60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Transkriptio

1 60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun. Keskeiset uudistukset Vuoden 2010 alusta lukien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella momentilla toteutetaan hallitusohjelman esityksiä. Korotus kohdistetaan muun muassa voimaan tulevan vammaislainsäädännön toteuttamiseen, opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämälle tasolle. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamista jatketaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE, vuosille , jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset. Terveys kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Toimiva Terveyskeskus -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa ja varmistaa perusterveydenhuollon toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja riittävyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmäarkkitehtuurihanke vuosina , joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Keskeisen osan tietojärjestelmäarkkitehtuuria muodostavat valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen, tietoturvallisen saatavuuden hoitotilanteessa sekä asiakirjojen sähköisen arkistoinnin. Sosiaalialan kehittämishankkeen tulevien vuosien tavoitteita linjataan Hyvinvointi ohjelmassa. Vuosien Alkoholiohjelman jatkaminen. Järjestelmäkuvaukset Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotiva- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 kuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta maksettavaan laskennallisesti määräytyvään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan erikoissairaanhoitolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta ( ) ja lääkärin- ja hammaslääkärin koulutuksesta ( ). Tutkimustoiminnan korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumääriin, niiden pisteytykseen ja pisteelle määrättyyn hintaan. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta sekä tieteellisten julkaisujen painoarvoista ja yksikköhinnoista säädetään vuosittain sosiaalija terveysministeriön asetuksella. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevalla valtionavustuksella ( ) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja toteutunut toteutunut arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana Vanhainkodit, asukkaiden määrä Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Hoitopäivät (milj.) 7,1 7,1 7,0 7,0 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 8,8 9,0 9,0 9,0 Muun ammattihenkilön luona 16,3 16,5 16,8 17,0 Hammashuollon käynnit 5,0 5,0 5,0 5,0 1) Menojen rahoitus momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Kotisairaanhoidon käynnit 3,9 4,0 4,0 4,2 Erikoissairaanhoito Hoitopäivät (milj.) 5,3 5,3 5,3 5,3 Päättyneet hoitojaksot (milj.) 1,0 1,0 1,0 1,0 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 5,3 5,3 5,3 5,3 Avohoitokäynnit (milj.) 7,0 7,1 7,1 7,1 Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) Julkaisupisteiden hinta, euroa Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 093, , , ,7 Tutkintokorvaus, euroa Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa Mielentilatutkimustoiminta toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä valtion yksiköt kunnalliset sairaalat Menot (1 000 euroa) Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Vuoden 2010 alusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on noin 5,68 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin osoitettu noin 21 miljoonan euron korotus kohdistetaan mm. vammaislainsäädännön toimeenpanoon, opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Kuntatalouden heikentyessä kuntien mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ovat vaarassa heikentyä. Etenkin ikääntyvän väestön määrän kasvu asettaa suuria haasteita palvelujärjestelmälle. Lisäksi myös mm. perusterveydenhuoltoon, lastensuojeluun, päihdehuoltoon ja mielenterveystyöhön kohdistuvat palvelutarpeet ovat kasvaneet. Kunnat joutuvatkin parantamaan toiminnan tehokkuutta uudistamalla palvelurakenteitaan ja sopeuttamaan toimintaansa heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Edellisen laman jälkeen suuri määrä lapsiperheitä ja muita kotitalouksia jäi suhteellista köyhyyttä kuvaavan rajan alapuolelle ja etenkin lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut aina viime vuosiin asti. Edellisen taantuman aikana vähennettiin myös useita sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä palveluja, mikä on myöhempinä vuosina ollut osaltaan kasvattamassa kalliiden erityispalveluiden tarvetta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Valiokunta korostaa, että talouden kireästä tilanteesta huolimatta on tärkeää huolehtia riittävästä perusturvasta sekä toimista, joilla torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. Etenkin nuorten syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle mittavia kustannuksia ja se heikentää osaltaan myös työllisyyttä ja talouden kasvua. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ennaltaehkäisevästä ja ns. matalan kynnyksen toiminnasta huolehditaan, sillä ennaltaehkäisevällä toiminnalla saadaan niin inhimilliseltä kannalta kuin myös taloudellisesti parhaimmat tulokset. Tarve varhaisen tuen ja puuttumisen lisäämiseen korostaa myös kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia hyvinvoinnin edistämisessä. P ä i h d e h u o l t o. Päihdehaitat ovat alkoholinkulutuksen kasvun myötä lisääntyneet ja vaikeutuneet. Alkoholin aiheuttamien sairauksien ja kuolemantapausten määrät ovat kasvaneet ja alkoholi on jo työikäisten yleisin kuolinsyy. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen samanaikaisesti on lisääntynyt. Vanhempien päihdeongelmat näkyvät mm. perheväkivaltana sekä huostaanottoina, jotka kuormittavat lastensuojelua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan eniten puutteita on katkaisuhoidon ja avopalveluiden saatavuudessa. Kuntasektorilla päihdehuollon määrärahoja on kuitenkin jo yleisesti supistettu. Vähenevät resurssit ovat johtamassa myös järjestöiltä hankittavien palveluiden vähentämiseen ja siten monipuolisen osaamisen vähentämiseen. Valiokunta korostaa avohuollon kehittämistä sekä varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa, jolloin voidaan välttyä sairauksien pahenemiselta ja pitkittymiseltä. Päihdekuntoutuksen edistäminen edellyttää myös moniammatillisen yhteistyön vahvistamista julkisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmän osalta valiokunta viittaa momentin kohdalla todettuun. Valiokunta on huolissaan myös A-klinikkasäätiön ylläpitämän Järvenpään sosiaalisairaalan toimintamahdollisuuksista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Järvenpään sosiaalisairaalan rahoituspohja on kuntien talouden heikentyessä huonontunut nopeasti. Sosiaalisairaala on Suomen ainoa päihdesairaala, joka tarjoaa laadukkaita hoitoja päihde- ja huumeongelmiin ja joka tekee niihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Kuntien maksusitoumusten vähentyessä on vaarana, että sairaala joutuu rahoituspohjan kaventuessa supistamaan palvelutuotantoaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Toiminnan vähentäminen johtaisi ensi vaiheessa sairaalan perheosaston sulkemiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Järvenpään sosiaalisairaalan toimintamahdollisuudet ja rahoituspohja turvataan, sillä sairaalassa on paljon sellaista erityisosaamista, jota alan muut toimijat eivät pysty tarjoamaan. Valiokunnan mielestä on selvitettävä mahdollisuudet osoittaa sosiaalisairaalalle valtakunnallinen erityistehtävä, joka olisi osa sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden valtakunnallisesti keskitettäviä tehtäviä ja joka rahoitettaisiin erityisrahoituksella. L a s t e n s u o j e l u. Lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut. Avohuollon asiakkaana lastensuojelussa olleiden lasten ja nuorten määrä on yli ja sijaishuollon asiakkaana on yli lasta. Lastensuojeluun myös tulee vuosittain enemmän asiakkaita kuin sieltä poistuu. Lastensuojelun resurssit eivät anna vielä mahdollisuutta huolehtia kaikista uuden lastensuojelulain asettamista velvoitteista. Etenkään ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, mikä vaikeuttaa mm. laissa asetettujen määräaikojen noudattamista. Lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden ongelmat ovat myös yhä vaativampia, mikä lisää lastensuojeluviranomaisten työtä. Valiokunta korostaa varhaisen puuttumisen, ennaltaehkäisyn sekä avohuollon vahvistamista, mitkä ovat uuden lastensuojelulain keskeisiä tavoitteita. Laitossijoitusten tilalle tarvitaan myös lisää perhehoitopaikkoja, mikä vähentäisi kuntien kustannuksia ja antaisi lapselle mahdollisuuden asua kodinomaisissa olosuhteissa. Valiokunta korostaa myös toimia, joilla kehitetään lapsiperheiden kokonaisvaltaista ja sektorirajat ylittävää kotipalvelua. M i e l e n t e r v e y s t y ö. Mielenterveyshäiriöiden kansanterveydellinen merkitys on kasvanut, sillä vaikka itse häiriöt eivät ole yleistyneet, on niihin liittyvä työkyvyttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Hoitoon ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovat mittavia, minkä lisäksi esimerkiksi menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat menot ovat erittäin suuria. Avohoidon kehittäminen on myös jäänyt toissijaiseksi, sillä suuri osa hoidon kustannuksista kohdistuu laitoshoitoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Valiokunta pitää tärkeänä, että mielenterveystyöhön liittyvää osaamista vahvistetaan perusterveydenhuollossa ja että mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään työhön panostetaan aiempaa enemmän. Myös mielenterveystyöhön liittyvää moniammatillisuutta on lisättävä ja palveluiden alueellista tasapuolisuutta parannettava. Mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää huolehtia paitsi lasten, myös nuorten mielenterveysongelmien varhaisesta tunnistamisesta. Valtaosa aikuisten mielenterveyden häiriöistä alkaa nuoruusiässä, jolloin niiden oikea-aikaisella tunnistamisella ja hoidolla voidaan ehkäistä aikuisuuden mielenterveyshäiriöitä ja vähentää niihin liittyvää työkyvyttömyyttä. Valiokunta lisää nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen euroa. Määräraha osoitetaan momentille ja se ohjataan Kaste-ohjelman kautta toteutettaviin nuorten mielenterveyspalveluita edistäviin hankkeisiin. O m a i s h o i t o. Valiokunta pitää myös tärkeänä toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa omaishoidon suosiota ja omaishoitajien asemaa. Keskeisiä epäkohtia ovat mm. omaishoidon tuen saantikriteerien epäyhtenäisyys sekä omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyihin liittyvät ongelmat. Myös mielenterveyskuntoutujien omaisten mahdollisuudet tuen saamiseen ovat usein muita heikommat, koska psyykkisiä tekijöitä ei oteta riittävästi huomioon etenkään tilanteessa, jossa käytetään fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita. Omaishoidon tuen uudistamista käsitellään SATA-komiteassa, jonka on määrä tehdä ehdotukset kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelu käynnistetään mahdollisimman pian SATAkomitean ehdotusten valmistuttua. V a n h u s t y ö. Vanhusväestön tarvitsemien palvelujen saatavuus ja voimavarat vaihtelevat maan eri puolilla ja hoidon ja hoivan laadussa on eroja myös hoitoyksiköittäin. Osassa Suomen kunnista noudatetaan vuonna 2008 annettuja ikäihmisten palveluiden laatusuosituksia (STM 2008:3) kohtuullisen hyvin, mutta osassa puutteet ovat ilmeisiä. Hallitus onkin valmistelemassa lainsäädäntöä, joka turvaisi palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden maan eri puolilla. Valiokunta painottaa toimia, jotka edistävät vanhusten toimintakyvyn säilymistä ja parantavat mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja kotona asumiseen. Laitoskustannuksia voidaan vähentää myös vanhusten perhehoidolla, joka sopii hyvin esim. dementoivia sairauksia sairastaville tai turvattomuutta tai yksinäisyyttä kokeville ikäihmisille. Vanhusten perhehoidon edistämiseksi valiokunta on lisännyt euroa momentille Valiokunta korostaa myös uuden teknologian kehittämistä ja sen hyödyntämistä osana vanhustenhuollon palvelujen kehittämistä. L a s t e n j a n u o r t e n s y ö p ä h o i t o j e n m y ö h ä i s v a i k u t u k s e t. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös lasten ja nuorten syöpähoitojen vaikutuksiin ja niiden seurantaan. Lasten ja nuorten syöpähoidot ovat kehittyneet voimakkaasti ja jo valtaosa syöpään sairastuvista lapsista ja nuorista paranee. Saadun selvityksen mukaan lähes puolelle syövän sairastaneista lapsista ja nuorista jää kuitenkin joko sairauteen tai sen hoitoon liittyvä terveyshaitta. Lisäksi toisen syövän vaara on yli 10-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Hoidosta ja sairaudesta johtuvia, usein vasta pitkän ajan kuluttua ilmeneviä haittavaikutuksia ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta, sillä syöpää sairastaneiden nuorten terveyttä ei seurata systemaattisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä laatii kuluvan vuoden loppuun mennessä ehdotukset, joiden tarkoitus on parantaa syöpäsairauksien hoitojärjestelmää. Valiokunta pitää tärkeänä, että samalla selvitetään mahdollisuudet syövästä aiheutuneiden haittojen seurantajärjestelmän kehittämiseen. 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen ja 4) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiustoiminnan ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien on- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 nettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa Määrärahasta arvioidaan käytettävän sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin euroa, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen euroa ja valtakunnalliseen valmiustoimintaan euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Eduskunnan tekemien kertalisäysten vähennys Pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut Nuorten mielenterveyspalvelut 300 Tasokorotus 100 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta viittaa edellä lukuperusteluissa esitettyyn ja lisää momentille euroa nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Määrärahalisäys ohjataan Kaste-ohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) erikoissairaanhoitolain (1062/1989) b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen ja 2) enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Varsinais-Suomen ja enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, euroa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille ja euroa Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa tasokorotuksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen ja 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Mielentilatutkimuksista aiheutuvat kustannukset ja hoitoseuraamukseen tuomittujen hoidon edellytysten selvittäminen 500 Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset 500 Potilassiirrot -21 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio 2009 talousarvio tilinpäätös Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2010 olevan noin Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain määräaikaisesta muuttamisesta ajalle Lain muutoksella jatketaan toimeentulotukilain 11 :n 3 momentin mukaista menettelyä, jolla toimeentulotukea myönnettäessä ansiotuloista jätetään ottamatta tuloina huomioon vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esityksellä ei ole vaikutusta momentin määrärahan mitoitukseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa toimeentulotukiasiakkaiden lukumäärän kasvun johdosta talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus. Vuonna 2010 saa tehdä myöntämispäätöksiä yhteensä eurolla päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin. Valtionavustus näihin hankkeisiin tullaan myöntämään aikaisintaan vuonna Valtionavustuksen myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) :ien mukaista menettelyä paitsi, että valtionavustus maksetaan jälkirahoitteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavustusta myönnetään jälkirahoitteisesti päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin talousarvio 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille. S e l v i t y s o s a : Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä- Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan asianomaisen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii asianomainen aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006). Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8