32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto"

Transkriptio

1 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista ja alueellista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä toteutetaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun varmistamiseksi on vuosina annettu sekä tullaan vuonna 2005 antamaan seuraavat laatusuositukset, joiden vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa ryhdytään lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin palvelujen vähimmäistason turvaamiseksi: Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Mielenterveyspalveluiden laatusuositus Päihdepalvelujen laatusuositukset Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus Apuvälinepalveluiden laatusuositus Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset Mielenterveyskuntoutujan asumispalvelut avohoidossa valtakunnallinen laatusuositus Kouluterveydenhuollon laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Terveys 2015-kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Terveydenhuollon ohella myös muut hallinnonalat osallistuvat toimeenpanoon, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö ja tuotteiden laatu. Vuonna 2005 valmistellaan ja toteutetaan terveysvaikutusten arviointia eri hallinnonaloilla ja kuntatasolla, otetaan käyttöön terveyden edistämisen laatusuositukset ja tuotetaan kuntien työn tueksi toimintamalleja. Valmistellaan ohjelman väliarviointi valittujen indikaattorien pohjalta. Kansallinen terveydenhuollon hanke , jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Vuonna 2005 toteutetaan yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn turvaamisen toimenpiteet, nykyisen erikoismaksuluokan asteittainen poisto, erikoissairaanhoidon yhteistyö- ja työnjakosuunnitelmien toimeenpano, perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja aluetietojärjestelmien kehittäminen. Sosiaalialan kehittämishanke , jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamista, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämistä, varhaisen puuttumisen edistämistä, henkilöstön saamisen, osaamisen ja työolojen kehittämistä, sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämistyön käyn- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 nistämistä ja sosiaalialan rahoituksen ja voimavarojen turvaamista. Vuonna 2005 toteutetaan asteittain palvelutarpeen arviointiin pääsy vanhustenhuollossa, lakisääteistetään täydennyskoulutus ja jatketaan seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille , jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Ohjelmassa korostetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua poikkihallinnollista yhteistyön kehittämistä, palvelujen turvaamista, huomion kiinnittämistä henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen, asiakkaan ja potilaan osallisuuden vahvistamista sekä paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan edistämistä. Alkoholiohjelma , jossa tavoitteena on alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen, erityisesti alkoholin lasten ja perheiden hyvinvointia heikentävien ja alkoholin riskikäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Toiminta rakentuu valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyöstä. Vuonna 2005 sosiaalija terveysministeriö jatkaa haittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä, kumppanien toiminnan tukemista ja toiminnan seurantaa. Vuonna 2005 kootaan seuranta-aineisto välitarkastelua varten, joka esitetään eduskunnalle osana hallituksen sosiaali- ja terveyskertomusta keväällä Vuoden 2005 lopulla tuotetaan englanninkielistä alkoholiohjelman esittelyaineistoa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta varten. Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma vuosille , jossa esitetään valtioneuvoston linjaukset hallituskaudelle toimenpiteistä huumausainehaittojen vähentämiseksi. Toiminnan tavoitteena on huumausainetilanteen pysyvä helpottaminen. Poikkihallinnollisen ohjelman toimenpiteet liittyvät huumausainepolitiikan koordinointiin, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen, huumausaineiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen, kansainvälisiin toimiin sekä tutkimukseen ja seurantaan. Vuonna 2005 huumeohjelma painetaan englanniksi. Lisäksi valmistellaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta sekä kehitetään yhteistyötä Venäjän ja lähialueiden kanssa. Perhepoliittinen tavoiteohjelma , jossa esitetään linjaukset perhepolitiikan tavoiteasettelusta sekä suunnitellut toimenpiteet niiden käytäntöön saattamisesta hallituskaudella. Ohjelman tavoitteena on turvata lasten turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi ja mahdollistaa uuden sukupolven synnyttäminen sekä kasvattaminen kehittämällä lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja sekä perheille kohdentuvia tulonsiirtoja. Vuonna 2005 korotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea ja toteutetaan lasten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamiseen tähtääviä kehittämishankkeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin käytettävissä olevaa valtionavustusta suunnataan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen, Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäviin toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja toteutunut arvio arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Elatustuki, saajia Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, saajia vuoden aikana Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Vanhainkodit, paikkojen määrä Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Sairaansijat (laskennalliset) Hoitopäivät (milj.) 7,4 7,5 7,6 7,7 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 9,6 10,0 10,1 10,2 Muun ammattihenkilön luona 15,3 15,3 15,4 15,5 Hammashuollon käynnit 5,0 5,2 5,3 5,3 Kotisairaanhoidon käynnit 3,6 3,7 3,8 3,9 Erikoissairaanhoito Sairaansijat (laskennalliset) Hoitopäivät (milj.) 5,6 5,5 5,4 5,4 Päättyneet hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 6,9 6,9 6,9 6,8 Avohoitokäynnit (milj.) 6,6 6,7 6,8 6,8 Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettäviä tietoja toteutunut toteutunut toteutunut arvio Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 4 145, , , , vuotiaat euroa/asukas 295,94 301,46 307,91 322, vuotiaat euroa/asukas 553,89 561,64 571,75 596, vuotiaat euroa/asukas 3 242, , , ,02 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 9 159, , , ,49 Työttömien lukumäärän mukaan euroa/työtön 379,05 384,36 391,28 406,81 Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 34,61 35,09 35,72 37,14 Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 516,76 523,99 538,40 559, vuotiaat euroa/asukas 587,89 596,14 612,39 636, vuotiaat euroa/asukas 1 375, , , , vuotiaat euroa/asukas 2 650, , , ,80 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 4 579, , , ,62 Sairastavuuden mukaan euroa/asukas 256,53 260,12 264,80 275,31 Valtionosuusprosentti 25,36 28,06 31,82 32,99 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kuntataloutta on jo käsitelty mietinnön yleisperusteluissa sekä luvun (Avustukset kunnille) yhteydessä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä vielä sitä, että kuntien menojen kasvu liittyy nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden aiheuttamien kustannusten voimakkaaseen kasvuun. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen lisää ainakin alkuvaiheessa kuntien menoja tuntuvasti. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menojen ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa 7 8 prosenttia. Joissakin kunnissa menojen kasvu voi olla sitäkin suurempaa. Tähän nähden menojen kokonaiskasvun pitäminen neljässä prosentissa voi osoittautua ongelmalliseksi, etenkin jos toimintoja tehostamalla ei saavuteta kustannussäästöjä. Koska kuntien tehtäväkenttään kohdistuu voimakkaita paineita erityisesti vuonna 2005, on erittäin tärkeää, että valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksia on muutettu selvästi etupainotteisemmiksi. Valiokunta viittaa myös siihen, mitä peruspalveluohjelmasta ja -budjetista on lausuttu mietinnön yleisperusteluissa. 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen siten, että arviolta euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan euroa vuonna 2005, euroa vuonna 2006 ja 2007 kumpanakin vuonna ja loppuosa vuonna Samalla tilastoluokituksissa tapahtuneiden muutosten johdosta kustannustenjaon tarkistuksen laskennassa käytettyjen valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrittelyn muutos otetaan huomioon korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,37 prosenttiyksiköllä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kustannustenjaon tarkistamisen johdosta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,80 prosenttiyksiköllä, jolloin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä toteutettava valtionosuusprosentin korottaminen huomioon ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus nousee nykyisestä 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin vuonna Pääosin valtionosuuden 0,80 prosenttiyksikön korotus liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen muun muassa yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyn turvaamiseen, jonohallinnan kehittämiseen, hoidon järjestämisen enimmäisaikojen käyttöönottoon, erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmien toimeenpanoon ja perusterveydenhuollon aseman vahvistamiseen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sekä aluetietojärjestelmien kehittämiseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen osalta oikeus palvelun tarpeen arviointiin on tarkoitus saattaa voimaan asteittain, minkä johdosta jo tässä vaiheessa kuntia tuetaan valtionosuusprosentin korotuksen kautta kehittämään sosiaalihuollon palvelujärjestelmäänsä uudistuksesta aiheutuvat tarpeet huomioon ottaen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lainmuutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa toteutetun osittaisen hoitorahan laajentamista koskevan uudistuksen johdosta. Momentin selvitysosan perusteluihin viitaten lasten kotihoidon tuen perheelle yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa korotetaan 42 eurolla kuukaudessa sekä yksityisen hoidon tuen hoitorahaa 19,60 eurolla kuukaudessa. Päätös merkitsee runsaan 16 prosentin korotusta hoitorahojen nykyiseen tasoon. Korotuksen jälkeen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 294,28 euroa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha 137,33 euroa kuukaudessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lainmuutoksen johdosta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta lukien siten, että täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset sisällytetään lakiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lainmuutoksen johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain (1412/1997) määräaikaisesta muuttamisesta lukien siten, että jatketaan vuoden 2006 loppuun määräaikaisella lainmuutoksella kolmivuotisena kokeiluna toteutettua uudistusta, jolla vähintään 20 prosenttia tuen hakijan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Tämän niin sanotun etuoikeutetun tulon määrä voi olla kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Lainmuutoksella ei ole vaikutusta momentin määrärahaan. Momentin perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamisen rahoitusjärjestelyyn liittyen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 9,94 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,52 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 2,3 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kustannustason nousun johdosta. Luvun perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa vuoteen 2004 verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista. Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 seuraavat: 0 6-vuotiaat 4 565, vuotiaat 322, vuotiaat 596, vuotiaat 3 646,02 85 vuotta täyttäneet ,49 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 406,81 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 37,14 euroa vuonna Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 seuraavat: 0 6-vuotiaat 559, vuotiaat 636, vuotiaat 1 508, vuotiaat 2 909,80 85 vuotta täyttäneet 5 051,62 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 275,31 euroa vuonna Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin. Kunnan omarahoitusosuus on 1 525,44 euroa kunnan asukasta kohden vuonna Kunnan omarahoitusosuutta on vähennetty 23,30 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaationa kunnille sekä korotettu yhteensä 41,38 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta, vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2005 toteutettavasta tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamisen rahoitusjärjestelystä johtuen. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu vähennyksenä huomioon euroa valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta ja euroa vuoden 2003 lopullisten verotietojen valmistumisesta johtuvista valtionosuuksien tasausten muutoksista sekä lisäyksenä euroa lopullisten työssäkäynti- ja sairastavuuskerrointen valmistumisesta johtuvista muutoksista. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen siten, että arviolta euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan euroa vuosina kunakin vuonna ja loppuosa vuonna Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 10. kappaleen mukaisesti määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon kustannustason nousu. Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttamiseen liittyen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kustannustason nousun johdosta talousarvioesityksen euron asemesta. Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 11. kappaleen mukaisesti luvun perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Vuoden 2003 lopullisiin verotietoihin perustuen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa vuoteen 2004 verrattuna talousarvioesityksen euron asemesta. Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 13. kappaleen mukaiset sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 ovat seuraavat: Talousarvioesitys Täydentävä esitys Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 402,69 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 36,76 euroa talousarvioesityksen momentin selvitysosan 14. kappaleessa mainittujen 403,75 euron ja 36,86 euron asemesta. 0 6-vuotiaat 4 532, , vuotiaat 320,30 319, vuotiaat 592,40 590, vuotiaat 3 618, ,29 85 vuotta täyttäneet , ,84 Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 15. kappaleen mukaan terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 ovat seuraavat: Talousarvioesitys Täydentävä esitys 0 6-vuotiaat 555,55 554, vuotiaat 631,90 630, vuotiaat 1 497, , vuotiaat 2 887, ,37 85 vuotta täyttäneet 5 013, ,50 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 272,52 euroa talousarvioesityksen momentin selvitysosan 16. kappaleessa mainitun 273,24 euron asemesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Kunnan omarahoitusosuus on 1 533,56 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2005 talousarvioesityksen momentin selvitysosan viimeisessä kappaleessa mainitun 1 537,28 euron asemesta. T o i s e n t ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin euroa. Eduskunnalle annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin eli euroa vähemmän. Tulopoliittista sopimusta vuosille koskevaan hallituksen kannanottoon perustuen momentille esitetään euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Lisäyksestä euroa aiheutuu ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatiosta kunnille, euroa valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta sekä euroa laskentateknisistä syistä. Eduskunta on hyväksynyt toiseen täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 45 a :n muuttamisesta siten, että kunnan omarahoitusosuutta alennetaan verokompensaation toteuttamiseksi 23,30 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen verrattuna valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus muuttuu siten, että arviolta euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan euroa vuonna 2005 ja lisäksi euroa sekä vuonna 2006 että vuonna Loppuosa tarkistuksesta maksetaan vuonna Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisen vaikutukset on otettu huomioon eduskunnan hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 b :n muutoksessa (HE 181/2004). Kunnan omarahoitusosuus on 1 516,42 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2005 eduskunnalle aiemmin annetun täydentävän esityksen 1 533,56 euron asemesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : O m a i s h o i t o. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen laatima ehdotus omaishoidon tuen kokonaisuudistuksesta valmistui maaliskuussa Ehdotus sisältää 16 omaishoidon kehittämistehtävää, jotka toteutettaisiin tämän ja seuraavan hallituskauden aikana. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot ja laadittu lausuntoyhteenveto. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tiukka määrärahakehys ei kuitenkaan tässä vaiheessa anna mahdollisuutta ehdotusten toteuttamiseen. Omaishoidon asema on jossakin määrin vahvistunut, sillä saadun selvityksen mukaan kuntien omaishoidon tukeen osoittamat määrärahat ovat kasvaneet ja omaishoidon tukea myönnetään lähes kaikissa kunnissa. Omaishoidon lakisääteisen vapaan sijaishoitomaksua on kohtuullistettu lukien. Myös Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä avustuksilla tuetaan omaishoitajien toimintakykyä ja jaksamista. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen huomattavia ja omaishoitajat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa. Valiokunta pitää selvitysmiehen ehdotusta hyvänä pohjana omaishoidon kehittämiselle. Omaishoidon aseman vahvistuminen ehdotettujen tavoitteiden mukaisesti edellyttää kuitenkin erittäin merkittävää uudistustyötä sekä selkeitä taloudellisia lisäresursseja. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että omaishoidon uudistuksen toteuttamiseksi laaditaan selkeä aikataulu sekä konkreettinen toimenpideohjelma, jonka vaatimat resurssit otetaan huomioon valmisteltaessa seuraavaa määrärahakehystä. Valiokunta korostaa etenkin sellaisten kriteereiden laatimista, joilla turvataan omaishoidon tuen valtakunnallinen yhtenäisyys sekä omaishoitajien tasa-arvoinen asema asuinpaikkakunnasta ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. K a n s a l l i n e n t e r v e y s h a n k e. Ensi vuoden maaliskuussa astuu voimaan koko terveyshankkeen kannalta keskeinen uudistus, jolla turvataan hoidon saatavuus ja hoidon järjestäminen laissa määrättyjen enimmäisaikojen puitteissa. Vaikka kyse ei olekaan kunnille annetusta uudesta tehtävästä, uudistus lisää alkuvaiheessa kuntien kustannuksia terveyspalvelujen järjestämisessä. Uudistuksen toteuttamiseen liittyvät haasteet ovat eri kunnissa hyvin erilaisia ja myös kustannuksissa tulee olemaan kuntakohtaisia eroja. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta lisätään ensi vuonna 0,80 prosenttiyksiköllä, josta pääosa liittyy kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Terveyshankkeen toteuttamiseen tarkoitettu valtionosuuksien korotus tuo kuntatalouteen lisäystä 75 miljoonaa euroa. Uudistus muuttaa voimakkaasti terveydenhuollon toimintaa ja sen sisältöä eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä arvioimaan. Selvää on kuitenkin se, että uudistuksen kustannusvaikutukset asettavat erittäin suuren haasteen kuntien taloudelle ja lisärahoituksen tarve on ilmeinen. Myös henkilöresurssien riittävyyteen voi liittyä ongelmia. Onkin tärkeää, että kuntien tilannetta seurataan ja että rahoituksen riittävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen. S o s i a a l i a l a n k e h i t t ä m i s h a n k e. Vuosille hyväksytyn sosiaalialan kehittämishankkeen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 keskeisiä kehittämisalueita ovat muun muassa sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen sekä sosiaalialan rahoituksen ja voimavarojen turvaaminen. Hanke koostuu yli 20 osahankkeesta. Vuonna 2005 on tarkoitus toteuttaa asteittain palvelutarpeen arviointiin pääsy vanhustenhuollossa, lakisääteistää täydennyskoulutus ja jatkaa seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä. Valiokunta pitää tärkeänä hankkeen määrätietoista etenemistä ja korostaa erityisesti sosiaalityön toimintamahdollisuuksien vahvistamista. On myös tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutukseen sekä muihin keskeisiin kehittämisalueisiin osoitetaan tarvittava rahoitus. K ö y h y y s j a s y r j ä y t y m i n e n. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa StVL 13/2004 vp käsitellyt laajasti köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Valtiovarainvaliokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyyn ja kiinnittää erityisesti huomiota pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulo on tarkoituksenmukaista järjestää ja miten etuuksien korotukset vaikuttavat kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Toimeentulotukea saavien asemaa voitaisiin myös parantaa arvioimalla uudelleen toimeentulotuen määrään alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuun tarpeellisuutta. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan köyhien lapsiperheiden asemaa. Ensi vuonna korotetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärää sekä lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa. Näillä toimilla voidaan jossakin määrin vähentää lapsiperheiden köyhyyttä ja riippuvuutta toimeentulotuesta. Osalle lapsiperheistä köyhyydestä on valitettavasti tullut jo varsin pysyvä ongelma ja tilanteen parantuminen edellyttää myös jatkossa erittäin määrätietoisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaisselvitys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutukset. Valiokunta kiirehtii selvityksen laatimista. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja korostaa edelleen toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamista. Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluihin sisältyvään lausumaan ja pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy keväällä 2005 toimenpiteisiin vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi. M o m e n t i n m ä ä r ä r a h a. Momentille lisätään euroa. Lisäys johtuu eduskunnan tekemistä muutoksista valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistukseen (HE 181/2004 vp HaVM 23/2004 vp) talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta % vahvistetuista kustannuksista. Vuonna 2003 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle euroa vuonna talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 nuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille Toiminnan laajuus Toiminnan tavoitteena on palvelujen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä , Julkaisupisteen hinta, euroa V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille ehdotetaan noin 38 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 10,7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta pienempi. Määrärahasta on vähennetty 2,7 miljoonaa euroa käytettäväksi työterveyslääkäreiden erikoislääkärikoulutukseen ja 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tutkimustoimintaan tarkoitetusta valtion korvauksesta siirrettiin 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin myös vuosina 2003 ja Näin pyrittiin edistämään lääkäreiden siirtymistä kliiniseen työhön terveyskeskuksiin ja muihin sairaaloihin lievittämään lääkäripulaa. Siirtoa ei tehdä enää vuonna Saadun selvityksen mukaan tutkimustoimintaan osoitetun korvauksen reaalitaso on pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 prosentilla. Samanaikaisesti sekä tutkimustoiminnan tuotos ja volyymi ovat lisääntyneet merkittävästi. Valtion suorittaman korvauksen pienentyessä kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimuksen ja myös lääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Näin siitä huolimatta, että toimintojen kustannusvastuu on valtiolla. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat myös joutuneet muita sairaanhoitopiirejä ylläpitäviä kuntia huonompaan asemaan. Valiokunta pitää sinänsä hyvänä sitä, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen on suunnattu lisäresursseja. Valiokunta on kuitenkin huolissaan tutkimustoiminnan tulevaisuudesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että valtionosuuden näin tuntuva pienentyminen vaikeuttaa merkittävästi tutkimustoimintaa. Joissakin yksiköissä vaarana voi olla kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen loppuminen. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä määrärahojen aleneminen on johtamassa kansainvälisten syöpätutkimushankkeiden päättymiseen ja henkilökunnan irtisanomisiin. Rahoituksen riittävyyttä on arvioitu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hiljattain valmistuneessa selvityksessä. Sen mukaan erityisvaltionosuus ei kata tutkimuksesta eikä myöskään opetuksesta aiheutuneita kustannuksia. Mikäli tutkimukseen saatu ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon, tutkimustoiminnan kokonaisrahoitus kattaa suurin piirtein tutkimustoiminnasta aiheutuneet kustannukset. Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta eduskunta muutti lain voimaantuloa siten, että vuonna 2005 tutkimusevosta suunnataan erikoislääkärikoulutukseen 1,2 miljoonaa euroa hallituksen ehdottaman 2,7 miljoonan euron sijasta. (HE 156/2004 vp TyVM 15/2004 vp). Momentille voidaan näin ollen palauttaa euroa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään vielä euroa, jolloin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannukset eivät vähennä lainkaan tutkimukseen osoitettavaa valtion korvausta. Momentin määräraha on näiden lisäysten jälkeenkin vielä riittämätön tarpeisiin nähden. Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset sairaanhoitopiireille pyritään saattamaan todellisten kustannusten tasolle. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun selvityksen mukaan ministeriö tulee esittämään korvausten saattamista kustannuksia vastaaville tasoille asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2006 talousarviossa määräraha mitoitetaan vastaamaan todellisia tarpeita talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille. Toiminnan laajuus S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 :n muuttamisesta siten, että maksettaessa lääkärin- ja hammaslääkärin peruskoulutuksen korvausta yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle valmistuneiden tutkintojen lisäksi otetaan huomioon asianomaisiin yliopistoihin hyväksyttyjen uusien opiskelijoiden määrät. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta lisäyksenä otettu huomioon euroa siirtona momentilta Toiminnan tavoitteena on palvelujen saatavuuden sekä sen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen toteutunut toteutunut arvio arvio Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat vuodesta ,9 908,6 908, ,7 Tutkintokorvaus, euroa Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa Kuukausikorvaus, euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Toiminnan laajuus Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Mielentilatutkimustoiminnan tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilatutkimuslausuntojen korkean laadun ylläpitäminen toteutunut toteutunut arvio arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Mielentilatutkimukset Euroa/tutkimus (keskimäärin) talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2005 olevan noin lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta vuonna 2003 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi. Toiminnan tavoitteena on turvata oikea-aikaiset ja riittävät lastensuojelun palvelut kaikissa kunnissa talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Toiminnallisiin kehittämishankkeisiin valtionavustus on enintään 50 % avustuksen määräämisen perusteena olevista kustannuksista. Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta myös perustamishankkeeseen, jos hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Tätä pienempi perustamishanke voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi vain STVOL:n 21 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Perustamishankkeisiin suoritettava valtionavustus on % vahvistetuista kustannuksista. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Loppuosa määrärahasta käytetään Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaviin hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös (37.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on vuodesta 2000 lukien osoittanut talousarviossa erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen. Määräraha osoitettiin aiemmin kunnille, mutta kuluvan vuoden määräraha osoitettiin sairaanhoitopiireille käytettäväksi alle 16-vuotiaiden lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä palvelujen edelleen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tämä johtui siitä, että Kelan ja kuntien työnjakoa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämises- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 sä muutettiin noin vuosi sitten siten, että Kelan järjestämä psykoterapia kohdennettiin yli 16-vuotiaisiin henkilöihin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuu korostuu siten aiempaa enemmän alle 16-vuotiaiden tarvitsemien palveluiden järjestämisessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kelan ja kuntien työnjakoa koskevat päätökset ovat selkeyttäneet tilannetta ja mahdollistaneet sen, että Kelan maksamat lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen määrärahat ovat riittäneet tänä vuonna. Toiminta jatkuu vastaavasti ensi vuonna eikä siihen tarvita lisäresursseja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erillismäärärahojen avulla on käynnistetty kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hankkeita ja projekteja, palkattu sekä koulutettu henkilökuntaa ja perustettu uusia osastoja. Joissakin sairaanhoitopiireissä toiminta on jo saanut pysyvän aseman osana palvelutuotantoa eikä sen jatkuvuus ole enää riippuvainen erillisistä määrärahoista. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan useimmissa sairaanhoitopiireissä toiminnan jatkuvuus on kuitenkin epävarmaa ja lisämäärärahan tarve on edelleen välttämätön. Palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja myös hoidon vaikeusaste on kohonnut. Valiokunta katsoo, että hoidon saatavuuden ja peruspalvelutason varmistamiseksi erillistä määrärahaa tarvitaan myös ensi vuonna. Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 64/2004 vp, TAA 294/2004 vp, TAA 755/2004 vp ja TAA 1068/2004 vp perusteella talousarvioesityksestä poistettu momentti palautetaan ja että sille osoitetaan euroa. Määräraha osoitetaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä perustason kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palveluiden kehittämiseen. Määräraha osoitetaan edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, jotka voivat järjestää mielenterveyspalvelut joko omana toimintanaan tai ostopalveluina. Valiokunta korostaa sitä, että määräraha tulisi suunnata ensisijaisesti kuntatasolle tukemaan mielenterveyshäiriöiden ennalta ehkäisyä sekä niiden varhaista toteamista. On myös tärkeää, että sairaanhoitopiirit toiminnallaan tukevat kuntien palvelurakenteen vahvistumista. Tavoitteena tulee olla, että toiminnot ja niiden rahoitus saatetaan vähitellen pysyvälle pohjalle kuntien ja sairaanhoitopiirien talousarvioissa, jolloin erillisestä määrärahasta voidaan luopua. Valiokunta korostaa, että kunnissa tulee vahvistaa lasten- ja perheneuvoloiden sekä oppilashuollon voimavaroja ja yhteistoimintaa talousarvio Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista talousarvio Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä- Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois- Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta alkoi pysyvästi vuoden 2002 alusta lukien. Osaamiskeskuksista kahdeksan toimii alueellisesti ja yksi ruotsinkielistä väestöä varten. Keskusten tehtävänä on muun muassa kehittää sosiaalialan asiantuntemuksen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen kehittyminen. Osaamiskeskusten toimintamenoihin ehdotetaan ensi vuodelle 3 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa aiempien vuosien tasoa. Osaamiskeskusten toiminta on parantanut selkeästi sosiaalialan alueellista yhteistyötä ja erityisesti pienillä kun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2003

Talousarvioesitys 2003 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,

Lisätiedot

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 144/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Talousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta

Lisätiedot

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 970 000 euroa. Vähennys

Lisätiedot

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain

Lisätiedot

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää- HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017 Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto (KuTJ) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 26.9.2016 Yleistä Pääluokan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Talousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2005

Talousarvioesitys 2005 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 VaV kunta- ja terveysjaosto (KutJ) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee 13,8 mrd.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

neljännes maksetaan jo vuonna 2002.

neljännes maksetaan jo vuonna 2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Talousesitys 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 29/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 5 c :n, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että

Lisätiedot

2000 alusta miljoonan markan. HE 79/1999 vp. Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

2000 alusta miljoonan markan. HE 79/1999 vp. Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon HE 79/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 137/2006 vp. 1. Nykytila

HE 137/2006 vp. 1. Nykytila HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioksi - Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu 28.9.2017

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Talousarvioesitys Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Talousarvioesitys Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

1992 vp - HE '1JJ7 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE '1JJ7 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE '1JJ7 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ Esityksessä ehdotetaan erikoissairaanhoitolakia muutettavaksi niin, ettei

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 Paasitorni Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto 1 8.9.2017 - Maakuntien rahoitus

Lisätiedot

Kehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehyspäätös 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 - Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, kuntatalous

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 122/2004 vp kuntien valtionosuuslain 30 :n, sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 185/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Asiakirjayhdistelmä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-

Lisätiedot

HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 244/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö KOKEMÄEN KAUPUNKI Hyväksytty KV 19.4.2010 14 Voimaantulo 1.5.2010 P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Valinta ja kokoonpano 2 Perusturvalautakunnan tehtävä

Lisätiedot

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 104 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain 21 :n ja erikoissairaanhoitolain 37 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslakia

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot