20. liittokokous Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset

Transkriptio

1 20. liittokokous Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset

2 20. LIITTOKOKOUS 1 LIITTOKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

3 2 ISBN Jaarli Oy 2008

4 Metallityöväen liiton 20. liittokokous Edunvalvonta 1 Työehtosopimustoiminta Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä Työpalkat ja palkkapolitiikka Työaika Työsuhdeturva Luottamushenkilöt Sosiaaliset määräykset Ammatillinen edunvalvonta Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat esitykset Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka Työsuojelu Lakisääteinen sosiaaliturva Työttömyysturva Järjestötoiminta Ammattiosastojen toiminta Työpaikkojen luottamushenkilöiden valinta Seuturyhmät, piiri- ja aluetoiminta Jäsenrekisteri, aktiivirekisteri Järjestäytyminen, uudet jäsenet Nuorisotoiminta Tasa-arvo Maahanmuuttajat Veteraanitoiminta Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta Lomatoiminta Koulutustoiminta Aikuiskoulutuspolitiikka Koulutussopimus Paikallinen koulutus Koulutusperiaatteet Murikka-opisto...56

5 Edunvalvontaa tukevat toiminnot 5 Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Talous- ja veropolitiikka Tutkimustoiminta Tiedotustoiminta Ahjo Liiton verkkosivut Muu sähköinen viestintä Muu tiedotustoiminta Kansainvälinen toiminta Rauhantyö ja kansainvälinen solidaarisuus Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta Ajankohtaiset poliittiset kysymykset Liiton talous ja hallinto Liiton talous 8.1 Liittomaksu Liittovakuutus Lomanviettopaikat Avustukset ja korvaukset Muut taloutta koskevat esitykset...80 Liiton hallinto 8.6 Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin Atk- ja puhelintoimintojen kehittäminen Muut hallintoa koskevat esitykset...84 Esitykset sääntöjen muuttamiseksi 9 Liiton säännöt Piirijärjestön säännöt Ammattiosaston säännöt Työhuonekunnan säännöt...102

6 Mahdollinen uusi teollisuusliitto 13 Mahdollinen uusi teollisuusliitto Liittotoimikunta Liittovaltuusto Liittokokouksen julkilausuma METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTON KOKOUS 14 Metallityöväen Työttömyyskassaa koskevat esitykset Työttömyyskassan jäsenmaksu Työttömyyskassan toiminta Mahdollinen kassafuusio Säännöt Kassan hallitus Kassan valtuusto

7 Edunvalvonta 1 Työehtosopimustoiminta 1.1 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä 6 Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 3, 4, 5, 6, 7, 12, 17, 23, 24, 28, 36, 40, 41, 43, 52, 58, 63, 66, 67, 70, 72, 74, 77, 81, 82, 84, 87, 91, 100, 105, 111, 115, 121, 122, 135, 146, 148, 169, 179, 180, 186, 191, 195, 200, 201, 205, 214, 221, 227, 250, 256, 262, 263, 268, 271, 272, 275, 282, 287, 289, 294, 295, 299, 302, 306, 307, 308, 309, 312, 313, 315, 317, 318, 320, 332, 340, 353, 357, 366, 367, 368, 424, Metallityöväen Satakunnan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Lapin Piirijärjestö ry Esitykset Tiivistelmä esityksistä Esityksissä korostuvat tulopoliittisten ja liittokohtaisten työmarkkinaratkaisujen tarkoituksenmukaisuus, pituus, työehtosopimusten yleissitovuus, selkeys ja tulkintaoikeudet, sopimusten käytettävyys ja valvonta, paikallinen sopiminen, työpaikkakohtainen erä, määräaikaisten työsopimusten ja vuokratyövoiman käyttö sekä sopimusten muoto. Ensisijaisena sopimustavoitteena tulee olla tulopoliittinen kokonaisratkaisu, huomioiden reaaliansioiden kasvun ja työllisyyden turvaamisen. Liittokohtaisten sopimusratkaisujen paikallisesti sovittavissa asioissa/erissä tulee olla perälauta, eikä ratkaisuoikeus saa olla vain työnantajalla. Työpaikkakohtaisen erän soveltamisohjeistuksesta tulee neuvotella sopimuskauden aikana. Sopimuksin tulee varmistaa, ettei kukaan jää ilman korotusta ja ellei työpaikkatasolla päästä sopimukseen, erä maksetaan lyhentämättömänä yleiskorotuksena kaikille.

8 Yleissitovuus on säilytettävä, sopimusmääräyksiä on täsmennettävä ja työntekijäin tulkintaoikeuksia on lisättävä. Neuvottelujärjestelmää tulee kehittää. Luottamushenkilöitten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Ratkaisuja tehtäessä on turvattava eri sopimusalojen erityistarpeet. Auto- ja konealojen työehtosopimukset on yhdistettävä sopimuskauden aikana. Paikallisesti sovittavien asioiden määrää ei pidä nykyisestä lisätä työehtosopimuksessa ja sopimuksiin edellytetään selkeitä pelisääntöjä sekä perälautamallia. Paikalliset sopimukset tulee tehdä aina kirjallisesti luottamusmiehen, ammattiosaston, aluetoimiston tai liiton valvonnassa. Sopijaosapuolten koulutusta tulee lisätä. Työsopimukset on tehtävä aina kirjallisesti liittojen hyväksymällä lomakkeella. Määräaikaisten työsopimusten käyttöedellytyksiä on täsmennettävä. Vuokratyövoiman käytölle tulee asettaa täsmällisemmät pelisäännöt ja sen käyttäminen tulee olla mahdollista vain rajatun ajan. Luottamusmiehillä on oltava käytännön oikeudet ja mahdollisuus valvoa myös vuokratun työvoiman työehtoja, joiden tulee olla vähintään työehtosopimuksen tasoisia. Vuokratyöntekijöiden irtisanomissuojaa tulee parantaa. Käyttäjäyrityksen tulee kantaa vastuuta vuokraamiensa työntekijöiden työehdoista ja -oloista. 7 Liittokokouksen päätös Liiton ensisijaisena sopimustavoitteena on tulopoliittinen sopimus. Liiton on turvattava reaaliansioitten ja ostovoiman lisääminen ja työelämän laadullisten uudistusten jatkaminen. Työehtosopimusratkaisuja arvioitaessa pääpaino on sopimuksen sisällössä, ei muodossa. Tavoitteena on eri sopimusalojen ja kansallisuus-, ammatti-, ikä- sekä sukupuoliryhmien tasavertainen kohtelu. Palkankorotukset on ohjattava työkohtaisiin palkkoihin yleiskorotusta suurempana. Meneillään olevan sopimuskierroksen työpaikkakohtaisen erän soveltamisohjeistuksesta neuvotellaan vielä ennen sen toteuttamista. Työpaikkakohtaisten palkankorotuserien tulevaisuus ratkaistaan kuluvalla sopimuskierroksella saatujen

9 8 kokemusten perusteella. Seuraavan sopimuskauden alkamisajankohta on pitkälti tästä riippuvainen. Tavoitteena on auto- ja konealojen sopimusten yhdistäminen koko alan kattavaksi liittokokouskauden aikana. Paikallinen sopiminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä työehtosopimusjärjestelmän keskeisistä osista. Työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, ellei toisin sovita. Paikallisen sopimisen edellytys on kehittyvä ja toimiva neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä sekä ammattiosastojen roolin vahvistaminen. Tasavertaisten sopimismahdollisuuksien takaamiseksi sopimusosapuolet toteuttavat tehokasta koulutusta ja ohjausta. Työehtosopimuksen määräysten on turvattava sopimusten oikea soveltaminen. Palveluiden, tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella sekä tuotannon paineet sijoittua halvemman työvoiman maihin, uusille kehittyville markkinoille ja EU:n laajeneminen ovat muuttaneet edunvalvonnan luonteen entistä kansainvälisemmäksi. Rajat ylittävät työsuhteet ovat arkipäivää ja yhteistyö työehtosopimustavoitteiden yhdensuuntaistamiseksi EU:n alueella tiivistyy. Liitto ohjaa riittävästi voimavaroja kansainvälisen edunvalvonnan tehtäviin. Tuotannon verkostoituminen, erilainen alihankinta ja vuokratyövoiman käytön lisääntyminen vaikeuttavat työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamisen valvontaa. Erityisesti ulkomaisen työvoiman työsuhteen ehtojen viranomaisvalvontaa tulee edelleen lisätä niin, että väärinkäytökset voidaan estää. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on voitava tarkastaa, että alihankkijoiden ja alihankintaverkostojen sekä vuokratyöntekijöiden työehdot ovat lain ja työehtosopimuksen mukaisessa kunnossa. Liitto edistää toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisuutta.

10 1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 13, 17, 21, 23, 28, 29, 35, 36, 41, 43, 49, 51, 52, 54, 58, 63, 66, 70, 72, 74, 80, 84, 87, 91, 97, 99, 100, 109, 111, 115, 116, 117, 118, 121, 122, 127, 128, 130, 135, 146, 147, 148, 168, 169, 175, 177, 180, 191, 195, 200, 201, 205, 214, 221, 227, 233, 235, 239, 250, 254, 262, 263, 268, 272, 274, 275, 282, 287, 289, 294, 295, 299, 301, 302, 306, 307, 308, 309, 312, 313, 315, 317, 318, 320, 328, 332, 338, 340, 345, 353, 366, 367, 368, 369, 376, 402, 424, Metallityöväen Uudenmaan Piirijärjestö ry 9 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Palkkapolitiikan tavoitteena on turvata metalliteollisuuden palkkakehitys kilpailukykyisenä alan tuottavuus huomioiden sekä kohottaa metallialan työn arvostusta. Palkkaperusteita on korotettava yleiskorotusta enemmän. Yleiskorotukset on toteutettava kaikille senttimääräisesti yhtä suurina. Liiton eri sopimusalojen tuotannon rakenteiden ja työn sisällölliset muutokset edellyttävät palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittämistä. Vaativuuden mittausjärjestelmien tulee mitata töiden erityispiirteitä niin, että samapalkkaisuus ja töiden samanarvoisuus toteutuu. Henkilökohtaista palkanosuutta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota sen määritysperusteisiin, käyttöön ja prosentuaaliseen tasoon. Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatteessa tulee huomioida työsuhteiden monimuotoisuuden ja keston kehitys. Työntekijöiden ikään, työuraan ja kouluttautumiseen sekä perheolosuhteisiin liittyvät tilanteet tulee huomioida työehtosopimusten palkkamääräyksistä neuvoteltaessa. Vuorotyö- ja erillisiä lisiä tulee kehittää ja korottaa. Vuorotyötä tekevien arkipyhäkorvauksissa tulee huomioida kaikki työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät. Työskentelymääräyksiä tehdasalueen ulkopuolella on selkeytettävä. Työehtosopimusten verovapaan päivärahan edellytyksiä olisi sovellettava verohallituksen ohjeita nou-

11 10 dattaen. Komennuskohteissa työskentelevien asumistasoa on parannettava yksilöllisyys huomioiden. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on edellyttänyt työssä oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen tehostamista. Tämä kehitys vaatii työnopastajien ansiontason ja oppilaspalkkojen kehityksen turvaamista. Palkkaustapoja ja menetelmiä tulisi kehittää niin, että ne ovat kannustavia eri sopimusalat huomioiden. Keskituntiansion käyttöön ja laskentaperusteisiin tulee kiinnittää huomiota. Sopimusalojen sopimusmääräyksiä tulee kehittää. Liittokokouksen päätös Liiton tavoitteena ovat senttimääräiset palkankorotukset, reaaliansioiden ja ostovoiman parantaminen ja työelämän laadullisten uudistusten jatkaminen. Työehtosopimusratkaisuja arvioitaessa pääpaino on solidaarisella palkkapolitiikalla, jonka tavoitteena on lisätä liiton eri sopimusaloilla tehtävän työn arvostusta ja reaaliansioiden kasvua. Palkkapolitiikan tulee turvata oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset palkat, jotta alalle hakeutuu koulutettuja ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Palkkapolitiikassa on otettava huomioon tuottavuuden kasvu ja inflaation vaikutus. Palkkarakenteen käyttöä ja ylläpitoa jatketaan. Palkkarakennetta kehitetään vastaamaan muuttuneita työoloja ja tehtäviä. Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatetta ja maksamista kehitetään niin, että se huomioi työntekijöiden ja työelämän monimuotoisuuden ja työsuhteiden keston (mm. vuokratyö). Erillisiä lisiä, etenkin vuorotyölisiä ja korvauksia koskevia työehtosopimusmääräyksiä kehitetään mm. tasoa parantaen. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työssä oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen tehostamista, siksi työnopastajien ja työnohjaajien ansiotason kehitys tulee turvata. Matkatyön määräyksiä ja matka-ajan korvauksia parannetaan. Palkkaustapoja ja menetelmiä tullaan kehittämään niin, että ne ovat kilpailukykyisiä ja kannustavia eri sopimusalat huomioiden.

12 1.3 Työaika Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 13, 17, 23, 29, 35, 41, 49, 52, 54, 58, 63, 66, 72, 74, 77, 80, 81, 84, 86, 87 90, 91, 97, 99, 100, 111, 115, 116, 122, 127, 128, 130, 134, 135, 139, 146, 147, 149, 168, 169, 175, 177, 195, 197, 200, 201, 205, 214, 221, 227, 235, 250, 256, 262, 263, 268, 272, 275, 282, 289, 299, 301, 302, 307, 308, 309, 312, 315, 317, 318, 320, 323, 332, 337, 338, 345, 353, 366, 368, 369, 376 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Ammattiosastot ovat tehneet liittokokoukselle erimuotoisia työaikaan ja vuosilomaan liittyviä esityksiä. Työajan lyhentäminen vuosilomajärjestelyin on ollut esityksistä vallitsevin. Kokonaistyöaikaa esitetään lyhennettäväksi ylitöitä ja niiden lakisääteistä enimmäismäärää rajoittamalla. Esitetään myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä ikääntyvien työssä jaksamiseen liittyviä ratkaisuja. Työajan tasaamista ja työaikajärjestelyjä koskevissa esityksissä pääpaino on ollut paikalliseen sopimiseen liittyvien menettelysääntöjen tarkistamisessa ja työajan tasaamisjärjestelmän kehittämisessä. Liittokokouksen päätös Liitto jatkaa aktiivista toimintaa pitääkseen työajan kilpailukykyisenä Suomen metalliteollisuuden keskeisten kilpailijamaiden kanssa ja seuraa työajan kehitystä Euroopan unionin teollisuusmaissa. Euroopan laajuisten työaikatavoitteiden tarkoituksena on estää epäterve kilpailu työajoilla ja työsuhteen ehdoilla. Liitto tukee edelleen Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestön (EMY) tavoitteita työajan lyhentämiseksi enintään tunniksi vuodessa ja 35 tunniksi viikossa. Pelkästään rahalla korvattavat ylityöt tulee rajoittaa 100 tuntiin vuodessa.

13 12 Työajan pituus tulee porrastaa työn kuormittavuuden mukaan sekä huomioida ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen. Työelämässä on panostettava yhä enemmän työssä jaksamiseen ja ikääntyvien työssäkäyntiä tukeviin toimenpiteisiin kuten seniorivapaajärjestelmään, jossa ikääntynyt työntekijä voi muokata työaikaansa omin päätöksin. Osa työn tuottavuuden kasvusta on perusteltua ohjata työssä jaksamista tukevaan toimintaan. Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon niin työntekijöiden kuin tuotannonkin tarpeet. Työajan tasaamisjärjestelmä tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää. Tasaamislisien maksaminen tulee kohdistaa vapaan pitämisen yhteyteen. Erilaisten työaikajärjestelmien käyttöönotosta tulee sopia yhteistyössä paikallisesti kokeillen. Työaikapankkijärjestelmää tullaan edistämään työehtosopimusmääräyksin. Osa-aikaisten työsopimusten tulee perustua työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työpaikan tuotannon todellisiin tarpeisiin ja lainsäädännön antamiin mahdollisuuksiin. Osa-aikaista työntekijää ei saa asettaa epäedulliseen asemaan suhteessa kokoaikaisiin työntekijöihin. Osa-aikatyön myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia tulee seurata ja tutkia samalla kun työaikakäytäntöjä kehitetään. Kaikissa työaikajärjestelyissä tasa-arvo ja terveysnäkökulmat on huomioitava entistä enemmän. Liittokokouskaudella on tavoitteena selvittää mahdollisuus toisen talvilomaviikon tai vapaan toteuttaminen sekä työehtosopimuksen lomamääräyksien kehittämiseen.

14 1.4 Työsuhdeturva Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 29, 35, 49, 54, 58, 63, 66, 72, 74, 77, 81, 99, 109, 116, 117, 112, 128, 146, 168, 175, 195, 200, 214, 256, 262, 263, 268, 271, 272, 275, 287, 289, 294, 295, 299, 345, 353, 366, 403 Esitykset Tiivistelmä esityksistä 13 Muutosturvan edelleen kehittäminen korostuu kaikissa aloitteissa. Työnantajien vastuuta irtisanomis- ja lomautustilanteissa tulee lisätä koulutuksen ja uudelleensijoittamisen osalta sekä kasvattaa työnantajan taloudellista vastuuta muutosturvan toteuttamisessa. Esitetään kieltoa lopettaa kannattavia ja tuottavia yrityksiä, vaihtoehtoisesti huomattavia taloudellisia vastuita ja seurauksia yrityksille, korkeampaa irtisanomiskynnystä sekä ryhmäkanneoikeutta. Irtisanomisaikoja tulee pidentää sekä irtisanomis- ja lomautus tilanteissa ylityön teettäminen, vuokratyövoiman käyttäminen sekä tarpeeton alihankintaan siirtäminen pitää kieltää. Lisäksi esitetään määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiseen rajoituksia, tarkennuksia määräaikaisten työsopimusten perusteisiin, määräaikaisuuden päättyessä työntarjoamisvelvollisuuteen sekä pätkä- ja vuokratyöläisten työsuhdeturvaan. Riitautettua tuotannollistaloudellista irtisanomista tai työsuhteen purkua ei saa toteuttaa ennen asian saattamista loppuun neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Esitetään yhteistoimintalain soveltamista kaikkiin yrityksiin sekä työpaikkatasoisen yritysneuvosto mallin lisäämistä lakiin.

15 Liittokokouksen päätös 14 Muutosturva on toteutettu lainsäädännössä sekä sopimuksissa vuoden 2004 liittokokouksen linjaamalla tavalla. Liitto kehittää muutosturvaa tuolloin valittuun suuntaan tavoitteena turvata jäsenten uudelleen työllistyminen nopeasti koulutuksen, tukitoimien sekä varhaisen puuttumisen avulla. Työnantajien vastuuta on edelleen lisättävä ennen kaikkea tilanteissa, jossa irtisanomisia tehdään vain liikevoiton maksimoimiseksi ja lakkautetaan kannattavia toimivia tuotantolaitoksia. Työsuhteen päättämistä ohjataan sekä lain säännöksin että työehtosopimuksin. Liiton sopimustoiminnassa tulee ottaa huomioon näiden toisiaan tukeva merkitys. Liitto toimii aktiivisesti irtisanomismenettelyn ja irtisanomisperusteiden selkeyttämiseksi sekä täsmentämiseksi niin sopimustoiminnan kuin lainsäädäntöön vaikuttamisen kautta. Selkeillä määräyksillä voidaan estää työsuhteilla keinotteleminen sekä normaaleissa työsuhteissa että vuokra- ja alihankintatilanteissa. Liitto jatkaa johdonmukaisesti yhteiskuntavaikuttamista liiton teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti. Eurooppalaisen yhteistyön kautta liitto yhtenäistää monikansallisten yritysjärjestelyjen ja toiminnan siirtojen pelisääntöjä. Laajaa kumppanuutta tarvitaan edunvalvonnassa monikansallisten yritysten kanssa toimittaessa. Yhteistoimintalaki tuli uudistettuna voimaan vuonna Lain soveltamisala ulottuu nyt työntekijän yrityksiin. Samanaikaisesti on kehitetty myös työehtosopimuksia. Yhteistoimintaa koskevia sopimuksia voidaan soveltaa kaikilla työpaikoilla. Koska yhteistoiminta-asioissa ei enää ole suuremmin teknisiä rajoituksia, tähtää liitto käytännön yhteistoiminnan kehittämiseen ja parantamiseen.

16 1.5 Luottamushenkilöt Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13, 17, 21, 23, 24, 28, 29, 35, 36, 41, 43, 49, 52, 58, 63, 66, 70, 72, 77, 80, 84, 86, 87, 91, 97, 100, 105, 108, 110, 111, 116, 117, 122, 128, 130, 134, 139, 146, 151, 168, 169, 175, 177, 186, 195, 196, 200, 201, 214, 221, 222, 227, 233, 254, 256, 262, 263, 268, 272, 275, 287, 289, 294, 299, 302, 308, 309, 312, 315, 323, 332, 337, 338, 345, 353, 366, 367, 402, 424, Metallityöväen Uudenmaan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Hämeen Piirijärjestö ry 15 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota on kehitettävä. Näissä tehtävissä toimivien henkilöiden ajankäyttöä, koulutusmahdollisuuksia, tiedonsaantia ja toimintamahdollisuuksia on parannettava. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvontaoikeuksia on parannettava etenkin alihankinnan ja vuokratyövoiman käytön osalta. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja heidän varamiestensä työsuhdeturvaa on parannettava ja yhdenmukaistettava sopimus- ja lakisääteisesti. Ennen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä, asia tulee käsitellä liiton ja työnantajapuolen välillä tai oikeusteitse. Luottamustehtävän päättymisen jälkeistä jälkisuojaa on pidennettävä. Luottamustehtävissä toimivien henkilöiden kuukausikorvausta on korotettava ja heidän ansiokehityksensä tulee nykyistä paremmin seurata yrityksen muiden työntekijöiden ansiokehitystä. Työntekijöillä tulee olla oikeus valita konserniluottamusmiehet. Yritysten hallintoelimiin valittujen työntekijöiden toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Ammattiosaston toimihenkilöiden neuvottelu- ja liikkumisoikeus ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työpaikoilla on toteutettava. Ammattiosastojen tulee voida valita edustaja, joka osallistuu neuvotteluihin ja paikallisten

17 sopimusten tekemiseen erityisesti niillä pienillä työpaikoilla, joilla ei ole valittuna luottamusmiestä. Liittokokouksen päätös 16 Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittäminen on yksi työehtosopimustoiminnan pysyvistä painopisteistä. Liitto edellyttää, että viime työehtosopimuksessa sovitun luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmän kehittämishankkeen (LUPA-projekti) aikana selvitetään perusteellisesti ne luottamushenkilöiden tehtäviin sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät seikat, joilla luottamushenkilöiden asemaa yrityksen ja työpaikan neuvottelu- ja kehittämisprosesseissa voidaan vahvistaa. Erityisesti tulee selvittää mm. luottamushenkilöiden ajankäyttöön, koulutukseen ja irtisanomissuojaan liittyvät kehittämistarpeet. Työssä on otettava huomioon myös mm. ulkomaisen ja vuokratyövoiman lisääntyneen käytön vaikutukset luottamushenkilöiden tehtäviin ja oikeuksiin. Liiton tavoitteena on kehittää luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioita ja lisätä luottamushenkilöiden työsuhdeturvaa, koulutusta sekä toimintaedellytyksiä kokonaisvaltaisesti.

18 1.6 Sosiaaliset määräykset Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13,17, 21, 23, 28, 29, 35, 49, 52, 54, 58, 63, 66, 72, 74, 77, 81, 82, 84, 90, 91, 99, 105, 108, 111, 114,116, 122, 127, 128, 130, 134, 135, 139, 147, 175, 177, 195, 200, 221, 222, 227, 228, 233, 235, 250, 262, 268, 271, 272, 275, 289, 294, 299, 306, 307, 308, 323, 338, 340, 345, 351, 353, 357, 367, 368, 369, 424, Metallityöväen Uudenmaan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Lapin Piirijärjestö ry 17 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Ammattiosastojen tekemät esitykset painottuvat perhevapaisiin, varsinkin työntekijän äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon mahdollisuuksien ja edellytysten parantamiseen. Palkalliseen poissaoloon oikeuttavaa hoidettavan lapsen ikärajaa esitetään nostettavaksi ja poissaoloaikaa pidennettäväksi. Määräys lapsen sairauden äkillisyydestä tulisi poistaa ja myös lapsen lääkärintarkastusten ja neuvolakäyntien ajalta tulisi maksaa työntekijälle palkka. Sairausajan palkanmaksujaksoja tulisi pidentää, karenssipäivä poistaa ja maksaa sairausajan palkka KTA:n perusteella myös pelti- ja teollisuuseristysalalla. Lääkärintodistuskäytännön määräyksiä tulisi selkiyttää ja lyhytaikaisen poissaolon tulisi olla mahdollista ilman lääkärintodistusta. Äitiys- ja isyysvapaan aikaa esitetään pidennettäväksi. Isyysvapaan tulisi olla palkallinen, samoin synnytyspäivän. Äitiysvapaan aikana isällä tulisi olla mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata. Työntekijällä tulisi olla oikeus jäädä hoitamaan palkallisesti myös lähiomaisiaan, näiden sairastuessa. Korvaavaan työhön määräämisen tulisi aina perustua työterveyslääkärin arvioon ja työntekijän vapaaehtoisuuteen. Korvaavasta työstä olisi tehtävä työpaikalla sopimus työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken. Korvaavan työn määräyksiä esitetään poistettavaksi sopimuksesta. Fysikaalinen hoito työnantajan korvattavaksi.

19 Liittokokouksen päätös 18 Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioiden. Tavoitteena on sairaan lapsen hoitoon oikeuttavan ikärajan nosto. Sairausajan sopimusmääräyksiä pyritään parantamaan. Työntekijän ja hänen lapsensa sairaudesta tulee riittää terveyden- tai sairaanhoitajan antama todistus. Työpaikoilla voidaan nytkin sopia käytännöistä lyhytaikaisen työkyvyttömyyden todistamiseksi. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä tasa-arvoisen työelämän kehittäminen on liiton keskeinen tehtävä. Jäsenten perhepoliittisten oikeuksien parantaminen on välttämätöntä. Isyysvapaa tulee saada kokonaisuudessaan palkalliseksi ja äitiysvapaan palkanmaksujaksoa tulee pidentää. Korvaavan työn teettämisen määräyksiä on täydennetty liittojen välisellä ohjeistuksella. Ohjeissa edellytetään, että työterveyshuollon asiantuntemusta käytetään korvaavaa työtä suunniteltaessa ja työntekijän oma mielipide otetaan huomioon, kun korvaavan työn tai koulutuksen toteutuksesta sovitaan yhteisesti. Korvaavan työn käyttöä ja liittojen ohjeistuksen toimivuutta seurataan ja oikeita käytäntöjä edistetään riittävällä koulutuksella ja tiedotuksella.

20 1.7 Ammatillinen edunvalvonta Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 7, 49, 66, 67, 70, 97, 116, 149, 175, 180, 201, 272, 287, 299, 308, 318, 338, 353, Metallityöväen Helsingin Piirijärjestö ry, Metallityöväen Uudenmaan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Varsinais-Suomen Piirijärjestö ry Esitykset Tiivistelmä esityksistä 19 Esityksissä kiinnitetään huomiota työpaikkaohjaajien ja tutkintotoimikuntien jäsenten mahdollisuuteen toimia tehtävissään. Opetushallituksen nimeämien tutkintotoimikuntien jäsenten ja työpaikkaohjaajien kustannusten korvauksista tulee sopia pelisäännöt työnantajain kanssa. Työajalla toteutettu ammatillinen koulutus ja työajan ulkopuolella järjestetty koulutus tulee rinnastaa työaikaan ja siitä maksaa ylityö- sekä matka-aikojen palkka, sekä muut aiheutuneet kustannukset tulee korvata täysimääräisesti. Opintososiaalisten etuuksien tulisi olla yhteneviä ja tarpeeksi kattavia koulutusmuodosta riippumatta, jotta opiskelijoille turvataan tasaveroiset opiskelumahdollisuudet. Yhteiskunnan ja työnantajien vastuuta koulutuskustannuksista tulisi arvioida suhteessa työvoimatarpeeseen koulutusta järjestettäessä. Ammatillinen koulutus tai ammattitaidon päivittäminen tulee olla ensisijainen vaihtoehto työntekijää kohtaavissa erilaisissa muutostilanteissa. Oppisopimuskoulutusta sekä muuta yrityksen sisäistä koulutusta on lisättävä sopimalla niin, että se vastaa paremmin jäsentemme ja yritysten tarpeita tulevaisuudessa. Oikeus osoittaa ammattitaito näyttökokein, tulee sopia työehtosopimuksella. Peruskoulun päättäneille nuorille on turvattava koulu-, harjoittelu- tai työpaikka. Työn tilaajan on järjestettävä kotouttamiskoulutus ja riittävä perehdytys maahanmuuttajille. Kotouttamiskoulutukseen tulee sisältyä riittävä määrä kielikoulutusta sekä osioita, jotka esittelevät suomalaisen ammattiyhdistystoiminnan perusteita.

21 20 Liittokokouksen päätös Ammatillisen osaamisen merkityksen kasvaessa tulevaisuudessa tulee ammatillista edunvalvontaa kehittää ja vahvistaa Metalliliiton toiminnassa. Tavoitteena on, että kaikille työntekijöille turvataan tasavertaiset mahdollisuudet ammattitaidon hankintaan ja ylläpitoon koulutustavasta riippumatta. Tavoitteena on, että jokainen alan valinnut nuori saa laadukkaan opetuksen niin oppilaitoksessa kuin harjoittelupaikassaan ja työllistyy työehtosopimuksessa sovituin ehdoin. Liitto ottaa osaa sellaisiin hankkeisiin yrityksissä, oppilaitoksissa ja opetus- ja työhallinnossa, joilla kannustetaan työntekijöitä osoittamaan osaamisensa näyttötutkinnoilla. Liitto parantaa neuvotteluteitse niiden henkilöiden oikeuksia, jotka osallistuvat ammattitaitotoimintaan erilaisissa viranomaisten nimittämissä toimikunnissa ja yrityksissä. Työntekijöiden osallistuessa ammattitaitoa kohottavaan koulutukseen tulee heidän saada täysi korvaus tältä ajalta. Liitto vaatii työnantajia osallistumaan maahanmuuttajien koulutukseen ennen kaikkea työehtojen, kielitaidon ja turvallisuuskysymysten osalta. Liiton, työnantajaliittojen sekä opetus- ja työhallinnon yhteistyötä ammatti- ja työtaitojen, ammattiopetuksen ja laadukkaiden oppimisympäristöjen sekä oppisopimuskoulutuksen puolesta jatketaan ja kehitetään.

22 1.8 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat esitykset Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 2, 5, 6, 7, 8, 23, 57, 58, 59, 75, 116, 127, 146, 282, 287, 294, 345 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Esityksissä on ehdotettu edunvalvonnan tehostamista niin, että työntekijöillä ja luottamusmiehillä olisi oikeus käsitellä yhteisiä asioita ja saada edunvalvontaan liittyvää koulutusta palkallisella työajalla. Edelleen on esitetty ulkomaisen työvoiman käytön ja työehtojen valvonnan tehostamista ja todellista tilaajan vastuuta. Työnantajien vastuuta uuden työntekijän perehdyttämisessä työpaikan edunvalvontaorganisaatioon ehdotetaan lisättäväksi. Työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta rikkovan työnantajan sanktioita tulisi lisätä. Samoin päivärahojen ja muiden matkakustannusten verotuskäytäntö olisi saatava yksiselitteisen selkeäksi. Liikkeenluovutus ei saa heikentää työntekijöiden etuja. 21 Liittokokouksen päätös Vuosiksi sovitussa työehtosopimuksessa on käynnistetty laaja hanke luottamusmiestoiminnan ja paikallisen sopimisen edellytysten kehittämiseksi (LUPA-projekti). Hankkeen olennaisena osana on luottamusmiehen tehtävien, oikeuksien ja velvollisuuksien muodostaman kokonaisuuden nykytilan hahmotus ja kehittämisen painopisteet. Luottamusmiehen ja hänen edustamiensa työntekijöiden välisen yhteydenpidon kehittäminen on oleellinen osa neuvottelujärjestelmän vahvistamista. Liitto edellyttää, että luottamusmiehelle luodaan mahdollisuus säännölliseen työaikana tapahtuvaan yhteisten asioiden käsittelyyn edustamiensa työntekijöiden kanssa. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle oletetaan työvoiman kysynnän ylittävän reilusti tarjonnan. On selvitettävä mahdollisuus myös teollisuudessa ottaa käyttöön työpank-

23 22 kijärjestelmä, jossa eläkkeelle siirtynyt työntekijä voisi palata työelämään määräajaksi. Alaa uhkaavan työvoimapulan ehkäisemiseksi on työperusteiselle maahanmuutolle luotava hyvät edellytykset. Olennainen osa näitä edellytyksiä on maahanmuuttajien oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja reilu kohtelu työelämässä riippumatta työsuhteen luonteesta. Liitto jatkaa aktiivisesti toimiaan työelämän kehittämiseksi niin, että työvoiman työehdoilla keinottelu ja työntekijöiden epäasiallinen kohtelu saatetaan kuriin. Tähän asiakokonaisuuteen kuuluu viranomaisyhteistyön ja valvonnan tehostaminen sekä oikeus työ- ja palkkaehtojen ajamiseen joukkokanteella. Päivärahojen verotuskäytäntöä selvittämään asetetun komennusmiestyöryhmän joulukuussa 2006 jätetyssä muistiossa esitetyt lainsäädännön muuttamista koskevat ehdotukset ovat jääneet toteuttamatta. Helmikuussa 2008 Metallityöväen Liiton aloitteesta vaadittiin valtiovarainministeriötä kiirehtimään asian loppuun saattamista. Ministeriö asetti työryhmän jatkoselvittämään lakimuutosesitystä mietinnön pohjalta. Liitto vaatii, että maan hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin komennusmiestyöryhmän ehdotusten toteuttamiseksi.

24 2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka 2.1 Työsuojelu Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 5, 7, 8, 17, 21, 24, 29, 35, 36, 41, 49, 54, 63, 66, 77, 80, 84, 87, 175, 200, 201, 221, 254, 256, 268, 271, 272, 294, 299, 302, 306, 308, 309, 315, 328, 332, 338, 353, 402, 403, Esitykset Tiivistelmä esityksistä Työoloista ja olosuhteista on säädettävä tarkkoja työantajaa sitovia määräyksiä, esim. sosiaali- ja ruokailutilat, yksintyöskentely, lämpötilarajat sekä rajat hengitettävän työilman laadusta. Työnopastus, turvallisuusperehdytys, työturvallisuuskorttikoulutus ja muu työsuojelukoulutus on saatava pakolliseksi kaikille työntekijöille ja työantajan edustajille. Vieraskielisille työntekijöille on turvattava työturvallisuusperehdytys omalla äidinkielellään. Yhteisen työpaikan työsuojeluyhteistyön ja valvonnan tulee tapahtua tilaajan vastuuta lisäämällä ja työntekijöiden yhteydenpitoa parantamalla. Työterveyshuollon terveystarkastukset on tehtävä työsuhteen pituudesta riippumatta, lisäksi työterveyshuollon työpaikkaselvitysten laatuun tulee panostaa ja selvittää alakohtaiset terveystarkastustarpeet nykyistä tarkemmin. Ikääntyvien työntekijöiden terveystarkastuksia on lisättävä. Työntekijöiden terveydentilaa koskevia tietoja ei saa luovuttaa työnantajalle ilman asianomaisen lupaa. Työkykyä ylläpitävää toimintaa koskevaa työehtosopimuksen kohtaa tulee tarkentaa siten, että työkykyä ylläpitävä toiminta on myös työnantajan kustantamaa. Työkykyä ylläpitävä toiminta tulee olla kokonaisvaltaista ja joustavasti yhteen soviteltua muiden työterveyttä edistävien järjestelmien kanssa. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa tulee ottaa keskeiseksi teemaksi työntekijöiden työssä jaksaminen.

25 24 Työnantajat pitäisi velvoittaa maksamaan kuntoutusajoilta sairausajan palkan suuruista korvausta. Fysikaaliset hoidot ja hoidon ajalta ansionmenetykset tulee olla työnantajan korvattavia poissaoloja. Liiton tulee toimia aktiivisesti yritysten kanssa ikäohjelmien aikaansaamiseksi. Työsuojelupiirien tarkastajien määrää on lisättävä ja työsuojelurikkomusten rangaistuksia kovennettava. Näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmälasit on saatava niitä tarvitseville. Työympäristöasiat on saatava osaksi työsuojelutoimintaa. Ympäristö- ja energiaverot eivät saa heikentää mahdollisuuksia ylläpitää tuottavaa teollista toimintaa Suomessa. Liiton henkilöstön on kehitettävä osaamistaan työsuojelu- ja sosiaaliturva-asioissa ja liiton on panostettava työsuojelu- ja sosiaaliasioiden puhelinpäivystykseen. Liittokokouksen päätös Perusta hyvälle työsuojelutoiminnalle luodaan järjestelmällisellä vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisella sekä arvioimalla niiden merkitys työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, työterveyttä ja työhyvinvointia koskevien säädösten ja sopimusten valmisteluun. Lakiuudistusten, sopimusmääräysten sekä työturvallisuuskorttikoulutuksen ansiosta työturvallisuuskoulutus ja -perehdyttäminen on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Liiton tavoitteena on edelleen saada kattava työsuojeluperehdytys ja -koulutus jokaiselle työntekijälle. Koulutuksessa ja perehdytyksessä on varmistettava kielellinen ymmärtäminen. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Yhä useammin metalliteollisuudessa on tilanteita, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä, esim. vuoro-, valvonta- ja huoltotyöt. Työntekijälle haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien (HTP) noudattamiseen ja valvontaan tulee panostaa niin työpaikkojen kuin työterveyshuollonkin toimesta. Työsuojeluviranomaisten

26 on työpaikkakäynneillä valvottava, että haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia ei ylitetä. Työsuojelupiirien resursseja tulee lisätä ja viranomaisten on käytettävä työpaikkatarkastuksissa koko toimivaltaansa täysimääräisesti. Henkilöstö-, majoitus- ja ruokailutilojen määräysten vähimmäisehdot tulee määritellä ja samassa yhteydessä tulee huomioida erityisesti ulkopuolisen työvoiman tarpeet. Tilaajan tulee huolehtia tilojen järjestämisestä. Yhteisellä työpaikalla, joissa työskentelee samaan aikaan eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, on työntekijöiden tiedotus, toimintojen yhteensovittaminen ja yhteydenpito turvattava tilaajan toimesta kaikissa tapauksissa. Yhteisen työpaikan valtuutetulla tulee olla oikeus keskeyttää kaikki vaarallinen työ. Työterveyshuollon toiminnan tulee olla ennaltaehkäisevää ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista. Työterveyshuollon palveluiden toimivuus ja saatavuus on varmistettava koko maassa, kaiken kokoisissa yrityksissä ja muuttuvissa tilanteissa. Työkykyä ylläpitävää toimintaa pitää kehittää yhdessä koko työyhteisön kanssa. Työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet. Erityistä huomiota toimenpiteitä suunniteltaessa on kiinnitettävä johtamiseen, perehdyttämiseen ja osaamisen varmistamiseen. Näin parannetaan työyhteisön hyvinvointia ja edistetään työelämässä jaksamista. Metallityöväen Liitto perustaa työryhmän, joka selvittää luottamushenkilöiden jaksamista. Työntekijöiden kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee ottaa käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastumiset ja ennenaikaiset työkyvyn menettämiset koko työsuhteen ajalla. Työeläkeyhtiöiden ja Kansaneläkelaitoksen asiantuntemusta ja niiden tarjoamia taloudellisia tukimuotoja on käytettävä näissä tilanteissa laajemmin työntekijän hyväksi. Kuntoutuksen avulla saatujen tulosten säilyttämiseksi yritysten pitää tehdä yksilöllisiä kuntoutusohjelmia ja uudelleensijoitussuunnitelmia työntekijöille. Työnantajan on kustannuksellaan hankittava näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmälasit niitä tarvitseville. Työpaikkojen ympäristönsuojelun perusta luodaan teknologian kehittämisen ja tuotantoprosessien hallinnan lisäksi parantamalla työolosuhteita. 25

27 26 Liitto edellyttää ympäristöasioiden liittämistä työsuojeluorganisaation tehtäviin. Päästökaupan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta. Energiavaltaisen metalliteollisuuden edun mukaista on saada päästökauppa sektorikohtaiseksi ja laajenemaan koko maailmaa kattavaksi. Nykyiset tieto- ja informaatiovälineet mahdollistavat monipuolisen yhteydenpidon ja asiantuntemuksen hyödyntämisen. Tämän lisäksi työsuojelu- ja sosiaaliasioiden neuvontaa on mahdollisuus saada edunvalvonnan päivystyksen yhteydessä.

28 2.2 Lakisääteinen sosiaaliturva Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 6, 7, 8, 10, 11, 13, 21, 28, 29, 35, 36, 41, 43, 48, 49, 51, 52, 55, 59, 63, 66, 67, 80, 84, 86, 115, 116, 121, 122, 125, 127, 134, 135, 146, 147, 151, 170, 175, 177, 195, 200, 214, 221, 227, 250, 263, 268, 271, 272, 275, 287, 294, 299, 302, 307, 308, 309, 315, 317, 318, 330, 334, 353, 366, 368, Metallityöväen Varsinais-Suomen piirijärjestö ry, Metallityöväen Satakunnan piirijärjestö ry, Metallityöväen Hämeen piirijärjestö ry, Metallityöväen Lapin piirijärjestö ry 27 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Useissa esityksissä esitettiin Työntekijän eläkelain elinaikakertoimen työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeitä pienentävän kohdan poistamista. Eläkeuudistuksen yhteydessä eduskunta päätti elinaikakertoimen käyttöönotosta. Mekanismi leikkaa eläkkeitä vuodesta 2010 alkaen, jos ennustettu elinaika pitenee. Vanhuuseläke muunnetaan henkilön 62 täyttämisvuoden kertoimella eläkkeelle siirtymisiästä riippumatta. Kun kerroin on alle 1, niin eläkkeen määrä pienenee. Työssä olevat voivat työntekoa jatkamalla kompensoida vaikutuksen. Työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä olevalla ei tätä mahdollisuutta ole. Elinaikakerrointa sovelletaan 1948 ja sitä myöhemmin syntyneisiin. Eläkeindeksin palkkapainotteisuutta esitetään lisättävän. Lisäksi esitetään erityisesti työkyvyttömyyseläkeläisille korvattavaksi täysimääräisesti työeläkeindeksin heikentymisestä aiheutuneet kulut. Raskaissa ja kuluttavissa sekä vuorotöissä työskentelevien eläkeikää esitetään alennettavaksi ja eläkekarttumaa parannettavaksi. Esitetään osa-aikaiseläkkeen jatkumista yritysjärjestelyissä myös uuden työnantajan palveluksessa. Esitetään, että lyhyissä työsuhteissa vammautuneiden vuosityöansion laskenta olisi saatava vastaamaan työssäolon aikaista ansiota.

29 28 Vuorotteluvapaa esitetään säädettävä pysyväksi oikeudeksi ja korvausten on vastattava ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä vuorotteluvapaan saannin edellytyksiä on parannettava. Esityksissä esitetään lakisääteisen kuntoutuksen kehittämistä ja siihen pääsyn yleistä helpottamista. Erityisesti pitkään työssä olleiden, sekä veteraanien kuntoutusta tulee lisätä ja mahdollistaa ennaltaehkäisevän kuntoutuksen käyttö. Metallityöväen Liiton tulisi SAK:n kautta vaikuttaa sekä eläke- että sosiaalilainsäädännön kehittämiseen, muutoksia esitetään myös sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmiin. Liittokokouksen päätös Työeläkelain uudistamisen yhteydessä päätetty elinaikakerroin leikkaa työkyvyttömyyseläkkeellä ja työttömyyseläkkeellä olevien eläkkeitä heidän saavuttaessaan vanhuuseläkeiän. He eivät käytännössä kykene työelämässä jatkamalla kompensoimaan eläkkeiden leikkausta. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta lainsäädännön muuttamiseen siten, että työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä oleviin ei sovelleta elinaikakerrointa. Työeläkelaissa olevan eläkeindeksin laskennan palkkapainotteisuutta on lisättävä, jotta eläke vastaa paremmin ansioiden muutoksia. Työeläkejärjestelmää on edelleen kehitettävä kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneen eläkkeen turvaamiseksi. Liitto edellyttää vuorotteluvapaan säätämistä pysyväksi ja siihen pääsyn edellytyksiä parannettavaksi ja korvausta korotettavaksi. Vuorotteluvapaalla olevan henkilön on voitava jatkaa vuorotteluvapaata huolimatta yritysjärjestelyistä. Raskaissa ja kuluttavissa töissä on ennenaikaisen eläkkeelle joutumisen estämiseksi ja työkyvyn säilyttämiseksi kehitettävä työtä, työaikajärjestelyjä ja parannettava työolosuhteita. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista sekä tehokasta kuntoutusoikeuksien käyttöä. Kuntoutustoimintaa on kehitettävä edelleen kolmikantaisesti ja laajennettava kuntoutuksen piirissä olevaa työntekijäjoukkoa. Liitto edellyttää, että sairastuneille maksettavia sairaanhoitokustannusten korvauksia parannetaan. Samoin tulee kehittää edelleen erilaisia ikääntymiseen sekä vajaakuntoisuuteen liittyviä tukia ja korvausmuotoja.

30 2.3 Työttömyysturva Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 1, 6, 7, 17, 23, 36, 49, 54, 55, 56, 57, 58, 63, 72, 86, 90, 91, 99, 111, 116, 122, 175, 177, 195, 196, 200, 222, 227, 262, 268, 287, 289, 294, 302, 308, 309, 318, 351, 353, 357, 402, 403, Metallityöväen Hämeen Piirijärjestö ry Esitykset Tiivistelmä esityksistä 29 Työssäoloehtoa tulee lyhentää kymmenestä kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja vakuutusyhtiön työtapaturman vuoksi maksaman korvauksen tulee kartuttaa työssäoloehtoa. Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan tasoa tulee nostaa ja työmarkkinatuen tarveharkinta tulee poistaa, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun vähennys tulee poistaa päivärahan perusteesta. Sovitellusta päivärahasta tulee luopua ja palata takaisin vanhaan käytäntöön. Lyhytaikaisemman työn vastaanottamisen pitää olla helpompaa ja puuttuvaa työaikaa tulee korvata. Omavastuuaikaa tulee lyhentää tai poistaa kokonaan ja lomakorvauksen jaksotus pitää poistaa. Työttömyyseläke on palautettava ja lisäpäivien poistaminen on estettävä. Oikeus työllistämistyöhön pitäisi olla viimeistään 12 kuukautta kestäneen työttömyyden jälkeen. Työstä pitäisi olla oikeus kieltäytyä ilman karenssia, jos se ei vastaa ammattitaitoa eikä sijaitse kotipaikkakunnalla. Vuokratyötarjousta ei tulisi katsota työtarjoukseksi. Työmarkkinatuen viiden kuukauden karenssi tulisi poistaa. Työttömyysturvalainsäädäntö tulee tehdä selkeämmäksi eikä työttömyysturvaa saa heikentää. Liittokokouksen päätös Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkkinoilta.

31 30 Näin työttömille avataan mahdollisuus palata työelämään. Samalla paranevat taloudelliset edellytykset sekä perus- että ansiopäivärahan tason nostamiseksi. Vuoden 2003 alussa voimaan tulleet muutokset sovitellun päivärahan edellytyksissä olivat askel parempaan suuntaan ja ne parantavat mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytkestoista kokoaikatyötä ilman, että päivärahan saaja joutuu sovittelun piiriin. Jatkossa tulee edelleen parantaa työttömän mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytkestoista kokoaikatyötä. Lomakorvauksen jaksotus tulee poistaa, koska se ei kohtele työttömiä tasavertaisesti. Lisäksi jaksotus aiheuttaa työttömyyskassalle ylimääräistä hallinnollista työtä ja päivärahan saajien on vaikea ymmärtää monimutkaista jaksotusmenettelyä. Työssäoloehdon nollaus- ja paluuehdon lyhentyminen kahdeksaan kuukauteen vuoden 2003 alussa helpottaa uudelle ansiopäivärahakaudelle pääsyä. Työssäoloehtoa pitää edelleen lyhentää myös alkuehdon kymmenestä kuukaudesta. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä ja sitä on kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava. Nämä asiat tulee ottaa huomioon sosiaaliturvan kokonaisuusuudistuksessa, joka valmistellaan ns. Sata-komiteassa. Sosiaaliturvauudistuksen keskeisin tavoite on vähentää köyhyyttä ja turvata kansalaisille riittävä toimeentulo kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu tulee tehdä kolmikantaisesti. Maan hallitus ei saa tehdä yksipuolisia päätöksiä vastoin työntekijä- ja työnantajapuolen näkemyksiä.

32 3 Järjestötoiminta 3.1 Ammattiosastojen toiminta Esityksiä tehneet ammattiosastot 7, 56, 254 Esitykset Tiivistelmä esityksistä 31 Ammattiosastoille nykyistä laajemmat toimintaoikeudet pienten työpaikkojen edunvalvonnassa niin, että työpaikkaneuvotteluihin voi osallistua ammattiosaston edustaja. Liittokokouksessa valittava hallinto käynnistää toimet päällekkäisten alueellisten ammattiosastojen toiminnan yhdistämiseksi ja voimavarojen kokoamiseksi. Ammattiosastojen kirjeenvaihtajina voivat toimia ammattiosaston ilmoituksen mukaan vähintään puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja opintosihteeri. Liittoon perustetaan maanlaajuinen komennusmiesten ammattiosasto. Liittokokouksen päätös Ammattiosastojen toiminnallisen perustan muodostavat toiminnallisesti riittävän vahvat työpaikkakohtaiset ja entistä laajemmin alueellisesti toimivat ammattiosastot, joiden toiminnan perustavoite on ylläpitää korkeaa järjestäytymistä, jäsenten yhteistoiminnan aktiivisuutta sekä vahvistaa sopimustoiminnan edellytyksiä ja paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Ammattiosaston perustehtäviin sisältyy ylläpitää ja kehittää oman toimialueensa työpaikkojen luottamushenkilöorganisaation kattavuutta ja toimintaa myös pienempien työpaikkojen osalta. Tämä on myös liiton ensisijainen tavoite. Lisäksi liitto tukee tavoitteita, joissa ammattiosastojen edustajilla on yksin tai yhdessä aluetoimistojen kanssa oikeus ja mahdollisuus tehdä työpaikkakartoituksia, antaa edunvalvontaan liittyvää tukea ja hoitaa järjestötehtäviä ammattiosaston toimialueen työpaikoilla.

33 32 Järjestäytymisen ja edunvalvonnan paikalliset haasteet edellyttävät ammattiosastojen rakenteen ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tämän tulee perustua sekä ammattiosastojen keskinäiseen yhteistyöhön että yhteistyöhön ammattiosastojen seuturyhmien ja liiton aluetoimistojen välillä. Tavoitteena on, että ammattiosastorakenne noudattaa työpaikka- ja yritysrakennetta, tukee järjestäytymistä ja paikallista edunvalvontaa ja että myös muuttuvissa tilanteissa samalla työpaikalla olevat jäsenet kuuluvat samaan ammattiosastoon. 19. liittokokouksen päätöksellä käynnistetty ammattiosastojen seuturyhmätoiminta tähtää ammattiosastojen toiminnan ja koko paikallisen perusorganisaation yhteiseen kehittämiseen ja voimavarojen kokoamiseen. Seuturyhmätoiminnan tulevassa kehittämisessä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan myös teollisuuden ammattiliittojen ja eri teollisuusalojen ammattiosastojen yhteistyön kehittäminen. Liitto ei pidä tarpeellisena valtakunnallisten ammattiosastojen perustamista. Ammattiosastojen kirjeenvaihtajana toimii pääsääntöisesti puheenjohtaja tai sihteeri, joiden tehtävänä on osaltaan tiedonkulun varmistaminen ammattiosaston sisällä. Liitto tiedottaa toiminnastaan laajasti suoraan myös muille ammattiosastojen ja työpaikkojen luottamustehtäviin valituille.

34 3.2 Työpaikkojen luottamushenkilöiden valinta Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 13, 59, 100, 169 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Työsuojeluasiamiehet on rinnastettava liiton organisaatiossa ja rekisteröinnissä luottamusmiehiin. Luottamusmiesvalinnoissa on jäsenyyksillä keinottelu estettävä. Työsuojeluvaaleissa arvotaan ehdokkaille vaalinumerot. Luottamusmiesvaaliohjetta ja luottamusmiesvaalien postiäänestysohjetta täsmennetään niin, että se paremmin huomioi mm. valtakunnallisesti toimivat kunnossapitoyritykset. Jos työsuojeluvaltuutettuna ja pääluottamusmiehenä toimii sama henkilö, tulee em. vaalit voida järjestää samanaikaisesti. 33 Liittokokouksen päätös Työsuojeluasiamiesten tiedot kerätään säännöllisesti liiton rekistereihin myös jatkossa. Liittotoimikunta vahvistaa työpaikkojen luottamushenkilöiden valintaa koskevat ohjeet, joissa huomioidaan sekä uudenlainen ja muuttuva työpaikka-, yritys- ja työsuhderakenne ja järjestäytymisen perusperiaatteet että voimassaoleva lainsäädäntö ja sopimukset. Ohjeistuksen kehittämisessä huomioidaan myös se, että luottamusmiehet ovat ammattiosaston ja liiton edustajia työpaikalla. Työpaikkojen luottamushenkilöiden toiminnan, valintojen ja organisaation kattavuuden kehittämiseksi ja pienten työpaikkojen edunvalvonnan parantamiseksi asettaa liittotoimikunta työryhmän, jonka raportti käsitellään valtuuston syyskokouksessa Työryhmän tehtävänä on pohtia muun muassa luottamusmiesvaaliehdokkaiden jäsenkriteerit.

35 3.3 Seuturyhmät, piiri- ja aluetoiminta Esityksiä tehneet ammattiosastot ja piirijärjestöt 34 5, 6, 49, 59, 74, 80, 84, 87, 91, 99, 122, 191, 287, 294, 312, 318, 323, 351, 402, Metallityöväen Helsingin Piirijärjestö ry, Metallityöväen Uudenmaan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Satakunnan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Pirkanmaan Piirijärjestö ry, Metallityöväen Lapin Piirijärjestö ry Esitykset Tiivistelmä esityksistä Seuturyhmätoiminta virallistetaan ja piirijärjestöt lakkautetaan. Seuturyhmille ohjataan lisää vastuuta toiminta-alueen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Piirijärjestöt lakkautetaan ja seuturyhmät ottavat piirijärjestön ja koulutusrenkaiden tehtävät. Piirijärjestöjen lakkauttamisesta säästyvät varat ohjataan seuturyhmien käyttöön. Seuturyhmien rahoitukseen ohjataan osa ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksesta. Seuturyhmille annetaan itsenäinen talousvastuu. Seuturyhmätoimintaan varataan resurssit liiton talousarviossa. Piiritoimikunnat lakkautetaan ja seuturyhmätoimintaa kehitetään. Seuturyhmätoiminnan kehittäminen edellyttää alueorganisaation tehtäväjaon selkeyttämistä, jolloin piirijärjestöjen tehtävät siirretään seuturyhmille. Seuturyhmäpohjalta toteutettu alueellinen toiminta otetaan virallisesti osaksi liiton järjestötoimintaan. Toiminta-alueiden sisälle perustetaan kerran kahdessa vuodessa kokoontuvat seuturyhmäfoorumit, jotka valitsevat aluetoimikunnan yhdessä ammattiosastojen ja seuturyhmien kanssa koordinoimaan toiminta-alueen edunvalvontaa ja järjestötoimintaa. Perustettavat aluetoimikunnat nimeävät vaalipiirijaon mukaiset keskusvaalilautakunnat. Liittokokouskaudella käynnistetään seuturyhmäkohtaisia pilottihankkeita, joiden tavoitteena on ammattiosastojen yhteistyön tiivistäminen. Hankkeissa seuturyhmät ottaisivat vahvan roolin mm. työpaikkakartoituksista, luottamushenkilöiden rekrytoinnissa, järjestäytymisen edistämisessä ja koulutuksen järjestämisessä. Selvitetään mahdollisuus palkata projektityöntekijä pilottihankkeisiin.