32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
|
|
- Esa-Pekka Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus on kuvattu yleisperustelujen peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Lisäksi työmarkkinatukiuudistuksen yksityiskohtaisempi kuvaus on esitetty luvun perusteluissa. Uudistusten vaikutukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen on otettu huomioon momentilla Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroin muutetaan siten, että se määräytyy kuntien valtionosuuslain tarkoittaman paikallisen ja seudullisen väestöpohjan mukaan määräytyvän syrjäisyysluvun perusteella. Uutena määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin, joka ottaa huomioon vaikeavammaisten henkilöiden palveluista kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi erillinen todellisiin kustannuksiin perustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta ja alentamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia. Osana työmarkkinatukiuudistusta toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja sen rahoitus jaetaan jatkossa tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan. Luvun momentit 30 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista ja alueellista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä toteutetaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Terveys kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Terveydenhuollon ohella myös muut hallinnonalat osallistuvat toimeenpanoon, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö ja tuotteiden laatu. Vuonna 2006 valmistellaan ja toteutetaan terveysvaikutusten arviointia eri hallinnonaloilla ja kuntatasolla, otetaan käyttöön terveyden edistämisen laatusuositukset ja tuotetaan kuntien työn tueksi toimintamalleja. Valmistellaan ohjelman väliarviointi valittujen indikaattorien pohjalta. Kansallinen terveydenhuollon hanke , jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Vuonna 2006 on tarkoitus toteuttaa seuraavat toimenpiteet: Sähköisen sairauskertomuksen kehittämistä kansallisten vaatimusten mukaiseksi jatketaan. Sairaanhoitopiirien yhteistyötä tietohallinnossa tiivistetään. Valmistaudutaan valtakunnalliseen arkistoratkaisuun. Terveydenhuoltopiirejä koskevaa selvitystyötä tuetaan sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
2 perusterveydenhuollon kehittämistä seudullisesti tuetaan terveyshankkeen hankerahoilla ja tiiviillä yhteydenpidolla kenttään. Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena on sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen kaikkialla Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään uudistamalla lainsäädäntöä, palvelurakenteita ja toimintakäytäntöjä sekä turvaamalla henkilöstön osaaminen ja riittävyys ja vahvistamalla kuntien rahoitusta. Lisäksi laaditaan Hyvinvointi ohjelma sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämiseksi. Vuonna 2006 valmistellaan tarvittavia säädösmuutoksia oikeudesta päästä palvelujen tarpeen arviointiin kunnallisessa sosiaalityössä sekä jatketaan kehitysvammalain yhteensovittamista vammaispalvelulain kanssa yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi, lastensuojelun kehittämisohjelman toteuttamista ja lastensuojelulain kokonaisuudistusta, sosiaalihuollon tietoteknologian kehittämistä ja seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistustyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille , jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Ohjelmassa korostetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua poikkihallinnollista yhteistyön kehittämistä, palvelujen turvaamista, huomion kiinnittämistä henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen, asiakkaan ja potilaan osallisuuden vahvistamista sekä paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan edistämistä. Alkoholiohjelma , jossa tavoitteena on alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen, erityisesti alkoholin lasten ja perheiden hyvinvointia heikentävien ja alkoholin riskikäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Toiminta rakentuu valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyöstä. Vuoden 2006 alussa kootaan väliarvio valtioneuvoston alkoholipolitiikan linjauksia koskevassa periaatepäätöksessä ja alkoholiohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Väliarvio esitetään eduskunnalle osana hallituksen sosiaali- ja terveyskertomusta keväällä Tietoja alkoholitilanteesta ja haittoja vähentävän toiminnan kehityksestä levitetään kotimaisille sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhteydessä myös eurooppalaisille toimijoille. Väliarvioinnin pohjalta tarkennetaan alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan kohdentumista. Vuonna 2006 jatketaan haittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä, kumppanien toiminnan tukemista ja toiminnan seurantaa. Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma vuosille , jossa esitetään toimenpiteet huumausainehaittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet liittyvät huumausainepolitiikan koordinointiin, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen, huumausaineiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen, kansainvälisiin toimiin sekä tutkimukseen ja seurantaan. Vuonna 2006 huumausainepolitiikassa painottuu Suomen EU-puheenjohtajuus, jolloin johdetaan työtä horisontaalissa huumausainetyöryhmässä ja toteutetaan kansainvälinen huumausainekonferenssi. Perhepoliittinen tavoiteohjelma, jossa esitetään linjaukset perhepolitiikan tavoiteasettelusta ja tarvittavista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on turvata lasten turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi ja mahdollistaa uuden sukupolven synnyttäminen sekä kasvattaminen kehittämällä lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja sekä perheille kohdentuvia tulonsiirtoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin käytettävissä olevaa valtionavustusta suunnataan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen, Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäviin toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja toteutunut arvio arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
3 Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Elatustuki, saajia Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, saajia vuoden aikana Vanhainkodit, paikkojen määrä Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Sairaansijat (laskennalliset) Hoitopäivät (milj.) 7,5 7,5 7,6 7,7 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 9,4 9,6 9,8 9,8 Muun ammattihenkilön luona 15,4 15,5 15,6 16,0 Hammashuollon käynnit 4,9 5,1 5,1 5,2 Kotisairaanhoidon käynnit 3,5 3,6 3,7 3,8 Erikoissairaanhoito Sairaansijat (laskennalliset) Hoitopäivät (milj.) 5,5 5,4 5,4 5,4 Päättyneet hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 6,7 6,7 6,7 6,6 Avohoitokäynnit (milj.) 6,6 6,7 6,8 6,9 Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettäviä tietoja toteutunut toteutunut toteutunut arvio Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 4 214, , , , vuotiaat euroa/asukas 301,46 307,91 322,70 223, vuotiaat euroa/asukas 561,64 571,75 596,87 621, vuotiaat euroa/asukas 3 288, , , ,58 1) Menojen rahoitus momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
4 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 9 287, , , ,74 Työttömien lukumäärän mukaan euroa/työtön 384,36 391,28 406,81 423,33 Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 35,09 35,72 37,14 38,65 Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan euroa/asukas 11,52 Lasten huostaanottojen määrän mukaan euroa/asukas 32,53 Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 523,99 538,40 559,76 581, vuotiaat euroa/asukas 596,14 612,39 636,69 661, vuotiaat euroa/asukas 1 412, , , , vuotiaat euroa/asukas 2 705, , , ,55 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 4 661, , , ,63 Sairastavuuden mukaan euroa/asukas 260,12 264,80 275,31 286,49 Valtionosuusprosentti 28,06 31,82 32,99 33,32 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kuntataloutta on käsitelty mietinnön yleisperusteluissa sekä luvun (Avustukset kunnille) yhteydessä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä vielä sitä, että sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon kansallisten hankkeiden toteuttaminen aiheuttaa kunnille edelleen menopaineita. Siksi terveydenhuollon hankkeen alkuperäisestä rahoitussuunnitelmasta myöhennetty 25 miljoonan euron rahoitusosuus tulee palauttaa kunnille vuonna Valiokunta korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä palvelujärjestelmää tulee uudistaa siten, että tarvittavat palvelut voidaan taata mahdollisimman oikea-aikaisesti, hoidonporrastus on optimaalinen ja että hoitoketjut saadaan mahdollisimman toimiviksi. Näin voidaan paremmin varautua ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Valiokunta korostaa terveyden edistämisen merkitystä ja toteaa, että terveyden edistämisellä voidaan vähentää merkittävästi terveydenhuollon tulevia kustannuksia ja lisätä myös elämän laatua. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin kohdalla lausumaansa. T y ö m a r k k i n a t u e n uudistaminen merkitsee kuntatalouden kannalta merkittävää rahavirtojen muutosta. Työmarkkinatuen passiiviosan ja toimeentulotuen normitettavissa olevan osan rahoitusmuutos lisää kuntien menoja ensi vuonna nettomääräisesti noin 180 milj. euroa. Valtio kantaa kuitenkin aiempaa suuremman osan toimeentulotuen kustannuksista, joten lisämenojen kompensoinnin vuoksi työmarkkinatukiuudistus on kuntien talouden kannalta kustannusneutraali. T o i m e e n t u l o t u k e a s a a v i e n a s u m i s m e n o j e n o m a v a s t u u poistetaan lukien. Muutos on erittäin tervetullut, sillä se helpottaa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien asemaa ja hyöty kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin kotitalouksiin. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että toimeentulotukimenojen kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että toimeentulotukea saavien asemaa pyritään edelleen parantamaan, sillä köyhyydestä ja syrjäytymisestä on tullut monille pysyvä tilanne, josta on vaikea löytää ulospääsyä. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden taloudellista asemaa on edelleen vahvistettava. Valiokunta pitää myös hyvänä uudistusta, jolla vahvistetaan o m a i s h o i d o n asemaa. Omaishoitoa koskevat parannukset kohdentuvat suurelta osin ikääntyviin, koska heitä on omaishoitajina varsin paljon. Ikäihmisten asemaa parantaa ensi vuonna myös ns. h o i v a t a k u u, jolla parannetaan 80 vuotta täyttäneiden mahdollisuutta päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin. Hoivatakuulla pyritään edistämään vanhusten kotona asumista ja omatoimisuutta. Hoivatakuu on perusteltua jatkossa ulottaa myös vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten oikeuden palvelutarpeen arviointiin ja antaa tarvittaessa eduskunnalle asiaa koskevan esityksen vuoden 2006 valtiopäivien aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
5 Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 88/2005 vp), jolla todellisiin kustannuksiin perustuva l a s t e n s u o j e l u n s u u r t e n k u s- t a n n u s t e n t a s a u s j ä r j e s t e l m ä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Laskennalliset kustannukset perustuvat jatkossa huostaanottojen määrään. Valiokunnan näkemyksen mukaan tasausjärjestelmän korvaamista koskeva valtionosuusjärjestelmän ajoitus on sikäli epätarkoituksenmukainen, että parhaillaan valmistellaan lastensuojelun kokonaisuudistusta, jonka yhteydessä myös rahoitusjärjestelmän uudistus olisi tullut käsitellä. Rahoitusvastuun järjestämistavasta riippumatta lastensuojelutoimenpiteiden oikea ajoitus ja resurssien riittävyys on turvattava ja avohuollon ja varhaisen tuen kehittämistä on vahvistettava. A d o p t i o p e r h e i d e n asemaa on parannettu asteittain. Adoptioperheet ovat kuitenkin perhevapaiden osalta vielä epätasa-arvoisessa asemassa biologisten perheiden kanssa. Myös adoptiopalveluiden tarjonta on niukkaa ja adoptioneuvonnan jonot ovat kohtuuttoman pitkät. Valiokunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä adoptioperheiden tilanteen parantamiseksi. E d u s k u n n a n l a u s u m a 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten oikeuden palvelutarpeen arviointiin ja antaa tarvittaessa eduskunnalle asiaa koskevan esityksen vuoden 2006 valtiopäivien aikana. 30. ( ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa valtion ja kuntien välisen neljälle vuodelle jaksotetun lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen toisena eränä. Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteena olevan syrjäisyyskertoimen määräytymisperuste muutetaan ja uutena määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin sekä lastensuojelukerroin. Kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,77 prosenttiyksiköllä nykyisestä 32,99 prosentista 32,22 prosenttiin. Edellä mainituilla muutoksilla ei ole vaikutusta momentin määrärahaan. Kuntien valtionosuuslain mukaisena osuutena kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvien siirtymätasauslisien ja -vähennysten nettomäärästä määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,48 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 32,70 prosenttia. Pääosin valtionosuuden korotus liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen muun muassa yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyn turvaamiseen, jonohallinnan kehittämiseen, hoidon järjestämisen enimmäisaikojen käyttöönottoon, erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmien toimeenpanoon ja perusterveydenhuollon aseman vahvistamiseen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sekä aluetietojärjestelmien kehittämiseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen osalta oikeus palvelun tarpeen arviointiin on tarkoitus saattaa voimaan asteittain, minkä johdosta kuntia tuetaan valtionosuusprosentin korotuksen kautta kehittämään sosiaalihuollon palvelujärjestelmäänsä uudistuksesta aiheutuvat tarpeet huomioon ottaen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lainmuutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa toteutetun täydennyskoulutuksen järjestämistä koskevan uudistuksen johdosta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi omaishoidon tuesta sekä perhehoitajalain (312/1992) muuttamisesta lukien siten, että omaishoitajan ja perhehoitajan hoitopalkkio sidotaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
6 palkkakertoimeen ja omaishoidon tukeen sisällytetään hoitajalle annettava tuki. Lisäksi omaishoitajan hoitopalkkion vähimmäismäärää korotetaan 233,56 eurosta 300 euroon. Jos omaishoitaja joutuu jäämään määräaikaisesti pois töistä omaisen tai läheisen hoidon vuoksi, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lainmuutosten johdosta. Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta lukien osana työmarkkinatukiuudistusta. Toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan 0,56 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 33,26 prosenttia. Valtionosuusprosentin korottamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Momentin perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta lukien osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamiseen liittyvänä kompensaationa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,06 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 33,32 prosenttia vuonna Valtionosuusprosentin korottamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kustannustason nousun johdosta. Luvun perusteluihin viitaten momentilla on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja - vähennyksistä, nettomäärältään euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa vuoteen 2005 verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista. Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän, vaikeasti vammaisten lukumäärän ja lasten huostaanottojen määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2006 seuraavat: 0 6-vuotiaat 4 719, vuotiaat 223, vuotiaat 621, vuotiaat 3 776,58 85 vuotta täyttäneet ,74 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 423,33 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 38,65 euroa vuonna Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 11,52 euroa vuonna Lasten huostaanottojen määrän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 32,53 euroa vuonna Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2006 seuraavat: 0 6-vuotiaat 581, vuotiaat 661, vuotiaat 1 566,63 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
7 75 84-vuotiaat 3 021,55 85 vuotta täyttäneet 5 245,63 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 286,49 euroa vuonna Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin. Kunnan omarahoitusosuus on 1 539,35 euroa kunnan asukasta kohden vuonna T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Muutos euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu kuntien verotuloihin perustuvien tasauserien nettolisäyksistä ja -vähennyksistä. Vuoden 2004 lopullisiin verotietoihin perustuen on valtionosuuksien tasausten muutoksesta otettu vähennyksenä huomioon euroa. Lisäksi viitaten tämän täydentävän esityksen momentin selvitysosassa todettuun metsäverokompensaatioon liittyvään tasausrajan korotuksen vaikutukseen on lisäyksenä otettu huomioon euroa. Toiminnan laajuus V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : P i t k ä a i k a i s t y ö t t ö m i e n t e r v e y s t a r k a s t u k- s e t. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työttömät sairastavat muuta väestöä enemmän. Työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa esteenä myös työttömän työllistymiselle. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty normaalina kansanterveystyönä ja erikoissairaanhoitona osana julkista terveydenhuoltoa ja ensisijainen vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä työttömille on kunnilla. Työttömien terveydentilaan ei kuitenkaan kiinnitetä kokonaisvaltaisesti riittävästi huomiota. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta. Valiokunta korostaa, että pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoa tulee tehostaa yhteistoiminnassa työvoiman palvelukeskusten kanssa. Momentille lisätään euroa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin talousarvio talousarvio tilinpäätös (31.) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksena momentilta Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on palvelujen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä , ,6.. Julkaisupisteen hinta, euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
8 Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa Toiminnan laajuus lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksena momentille Toiminnan tavoitteena on palvelujen saatavuuden sekä sen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen toteutunut toteutunut arvio arvio Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat 908,6 908, , ,3 Tutkintokorvaus, euroa Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa Kuukausikorvaus, euroa V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Erikoissairaanhoidon koulutukseen ehdotetaan 82,2 miljoonaa euroa, joka on 8 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys johtuu siitä, että tutkimustoiminnan rahoituksesta käytettiin koulutukseen 8 miljoonaa euroa vuosina Nyt mainitut 8 miljoonaa euroa on palautettu tutkimuksen käyttöön momentille Valtion korvaukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat jääneet jälkeen inflaatiokehityksestä jo usean vuoden ajan, sillä niihin ei ole tehty kustannusten nousua vastaavaa tarkistusta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Stakesin vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan valtion rahoituksen vajaus oli yhteensä 61 miljoonaa euroa, josta koulutuksen osuus oli 33 milj. euroa ja tutkimuksen 28 milj. euroa. Rahoitus ei kata enää niitä kustannuksia, joita tutkimusja koulutustoiminnasta aiheutuu yliopistosairaaloita ylläpitäville kunnille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suuremman taloudellisen vastuun terveystieteellisestä tutkimuksesta sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta yliopistolliselle sairaalalle aiheutuneista kustannuksista. Valtion puuttuva rahoitusosuus on käytännössä jouduttu korvaamaan kuntien palveluhintoihin sisältyvällä rahoitusosuudella. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös todettu, että koulutuskorvauksen niukkuus johtaa mm. siihen, että pienryhmissä tapahtuva potilasopetus vähenee ja koulutus muuttuu teoreettisemmaksi. Vaarana on, että valmiit lääkärit eivät kykene tavalliseen terveyskeskustyöhön. Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvausten saattamisesta todellisten kustannusten tasolle. Asiaa on selvitetty sittemmin työryhmässä, joka jätti esityksensä kesäkuussa (STM:n työryhmämuistioita 2005:10). Koulutuksesta aiheutuvien kustannusten osalta työryhmä ehdotti, että korvaustaso nostetaan asteittain vastaamaan koulutuksen laajentumista ja koulutuksen rakenteelliselle järjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Korvaustasoa ei ole korotettu talousarvioesityksessä. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään euroa. Todellinen määrärahatarve on otettava huomioon valmisteltaessa vuosien menokehyksiä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
9 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen Toiminnan laajuus kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Mielentilatutkimustoiminnan tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilatutkimuslausuntojen korkean laadun ylläpitäminen toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimustoiminnan menot, euroa Mielentilatutkimukset Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettavien asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Loppuosa määrärahasta käytetään Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaviin hankkeisiin. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden kriteerit ja painoalueet määritellään valtioneuvoston asetuksella talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Määrärahaa saa käyttää myös rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa valtionavustuksen maksamiseen lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on vuodesta 2000 lukien osoittanut vuosittain erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen pal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
10 velujen järjestämiseen. Määrärahataso on vaihdellut runsaasta kolmesta miljoonasta eurosta vajaaseen 12 miljoonaan euroon; kuluvan vuoden määräraha oli 5 miljoonaa euroa. Lisäksi kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa ja sosiaalialan kehittämishankkeessa on otettu huomioon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Erillisen määrärahan turvin on vahvistettu merkittävällä tavalla lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Määrärahan turvin on muun muassa palkattu uusia työntekijöitä, käynnistetty projekteja ja hankkeita, solmittu uusia yhteistyöverkostoja ja saatu aikaan ehkäiseviä toimintamalleja. Myös lastenpsykiatrian sairaansijat ovat lisääntyneet, kuten myös lastenpsykiatrian erikoislääkärin virkojen määrä. Valtionavustusta on myönnetty erityisesti hankkeille, joita kunnat ovat sitoutuneet jatkossa muuttamaan omaksi toiminnakseen, jolloin hankkeiden jatkuvuus on turvattu. Vaikka hoitotilanne on viime vuosina selkeästi parantunut, on palvelujen järjestämisessä edelleen ongelmia ja haasteita. Esim. hoitojonoissa on edelleen noin 200 lasta, vaikka hoitotakuu tuli lastenpsykiatriassa voimaan jo vuoden 2001 alusta. Useissa perheneuvoloissa jonotusajat ovat jopa pidentyneet ja perheneuvola-aikaa voi joutua odottamaan lähes puoli vuotta. Pitkät jonot ovat esteenä myös ongelmien varhaiselle puuttumiselle. Valiokunta pitää perusteltuna, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen osoitetaan vielä ensi vuonna erillinen määräraha, joka osoitetaan erityisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat muutoin vaarassa päättyä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. Mikäli lapsi on joutunut esim. seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn kohteeksi, hänelle tehdään oikeuspsykiatrinen tutkimus, joka on osa rikoksen esitutkintaa. Tutkimuksia tehdään useissa keskussairaaloissa, mutta suurimmat paineet ovat kohdistuneet Tampereen keskussairaalan oikeuspsykiatriseen yksikköön sekä Turun yliopistolliseen sairaalaan. Tutkimukset ovat aikaa vieviä ja kalliita. Saadun selvityksen mukaan tutkimus voi kestää muutamasta viikosta jopa noin vuoteen ja sen kokonaiskustannukset ovat noin euroa. Valtio korvaa erikoissairaanhoidolle rikoksesta epäillyn aikuisen mielentilatutkimuksen kulut, mutta rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannukset jäävät sairaanhoitopiirien ja kuntien maksettaviksi. Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 241/2005 vp, TAA 327/2005 vp, TAA 575/2005 vp, TAA 582/2005 vp, TAA 735/2005 vp, TAA 816/2005, TAA 863/2005 vp ja TAA 1254/2005 vp perusteella talousarvioesityksestä poistettu momentti palautetaan ja että sille osoitetaan euroa. Määrärahaa saa käyttää alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että ko. tutkimusten rahoitukseen liittyvät vastuukysymykset selvitetään ja että ne ratkaistaan viimeistään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. M o m e n t i n m ä ä r ä r a h a n k ä y t t ö. Valiokunta toteaa, että momentin määrärahasta saadaan käyttää lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin enintään 2 miljoonaa euroa ja että siitä mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa tulee osoittaa momentin muuhun käyttötarkoitukseen talousarvio talousarvio Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta lukien osana työmarkkinatukiuudistusta. Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, joka irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä, ja täydentävään osaan. Perustoimeentulotuen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhtä suurin osuuksin. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2006 olevan noin Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu lukien, mistä aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan kokonaan valtion varoista. Puolet rahoituksesta sisältyy momentille ja toinen puoli tälle momentille. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
11 Toiminnan tavoitteena on turvata henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä talousarvio Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä- Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois- Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta. Niiden toimintaan on osoitettu vuosittain 3 milj. euron valtionavustus. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan määräraha alenee 2,5 miljoonaan euroon, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö oli päinvastoin esittänyt määrärahan nostamista 4 miljoonaan euroon. Tilannetta on parantanut kuitenkin jonkin verran se, että vuoden 2005 toisessa lisätalousarviossa osaamiskeskuksille osoitettiin lisärahoituksena euroa. Samalla määräraha muutettiin kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi, mikä mahdollistaa määrärahan joustavan käytön. Osaamiskeskuksille asetettuihin tavoitteisiin nähden niiden resurssit ovat olleet jo alun alkaen liian vaatimattomia. Poukkoileva rahoitus on luonut toimintaan epävarmuutta ja estänyt pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Myöskään lisätalousarviomenettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tapana huolehtia rahoituksen riittävyydestä. Valiokunnan mielestä osaamiskeskusten asema tulee harkita kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet vahvempien alueellisten yksikköjen muodostamiseen ja yhteistyöhön korkeakoulujen, lääninhallitusten tai muiden alan organisaatioiden kanssa talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus
LisätiedotTalousarvioesitys 2003
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,
Lisätiedot32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,
Lisätiedot32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,
Lisätiedot60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
LisätiedotTalousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta
Lisätiedot60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotPääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 970 000 euroa. Vähennys
LisätiedotTalousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto (KuTJ) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 26.9.2016 Yleistä Pääluokan
LisätiedotTalousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO
Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017 Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
Lisätiedot60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Talousesitys 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin
Lisätiedot60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotSairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut
30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 144/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotKehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)
Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso
LisätiedotHE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotHE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotTalousarvioesitys Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotTalousarvioesitys 2005
6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotHE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-
HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 VaV kunta- ja terveysjaosto (KutJ) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee 13,8 mrd.
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotValtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina
1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotTalousarvioesitys 2012
7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen
LisätiedotKehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehyspäätös 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 - Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, kuntatalous
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
Lisätiedot10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
Lisätiedot2000 alusta miljoonan markan. HE 79/1999 vp. Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon
HE 79/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Lisätiedot40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet
40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset
Lisätiedotneljännes maksetaan jo vuonna 2002.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotOmaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella
Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 122/2004 vp kuntien valtionosuuslain 30 :n, sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotOmaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski
Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella Taivalkoski 20.10.2015 Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Hyväksytty 04.08.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1 Omaishoitajan vapaan
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioksi - Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu 28.9.2017
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242
LisätiedotMaakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat
Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 12.9.2019 Kuntamarkkinat Suomen valtionosuusjärjestelmän rakenne 2 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 8,491
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään
Lisätiedot20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva
20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa
LisätiedotHE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
Lisätiedot20. (29.60) Ammatillinen koulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja
KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotYleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni
Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 Paasitorni Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto 1 8.9.2017 - Maakuntien rahoitus
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 29/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 5 c :n, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
Lisätiedot