Hyvät seutufoorumin osallistujat Arvoisat läsnäolijat

Transkriptio

1 1 Hyvät seutufoorumin osallistujat Arvoisat läsnäolijat Noin vuosi sitten Tampereen kaupunkiseudun kuntapäättäjät rakensivat vahvalla otteella yhteistä tulevaisuutta emeritus maaherra Rauno Saaren johdolla. Huoli oli Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaisuuden säilymisestä ja alueemme elinvoimasta. Taustalla oli luonnollisesti myös pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa olleet tavoitteet ja kirjaukset kuntarakennekysymyksissä. Yhtenä perusajatuksena oli, että toimimalla oma-aloitteisesti ja ennakoiden pidämme mahdolliset muutosvirrat omissa käsissä. Lukuisissa yhteisissä kokouksissa ja työpajoissa rakensimme luottamuksen ilmapiiriä ja omakohtaisesti ainakin voin todeta, että luottamus kuntien välillä aivan selvästi vahvistui tuon prosessin aikana. Vahva yhteistyön henki kantoi vuodenvaihteen yli aina Rauno Saaren raportin valmistumiseen saakka. Seudun kunnat olivatkin ottamassa seudun elinvoimaselvityksen perusteella seuraavaa askelta kuntakumppanuuden syventämiseksi. Yhdessä oli jo sovittu, että keväällä samana päivänä huhtikuun 14. teemme yhtäpitävät päätökset seuraavan askeleen ottamisesta. Arvioin tuolloin, että oli laajaa valmiutta tuon askeleen ottamiseen. Yhteinen huoli oli nimenomaan seudun elinvoiman turvaamisesta tulevaisuudessa. Hyvin valmistellut suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet, koska kuten kaikki tiedämme tuli julkisuuteen yllättäen valtakunnallinen uutinen eli puolueiden puheenjohtajien sopimus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestämisestä.

2 2 Syntyi sopimus, jollaista ei aikaisemmin ole ilmeisesti Suomen historiassa tapahtunut. Eduskunnassa edustetuista olevista kansanedustajista 198 oli puoluejohtajiensa kautta sitoutunut sosiaali- ja terveystointa koskevan uudistuksen toteuttamiseen. Tuo päätös pysäytti Tampereen kaupunkiseudun kuntien välisen syvemmän kumppanuuden rakennuspuuhat. No mitä me nyt puolen vuoden kuluttua voimme nähdä seudun yhteisinä kysymyksinä: Meillä on käytettävissä sote järjestämislakiehdotus, joka lausuntokierroksen jälkeen on viimeisteltävänä eduskunnalle tehtävää ehdotusta varten. Toteutuessaan tuo laki tulee muuttamaan merkittävästi kuntien tehtäväkenttää ja taloudellista asema Toisen asteen koulutuksen osalta on menossa samankaltainen muutosprosessi, jossa pyritään kokoamaan peruskoulun jälkeinen koulutustarjonta isompiin järjestäjäkokonaisuuksiin. Meillä on edessä seudulliset ratkaisut, joilla on turvattava seudun vesihuoltoon niin puhtaan veden saatavuuteen kuin jäteveden puhdistamiseenkin liittyvät kysymykset Meillä on edessä lukuisia isoja liikenne infraan liittyviä tulevaisuuden kysymyksiä, joissa tarvitaan väistämättä myös kunnallishallinnon taloudellista panosta. Mainitsen vain, katuratikan, lähijunaliikenteen, kakkoskehä, Tampereen ratapihan siirron, läntisen ratayhteyden ja lentokentän kehittämisen Paikallishallinnon talouden rahavirrat ovat muuttumassa niin, että kuntien keskinäiseen talouden asemaan tulee merkittäviä

3 3 muutoksia. Valtionosuusuudistus, soten rahoitusmallit eri vaihtoehtoineen, toisen asteen koulutuksen rahoitus, suurten investointien rahoitus jne. Syvenevä kumppanuus monella eri toiminnan alueilla vaatisi meiltä entistä laajempaa ja yhtenäistä otetta taloushallinnossa, tietotekniikassa ja monissa muissa tukipalveluissa. Edellä kuvaamani kertoo siitä, millainen murros meillä on juuri nyt menossa. Näiden syiden johdosta meidän on mielestäni mahdollisimman pian ratkaistava, miten kunnallishallinto tulevaisuudessa Tampereen seudulla organisoidaan. Ajatuksenani on, että hyvällä paikallishallinnon organisoinnilla voimme tuoda lisäarvoa seudun elinvoimaan ja samalla voisimme ratkaista monet koko seutua koskevat yhteiset asiat. Monta kertaa sanotaan, että tehokkuus ja tuottavuus suurissa kaupungeissa ei ole samalla tasolla kuin pienemmissä kunnissa. Usein väitetään, että pienemmät kunnat ovat monissa toiminnoissa ketterämpiä. Päätöksiä syntyy, kun niiden aika on. Myös väitetään, että arjen taloudellinen vastuu on lähempänä toimijoita eli vastuulla on ikään kuin tunnistettavat kasvot. Hyvät kuulijat Mielestäni meillä on niin halutessamme mahdollisuus luoda täysin uusi kuntamalli, jossa on sekä suuruuden ekonomiaetuja, että pienuuden ketteryyttä. On mahdollisuus luoda johtamisjärjestelmä, jossa on sisään rakennettu myös kunnallishallinnon tuottavuutta edistävä rakenne.

4 4 Olisin tuomassa kaksiportaisen hallintomallin Tampereen seudulle, samaan suuntaan kuin Rauno Saari ehdotuksessaan esitti. Rauno saari nimitti tätä mallia Eurooppalaiseksi kaupungiksi. Syntyisi siis yksi uusi kuntalain mukainen kunta, joka pitäisi sisällään pienempiä palvelukuntia. Näin koska sormenpääni sanoo, että kuntien yhdistyminen ei voimassaolevan kuntajakolain suuntaviivojen mukaan ole nyt mahdollista. Esittämässäni mallissa syntyisi uusi hallinnon rakenne eikä kuten niin usein on tapahtunut, hallinnot rakentuvat suurimman kunnan kunnalliskulttuurin mukaan. Korostan vielä, että romuttaisin Tampereen ja kaikkien muidenkin nykyisen hallinnon johtamismallin ja loisin aivan uuden kunnallisen päätöksenteon. Minun mallissani Uusi Tampere olisi siis nykyisen kahdeksan kunnan muodostama uusi kunta, uusine hallintoineen. Ylimpänä päätöksentekotasona olisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Se päättäisi mm. yhteisistä veroista, yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta, koko seutua palvelevista liikennehankkeista asuntopolitiikasta. Tähän viitekehykseen kuuluisivat mielestäni myös nyt lakiehdotusvaiheessa oleva sote tuotamisvastuu ja tämä uusi kunta voisi ottaa vastuulleen myös nykyisen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnan. Muita yhteisiä asioita voisivat olla työllisyyden hoitoon liittyvät asiat, toisen asteen koulutus, yhteinen vesihuolto. Myös taloushallinto ja muut luontevat tukipalvelut hoidettaisiin yhdessä.

5 5 Palvelukunnalle jättäisin ihmisten arjen lähellä olevien palvelujen järjestämisen, kuten päivähoidon, peruskoulun, perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimeen liittyvät lähipalvelut, lähiliikuntapaikat, puistot. Asemakaavoituksen jättäisin myös palvelukuntatasolle. Samalla tavalla elinkeinoelämän kuten alkavien yrittäjien neuvonnan ja yrittäjäkumppanuuden rakentamisessa tarvittavan neuvonnan sisällyttäisin palvelukunnan tehtäviin. Kaikki tämä rakennettaisiin uuden kunnan johtamisjärjestelmän kautta Tuottavuuselementti rakentuisi tässä mallissa siten, että palvelukunta saisi emolta suoriteperusteisen korvauksen keskimääräisten kustannusten mukaan. Mikäli palvelukunta pysyisi järjestämään palvelutuotantonsa niin tehokkaasti, että rahaa säästyisi, saisi palvelukunta säästyneen rahan omaan käyttöönsä esimerkiksi omien lähipalvelujensa edelleen kehittämiseen. Erikseen on harkittava tulisiko, palvelukunnan saada myös jotain perusrahoitusta oman alueensa kehityspanoksiin. Joka tapauksessa muodostamalla kuvaamani Uuden Tampereen alle palvelukuntia, jolla olisi suorilla vaaleilla valittuja päätöksentekotaso, säilyttäisimme asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan lähielämänpiiriinsä ja paljon puhuttu demokratianäkökulma saisi ratkaisunsa. Syntyisi siis eräänlainen uusimuotoinen kuntakonserni, joka jakaantuisi omaa päätösvaltaa omaaviksi osiksi, ei kuitenkaan itsenäisiksi kunniksi. Luonnollisesti palvelukunnat kehittyisivät eri tavalla, mutta tavalla jossa niin kutsutut hyvät käytännöt monistuisivat varmasti nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Keskinäinen kilpailu myönteisessä mielessä koituisi varmasti myös koko alueen hyväksi. On ymmärrettävää, että tässä ajatusrakennelmassa, esittämässäni mallissa, on vielä omat sudenkuoppansa ja jatkokehittelytarpeensa.

6 6 Kuitenkin uudistamalla edellä kuvaamallani tavalla seudun kunnallishallintoa, voisimme antaa oman panoksemme siihen muutosprosessiin, joka kuitenkin on edessämme lähivuosina. Vanhan kunnallisrakenteen pienimuotoinen korjaaminen ei riitä. On luotava jotain radikaalia uutta, jotta meillä olisi paremmat edellytykset selvitä yhteisestä tulevaisuudesta. Hyvät kuulijat Tällaisia ajatuksia voi esitellä vain henkilö, jolla on riittävän monta työpäivää kunnallishallinnossa takana ja riittävän vähän työpäiviä edessä. Nämä ajatukset eivät siis ole työnantajani Ylöjärven kaupungin näkemyksiä vaan täysin henkilökohtaisia oman ajattelun kautta syntyneitä. Toivon, että puheenvuoroni jättää teille siemenen omille pohdinnoille, mikä olisi Tampereen seudun elinvoiman myönteisen kehittymisen kannalta parasta. Toivon, että Tampereen seudun kunnat kokoontuisivat mahdollisimman pian esimerkiksi Rauno Saaren Elinvoimaselvityksen aikana toimineen ohjausryhmän merkeissä pohtimaan, mitä askelia yhteisen kumppanuuden rakentamiseksi tulisi seuraavaksi ottaa. Yhteinen etu on, että nyt pitkään pysähdyksissä ollut keskinäisen kumppanuuden vahvistamiseen liittyvä prosessi saadaan uudelleen liikkeelle. Tampereen seudun elinvoiman vahvistaminen on yhteinen huolen aiheemme. Pentti Sivunen kaupunginjohtaja