosta? Palveluiden tuottaminen; tuleeko sisältämään piirteitä nykyisestä palveluiden järjestämisestä, tuleeko kunnille velvoitteita tuottaa palveluita? Rahoitus ja kustannustenjako; miten vuoden 2015 alkupuolella valmistuva selvitys rahoituksen uudistamisesta muuttaa tilannetta? Milloin painotetun kapitaation vaikutukset kuntien rahoitusosuuksiin kuvataan? Milloin uudistuksen kokonaiskustannusvaikutuset selvitetään? Paras-laki ja yhteistoiminta-alueet; jatkuvatko lain velvoitteet ja millä muodoin? Kuntalaisten hyvinvointi ja terveyden edistäminen; kenellä on jatkossa vastuu, miten sote-palveluiden integraatio kunnan muihin palveluihin toteutetaan, mikä on sosiaalipalveluiden asema? Henkilöstön asema; millaisia muutoksia on tulossa? Jatkovalmistelu; kenelle vastuu annetaan?

7 Sote-alue palveluiden järjestäjänä Kaksi vaihtoehtoista näkemystä: 1) Sote-alue järjestää palvelut isoina kokonaisuuksina suhteellisen ohuena organisaationa, tuotanto organisoitunut laajoihin maantieteellisiin kokonaisuuksiin. Vastuuta on jaettu tuotanto-organisaatioille esim. alihankinnan muodossa. Palveluverkkoa koskeva päätöksenteko on jaettu sote-alueelle ja tuottajille (isot kokonaisuudet sote-alueella, arjen palvelut lähellä). 2) Sote-alue on palveluiden järjestäjänä vahva toimija, joka päättää tuotantotavoista ja palveluverkosta, tuotannon organisoiduttava tässäkin mallissa isoihin kokonaisuuksiin.

8 Investoinnit ja ICT Kilpavarustelu on pysäytettävä. Suunnitteilla olevien kalliiden rakennus- ja laiteinvestointien toteutukseen tulee suhtautua kriittisesti muutosprosessin aikana. Väli-Suomen sote-aluetta tulee tarkastella jo nyt yhtenä kokonaisuutena. Sote-ICT:n uudistus pidettävä valmistelussa mukana; uudistuksen on mahdollistettava yhtenäinen kokonaisarkkitehtuuri. Sote-alueen tulee vastata rekisterinpidosta.

9 Kustannusvaikutukset ja rahoitusmalli Kustannusvaikutukset on selvitettävä niin yksittäisten kuntien kuin koko julkisen talouden näkökulmasta. Palvelujen järjestämistä ei tule tarkastella irrallaan rahoituksesta; osaoptimoinnista on päästävä, rahoituksen ja palveluiden laadun ja tulosten kokonaisvastuun on oltava yksiselitteinen. Rahoitusmalli on uudistettava yksikanavaiseksi uudistuksen yhteydessä. Lopputuloksen on luotava kannusteet tehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan.

10 Demokratia Väli-Suomen sote-alueella järjestäjän budjetti tulee olemaan noin 3,5 mrd. euroa ja väestöpohja noin 1,1 milj. henkeä. Neljän suurimman kaupungin yhteenlaskettu väestö on (41 % koko väestöpohjasta). Kuntayhtymän hallitus tulee käyttämään merkittävää valtaa, hallituksen monialainen asiantuntemus tulee varmistaa. Sote-alueen päätöksenteossa ei tule ottaa käyttöön äänileikkureita. Lähi- ja paikallisdemokratian toteuttamiseksi ja sote-asioiden kytkemiseksi osaksi kuntalaisten kokonaishyvinvointia tulee luoda mallit.

11 Sopimusohjaus Kunnilla tulee olla kannustimet tuottaa palveluita, vaikka järjestämisvastuu on uusilla sote-alueilla. Tilaaja-tuottaja mallilla toimineiden kuntien osaamista tulee hyödyntää valmistelu- ja toimeenpanovaiheessa. Oikeudelliset vastuut järjestäjän ja tuottajan välillä tulee olla yksiselitteiset.

12 Palveluiden tuottaminen 1/2 Järjestäminen ja tuottaminen on erotettava toisistaan, uudessa järjestämismallissa julkisen sektorin rooli palveluiden tuottajana on selkeytettävä suhteessa muihin palveluiden tuottajiin. Sote-alueen tulee olla vain järjestäjän roolissa. Tuotanto-organisaatioiden tulee rakentua siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden kuntapalveluiden integraatio toteutuu. Tuotantoyksiköiden tulee olla riittävin suuria, jotta henkilöstön saatavuus voidaan turvata tulevaisuudessakin. Elämänkaarimallien säilyttämiselle tulee luoda edellytykset tuotannon organisoitumisen kautta.

13 Palveluiden tuottaminen 2/2 Kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestämisvastuun lakkautuessa julkisen sektorin tuotantotehtäviä on arvioitava uudelleen tarkoituksenmukaisten tuotantoorganisaatioiden muodostamiseksi (vaihtoehtoina tulee selvittää yhtiöittäminen, liikelaitoskuntayhtymä, kuntayhtymä, vastuukuntamalli). Tuotanto-organisaatioille on jätettävä alihankintamahdollisuus. Sote-alueella tulee olla mahdollisuus päättää palveluiden järjestämisen kannalta keskeisistä palveluverkkoa ja investointeja koskevista asioista, lähipalveluiden osalta tuottajalla tulee olla mahdollisuus päättää palveluverkosta (esim. kouluterveydenhuolto ja äitiys- ja lastenneuvolat).

14 Edunvalvonnan kärjet keväällä 2014 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotettava toisistaan Muutos tulee käynnistää puhtaalta pöydältä Uudistus tulee toteuttaa kuntavetoisena, painopisteen tulee olla peruspalvelujen vahvistamisessa Suurten kaupunkien päästävä mukaan lain valmisteluun Kuntien kokemus palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta, elämänkaarimalleista ja sopimisohjauksesta hyödynnettävä Sosiaalipalveluiden tulee olla uudistuksessa yhtä merkittävässä roolissa kuin terveyden- ja sairaanhoidon Uudistus on hankkeistettava, resursoitava ja vastuutettava myös sote-aluetasolla, kansallinen koordinaatio ei yksin riitä Kansallisten toimijoiden asiantuntemusta tulee jalkauttaa toimeenpanon tueksi sote-alueille

15 Parlamentaarinen ohjausryhmä Puheenjohtaja - peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) Jäsenet - sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja puoluesihteeri Taru Tujunen (kok) - kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman (sd) - kansanedustaja Hanna Mäntylä ja yleislääketieteen professori Mauno Vanhala (ps) - kansanedustaja Juha Rehula ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) - kansanedustaja Erkki Virtanen (vas) - kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp) - kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) - kansanedustaja Leena Rauhala (kd)

16 Asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja - kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Jäsenet - professori, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi - professori Mats Brommels - professori, valtiotieteiden ja filosofian tohtori Heikki Hiilamo - professori Jussi Huttunen; - ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja - emeritusprofessori Martti Kekomäki - yhteiskuntatieteiden tohtori, professori Anneli Pohjola - professori Päivi Åstedt-Kurki - varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (Kuntaliitto) - ylijohtaja Marina Erhola (THL) - johtaja Anne Knaapi (SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry)

17 Kolme vaihtoehtoista visiota sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta Pohdintoja 5/2014

18 Malli 1: VAHVA KUNTATUOTTAJA Sote-alue järjestäjä (tilaaja) Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitaminen sekä vastuu palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta väestövastuutasolla; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; sekä 4) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lisäksi järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö sekä tutkimustyön koordinointi, valtion rahoituksen ja tutkimustyön ohjaus. ei kilpailutusta ei kilpailutusta Kuntatuottaja Tehtävät: perustason sosiaali- ja terveyspalvelut aluesairaalatasoinen sairaalahoito palvelujen (ali)hankinta yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta saavutettavuus lähipalveluiden osalta (paikallinen palveluverkko) toteuttaa väestövastuuta Organisaatio: suuret tuotanto-organisaatiot, jotka jakautuvat paikallisesti määriteltyihin alueellisiin hyvinvointikeskuksiin edellyttää jonkintasoista tilaajaorganisaatiota toteutus isäntäkuntamallina tai kuntayhtymänä Julkinen erikoissairaanhoito Tehtävät: erityistason erikoissairaanhoito päivystys ja ensihoito lääkärikoulutus erityisen vaativa kehitysvammahuolto palvelujen (ali)hankinta yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta Organisaatio: koko sote-alueella yksi organisaatio toteutus joko kuntayhtymänä, liikelaitoksena tai yhtiönä kuntien (tai kuntayhtymien) omistama kilpailutetut palvelut kilpailutetut palvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajat

19 Malli 2: VAHVA JÄRJESTÄJÄ Sote-alue Vahva palveluiden Järjestäjä Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuu palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; 5) kilpailuttamisesta; sekä 6) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lisäksi järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö sekä tutkimustyön koordinointi, valtion rahoituksen ja tutkimustyön ohjaus. suorahankintana erityistapauksissa, muutoin kilpailutuksella suorahankintana pääsääntönä, muutoin kilpailutuksella Kilpailutuksella pääsääntöisesti kilpailutuksella Kuntatuottajat Tehtävät: perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto tuotanto-organisaation koko riippuvainen markkinoista ja sote-alueen tilauksesta Julkinen erikoissairaanhoito tuotanto-organisaation koko riippuvainen markkinoista ja sote-alueen tilauksesta Yksityiset palvelun tuottajat Kolmannen sektorin toimijat

20 Malli 3: VAHVA JÄRJESTÄJÄ-TUOTTAJA Sote-alue palveluiden Järjestäjä-tuottaja Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuu palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; 5) kilpailuttamisesta sekä 6) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lisäksi järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö sekä tutkimustyön koordinointi, valtion rahoituksen ja tutkimustyön ohjaus. Nykyisten sairaanhoitopiirien tehtävät ja palvelutuotanto suorahankintana erityistapauksissa, muutoin kilpailutuksella Kilpailutuksella pääsääntöisesti kilpailutuksella Kuntatuottajat Tehtävät: perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto, perustason erikoissairaanhoito tuotanto-organisaation koko riippuvainen markkinoista ja sote-alueen tilauksesta Yksityiset palvelun tuottajat Kolmannen sektorin toimijat

21 Malli Vahvuudet Heikkoudet Vahva kuntatuottaja mahdollistaa elämänkaariajattelun ja integraation muihin kuntapalveluihin tukee kuntaperusteisuutta, mahdollistaa paikallisen päätöksenteon tilaaminen perustuu väestövastuuseen julkisen ja yksityisen tuotannon erottaminen selkeä vaarantaa kansallisen yhdenvertaisuuden vaarantaa yksiportaisuuden, järjestämisvastuu sote-alueella ja kilpailuttaminen kunnissa Vahva järjestäjä kansallinen yhdenvertaisuus ja yksiportaisuus toteutuvat paremmin järjestäjä vastaa kilpailuttamisesta mahdollistaa kokonaistuottavuuden parhaiten julkisen hankinnan toteutus hankalaa, saattaa edellyttää julkisen tuotannon yhtiöittämistä (mikäli suorahankinta ei ole mahdollista) kunnan rooli muuttuu merkittävästi integraatio muihin kuntapalveluihin heikkenee vaatii sote-alueella ison tilaajaorganisaation päätöksenteko etääntyy kunnasta Vahva järjestäjä-tuottaja muutoksen vaativan erikoissairaanhoidon osalta pienemmät vaativan erikoissairaanhoidon osaamista ja resursseja voidaan hyödyntää palveluiden järjestämisessä ja tilaamisessa järjestämis- ja tuottamisvastuut sekoittuvat näkökulma erikoissairaanhoitokeskeinen julkisen hankinnan toteutus hankalaa, saattaa edellyttää julkisen tuotannon yhtiöittämistä (mikäli suorahankinta ei ole mahdollista) integraatio muihin kuntapalveluihin heikkenee päätöksenteko etääntyy kunnasta