KORKEAKOULUJEN RAHOITUS: OKM:N NÄKÖKULMA

Transkriptio

1 KORKEAKOULUJEN RAHOITUS: OKM:N NÄKÖKULMA Yliopistokirjastojen talousseminaari Tampere Opetusneuvos Jorma Karhu

2 Uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen taloudellinen vastuu Yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä Yliopistot voivat tehdä sitoumuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta Yliopisto voi harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka tukee sen 2 :ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista Yliopistot kantavat ja vastaavat omaisuudestaan ja sitoumuksistaan omilla varoillaan Yliopistolla on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja arvonkorotusrahastosta. Peruspääoman tuotto yliopiston käytettävissä Kirjanpitovelvollisuus kirjanpitolain mukaan Taloudellinen toiminta oltava kirjanpidollisesti erillään julkisoikeudellisista perustehtävistä

3 Uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen talouden haasteita Valtiosta erillinen, itsenäinen varallisuusasema ja itsenäisyys lisää taloudellista liikkumavaraa vapauttaa voimavaroja opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadun kehittämiseen paremmat toimintaedellytykset kansainvälistymisessä paremmat toimintamahdollisuudet yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa ja tiiviimpi vuorovaikutus työelämän kanssa Huolehdittava taloudestaan ja toiminnastaan johtajuuden vahvistaminen sisäisen hallinnon ja organisaation uudistaminen henkilöstöpolitiikka ja palkkaratkaisut maksuvalmiudenhallinta varainhankinnan ja sijoitustoiminnan uudistaminen kannattavuuden seuranta ja hallinta riskienhallinta ja vakuuttaminen uudenlaiset yhteistyömuodot

4 Suomen hallinnon OECD arviointi Strateginen näkemys perustuu päivittyvään todennettuun tietoon ja analyysiin sidosryhmien kokemusten ja asiantuntemuksen hyödyntäminen olemassa olevan tiedon parempi hyödyntäminen yhteinen strateginen tahtotila Yhteinen tahtotila kannustimet ja julkilausutut yhteiset arvot tavoitteet linkitetty ohjaukseen ja tilivelvollisuuteen koordinaatio ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa johtamiskapasiteetin vahvistaminen perinteisten ajattelu- ja työtapojen muutos Resurssien joustavuus resurssien priorisointi ja uudelleen kohdennus innovaatioiden paikantaminen ja tuleminen tuottavuushyötyjen tarkoituksenmukainen kohdentaminen työvoiman liikkuvuus ja toimenkuvien monipuolistaminen eläköitymiseen varautuminen

5 Yliopistojen ja OKM:n välinen vuorovaikutus Yliopistojen lakisääteisten tehtävien toiminnan ohjaus, rahoitus ja toiminnan seuranta säilyy ministeriöllä OKM edistää jatkossakin niitä keskeisiä valtakunnallisia linjauksia, joita koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle on asetettu Yliopistoilla tilivelvollisuus toiminnastaan ja voimavarojen tavoitteiden mukaisesta käytöstä pääasialliselle rahoittajalle Informaatio-ohjauksen merkitys korostuu samalla, kun tiukkaa normiohjausta poistetaan ja resurssiohjausta muutetaan strategisempaan suuntaan Ohjausvälineitä mm. koulutusvastuiden määrittely rahoitusmalli ja sen kannusteet sopimusmenettely kirjallinen palautemenettely raportointi ja erillisselvitykset arvioinnit tilastot ja indikaattoripohjainen seuranta (RAKETTI-henke) taloushallinnon koodisto seminaarit ja muut tilaisuudet

6 Yliopistojen valtionrahoitus Yliopistolailla (558/2009) ja sen nojalla annetuilla asetuksilla (770/2009 ja 771/2009) on säädetty yliopistojen lakisääteiseen toimintaan kohdistettavasta rahoituksesta ja sen laskentakriteereistä Valtion rahoitusvastuu yliopistojen julkisen tehtävän hoitamisesta säilyy ja valtion rahoituksen reaalitaso säilyy (yo-indeksi) Yliopistojen valtionrahoitus (perusrahoitus) määräytyy kaikkien yliopistojen osalta samojen, pääosin laskennallisten kriteerien mukaisesti Yliopistojen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä valtionrahoitusta Muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu, mutta pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan perusrahoitukseen Yliopistot kanavoivat rahoituksen sisällään autonomiansa puitteissa eri toiminnoille ja tieteenaloille

7 Yliopistojen perusrahoitus Toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvä laskennallinen perusrahoitus 75 % Muut koulutusja tiedepolitiikan tavoitteet 25 % Koulutus 55% Tutkimus ja tutkijankoulutus 45% Strateginen kehittäminen 25% Koulutus- ja tieteenalarakenne 75% Laatu ja vaikuttavuus 25% Toiminnan laajuus 75% Laatu ja vaikuttavuus 15% Toiminnan laajuus 85%

8 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen vuodesta 2013 alkaen Haasteena lakisääteisten tehtävien moniulotteisuus, toimintaympäristön muutokset ja yliopistoihin kohdistuvien odotusten moninaisuus Tavoitteena yliopistolaitoksen ja yksittäisten yliopistojen toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden vahvistaminen Rahoitusmallin kehittämisen muita lähtökohtia yliopistojen autonomian toteuttaminen profiloitumisen vahvistaminen rahoitusmallin läpinäkyvyys ja ennustettavuus yliopistojen tasavertainen kohtelu perus- ja kilpailuperusteisen rahoituksen välinen tasapaino

9 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen vuodesta 2013 alkaen... Asiantuntijatahojen hyödyntäminen VATT, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloustutkimus, RUSE, Koulutuksen tutkimuslaitos, HEG, Tasti, HIST, HECER, Otus Pyydetty näiden aiempien tutkimusten ja erityisasiantuntemuksen perusteella ehdotuksia ja näkemyksiä yliopistojen rahoitusmallin kehittämistarpeista mennessä Ministeriö valmistelee vuoden 2011 aikana nykyiseen rahoitusmalliin tarvittavat muutokset riittävässä yhteistyössä yliopistojen ja muiden sidosryhmien kanssa Tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan vuoden 2012 keväällä Uudistettu rahoitusmalli käytössä päätettäessä vuoden 2013 perusrahoituksesta

10 Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista koskeva selvitys - Selvityshenkilöt: Hannele Salminen (Kuntaliitto) ja Pekka Ylä-Anttila (ETLA) - Selvitystyön tulee valmistua viimeistään Tarkastella sellaisia vaihtoehtoja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan edistää kehittämällä valtakunnallista toiminnan ohjausta ja rahoitusjärjestelmää. 2. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon tarve edistää korkeakoululaitoksen sisällä ja muun innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja työnjakoa resurssien tehokkaan käytön takaamiseksi sekä ammattikorkeakoulun aluevaikuttamisen vahvistamiseksi. 3. Tarkastella sellaisia vaihtoehtoja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen johtamista ja hallintoa voidaan uudistaa korostaen johtamisen edellytysten vahvistamista ja samalla edistää ammattikorkeakoulun työelämäyhteyttä ja alueellista vaikuttavuutta. Yliopistojen muuttunut taloudellinen ja hallinnollinen asema tulee ottaa huomioon sekä hyödyntää yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmien uudistamisesta saatuja kokemuksia. 4. Tehdä ehdotukset tarvittavasta lainsäädännön uudistamisesta ja muista toimenpiteistä 5. Selvitystyön yhteydessä tulee arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset.

11 Hallituksen keskeisiä päätöksiä yliopistojen taloudellisten edellytysten turvaamiseksi Valtion rahoituksen maksatus kuukauden alussa ja tarkistaminen vähintään yo-indeksillä vuodesta 2011 alkaen ALV-kompensaation, apteekin tuloverovapaudesta ja apteekkimaksusta luopumisen seuraavan kompensaation tarkistaminen vuosittain Maksuvalmiusrahaa (pl. Aalto-yliopisto) 146 M vuosina Aalto-yliopiston toiminnan rahoitusta lisätään asteittain100 M :lla vuoteen 2012 mennessä lisäys kaikkien kilpailtavaksi vuosien aikana Säätiöyliopistojen pääomaan vuosien aikana valtion osuutena yhteensä 625 M (edellyttää 250 M yksityisiä pääomasijoituksia) Varauduttu tekemään myös julkisoikeudellisiin yliopistoihin finanssisijoituksia suhteessa niiden hankkimiin yksityisiin pääomasijoituksiin vuonna 2011 Määräaikainen korkeakouluihin tehtyjen lahjoitusten verovähennyskelpoisuus luonnollisille henkilöille ( , esitys jatkosta vuoden 2011 loppuun) Varauduttu tekemään yliopistoihin mahdollisesti myös harkinnanvaraisia kohdennettuja finanssisijoituksia vuosina (käytännössä seuraava hallitus päättää) Yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeista 2/3 yliopistoille (arvo 648 M ) Suomen Akatemian ja Tekesin ennakkomaksumenettely Muutokset yliopistojen verotusta koskevaan lainsäädäntöön ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikainen muuttaminen vuosina

12 Julkisen talouden kestävyys Haasteet Ikäsidonnaisten menojen kasvu Verotulojen aleneminen Suhdanneluonteisten menojen kasvu Valtiontalouden elvytystoimet Toimenpiteet Finanssipolitiikan kiristäminen Rakenteelliset uudistukset työurien pidentäminen palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen (mm. tietojärjestelmät ja niiden yhteentoimivuus, synergiaedut, työtehtävien organisointi)

13 Julkinen velka

14

15 Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan, TAE 2011 Valtion rahoitusyliopistojen toimintaan yliopistojen perusrahoitus ALV-osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista Määrärahalisäys edelliseen vuoteen kertaluonteinen lisäys maksuvalmiuden turvaamiseen (pl. AYO) yliopistoindeksi (2,9 %) yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus yliopistojen toiminnan lisärahoitus (pl. AYO) ALV-kompensaation tarkistus Kela-maksun kertaluonteisen poiston palautus palkkausten tarkistukset hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa tuottavuustoimenpiteet kertaluonteiset lisäykset muut muutokset

16 Yliopistoihin tehdyt yksityiset pääomasijoitukset Julkisoikeudelliset yliopistot yksityisten rahalahjoitusten määrä, joista suoritus vuoden 2010 loppuun mennessä on noin 49 miljoonaa euroa ( tilanne) yliopistojen itsensä asettama tavoite 84,5 miljoonaa euroa vuoden 2011 talousarvioesityksessä on varauduttu valtion vastinrahoitukseen yliopistojen asettamien tavoitteiden mukaisesti 211,25 miljoonalla eurolla Säätiöyliopistot yksityisten rahalahjoitusten määrä, joista suoritus vuoden 2010 loppuun mennessä on noin 190,5 miljoonaa euroa ( tilanne) säädekirjoissa asetettu tavoite 240 miljoonaa euroa (+ TTY 10 miljoonaa euroa vuoden 2011 loppuun mennessä) valtion vastinrahoitusta on kohdennettu tai siihen on varauduttu eri vuosien talousarvioissa säädekirjojen mukaisesti 625 miljoonalla eurolla Yliopistoille on tullut edellisten lisäksi myös vastinrahaan oikeuttamattomia lahjoituksia Valtion vastinrahoituksen jatkovalmistelu joulukuussa 2010 yliopistoille yksityiskohtainen ohje yksityisten pääomasijoitusten ilmoittamiseksi yliopistot toimittavat pyydetyt tiedot OKM:lle mennessä TALPO:ssa helmikuussa yliopistojen toimittamien tietojen perusteella yksityisten lahjoitusten hyväksyttävyys valtion vastinrahaan oikeuttavaksi vuoden 2010 loppuun mennessä kerätyille lahjoituksille valtion vastinrahoituspäätös helmimaaliskuussa ja välillä kerätyille lahjoituksille elo-syyskuussa

17 Korkeakoulujen kehittämishaasteet Tausta: hallitusohjelman mukaisesti rakenteellista kehittämistä jatketaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008 innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Suomen Akatemian Tieteen tila ja taso -arviointi sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto Kehittämishaasteet: korkeakoulu- ja tutkimuskentän alueellinen sirpaloituminen opintojen pitkittyminen korkeakoulujen ohut kansainvälistyminen tutkimustoiminnan laatu ja tutkijanuran kehittäminen

18 Yliopistot (sin.), ammattikorkeakoulut (vihr.) ja sektoritutkimuslaitokset (pun.)

19 Sivistyspoliittinen ministeriryhmä Rakenteellinen kehittäminen on edennyt vauhdittamista kuitenkin tarvitaan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen alueellisesti vahvempi ja vaikuttavampi korkeakouluverkko kaikille opiskelijoille turvataan edellytykset laadultaan tasavertaiseen koulutukseen voimavarojen kohdentaminen huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Koko korkeakoululaitoksen toimintakyky ja koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan Kaikille opiskelijoille turvataan edellytykset laadultaan tasavertaiseen koulutukseen Koulutustarjonnan muutokset välttämättömiä ennakointien tuloksia hyödynnettävä ja toimintarakenteita joustavoitettava Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmillä tuetaan laatua ja vaikuttavuutta Korkeakoulusektorien erilaisuus huomioitava Korkeakouluverkkoa tiivistetään joka maakunnassa korkeakoulu/korkeakouluja Yliopistojen edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimustoimintaan parannetaan ja tutkimusinfrastruktuureja vahvistetaan Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuria pidennetään

20 Havaintoja korkeakoulutuksen nykytilasta Korkeakouluilla on paljon yksiköitä, joissa koulutusta ja tutkimusta irrallaan korkeakouluyhteisöstä Monissa yksiköissä ja erityisesti sivutoimipisteissä vetovoimaongelmat yleisiä Korkeakouluissa vielä runsaasti pieniä alle 40 aloittajan koulutusohjelmia Laitos/yksikkörakennetta on koottu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mutta osa ratkaisuista on ollut luonteeltaan hallinnollista Tutkimuksen huippuyksiköt keskittyvät muutamaan yliopistoon Korkeakoulut eivät ole löytäneet yhteisiä toiminta- ja infrastruktuurirakenteita sektoritutkimuslaitosten tai muiden innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden kanssa Nykyiseen korkeakoulutarjontaan tulee tehdä alakohtaisia määrällisiä ja sisällöllisiä muutoksia

21 Havaintoja korkeakoulutuksen nykytilasta... Nykyiseen korkeakoulutarjontaan tulee tehdä alakohtaisia määrällisiä ja sisällöllisiä muutoksia (Kesun välitarkastus valmistui loppuvuodesta 2009) Muutoksia tehty jonkin verran (esim. sosiaali- ja terveysalan koulutusta lisätty), mutta ne eivät vielä ole riittäviä Tarpeeseen nähden liikaa aloittajia tekniikan ja liikenteen ala kulttuuriala kielitieteet ja historia metsäalan koulutus yhteiskuntatieteen ja liiketalous matkailu-, ravitsemis- ja talousala luokanopettajakoulutus Tarpeeseen nähden liian vähän aloittajia sosiaali- ja terveysala oikeustiede erityisopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutus Koulutuslisäykset voidaan toteuttaa nykyisissä yksiköissä Tarvetta koota koulutusta ja tutkimusta erityisesti tekniikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloilla

22 Lukuvuonna aloittaneiden 7-vuoden läpäisy yliopistoissa Aloituskoulutusala % Teologinen 57 % Humanistinen 47 % Taideteollinen 63 % Musiikkiala 53 % Teatteri- ja tanssiala 90 % Kasvatustieteellinen 81 % Liikuntatieteellinen 75 % Yhteiskuntatieteellinen 59 % Psykologia 85 % Terveystieteet 76 % Oikeustieteellinen 74 % Kauppatieteellinen 70 % Luonnontieteellinen 44 % Maatalous-metsätieteellinen 62 % Teknillistieteellinen 38 % Lääketieteellinen 81 % Hammaslääketieteellinen 76 % Eläinlääketieteellinen 59 % Farmasia 93 % Kuvataideala 76 % Yhteensä 56 %