VALTUUSTO 2016/KEVÄT LIITE ESITYSLISTAN KOHTA 7

Transkriptio

1 VALTUUSTO 2016/KEVÄT LIITE ESITYSLISTAN KOHTA 7 Hyväksytty AKIn valtuustossa KERTOMUS AKI R.Y.:N JA SEN PERUSLIITTOJEN TOIMINNASTA VUODELTA 2015

2 Yleistä Tässä kertomuksessa esitetään AKIn ja sen perusliittojen toiminta suhteessa vuodelle 2015 vahvistettuihin toimintasuunnitelmiin. Tulos- ja toimintasuunnitelma on rakentunut vuosiksi hyväksytyn tulevaisuusasiakirjan pohjalle. Kyseessä on suunnitelmajakson ensimmäinen toimintavuosi. VUOSIEN PAINOPISTE Jäsenyyden vahvistuminen Suunnitelma: Tavoitteena on säilyttää nykyinen korkea, yli 90 % järjestäytymisaste sekä nostaa vastavalmistuneiden noin 75 % järjestäytymisastetta. Korkeaa järjestäytymisastetta tavoitellaan lisäämällä jäsenten ymmärrystä liiton toiminnasta, liiton näkyvyyttä julkisuudessa ja erityisesti kirkossa sekä takaamalla jäsenpalveluista jäsenten saama nopea ja laadukas hyöty. Jäsenhankinnan ja jäsenpidon prosesseja kehitetään opiskelijajäseneksi tulemisen, opiskelijajäsenestä valmistumisen yhteydessä varsinaiseksi jäseneksi tulemisen, vastavalmistuneiden jäsenhankinnan sekä viranvaihdon yhteydessä varsinaisen jäsenyyden säilymisen osalta. Jäsenhankinta suunnataan erityisesti katvealueisiin, joilla liittojen jäsenyys on erityisen alhainen. Toiminta: Vuosina valmistuneille suunnattiin jäsenhankintakampanja, jossa potentiaalisia jäseniä lähestyttiin kirjeitse. Jäsenpalvelujen laatu pidettiin korkeana, jäsenten kysymyksiin vastattiin nopeasti ja asiantuntevasti. Jäsenpalveluita tarjottiin ainoastaan liiton jäsenille. Arviointi: Jäsenhankintakampanjan aikana liittoihin liittyi tavanomaista enemmän uusia jäseniä, minkä johdosta aktiivista jäsenhankintaa on tulevina vuosina syytä jatkaa. Vastavalmistuneiden lisäksi jäsenhankintaa lienee suunnattava myös niihin, jotka ovat olleet pidempään työelämässä, sekä kirjeiden lisäksi esimerkiksi puhelimitse. 1

3 VUOSIEN PAINOPISTE Edunvalvonta- ja työmarkkinakysymykset Yleinen työmarkkinatilanne Suunnitelma: Liitto ei ollut suunnitellut toimintaa yleisen työmarkkinatilanteen suhteen. Toiminta: Eduskuntavaalien jälkeen Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä työmarkkinasopimus, nk. yhteiskuntasopimus on ollut useaan otteeseen neuvottelujen alla. Neuvottelujen kariuduttua kolmannen kerran elokuussa maan hallitus julkisti luonnoksensa kilpailukykylainsäädännöstä, jolla rajattaisiin työmarkkinajärjestöjen sopimusvapautta palvelussuhteen ehtojen suhteen. Akava järjesti mielenosoituksen hallituksen toimenpiteitä vastaan yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa. AKI irrottautui JUKOn toimeenpanemasta työnseisauksesta mutta kehotti jäseniään mahdollisuuksien mukaan osallistumaan mielenilmaukseen. Arviointi: Yleinen työmarkkinatilanne työllistänee liiton edunvalvontaa edelleen myös vuoden 2016 riippumatta siitä saadaanko kilpailukykyä parantava työmarkkinaratkaisu vai ei. JUKOn hallituksen edellyttämän järjestövalmiuden kehittämisen suhteen liiton on selvitettävä kirkollisen lainsäädännön erityisehdot työtaisteluvalmiuden nostamiseen kirkon sopimussektorilla sekä jäsenten suhtautuminen hallituksen kilpailukykylainsäädäntöön ja työtaistelutoimenpiteisiin. Evankelis-luterilaisen kirkon sopimusalue Suunnitelma: Sopimuskorotukset astuvat voimaan alkaen. Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkumista seurataan. Akavan jättäytyminen pois eläkeratkaisusta voi vaikuttaa työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoon. Vuoden 2016 sopimuskorotukset kohdistetaan KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti harkinnanvaraiseen palkanosaan. Kustannusvaikutus on neuvoteltava mennessä. Ellei sopua korotuksista synny, KirVESTES on irtisanottavissa mennessä päättymään Erityisesti seurataan ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilua, harkinnanvaraisen palkanosan ja uuden KirVESTES:n muutosten käyttöönottoa sekä opiskelijoiden palkkaamista tilapäisiin virkasuhteisiin ja näin työaikasäädösten kiertämistä. Neuvotteluissa tavoitellaan harkinnanvaraisen palkanosan pakollista käyttöönottoa kaikissa seurakunnissa sekä hengellisen työn viranhaltijoiden työaikakokeilun laajentamista. Edunvalvonnassa varataan resursseja luottamusmiesten kouluttamiseen vuoden 2016 paikallisesta erästä sopimiseen sekä harkinnanvaraisen palkanosan käyt- 2

4 töönoton, ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilun ja hengellisen työn viranhaltijoiden työaikakokeilun seuraamiseen. Työaikakokeilusta pyritään saamaan arviointi yhdessä Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa. Jäseniä tiedotetaan vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen jatkovalmisteluista. Kirkon eläkerahaston tilannetta ja eläkekatetta seurataan tarkasti. Liitto tavoittelee eläkerahaston yhdistämistä joko Kuntien eläkevakuutukseen Kevaan tai saattamista yksityisten eläkevakuutusten yhteisvastuun piiriin. Toiminta: Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisesta vaiheesta sovittiin mennessä ja sopimuskorotukseksi saatiin 16,00, kuitenkin vähintään 0,43 %. Työnantaja halusi kohdentaa koko sopimuskorotuksen harkinnanvaraiseen palkanosaan päivätyn allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti, mitä järjestöt eivät voineet hyväksyä tilanteessa, jossa seurakunnat ovat muuttaneet harkinnanvaraista palkanosaa koskevansa järjestelmänsä toistaisesta määräaikaiseksi. KiT:n kanssa sovittiin palkkausjärjestelmän kehittämishankkeesta, jonka takeena järjestöt saivat haluamansa yleiskorotuksen, mikäli neuvottelutulokseen palkkausjärjestelmän kehittämisestä syksyn 2015 aikana ei päästäisi, kuten lopulta kävikin. Tunnusteluja uusiksi hengellisen työn työaikakokeiluseurakunniksi tehtiin mutta uusia kokeiluseurakuntia ei vielä saatu. Nykyisten kokeiluseurakuntien kanssa vahvistettiin uudet kokeilusopimukset vuosiksi Hengellisen työn työaikajärjestelmä saatiin JUKOn kirkon sektorin yhteiseksi neuvottelutavoitteeksi. Kirkon työelämä hanke nimettiin Kirkon työelämän kehittämisohjelmaksi (Kirteko). KiT:n alainen Kirteko-työryhmä järjesti vuoden aikana neljä työelämäasiantuntijoiden verkostoitumispäivää, joihin osallistui liiton henkilökuntaa, luottamusmiehiä ja työnantajan edustajia. Julkisen sektorin eläkeuudistus eteni vuoden 2015 aikana siten, että kuntien, valtion ja kirkon eläkelait esitettiin uudistettavaksi yhdeksi julkisen sektorin eläkelaiksi. Myös ammatillisia erityiseläkeikiä päätettiin korottaa vastaavalla tavalla kuin yleisiä eläkeikiä. Eläkejärjestelmän tiedotuksesta ei ollut tiedotettavaa vuoden 2015 aikana. Kirkon eläkerahaston sijoitustuotto oli erinomainen. Kirkon keskushallintouudistuksessa eläkerahasto eriytettiin omaksi oikeushenkilökseen irralleen kirkon keskusrahastosta vuoden 2016 alusta lukien. Arviointi: Palkkausjärjestelmän kehittämishankkeesta saatiin uutta tietoa ja hankkeen kuluessa muodostettiin AKIn ja JUKOn neuvottelutavoitteita palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Näitä voidaan hyödyntää kehittämishankkeessa myöhemmin. Hengellisen työn työaikakokeiluja on syytä laajentaa ja palautetta kerätä, jotta kokeiluja voidaan arvioida vielä nykyistä tarkemmin ja pidemmällä aikavälillä. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilusta on syytä kerätä palautetta vuoden 2016 neuvotteluja varten. 3

5 Eläkejärjestelmän uudistamisen tiedotustarve sijoittuu vuoden 2017 alkuun, jolloin uudet eläkelait astuvat voimaan. Kirkon eläkerahaston tilannetta on seurattava jatkossakin. Kristillisten järjestöjen sopimusalue Suunnitelma: Sopimusalueella seurataan työllisyys- ja kasvusopimusta ilman paikallista harkintaa. Järjestöjen palkkausjärjestelmää kehitetään sopijaosapuolten välisessä työryhmätyöskentelyssä. Toiminta: Arviointi: Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen vaiheen soveltamisesta ei neuvoteltu vuoden 2015 aikana. Järjestöjen palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä sekä ulkomaantyösopimusta kehittävä työryhmä työskentelivät vuoden 2015 aikana mutta tulokset eivät valmistuneet vuoden 2015 loppuun mennessä. Työryhmätyöskentelyä hidastutti neuvottelijan vaihtuminen Palvelualojen työnantajat PALTAssa. Työnantajapuolen epäröiminen palkkausjärjestelmän uudistamisen aiheuttamien lisäkustannusten suhteen viivytti ratkaisun saamista vuoden 2016 puolelle. Koulutus- ja työvoimapolitiikka Suunnitelma: Liiton alojen työttömyysaste on edelleen kohtuullisen matala mutta erityisesti teologian alalla työttömyysaste on kasvanut lähes 20 % vuodessa viimeisen neljän vuoden aikana. Liitto tarvitsisi ajankohtaista tietoa työmarkkinatilanteesta, palkkauksesta sekä näiden kehityksestä suhteessa muihin työmarkkinasektoreihin. Nykyisellään liitolla ei ole mahdollista omaan tiedontuotantoon mutta tiedonhankintaa suunnitellaan vuoden aikana. Piispainkokouksen kanssa neuvotellaan edustajan saamisesta teologikoulutustoimikuntaan. Kanttorikoulutus siirtynee kirkkohallituksen alle vuoden 2015 aikana, jolloin nykyinen piispainkokouksen alainen rakenne lakkaa. Liitto pyrkii saamaan edustajansa myös kanttoreiden koulutusta suunnittelevaan toimikuntaan, jos sellainen alkaa toimia kirkkohallituksessa. Kirkon alalla on astunut voimaan uusi henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus. Sen vaikutuksia kanttorien ja pappien täydennys- ja jatkokoulutukseen pääsemiseen seurataan. Liitto osallistuu vuoden 2016 kirkollisen johtamisen forumin valmisteluihin. Forumissa käsitellään ainakin seurakuntien rakennemuutosta sekä henkilöstöstrategiaa. 4

6 Toiminta: Liiton jäsenten työttömyysaste jatkoi nousuaan toimintakauden aikana. Kauden lopussa akilaisista työttömiä oli 4,2 %. Toimintakauden aikana työttömyystilastoa kerättiin jäsenistä vaihtelevasti ja tilasto on tarkoitus vakinaistaa kuukausittaiseksi vuoden 2016 alusta lukien. Piispainkokouksen alainen kanttorikoulutustoimikunta siirrettiin kirkkohallituksen alaisuuteen kanttorikoulutuksen seurantaryhmäksi vuoden 2016 alusta, jolloin liitto saa oman edustajansa seurantaryhmään muiden seurantaryhmien kokoonpanoja vastaavasti. Liitto osallistui vuoden 2016 kirkollisen johtamisen forumin valmistelutyöryhmään. Tapahtuma järjestetään Vantaalla tammikuussa 2016, ja liiton vastuulla on forumin päätöstilaisuus teemalla Toimivaltakirkosta toimivaksi kirkoksi. Arviointi: Työttömyysasteen nousu vaikuttaa heikentävästi liiton talouteen. Työvoiman käytön seuranta on jatkossa yhä olennaisempi osa liiton harjoittamaa koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Koulutus- ja työvoimapolitiikan tukemiseksi on tarvetta laatia liiton linjauksia koulutuksen ja työvoiman käytön kysymyksistä. Koulutustoiminta Suunnitelma: Teologikoulutustoimikuntaan tulee jatkossakin pyrkiä saamaan oma edustaja sopiva aika tämän neuvottelemiseen on vuosi 2016, jonka lopussa teologikoulutustoimikunnan kausi vaihtuu. Liitto osallistuu JUKOn luottamusmieskurssien toteutukseen. JUKO järjestää kevään 2015 aikana kaksi yksipäiväistä kurssia ja yhden kahden päivän kurssin kaikille jukolaisille luottamusmiehille. Liitto järjestää syksyllä kaksi omaa kahden päivän luottamusmieskurssia omille luottamusmiehilleen. Yhteistyöstä luottamusmieskurssien järjestämisessä neuvotellaan Diakoniatyöntekijöiden liiton sekä Kirkon nuorisotyöntekijöiden kanssa. Luottamusmiehille viestitään mahdollisuudesta osallistua TJS Opintokeskuksen koulutuksiin. Toiminta: JUKO järjesti yhden kaksipäiväisen kurssin keväällä ja liitto osallistui luottamusmiesten koulutukseen kurssilla. Yksipäiväiset kurssit peruttiin osallistujien puutteen vuoksi. Liitto järjesti syksyllä kaksi luottamusmieskurssia, yhden itse ja yhden yhteistyössä DTL:n ja KNT:n kanssa. Yhteinen alaosastoseminaari järjestettiin syyskuussa. Paikallista edunvalvontaa tukevalle koulutukselle on tarvetta. 5

7 Arviointi: Luottamusmiehet kokivat kurssien annin tarpeelliseksi. JUKOn kevään kurssit on syytä jatkossakin järjestää kaksipäiväisinä. Yhteisesti järjestetystä liittojen kurssista oli hyvä kokemus ja käytäntöä voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. AKIn luottamusmieskoulutusta on kuitenkin syytä lisätä, jotta kursseja olisi tarpeeksi kaikille akilaisille luottamusmiehille. Lisäksi järjestösektorin luottamusmieskoulutus tulisi suunnitella. VUOSIEN PAINOPISTE Kirkollinen vaikuttaminen Suunnitelma: Luottamusmiesvaalit järjestetään seurakunnissa syksyllä Liiton jäseniä kannustetaan osallistumaan vaaleihin sekä ehdokkaina että äänestäjinä. Erityisesti tavoitellaan jukolaisen luottamusmiehen asettamista seurakuntiin, joissa tällaista ei vielä ole. Mietintö seurakuntien rakennemuutoksesta käsiteltäneen kirkolliskokouksessa keväällä Kanttorin ja papin lakisääteisten virkojen säilyminen seurakuntien rakennemuutoksessa pyritään turvaamaan. Samoin tavoitellaan papin ja kanttorin virkojen mahdollisimman vähäistä lakkauttamista ja jäädyttämistä. Pappien ja kanttorien palkkauskysymyksiä pidetään esillä ja erityisesti rakennemuutoksesta aiheutuvan työtehtävien vaativoitumisen merkitystä palkkaukselle. Seurakuntia ja seurakuntayhtymiä kannustetaan henkilöstöstrategian laatimiseen. Tavoitellaan henkilöstösaneerausten toteuttamista suunnitellusti eikä luonnollisen poistuman kautta. Diakonaattiuudistuksen tilannetta seurataan erityisesti siltä osin kuin se koskee kanttoreita. Kirkkohallituksen esitys kirkolliskokoukselle lienee odotettavissa vuoden 2015 aikana. Kirkollisia vaikuttajia tavataan erityisissä tilaisuuksissa, kuten kirkolliskokouksen, kirkkopäivien ja neuvottelupäivien yhteydessä sekä muissa epävirallisissa tapaamisissa. Pyrkimyksenä on luottamuksellisten yhteyksien rakentaminen sekä molemminpuolinen tiedonvaihto. Toiminta: Seurakuntarakenneuudistus kaatui kevään kirkolliskokouksessa muutaman äänen päässä vaaditusta määräenemmistöstä. Tämän johdosta rakennemuutoksen seuranta muodosti liiton edunvalvontakysymyksistä suunniteltua pienemmän osuuden. Diakonaattiuudistus taas palautettiin valmisteluun syksyn kirkolliskokouksessa. Sekä seurakuntarakenneuudistuksesta että diakonaatista liitto lähestyi kirkolliskokousedustajia kirjeellä, diakonaattiasiassa yhdessä Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton sekä Kirkon Lapsityönohjaajien kanssa. Kirkolliskokousedustajia tavattiin kirkolliskokousten yhteydessä. 6

8 Arviointi: Epävirallinen vaikuttamistoiminta on tulevinakin toimintavuosina keskeistä. Liiton tavoitteita erityisesti seurakuntarakenneuudistuksen suhteen tulisi pohtia uudessa tilanteessa, jossa valmisteltu seurakuntarakenneuudistus ei toteutunutkaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Suunnitelma: AKI-yhteisössä huolehditaan sekä sukupuolittaisesta (40 60) että alueellisesta ja ammattikuntakohtaisesta tasapainosta henkilövalinnoissa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien toteutumista kirkossa seurataan. Erityisenä kohteena on työ- ja perhe-elämän yhdistäminen sekä perhevapaiden käyttäminen. Tarvittaessa liitto ottaa kantaa yhdenvertaisuuden toteutumisen puolesta. Toiminta: Tasa-arvokysymyksiin on vastattu silloin, kun jäsenet ja luottamusmiehet ovat niitä liitosta kysyneet. Tyypillisimmät yhdenvertaisuuskysymykset ovat liittyneet työtehtävien ja vapaa-ajan yhdenvertaiseen jakamiseen. Arviointi: AKIn omien henkilövalintojen osalta tasa-arvosuunnitelma ei AKIn ja Pappisliiton hallitusten osalta toteutunut sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Viestintä Suunnitelma: Liiton viestintä pohjautuu vuosiksi hyväksyttyyn viestintästrategiaan. Liitolla on viestintätoimikunta, joka kehittää ja arvioi viestintää. Crux-lehti ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa. Liiton uudet verkkosivut julkaistaan. Verkkosivuilla on edelleen yleistietoa sekä jäsenille ja luottamusmiehille tietopankki mutta lisäksi kevyempi ulkoasu ja selkeämpi jäsentely. Sähköinen uutiskirje lähetetään kaikille jäsenille 5 6 kertaa vuodessa ja lisäksi lähetetään kohdennettuja uutiskirjeitä eri jäsenryhmille. Liitolla on oma Facebook-sivu sekä Facebook-keskusteluryhmä AKItaattori. Twitterin käyttömahdollisuus selvitetään. Viestintää Facebook-sivun kautta lisätään. Facebookin ja Twitterin lisäksi tulee miettiä sosiaalista mediaa laajemmin ja laatia sosiaalisen median viestintäsuunnitelma. Perusliittojen paperiesitteet uudistetaan ja lisäksi liitolle laaditaan oma paperiesite. 7

9 Toiminta: Viestintätoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Se käsitteli kotisivujen uudistusta, AKIn somenäkyvyyttä, somevastuita sekä ideoi ja käsitteli sosiaalisen median suunnitelmaa, joka saatiin toimintavuoden aikana lähes valmiiksi. Uudet kotisivut julkaistiin maaliskuussa. Uudistuksessa raikastettiin sivujen ulkoasua ja selkeytettiin sisältöä. Kotisivujen kävijämäärät nousivat jonkin verran, kävijöitä oli keskimäärin kävijää kuukaudessa (4 200). Kävijäennätys syntyi syyskuussa: käyntiä. Crux ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Tekstin ääressä -palsta siirrettiin syksyllä verkkoon lehden ilmestymiskertojen vähennyttyä neljään. Tekstin ääressä -hakukone toimii kotisivujen yhteydessä ja sillä voi hakea saarnatekstien selityksiä ja pyhäpäivien virsisuosituksia useampien vuosien ajalta. Cruxin toimituskunta kokoontui kolme kertaa. Yhteistyö MCIPressin kanssa muutti muotoaan, kun Deco Media, MCI Press ja Otavamedia Asiakasviestintä yhdistyivät. Cruxin julkaisijan uusi nimi on Otavamedia OMA Oy. AKIn Facebook-sivulla on 718 tykkääjää (lisäystä viime vuoteen 210). Facebookkeskusteluryhmässä AKItaattorissa on 842 jäsentä (lisäystä 140). Uutiskirjeitä lähetettiin 19 (37) kertaa, yhteensä (83 979) kirjettä. Näistä kaikille jäsenille suunnattuja uutiskirjeitä oli 12 (7) kappaletta. Loput olivat kohdennettuja uutiskirjeitä, esimerkiksi työelämäjäsenille, kanttoreille ja kirkkoherroille. Arviointi: Vuoden 2015 jäsenkyselyssä yksi osio koski viestintää. Tuloksista ilmeni, että lähes 70 % jäsenistä käyttää päivittäin tai viikoittain Facebookia (53 % päivittäin). Twitteriä käyttää päivittäin tai viikoittain 13 %, Instagramia 11 % ja LinkedInia 9 % jäsenistöstä. Jäsenkyselyn tulokset tukevat tämänhetkisiä somenäkyvyyden valintoja. Uutiskirjeitä lähetettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän. Edellisen vuoden suuret lähetysmäärät johtuivat vaalivuodesta ja Papiston päivistä. AKIn ja perusliittojen uusien esitteiden teettäminen jäi seuraavalle vuodelle. Opiskelijatoiminta Suunnitelma: Perusliitot vastaavat erikseen opiskelijatoiminnasta. Opiskelijatoimikunnat tapaavat muutaman kerran vuodessa myös yhteisesti. Opiskelijatoimikunnilla on oikeus valita äänioikeutetut jäsenet liiton valtuustoon sekä tarkkailija liiton hallitukseen. Liiton opiskelijatyöryhmä valitsee edustajan Akavan opiskelijoiden toimikuntaan, jonka toimintaan myös opiskelija-asiamiehet osallistuvat. 8

10 Toiminta: Liitolla oli edustus Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa sekä valtuuskunnan työjaostossa. Opiskelijoilla oli oma edustuksena liiton hallituksessa sekä valtuustossa. Arviointi: Opiskelijoiden osallistaminen on akavalaisessa vertailussa hyvällä tasolla, ja aiempia käytänteitä on syytä jatkaa. Järjestötoiminta ja AKIn ulkosuhteet Suunnitelma: Liitto kuuluu keskusjärjestö Akavaan ja neuvottelujärjestö JUKOon. JUKO allekirjoittaa kirkon alan sopimuksen, jonka JUKOn kirkon neuvottelukunta on hyväksynyt. Toiminnanjohtaja osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella Akavan hallituksen kokouksiin liiton edustajana sekä JUKOn hallituksen kokouksiin kirkon neuvottelukunnan puheenjohtajana. Opiskelijaedustaja ja opiskelija-asiamiehet tekevät yhteistyötä Akavan opiskelijoiden valtuuskunnan kanssa. Liitto on vakuuttanut jäsenensä työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa. Finanssivalvonnan edellyttämä Erkon jäsenmaksun korotus muodostaa merkittävän kuluerän vuodelle Liitolla on Kirkon alat ry:n kanssa yhteistoimintasopimus neuvottelutoiminnasta, lakimiespalvelusta sekä palvelussuhdeoppaasta. Epävirallisia tapaamisia neuvottelutoiminnan sekä muun yhteistyön suhteen jatketaan. Diakoniatyöntekijöiden liiton ja Kirkon nuorisotyöntekijöiden liiton kanssa tehdään yhteistyötä JUKOn kirkon neuvottelukunnassa. Näiden liittojen kanssa järjestetään epävirallisia tapaamisia yhteistyön lujittamiseksi. Toiminta: Yhteistyötä Kirkon alojen kanssa jatkettiin hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen ja vakiintuneiden toimintamuotojen mukaisesti. Kirkon alat järjesti vuorollaan järjestöjen johdon yhteisen seminaarin syyskuussa. Jäsenten taajaan käyttämä lakimiesneuvonta ostettiin Kirkon aloilta lokakuuhun asti. Kirkon alojen julkaisemia Järjestön töissä ja Kirkon töissä palvelussuhdeoppaita hankittiin AKIn jäsenille jäsenetuna annettavaksi. Lisäksi toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan epävirallisesti useita kertoja vuoden aikana. Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton kanssa tehtiin yhteistyötä JUKOn kirkon neuvottelukunnassa ja lisäksi toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan epävirallisesti useaan otteeseen toimintakauden aikana. Kummankin liiton kanssa solmittiin yhteistyösopimus lakimiespalvelun toteuttamisesta. Yhteistyömuotoja kartoitettiin myös siitä näkökulmasta, että vuodesta 2016 alkaen kaikkien Akavan kirkollisten liittojen toimistot sijaitsevat vierekkäin samalla käytävällä. AKI oli järjestäytynyt Yhdessä enemmän -vaaliliittoon yhdessä Sosiaalialan koulutettujen ammattijärjestö Talentian sekä 15 Vakavaan kuuluvan liiton kanssa. Yhdessä enemmän -vaaliliitto kuului Uudistuva Akava -vaalirenkaaseen. 9

11 Arviointi: Suhteet sekä Kirkon aloihin että akavalaisiin sisarliittoihin ovat avoimet. Hyvää yhteistyötä ja synergiaetujen kartoittamista on syytä jatkaa tulevaisuudessakin. Yhteinen paikallistoiminta Suunnitelma: Akavan sisäisessä vaaliliittoyhteistyössä AKIn painoarvo on suurehkon Talentian ja pienten liittojen yhteistyöjärjestö Vakavan rinnalla vähäinen. Tämän johdosta sekä mikäli Uusi keskusjärjestö -hanke aiheuttaa muutoksia Akavan sisäisissä voimasuhteissa, liiton mietittäväksi tulee läheisempi yhteistyö muiden pienten liittojen kanssa. Perusliittojen alaosastoja kannustetaan järjestämään kanttorien ja pappien yhteisiä paikallisia tilaisuuksia ajankohtaisten palvelussuhdeasioiden sekä ammatillisesti yhteisten asioiden käsittelemiseksi. Papeille ja kanttoreille järjestetään yhteinen alaosastoseminaari, jonka tavoitteena on parantaa alaosastojen edellytyksiä tukea jäsentensä edunvalvontaa paikallistasolla. Seminaariin kutsutaan erityisesti uusia puheenjohtajia ja sihteereitä. Liitto osallistuu mahdollisuuksien mukaan hiippakunnallisiin ja valtakunnallisiin kanttoreiden ja pappien koulutus- ja muihin tilaisuuksiin ja keskustelee niissä ajankohtaisista edunvalvonnan asioista. Toiminta: Paikallistoiminnan tukeminen on ollut perusliittojen vastuulla. Liiton toimihenkilöt ovat vierailleet alaosastojen kokouksissa kutsusta. Alaosastoseminaari on kuvattu kohdassa Koulutustoiminta. Arviointi: Alaosastojen rakennetta on syytä tarkastella tulevaa seurakuntarakennetta vasten vasta siinä vaiheessa, kun seurakuntarakenne on vahvistettu ja uudet rakenteet alkavat muotoutua. Hallinto, talous ja toimisto Suunnitelma: Valtuustolla on käynnissä toimikautensa toinen toimintavuosi. Puheenjohtajat ovat aloittaneet uuden kaksivuotisen toimikautensa. Valtuuston kokous pidetään yksipäiväisenä toukokuussa ja kaksipäiväisenä marraskuussa. Hallitus kokoontuu vuoden aikana seitsemän kertaa. Liitto työllistää yhdeksän henkilöä kahdeksan henkilötyövuoden laajuisesti. Jos toimistossa tapahtuu henkilövaihdoksia, harkitaan oman lakimiehen palkkaamista. 10

12 Liiton ja perusliittojen toimisto on Akava-talon remontin ajan osoitteessa Maistraatinportti 2 ainakin vuoteen 2016 saakka. Liitto maksaa väistötilojen vuokran. Liitto rahoittaa toimintansa 100 %:sti jäseniltä kerättävillä jäsenmaksuilla. Jäsenmaksua korotetaan 1,07 %:sta 1,12 %:iin. Korotuksen taustalla on Erityiskoulutettujen työttömyyskassan jäsenmaksukorotus (80 % vuodesta 2013 vuoteen 2015) sekä jäsenmaksukertymän yleinen aleneminen (ansiotasoindeksiin suhteutettuna 5,0 % vuodesta 2009 vuoteen 2014). Liiton kassa on perustoimintaan riittävä. Työtaisteluihin siitä ei kuitenkaan ole. Toiminta: Valtuuston kokoukset pidettiin suunnitellusti. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa ja järjesti seminaarin yhdessä perusliittojen hallituksen kanssa elokuussa. Henkilöstövaihdokset toimistossa toimintavuoden aikana johtivat siihen, että aiemmin ulkopuolelta ostettu lakimiespalvelu saatettiin tarjota toimiston sisältä, jolloin henkilötyövuosimäärä saatettiin nostaa 8:sta 8,4:ään. Akavatalon remontti valmistui joulukuussa ja liitto pääsee muuttamaan uusiin tiloihin loppiaisena Tilasuunnitteluun, kalustukseen ja muuttoon liittyvät järjestelyt ovat aiheuttaneet toimistolle tavanomaista enemmän työtä ja lisäksi väistötiloissa toimimisen ja remonttikustannusten johdosta liiton talous on toimintavuonna ollut erityisen tiukka. Jäsenmaksua korotettiin 1,07 %:sta 1,12 %:iin. Työttömyyden kasvun johdosta jäsenmaksutulo kuitenkin jäi odotetusta. Arviointi: Kulunut toimintavuosi on ollut taloudellisesti tiukka ja väljyyttä on jossain määrin odotettavissa tulevina vuosina. Kuitenkin täyttä jäsenmaksua maksavien jäsenten vähentyminen työttömyyden sekä seurakuntavirkojen vähenemisen johdosta aiheuttaa liitolle sopeuttamispaineita tulevina vuosina. Jäsenpalvelut Suunnitelma: Liiton omat jäsenpalvelut Crux-lehti, joka sisältää ammatillista ja järjestöllistä tietoa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuonna Jäsenneuvontaa kaikissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa. Lakimiespalvelut virkaan ja yksityiselämään liittyvissä asioissa. Verotusneuvontaa tarvittaessa. 11

13 Koulutustilaisuudet ja neuvottelukokoukset, erityisesti ulkomaiset opintomatkat ja ammatilliset päivät. Alaosastotoiminta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vakuutuspalvelut Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus (Pohjola-yhtiöt), josta voi saada oikeusapua ammatissa sattuneiden vahinkojen käsittelyssä. Vapaa-ajan ryhmämatkavakuutus (AIG Europe). Lisäksi liiton jäsen voi liittyä ryhmäetuvakuutuksiin (Pohjola-yhtiöt) Kuntoutuspalvelut; ASLAK- ja Tyk-kuntoutus Kelan kautta. Liittojen stipendit Kanttori-urkuriliitto myöntää hallituksen päätösten mukaan stipendejä liiton toimialaan liittyvään tutkimus- ja opiskelutoimintaan sekä opintomatkoihin. Pappisliiton opinto- ja avustusrahasto myöntää hallituksen päätöksen mukaan joka toinen vuosi kaksi jatko-opiskeluun ja papin työn kehittämiseen tarkoitettua stipendiä, joiden yhteismäärä on Seuraavan kerran stipendit jaetaan vuonna Lisäksi rahastosta myönnetään matka-apurahaa jäsenten ulkomaille kohdistuneisiin opintomatkoihin. Yhteiskustannuksen julkaisemat nuotit (SKUL) Kotimaa-konsernin jäsenedut Yleisakavalaiset edut ( A-lomatoiminta ( A-lomat ry. Akavan jäsenjärjestöjen muodostama, toimii akavalaisen ammattiyhdistysliikkeen piirissä tarjoten jäsenkunnalleen lomanviettomahdollisuuksia ja lomailuun liittyviä etuja. Lomatuki. Virkistyslomia ja kuntolomia järjestetään useissa kymmenissä lomakohteissa eri puolilla Suomea. Lomaosakkeet. A-lomat vuokraa akavalaisille perheille lomaosakkeitaan. Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ( Intervac. A-lomien välityksellä voit olla mukana kansainvälisessä asunnonvaihtojärjestelmässä Intervacissa. Intervacin kautta voit vaihtaa asuntoa, antaa asunnon vuokralle, vuokrata asunnon tai mennä perheeseen maksavaksi vieraaksi. Intervacin toiminta on aloitettu jo vuonna Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS Opintokeskuksen koulutukset Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut akavalaisille Toiminta: Jäsenpalvelut ja jäsenedut toteutettiin suunnitelman mukaan. Virka- ja työasioihin liittyvä lakimiespalvelu siirrettiin kokonaisuudessaan liiton toimiston hoidettavaksi. 12

14 Arviointi: Lakimiespalvelun siirtäminen liiton toimistoon on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi sekä jäsenpalvelun että toimiston työskentelyvalmiuden osalta. Jäsenvakuutusten tarpeellisuudesta kerättiin tietoa jäsenkyselyssä ja mahdollisia toimenpiteitä voidaan tehdä vuoden 2016 aikana. 13

15 Perusliittojen tiedoksi merkittävät toimintakertomukset: Suomen Kanttori-urkuriliiton toimintakertomus 2015 Yleistä Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä. Seuraavassa rajaudutaan AKI-yhteisön työnjaon mukaisesti perusliitolle kuuluviin asioihin, ja muiden ammattijärjestön tehtäviin kuuluvien asioiden katsotaan tulevan käsitellyiksi AKIn toimintasuunnitelmassa edellä. Toimintavuoden aikana liiton toimisto toimii väistötiloissa Akavatalon peruskorjauksen ajan. Tämä vaikuttaa sekä liiton toimintaan että erityisesti talouteen. 1. Jäsenet Suunnitelma Kehitetään yhteistyötä hiippakuntien ja kirkon koulutuskeskuksen kanssa, jotta yhä useammat valmistuvat kanttorit saataisiin liiton varsinaisiksi jäseniksi. Tässä työssä niin hallituksen, valtuuston kuin liiton rivijäsenten henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä rekrytoinnissa. Myös opiskelija-asiamies rekrytoi uusia varsinaisia jäseniä kohdatessaan juuri valmistumassa olevia kirkkomusiikin opiskelijoita. Jäsenpidon ja jäsenrekrytoinnin parantamiseksi kiinnitetään jäsenistön huomiota siihen, että liiton palvelut, informaatio ja edunvalvonta kuuluvat vain jäsenille. Uudistetaan liiton jäsenrekrytointimateriaali samanaikaisesti AKI-liittojen graafisen ilmeen uudistamisen kanssa. Etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja jäsenrekrytointiin käyttämällä hyväksi uutta teknologiaa esimerkiksi erilaisia mobiilisovelluksia. Toiminta Jäsenpainopiste on ollut edelleen säännönmukaisesti esillä hallituksen kokouksissa toimintavuoden aikana. Hallituksen kokouksissa ja alaosastovierailuilla on pidetty esillä sitä, että liiton informaatio ja palvelut kuuluvat vain jäsenille. Hallitus pohti syksyllä mahdollisuutta väljentää/laajentaa liiton jäsenyysehtoja. Toimisto sai tehtäväkseen valmistella valtuustolle ehdotuksen uusista jäsenehdoista. Liiton jäsenrekrytointimateriaalia ei ole uudistettu, koska AKI-liittojen graafisen ilmeen uudistaminen on kesken. 14

16 Arviointi 2. Opiskelijatoiminta Hallitus on lähtenyt aktiivisesti miettimään jäsenpohjan laajentamista, jotta liitolla olisi maksavia jäseniä jatkossakin. Tämän lisäksi jäsenpidosta tulee edelleen pitää huolta. AKI-yhteisön esitteitä ei ole vieläkään uudistettu ja tätä myöten myöskään SKULn jäsenrektyrointimateriaalia ei ole uudistettu. Suunnitelma Opiskelija-asiamies vierailee oppilaitoksissa kevät- ja syyslukukaudella tiedottamassa liiton ja työelämän asioista sekä rekrytoimassa uusia opiskelijoita liiton jäseniksi. Kevätlukukaudella aiheena ovat kesätyöt. Rekrytoinnissa apuna on opiskelijatoiminnan oma esite. Opiskelijanäkökulmaa pidetään esillä sekä liiton toiminnassa että Crux-lehdessä. Oppilaitosten opiskelijaedustajista koostuva opiskelijatoimikunta ideoi ja toteuttaa yhdessä opiskelija-asiamiehen kanssa toimintaa. Toimintaa järjestetään niin oppilaitoksissa kuin valtakunnallisestikin mm. osallistumalla Kanttoripäiville Liitto osallistuu tarjoamalla lounaan Sibelius-Akatemian järjestämällä teologisten aineiden kurssilla. Kurssi järjestetään Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä elokuussa Liiton kotisivuilla olevia opiskelijoiden omia sivuja pyritään päivittämään aktiivisesti pitäen ne ajantasaisina. Kotisivujen graafista ilmettä ollaan uudistamassa ja se koskee myös opiskelijoiden omia sivuja. Viestintää liiton ja opiskelijoiden sekä eri oppilaitoksissa opiskelevien välillä pyritään kehittämään edelleen. Opiskelijatoiminnan esite uudistetaan yhtä aikaa AKI-yhteisön muiden esitteiden kanssa. Toiminta Opiskelija-asiamies vieraili perinteisin aihein kaikissa oppilaitoksissa kevätlukukaudella. Kevätkaudella oli uutena aiheena CVn laatiminen. Myös perinteiset toimintamuodot olivat käytössä. Syyslukukaudella oppilaitoksissa ei vierailtu lainkaan. Yksi sovittu vierailu peruuntui tietokatkosten takia. Elokuun lopussa tarjottiin kirkollisten aineiden periodilla Sibelius-Akatemian opiskelijoille iltapalaa ja pidettiin samassa yhteydessä infotilaisuus. Opiskelijatoimikunta kokoontui vuoden aikana kahteen kokoukseen, joista toinen pidettiin Kuopiossa ja toinen AKI-opiskelijakokouksen yhteydessä Turussa. Toimikunnan kokoonpano säilyi ennallaan kevätkaudella pidetyissä kokouksissa. Toimikunta ei kokoontunut syyskaudella. Opiskelijoiden omia nettisivuja uudistettiin osittain AKIn nettisivujen uudistuksen yhteydessä. Uutta paperista esitettä ei saatu jakoon, koska AKI-yhteisön muiden esitteiden uudistaminen ei edennyt loppuun saakka. Arviointi Oppilaitosvierailut sekä yhteistyö oppilaitosten henkilökunnan kanssa sujuivat hyvin ja oppilaitosvierailujen yhteydessä saatiin rekrytoitua uusia jäseniä. Tapahtumat ja oppilaitosvierailut ovat tärkeitä tilaisuuksia tavoittaa opiskelijoita, sekä saada näkyvyyttä liitolle. 15

17 3. Kanttorikoulutus Opiskelijatoimikunnan jäsenet osallistuivat vuoden ensimmäiseen kokoukseen aktiivisesti, mutta toiseen eivät. Syyskaudella ei kokouksia ollut lainkaan toimiston henkilökunnan vajauksen takia. Syksyn ajaksi sovittiin AKIn toimistossa henkilöstön uudesta työnjaosta. Osittain tämän syyskuun alussa tapahtuneen vaihdoksen johdosta SKULn opiskelijatyötä ei saatu käyntiin koko syksyn aikana. Graafisen ilmeen ja nettisivujen uudistaminen jäi kesken vuoden aikana. Infotilaisuuksissa tarvitaan jaettavaa liittymislomaketta. Olisi tärkeä saada uusi lomake vuoden 2016 aikana, viimeistään syksyllä jakoon. Suunnitelma Liitto tukee kirkkomusiikin koulutuksen säilymistä korkeatasoisena ja itsenäisenä. Liiton hallitus osallistuu keskusteluun ja valmistelee tarvittaessa lausuntoja ja kannanottoja koskien muun muassa yliopistotasoisen kanttorikoulutuksen säilymistä nykylaajuudessaan. Liitto osallistuu kirkkomusiikin koulutusforumiin, jossa kirkon koulutuskeskuksen, hiippakuntien, Sibelius-Akatemian ja ammattikorkeakoulujen kouluttajat kohtaavat. Liiton näkökulmana ovat sekä seurakuntatyön tarpeet että kanttorin viran asema. Jatketaan yhteydenpitoa kirkkomusiikin oppilaitosten opettajakunnan kanssa mm. opiskelijatapaamisten yhteydessä. Toiminta Kirkkomusiikin koulutusforumissa keskeisenä aiheena oli seurakuntaharjoittelu sekä kirkon työssä tarvittava osaaminen tulevaisuudessa työnantajan näkemyksen mukaan. Forumin yhteydessä liitto sai myös kutsun kirkollisen ammattikorkeakoulutuksen työseminaariin. Oppilaitosten opettajakuntaa tavattiin oppilaitosvierailujen ja kanttoripäivien merkeissä. Arviointi Liiton näkyminen kirkkomusiikin koulutusforumissa on hyvä ja tärkeä asia. Yhteydenpito oppilaitosten opettaja- ja henkilökuntaan ei ollut kovin aktiivista henkilöstötilanteen takia. Liitto ei ollut vuonna 2015 aktiivinen kysymyksissä, jotka koskivat koulutuksen järjestämistä. Tarvetta juuri tällaiseen aktiivisuuteen ei ollut. 4. Alan esillä pitäminen ja innostaminen alalle Suunnitelma Liiton, alaosastojen ja jäsenten kautta välitetään innostavaa ja asiallista kuvaa kanttorin ammatista. Tarpeen mukaan ollaan yhteistyökumppaneina oppilaitosten ja kirkon rekrytointihankkeissa. 16

18 Toiminta Jäsenet omilla työpaikkakunnillaan toimivat jatkuvasti kanttorin ammatin lähettiläinä. Hoitamalla työnsä hyvin ja innostavasti he antavat positiivisen kuvan kanttorin ammatista ja esimerkillään innostavat nuoria ja myös alanvaihtajia kirkkomusiikin opintojen pariin. Liiton taholta ei vuonna 2015 osallistuttu rekrytointitapahtumiin; Studia-messut pidettiin Messukeskuksessa marras-joulukuun taitteessa, mutta AKI-liittojen koulutuspoliittinen asiantuntija ei osallistunut Studia-messuille. Arviointi Liiton jäsenet hoitivat omalta osaltaan hyvin alan esillä pitämistä omalla työllään. Liiton ja sen työntekijöiden tulisi jatkossa olla vuotta 2015 aktiivisempia erityisesti erilaisissa rekrytointihankkeissa. 5. Kanttorin virka, työ ja identiteetti Suunnitelma Liiton kannanotoissa tuodaan esille kanttorin viran ja tehtävien keskeinen rooli suomalaisessa kirkollisessa perinteessä ja seurakuntien jumalanpalveluselämässä. Seurataan rakennemuutosprosessin etenemistä ja puolustetaan kanttorin virkaa. Liitto pitää esillä sitä, että korkeatasoisen suomalaisen kirkkomusiikin elinehto on tarpeellinen ja kattava määrä alueellisesti hajautuneena olevia laajaa yliopistotutkintoa edellyttäviä kanttorin virkoja sekä kirkkomusiikin korkeimman opetuksen riittävä resursointi. Virkojen määrään ja tasoon sekä virantäyttöihin kiinnitetään erityistä huomiota, kun kirkon virkasuhdelainsäädännön uudistus on astunut voimaan ja tuomiokapitulit eivät enää hallinnoi kanttorin virkaa. Liitto edistää kanttorien urakehitysmahdollisuuksia sekä taiteellisissa että hallinnollisissa tehtävissä. Ansioituneelle ja edustavalle jäsenelle myönnetään Vuoden kanttori palkinto. Toiminta Liitto otti alkuvuodesta kantaa diakonivirka-esitykseen. Tämä kannanotto tapahtui AKIn lausunnon kautta. Diakonivirka-esitys eteni kevään aikana kirkolliskokouksen käsittelyyn, josta se jälleen kerran palautettiin jatkovalmisteluun. Liiton kanta oli se, että kanttorit pitäisi ottaa mukaan diakonivirkaan. Kysymys jakaa edelleen kanttorinkuntaa melko selkeästi kolmeen eri joukkoon: niihin, jotka vastustavat kanttoreiden vihkimysvirkaa, niihin, jotka kannattavat kanttoreiden vihkimysvirkaa ja niihin, jotka eivät halua ottaa kantaa. Liitto otti tietoisen riskin ilmaistessaan voimakkaasti kannattavansa kanttoreiden mukaan ottamista vihkimystä edellyttävään diakonivirkaan. Liitosta ei kuitenkaan erottu tämän kannanoton takia. Asiasta käytiin vilkasta keskustelua eri yhteyksissä. Kanttoripäivillä liitto vastasi psykoterapeutti, psykologi Arto Pietikäisen Joustavaa mieltä koskevan esityksen sekä Kanttorin viran tulevaisuutta koskevan paneelikeskustelun järjestelyistä. Myös Kanttoripäivien ilmoittautumisen käytännön toteuttaminen oli AKIn työntekijöiden vastuulla. Liitolla oli myös edunvalvontapiste Kanttoripäivillä. 17

19 Kanttoripäivien käytäväkeskusteluissa pidettiin hyvänä sitä, että liitto otti esille ajankohtaisen diakonivirka-asian. Vuoden kanttori palkinnon sai Eeva-Liisa Malmgren, joka työskentelee Esbo svenska församlingissa. Palkinto luovutettiin Oulussa pidettyjen Kanttoripäivien päätöstilaisuudessa. Arviointi AKI ja SKUL ottivat tietoisen riskin ottaessaan myönteisesti kantaa kanttoreiden virkaan vihkimyksen puolesta. Liiton virallinen ulostulo diakonivirka-asiassa ei saanut aikaan eroaaltoa liiton jäsenyydestä. Liitto sai hitaasti tieota ja toisaalta hyvin nopealla aikataululla lausuntopyynnön diakonivirka-esityksestä. Viralliset vaikutuskanavat kulkevat yleensä JUKOn kautta. Jatkossakin on tärkeää, että on olemassa toimivat yhteydet sekä AKIn ja JUKOn että AKIn, SKULn ja kirkkohallituksen välillä. Lisäksi AKIn toimiston tulee pitää myös SKULn hallituksen jäsenet ajan tasalla työnalla olevista kanttorikuntaa koskevista lausunnoista. 6. Ammattikunnan keskinäisen yhteyden edistäminen Suunnitelma Liitto osallistuu Pori Organ festivaalin kanttoritapaamiseen Uudessakaupungissa. Yhteistyössä kirkon koulutuskeskuksen ja hiippakuntien kanssa järjestetään edunvalvontainfoja kanttoreiden koulutustapahtumien yhteyteen. Liitto tukee kirkkomusiikkitapahtumien ilmoittelua. Kanttoripäivä toteutetaan yhteistyössä Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta yksikön kanssa liiton ja kirkkohallituksen solmiman sopimuksen pohjalta. Teemana on Alakko nää mua?, joka merkitsee pyyntöä saada tulla mukaan, liittyä toisten seuraan. Kanttorin työtä tarkastellaan tästä näkökulmasta. Opiskelijajäseniä rohkaistaan osallistumaan kanttoripäiville, jotta heitä olisi osallistujissa enemmän kuin edellisillä kerroilla. Alaosastotoiminnan virkistämiseksi hallitus vierailee vuosittain jonkin alaosaston alueella esim. alaosaston vuosikokouksen yhteydessä, ja samalla järjestetään alueen jäsenistön neuvottelukokous. Alaosastoja muistutetaan toiminta-avustuksesta ja informoidaan muistakin ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista muun muassa sähköpostitse. Vuoden aikana etsitään mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita jäsentapaamisten järjestämiselle ja tehdään yhteistyötä muidenkin muusikoiden kuin urkureiden kanssa laajentaen liiton musiikillista painopistettä urkumusiikista kirkkomusiikin muillekin osa-alueille. Tuetaan eläkeläisjäseniä eläkeläistapahtumien järjestämisessä taloudellisesti ja yhteydenpitokanavana. Toiminta Pori Organ festivaalin kanttoritapaamisessa oli viisitoista osallistujaa. Tilaisuuden pääkeskustelunaiheeksi nousi liiton kanta ehdotukseen uudesta diakonivirasta. Seuraavan vuoden jäsentapaamista varten saatiin uudeksi yhteistyökumppaniksi Urkuyö ja aaria -festivaali. 18

20 Liiton hallitus teki alaosaston vierailun Savonlinnaan Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon Kanttorit ry:ten vieraaksi. Samassa yhteydessä pidettiin hallituksen kokous. AKIn toiminnanjohtaja vieraili apulaistoiminnanjohtajana sijaisena tammikuussa KMFn tapaamisessa Tammisaaressa. Alaosastoavustusta sai vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan Kanttori-urkuriyhdistys. Arviointi Jäsenistön tapaaminen ns. paikan päällä eri puolella Suomea saa kiitosta. Liiton toiminnan ja jäsenpidon kannalta on tärkeää jalkautua eri puolelle Suomea sekä alaosastovierailujen että jäsentapaamisten merkeissä. Uuden yhteistyökumppanin löytyminen jäsentapaamisia varten on hyvä asia. Vielä selkeämmin ei-urkumusiikillisen yhteistyökumppanin etsimistä on syytä jatkaa. Eläkeläisjäsenten oma toiminta hyytyi vuoden aikana. Nostalgia-ryhmän ensimmäinen toimikausi päättyi edellisen vuoden lopussa eikä uusia innokkaista jäseniä ilmaantunut, jotta toimikunta olisi saatu toimivaksi. 7. Kirkkomusiikki ja musiikkipolitiikka Suunnitelma Nordiska kyrkomusikrådetin jäsenenä ollaan mukana seuraavan Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin valmisteluissa. Liitto osallistuu Suomen Musiikkineuvoston jäsenenä Suomalaisen musiikin päivän valmisteluun ja toteutukseen sekä huolehtii sitä koskevasta tiedotuksesta ja ohjeistuksesta omalle jäsenistölleen. Liitto osallistuu Kirkkomusiikki-lehden ja Etelä-Savon Kirjapainon yhteistyön kehittämiseen ja seuraa uuden painotalon vaikutusta Kirkkomusiikkilehden tilausten määrään ja lukijatyytyväisyyteen. Liitto markkinoi Kirkkomusiikki-lehteä Cruxissa ja valmistuville kanttoreille lähetetään Kirkkomusiikki-lehden näytenumero. Liitto pitää huolen siitä, että Yhteiskustannus julkaisee Kirkon musiikkijuhlien ohjelmistoa mahdollisimman paljon. Pidetään yllä ja kehitetään Yhteiskustannuksen nuottivalikoiman monipuolisuutta. Toiminta Liitto osallistui Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin valmisteluihin lähettämällä edustajansa Pohjoismaisen kirkkomusiikkineuvoston kokouksiin tammi- ja syyskuussa Göteborgiin sekä sähköpostiviestien kautta vuoden aikana. Suomalaisen musiikin päivän tiedotusmateriaali ei saapunut liiton toimistoon tiedonkulun ongelmien takia. Näin ollen myöskään jäsenistöä ei voitu informoida asiasta. Kirkkomusiikkilehden osalta saatiin positiivista palautetta siitä, että lehti ilmestyy jälleen omana itsenään, eikä Kotimaa-lehden liitteenä. 19

21 Kirkon musiikkijuhlien pääsopimus saatiin vihdoin allekirjoitettua vuonna Päätoimikunta aloitti työskentelynsä, samoin taiteellinen johtoryhmä. Juhlien nuottien julkaisemisesta tehtiin kustannussopimus Yhteiskustannuksen kanssa. Yhteiskustannuksen talousasioiden hoitamisen uudelleenjärjestelyt aloitettiin vuoden 2015 aikana, koska Suomen kirkkomusiikkiliitto ulkoisti oman taloushallintonsa. Sama on edessä myös Kirkon akateemisissa. Arviointi Yhteistyö eri tahojen kanssa ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän vaikuttivat väärät yhteystiedot sähköpostilistoissa sekä henkilöstövaihdokset että henkilöstövajaukset. Yhteistyön ja tiedon jaon sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota vuonna

22 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Yleistä AKI yhteisön työnjaon mukaisesti Pappisliiton tehtäväalueena on vastata ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Toiminnan suuntaviivat ovat rakentuneet AKIn tulevaisuusasiakirjan ja Pappisliiton painopisteiden pohjalle. 1. Jäsenten rekrytointi Toimintavuoden aikana valmisteltiin Pappisliiton vuonna 2018 vietettävää 100-vuotisjuhlaa. Päätettiin julkaista 100-vuotishistoriateos. Historiatoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Päätettiin julkaista myös 100-vuotisjuhlan kunniaksi pappismatrikkeli. Vuoden papiksi valittiin Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Pappisliiton kunniajäseneksi kutsuttiin AKIn edellinen toiminnanjohtaja Esko Jossas. Akavatalon remontti valmistui vuoden lopussa, joten toimintavuoden päättyessä AKI-yhteisö muutti takaisin Itä-Pasilaan. Suunnitelma: Aktiivista rekrytointitoimintaa jatketaan opiskelijoiden, valmistuneiden ja niiden papiksi vihittävien parissa, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Erityisesti vastavalmistuneiden rekrytointiin kiinnitetään huomiota ja järjestetään liittymiskampanja, jonka viestinnässä hyödynnetään palkansaajakeskusjärjestöjen valtakunnallista järjestäytymisen edistämiskampanjaa Mikä Fiilis. Kiinnitetään huomiota jäsenpitoon. Jäsenetuja pidetään esillä ja vuorovaikutuksessa jäseniin pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta niin, että jäsenet kokisivat liiton tärkeäksi. Tavoitteena on säilyttää järjestäytymisaste noin 90 prosentissa. Toiminta: Pappisliiton kokonaisjäsenmäärä oli 4467 vuoden 2015 lopussa ja se oli vähentynyt 56 hengellä (4523). Täyttä jäsenmaksua maksaneiden määrä 2108 oli vähentynyt 28 hengellä (2136). Liittyneitä ja eronneita oli vuoden aikana seuraavasti (eronneet suluissa): 21

23 Varsinaiset jäsenet 78 (39+8=47) 62 (29+11) 73 (32) 83 (23) 69 (39) Maisterijäsenet 40 (1+1=2) 28 (4) 18 (3) 23 (5) 23 (6) Kaksoisjäsenet 3 (4) 2 (2+7) 5 (3) 3 (1) 5 (1) Eläkeläisjäsenet 4 (32) 2 (29) 1 (29) 10 (25+47) 4 (22) Opiskelijajäsenet 131 (64) 111 (53) 174 (51) 154 (52) 158 (47) Yhteensä 256 (140+9=149) 205 (117+18) 271 (118) 275 (106+47) 259 (115) Alkuvuodesta järjestettiin edellisen vuoden tapaan jäsenkampanja vastavalmistuneille, jossa liittyneiden kesken arvottiin tabletti. Kampanjan aikana Pappisliittoon liittyi toistakymmentä äskettäin valmistunutta. Arviointi: Täyttä jäsenmaksua maksavien vuosittainen vähentyminen johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyy enemmän jäseniä kuin uusia liittyy. Järjestäytymisasteen säilyttämisessä onnistuttiin. Seurakuntapapeista 90,5 % on liiton jäseniä. Seurakuntapappeja on 2119, joista 1917 on jäseniä. Vastavalmistuneiden kampanjan aikana liittoon liittyi jonkin verran enemmän nuoria jäseniä, mikä näkyy maisterijäsenten suurempana liittymismääränä. Valtakunnallisesta palkansaajakeskusjärjestöjen Mikä Fiilis -kampanjasta ei ollut paljon apua, koska mainoksen viesti ei mennyt perille. 2. Opiskelijatoiminta Suunnitelma: Opiskelija-asiamies ja opiskelijatoimikunta suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä sellaista toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa kolmessa tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti liiton opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäseniä palvellaan järjestämällä tilaisuuksia esimerkiksi edunvalvontaan, työelämään ja ammatti-identiteettiin liittyen. Opiskelijatyötä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa. Suhteet yhteistyötahoihin pidetään hyvinä ja välittöminä. Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux-lehdessä. Toiminta: Liiton opiskelijatoiminnasta vastaavan opiskelija-asiamiehen nimike muuttui syksyllä asiantuntijaksi. Tehtävänimikkeen muutoksen myötä vanha tehtävänkuva muuttui laajemmin koko AKIn koulutuspolitiikasta vastaavaksi. Asiantuntijan apuna Pappisliiton opiskelijatoiminnassa toimii opiskelijatoimikunta. Opiskelijajäseniin oltiin vuoden aikana yhteydessä mm. kesätyöinfojen ja rekrytointitilaisuuksien kautta. Syksyllä asi- 22

24 antuntija osallistui aktiivisesti uusille opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin. Helsingissä tarjottiin tiedekunnan tutoreille infotilaisuus aamupalan yhteydessä. Liitto oli näkyvästi mukana Helsingin ja Joensuun ainejärjestöjen vuosijuhlissa, ylläpitäen myös neuvonta ja esittelypistettä vuosijuhlapäivinä. Hallituksille järjestettiin saunailta vuoden alussa. Liiton järjestämälle teologiristeilylle osallistui noin 150 teologian opiskelijaa. Hyviä yhteistyösuhteita tiedekuntien keskeisiin tiedekuntien ja ainejärjestöjen henkilöihin ylläpidettiin. Yhteyksiä tiedekuntiin vaalittiin myös mm. publiikkikahvitusten muodossa. Opiskelijatoimikunnan jäsenet toimivat liiton kontaktihenkilöinä omissa opiskelijayhteisöissään ja kirjoittivat Cruxin opiskelijavinkkeleitä. Liiton opiskelijajäsenistä koottu joukkue osallistui ammattiyhdistysten jalkapalloturnaukseen AKI-liittojen nimellä. Arviointi: Toiminta täytti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö ainejärjestöjen, yliopiston henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien kanssa on erittäin toimivaa. Pappisliitto on arvostettu toimija, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Uusia toimintamuotoja ja ideoita kehitetään jatkuvasti. Liitto tavoittaa opiskelijat hyvin ja Pappisliitto on tunnettu opiskelijoiden keskuudessa. Liitolla on ammattiliitoksi poikkeuksellisen hyvä näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa. Liiton jalkautuminen myös vapaa-ajan tapahtumissa teologiristeilystä puurojuhlaan edistää tunnettavuutta merkittävästi. 3. Liiton talous Uusien opiskelijoiden rekrytointi liiton jäseniksi varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi rekrytoida uusia jäseniä. Opiskelijajäseneksi liittyi vuonna % enemmän opiskelijoita kuin vuonna Jäsenrekrytointi on silti haasteellisempaa kuin aikaisempina vuosina, johtuen pitkälti kirkon huonommasta rekrytointitilanteesta ja muiden koulutuslinjojen kasvaneesta suosiosta. Suunnitelma: Jäsenmaksut ovat liiton merkittävin tulonlähde. Tämä edellyttää jatkuvaa huomion kiinnittämistä jäsenhankintaan ja jäsenten sitouttamiseen. Liiton AKIlle maksama jäsenmaksu nousee vuonna 2015 työttömyyskassan jäsenmaksun kohoamisen vuoksi. Myös Akavatalon remontti aiheuttaa vuosina liitolle taloudellisia paineita. Liiton varojen sijoittaminen turvallisesti mutta tuottavasti on ammattisijoittajien hoidettavana. Valitut sijoittajat ovat sitoutuneet vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. 23

25 Toiminta: Evli-pankin varainhoitaja Tanja Wennonen-Kärnä piti keväällä hallitukselle katsauksen Pappisliiton Evli-pankkiin sijoitetun omaisuuden hoidosta. Salkun tuottokehitys on ollut noin 7,5 % vuositasolla. Myös Pappisliiton opinto- ja avustusrahasto liitettiin Evlin varainhoito-sopimuksen piiriin. Evli on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Ulkomailla olevien ja työelämän ulkopuolella olevien jäsenmaksua korotettiin 10 eurolla, jolloin ulkomailla olevien jäsenmaksu on 160 ja työelämän ulkopuolella olevien 110. Luottamusmiehenä toimimista palkittiin myöntämällä luottamusmiehille jäsenmaksualennus kolmelta kuukaudelta kahden edellisen vuoden tapaan. AKIn jäsenmaksua korotettiin 1,07 %:sta 1,2 %:iin. Arviointi: Liiton talous hoitui suunnitelman mukaisesti. Ylijäämää jäi suunnitellusti kattamaan Akavatalon remontista aiheutuneita kuluja. Kulujen kattaminen ajoittuu viidelle seuraavalle vuodelle. 4. Johtajuuden ja työyhteisötaitojen tukeminen Suunnitelma: Johtajuutta ja työyhteisötaitoja käsitellään Crux-lehdessä. Tiedotetaan johtajuutta tukevista koulutusmahdollisuuksista. Järjestetään keväällä kirkkoherroille jäsenristeily, jolla he saavat vertaistukea, koulutusta muutosjohtamiseen sekä tietoa ja mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista. Selvitetään lähiesimiesten koulutustarpeita ja etsitään keinoja johtajuuden tukemiseksi ja tehtäväkuvausten selkiinnyttämiseksi siten, että lähiesimiesten valta ja vastuut tulisivat määritellyiksi yksiselitteisesti. Toiminta: Johtajuuden tukeminen nähdään tärkeänä osa-alueena liiton toiminnassa. Hallituksen tekemän kyselyn mukaan kirkkoherrojen päätoive liitolle on, että liitto pitäisi huolta kirkkoherrojen oikeuksista ja palkka-asioista. Toivottiin myös vertaistukea ja mahdollisuutta keskusteluun. Tähän toiveeseen vastattiin järjestämällä toukokuussa kirkkoherroille järjestyksessään toinen Koulutusta ja vertaistukea risteily, jolle osallistui 36 kirkkoherraa eri puolilta Suomea. Koulutuksen teemat olivat esimiehen jaksaminen työyhteisössä, muutosviestintä sekä ajankohtaisasiat. Kuultiin kokemuksia muun muassa kirkkoherrojen uudesta palkkausjärjestelmästä. Kouluttajina toimivat erikoispsykologi, johtava konsultti Anita Rintala-Rasmus, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma, toiminnanjohtaja Jussi Junni ja apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo. Liiton puheenjohtaja Eija Nivala piti avauspuheenvuoron ja toi terveisiä kirkolliskokouksesta. 24